Mediatilaisuus sote-uudistuksen ministerityöryhmän linjauksista 5.6.2020 – vaikutukset Itä-Savoon

Hyvää ministerityöryhmän linjauksissa oli se, että saamme lausua asiasta ja että kuulemme myös muiden alueen toimijoiden näkemyksiä Savon alueen sote-ratkaisihin. Näitä toimijoita ovat mm. kaikki Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntien kunnat, sairaanhoitopiirit sekä maakuntaliitot.

Hanna Kosonen (kesk.) toi esille tiedotustilaisuudesssa sen, että Suomen Keskusta haluaa säilyttää Savonlinnan sairaalan tason. Tämä on meille keskustalaisille ollut itsestään selvää, mutta osa päättäjistä on halunnut hämärtää tätä.

Hienoa laajemminkin on se, että Savonlinnan asioihin perehtyneet Keskustan ja Sdp:n ministerit näyttävät edelleen olevan Savonlinnan sairaalan säilyttämisen takana. Itä-Savon kimurantti tilanne on huomioitu ja se nostettiin esille ministerityöryhmän tiedotustilaisuudessa. Tämä nousee esille esim. seuraavista, ministereiden Kiuru ja Kosonen kommenteista;

Valmistelussa päänvaivaa on aiheuttanut Savon maakuntien jakautuminen sote-uudistuksen yhteydessä. Hallitus pyytää lausuntoja kahdesta eri vaihtoehdosta. Toisessa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat Pohjois-Savoon, toisessa Etelä-Savoon. – Nämä ovat aidosti tasavertaiset vaihtoehdot. Maakuntajako ratkaistaan vasta lausuntokierroksen jälkeen, Kiuru sanoi.

Erityisesti Savonlinna on ollut pohjaesitykseen tyytymätön ja haluaisi järjestää palvelunsa yhdessä Pohjois-Savon kanssa.

Keskustaministeri Hanna Kosonen sanoi, että tärkeintä on turvata keskussairaaloiden palvelut. – Keskustan tavoite on ollut yhteinäinen Etelä-Savo. Jos tämä vaihtoehto valitaan, silloin täytyy löytyä keinot siihen että sekä Savonlinnan että Mikkelin sairaaloiden taso säilyy.

Nyt tilanne on eri kuin syksyllä 2019, jolloin lausuttiin pelkästään sote-maakuntavalmistelun suunnasta. Nyt pöydällä on aivan kaikki aluekysymykset. Se muuttaa tilannetta ja on pelkästään hienoa, että valtioneuvosto haluaa tarkastella tätä asiaa kokonaisuutena.

On ollut harmi, että Itä-Savossa keskustelu sote-ratkaisusta on ollut lähes pelkästään aluejakoon liittyvää (Pohjois-savo vs. Etelä-Savo). Lisäksi siihen on ladattu sellaisia asioita, joiden toteutumisen mahdollisuus on vähintään kyseenalainen, esim. Kampussairaala, Alueratkaisu tulisi nähdä välineenä sille, että Savonlinnan keskussairaalan asema ja laajuus saadaan säilytettyä. On myös huomattava, että työnjako- ja yhteistyöratkaisuja ei olla saatu aikaan Etelä-Savon kanssa aiemmin eikä Pohjois-Savon kanssa, vaikka suunnasta päätettiin lokakuussa 2019.

Tulevan lausunnon rakentamisessa tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat;
1. Edellytetään, että sosiaali- ja terveysministeriön johdolla neuvotellaan ja aikanaan päätetään työnjakoratkaisut Savonlinna keskussairaalan osalta joko Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kesken, ei siis pelkkää suuntaratkaisua vaan suunta + sisältö.
2. Itä-Savon tulee edelleen edellyttää keskussairaaloiden aseman ja laajuuden turvaamista sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntöön tehtävällä kirjauksella. Saisimme ratkaisulle eduskunnan tuen, samalla tulee ns. keskittämisasetus päivittää tätä vastaavaksi. Suomen Keskusta rp:n puoluejohto on tätä tukenut, mutta maan hallitus ei ole saanut aikaiseksi yksimielisyyttä asian suhteen.
3. Tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että maakuntien rahoitukseen voidaan tehdä erillisratkaisuja ja tätä Itä-Savo tarvitsee samoin kuin muutkin kahta keskussairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit.

Yleisradion uutinen aiheesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *