Sopetustarve suhteessa saatavaan valtionrahoitukseen | Sopetusutarve / as. | Poistot / as. | |
Itä-Savo | -8,3M€ | 54 € | |
Etelä-Savo | +5,5M€ | 77 € | |
Pohjois-Savo | -18,5M€ | 131 € | |
Itä-Savo + Etelä-Savo | -2,9M€ | -21 € | |
Itä-Savo + Pohjois-Savo | -26,9M€ | -92 € |
Savonlinnan kaupunginhallitus päätti eilen lopettaa kaikki neuvottelut Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Päätös syntyi äänin 6-4. Keskustalaiset ja perussuomalaiset olisivat jatkaneet neuvotteluita kaupunginjohtajien tekemien suuntaviivojen puitteissa.
Päätös on hankala. Sotemaakuntavalinnassa emme pääse vaikuttamaan Pohjois-Savon saatikka Etelä-Savon kannanmuodostukseen emmekä mahdollisiin työnjakokysymyksiin. Ollaan eräällä tavalla lastuna vuolaan virran vietävänä.
Edelleen ihmettelen suuresti Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymähallituksen toimintaa. Se on heitellyt kapuloita kaiken aikaa näihin ”neuvottelurattaisiin”. Se on tehnyt ymmärtääkseni suuntapäätöksensä erikoissairaanhoitoon liittyvän työnjakoselvityksen perusteella. Selvityksen, jota edes toinen kumppani eli Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, ei ole vienyt päätöksentekoon lainkaan. Usko on kova!
Edessä voi hyvin olla tilanne, jossa Savonlinnan kaupunginvaltuusto lausuu sotemaakuntasuunnakseen Pohjois-Savon, tuskin yksimielisesti, mutta kuitenkin. Pohjois-Savon kuntien kanta lienee se, että uusia jäseniä maakuntaan ei toivota. Perusteet tälle on esitetty monen toimijan toimesta. Etelä-Savon kuntien kanta lienee taas se, että maakunnan tulisi säilyä eheänä. Entäpä, jos valtiovalta osoittaakin Savonlinnan Etelä-Savon sotemaakuntaan? Siinä tilanteessa olisi tarvittu sitä lisäapua, jota nämä kariutuneet neuvottelut olisivat tarjonneet.
Artikkelin alussa oleva kaavio kertoo eri vaihtoehtojen aiheuttamasta sopeuttamistarpeesta suhteessa valtiovallan rahoitukseen. Pohjois-Savo näyttäytyy hieman haastavammalta. Lisäksi investointien kuluminen (poistot) rasittaa enemmän Pohjois-Savo -vaihtoehdossa.
Sanomalehden uutinen tästä aiheesta löytyy tästä linkistä.