Kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018

Savonlinnan kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 24.9. ns. pätkäope-asiaa. Asia on edennyt hyvän valtuustoaloitteen johdosta ja asia on pompiskellut sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä.

Pääsin kokoukseen ja tein esityksen, että asia vietäisiin kaupunginvaltuustoon. Tiedossa oli, että sitä ei sinne viedä / kannata viedä ilman katteisuuden osoittamista. Tein kate-esityksen, jossa esim. lukioiden osuus tästä 220 000€:n summasta tulisi katettua kohdan 7. avulla. Lisäksi noin puolet perusopetuksen possakasta tulisi katettua tällä listalla. Loppuosan valtuusto olisi tämän mukaan delegoinut sivistyslautakunnan päätettäväksi talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Harmi, että KH ei tarttunut tähän. En vetänyt esitystäni pois, koska nämä ovat arvatenkin keskusteluun nousevia asioita kaikki. Onnea ja menestystä ja kaupunginhallitusta viisaampaa asennetta sinne sivistyslautakunnan jäsenille. Tämä irvokas kohtelu määräaikaisten opettajien osalta tulee saada loppumaan ja täysillä työsuhde-eduilla varustetuilta opettajilta vaaditaan nyt hieman solidaarisuutta.

Savonlinnan kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018

319§Valtuustoaloite määräaikaisten opettajien palkkaamisesta ajalle 1.8. – 31.7

Muutosesitys KH 319

KH päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuuston päätös (15.6.2015 § 49) palkata opettajat koulun työajalle kumotaan ja opettajat palkataan jatkossa ajalle 1.8.-31.7. Tämä käytäntö alkaa 1.1.2019.

Asian selostusosassa olevien laskelmien perusteella lisäkate tälle olisi n. 220 000 / vuosi.

Tämä kate katetaan osittain seuraavilla opetuksen painotuksiin ja koulujen käytänteisiin liittyvillä toimilla;

  1. Opettajien maksullista täydennyskoulutusta vähennetään. Luovutaan mm. ns. seudullisesta opettajatyöpäivästä (veso). Opettajatyöpäivät (OVTES osio B, yhteiset määräykset § 131) järjestetään koulun sisäisin järjestelyin, ilman ylimääräisiä palkkakustannuksia.
  2. Opettajien sijaisuudet pyritään järjestämään koulun sisäisin järjestelyin. Rehtorit raportoivat sivistysvirastoa tammikuussa ja kesäkuussa palkkakustannuksia aiheuttaneista sijaisuusjärjestelyistä edeltävän lukukauden osalta.
  3. Luovutaan uusista perusopetuksen ja lukiokoulutuksen OKM:n tai OPH:n hankkeista, joissa pitää olla kaupungin omavastuuosuutta vähintään 20% perusopetuksen kerhotoimintaa ja talousarviokirjaan kirjattuja kriittisiä menetystekijöitä ja niistä johdettuja tavoitteita tukevia hankkeita lukuun ottamatta.
  4. Perusopetuksen 8. luokalta alkavaa vapaaehtoista B2-kieltä (+4h) ei enää tarjota. Lisäperusteluna tälle se, että kielijatkumoa savonlinnalaisissa lukioissa ei ole voitu tarjota moneen vuoteen
  5. Perusopetuksen kulttuuripolusta ja LuMa-polusta toteutetaan vain toiminta, josta ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia.
  6. Sivistyslautakunnan päätöksellä 17§ / 23.2.2017 perustettu urheiluyläkoulutoiminta muutetaan sellaiseksi, josta ei saa aiheutua ylimääräisiä palkka- tai ostopalvelukustannuksia, aivan kuten kohdan 5. painotuksissa. Toiminta tulee järjestää tätä varten saadun hanke- yms. rahoituksen turvin, lisäperusteluja tälle alla
  7. Lukioiden tuntikehystä pienennetään siten, että opiskelijakohtainen tuntikehyskerroin muuttuu 1.8.2019 alkaen 1,50 tunnista lähemmäksi vertailukuntien keskiarvolukua eli 1,48 tuntiin, nykyisellä opiskelijamäärällä se aiheuttaa 13,8 lukiokurssin pienennyksen palkanmaksuperusteisiin eli 0,70 henkilötyövuoden verran. Opetukseen tämä ei vaikuta, mikäli lukiot käyttävät OVTES:n mahdollisuutta ns. lukioresurssituntien käyttämistä opetustyöhön (OVTES, osio B, liite 2 lukio 7§)

Mahdollinen puuttuva kate osoitetaan sivistystoimen normaalissa budjettikäsittelyssä.

Lisäperustelut listan 6. kohdalle;

Kunnallisessa päätöksenteossa yhtenä ohjaava periaatteena pitäisi olla yhdenvertaisuusperiaate. Sen mukaan keskenään samankaltaisia asioita tulisi kohdella samalla tavalla ja keskenään erilaisia asioita eri tavoin.

Vuodesta 2015 alkaen sivistystoimessa on tehty päätöksiä perusopetuksen painotuksiin liittyen. Iät ja ajat Savonlinnassa olleet musiikkiluokat ajettiin alas, viimeisin niistä toimi Mertalan yhtenäiskoulussa. Luokasta oli vahva jatkumo lukioon. Heti kohta tämän jälkeen päätettiin perustaa urheiluyläkoululuokka. Perustamisaikoihin vallalla oli käsitys siitä, että Savonlinnan tulisi saamaan lukion erityistehtävän myös liikunnasta ja tänne sijoittuisi urheilulukio Lyseon lukion yhteyteen. Itä-Suomessa olikin ”urheilulukion mentävä” aukko. Vastaavia hakemuksia tuli myös Mikkelistä ja Joensuusta. Loppujen lopuksi Joensuu sai tämän urheilulukiostatuksen. Tästä johtuen urheiluyläkoulun toimintaympäristöstä puuttuu erikoislukio, jonne yläkoulu antaisi suoran jatkumon. Luvanvarainen urheilulukio on tärkeä mm. opiskelijoiden lisääntyvän valinnanvapauden ja ylimääräisen valtionosuusrahoituksen vuoksi.

Nämä päätökset ovat saaneet savonlinnalaisessa sivistystoimessa suorastaan hassunkurisen tilanteen.

Tilanne Mertalan musiikkiluokkien ollessa toiminnassa eli vuoteen 2015

Musiikkipainotus yläkoulussa              –>             musiikkilukio

Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa   –>             kuvataidelukio

Ei liikuntapainotusta yläkoulussa        –>              Ei uheilulukiota

 

Tilanne nyt

Ei musiikkipainotus yläkoulussa           –>             musiikkilukio

Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa     –>             kuvataidelukio

Liikuntapainotus yläkoulussa                –>              Ei uheilulukiota

Koska savonlinnalaiseen kuvataide- ja musiikkilukion ei ole koulutuksellista jatkumoa perusopetuksesta lukioon, liikuntapainotus vääristää perusopetuksen kokonaisuutta taide- ja taitoaineiden osalta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *