Aluevaalit 5: Reima Härkösen (kesk.) ajatuksia hyvinvointialueeseen liittyen

Etelä-Savon hyvinvointialuetta säätelee Laki hyvinvointialueesta (611/2021) Olen perannut kyseisen lain ja sen keskeisimmän sisällön tähän artikkeliin. Tämä laki ei ole luonteeltaan niin ”poliitinen” kuin kotisivuillani tähän teemaan perkaamani muut lait. Koska olen ehdolla Etelä-Savon aluevaltuustoon laki on tunnettava kuin omat taskut. Tämän lain eetos on hyvin lähellä kuntalakia (410/2015).

1 luku – Yleiset säädökset

1§ Lain tarkoitus ja soveltamisala.

luoda edellytykset toteuttaa perustuslain 121§:n 4 momentissa tarkoitettu itsehallinto kuntia suuremmalla hallintoalueella. Säännöksessä tarkoitettu itsehallintoyksikkö on hyvinvointialue.

2 § Hyvinvointialueen asema.

julkisoikeudellinen yhteisö

3 § Hyvinvointialueen jäsen.

1) henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta sijaitsee hyvinvointialueen alueella (hyvinvointialueen asukas);

2) kunta, joka sijaitsee hyvinvointialueen alueella;

3) yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on hyvinvointialueen alueella olevassa kunnassa;

4) se, joka omistaa tai hallitsee hyvinvointialueen alueella sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

4 § Hyvinvointialuekonserni ja hyvinvointialueen toiminta.

5 § Hyvinvontialueet ja maakuntajako.

2 luku – hyvinvointialueen tehtävät ja järjestämisvastuu

6 § Hyvinvointialueen tehtävät.

Hyvinvointialue järjestää sille lailla säädetyt tehtävät. Hyvinvointialue voi lisäksi alueellaan ottaa hoitaakseen sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä. Hyvinvointialueen itselleen ottama tehtävä hoitaminen ei saa laajuudeltaan olla sellainen, että se vaarantaa hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien hoitamisen.

7 § Järjestämisvastuu.

Hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

1) yhdenvertaisesta saatavuudesta;

2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä;

3) tuottamistavan valinnasta;

4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta;

5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Hyvinvointialue voi hoitaa tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle hyvinvointialueelle. Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävien järjestäminen voidaan koota yhdelle tai useammalle hyvinvointialueelle, jos se on välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, riittävien henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi taikka muusta vastaavasta ja perustellusta syystä.

Hyvinvointialue vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle hyvinvointialueelle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain nojalla toinen hyvinvointialue.

8 § Tehtäväsiirrot kuntien kanssa.

Mahdollisuus ottaa hoitaakseen kuntien siirtämät vapaaehtoiset tehtävät.

9 § Palvelujen tuottaminen.

Jollei lailla toisin säädetä, hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. Palvelusetelin käytöstä säädetään erikseen.

10 § Tuottamista koskevan vastuun toteuttaminen ja sen valvonta.

Pykälän 1 momentin mukaan hyvinvoitialueen antaessa järjestämisvastuulleen kuuluvien palveluiden tuottamisen muulle palveluntuottajalle maakunnan tulee varmistaa, että tuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Sote-maakunnan tulee ottaa hallintosääntöön ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin sote-maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavat määräykset.

3. luku – Hyvinvointialueen suhde valtioon ja kuntaan

11 § Hyvinvointialueiden seuranta ja laillisuusvalvonta.

Pykälä sisältää säännökset sote-maakuntien toiminnan ja talouden yleisestäseurannasta sekä sote-maakuntien toiminnan lainmukaisuuden valvonnasta. Sääntely vastaisi aineelliselta sisällöltään kuntalain 10 §:ssä olevaa kuntien seurantaa ja laillisuusvalvontaa koskevaa sääntelyä. Pykälän 1 momentin mukaan valtiovarainministeriön tehtävänä on seurata yleisesti hyvinvointialueiden toimintaa ja taloutta sekä huolehtia itsehallinnon ottamisesta huomioon sote-maakuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa

12 § Hyvinvointitalous osana julkisen talouden suunnitelmaa.

13 § Hyvinvointialueiden ja -hallinnon neuvottelukunta.

Pykälässä säädetään valtionvarainministeriön yhteydessä toimivasta neuvottelukunnasta.

14 §Hyvinvointialueen ja kuntien neuvottelu

Hyvinvointialueen ja sen alueen kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Neuvottelussa voidaan sopia ainakin yhteistyön edellyttämistä yhteistoimintarakenteista, toimintamalleista sekä yhteistyön edellyttämästä tiedonkulusta.

15 § Hyvinvointialueen lainanottovaltuus.

Pykälässä säädetään investointien rahoittamista pitkäaikaisella lainalla koskevasta menettelystä, joka muodostaisi poikkeuksen sote-maakuntien pitkäaikaisen lainan ottamista koskevalle 113 §:n mukaiselle kiellolle.

Sote-maakunnan toimitila- ja muut investoinnit voitaisiin rahoittaa pitkäaikaisella lainalla, jonka sote-maakunta voisi ottaa vain valtioneuvoston päätökseen perustuen.

16 § Investointisuunnitelma

Pykälässä säädettäisiin hyvinvointialueen investointisuunnitelmasta.

§§ 17 – 20 Valtiontakaus ja siihen liittyvät käytänteet.

Pykälässä säädetään valtioneuvoston toimivallasta valtiontakauksen myöntämiseen lainoille, jotka hyvinvointialue ottaa 15 §:ssä tarkoitetun lainanottovaltuuden puitteissa. Perustuslain 82 §:n mukaan valtiontakaus voidaan antaa vain eduskunnan suostumuksen nojalla.

21 § Valtakunnallinen toimitila-ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus.

Pykälässä säädettäisiin hyvinvointialueiden yhteisestä toimitila-ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksesta ja sen keskeisistä toimintaperiaatteista. Osaamiskeskuksesta ja sen toiminnan perusteista olisi välttämätöntä säätää, koska hyvinvoitialueet olisivat uusi julkisen hallinnon taso ja ne olisivat itsenäisiä myös suhteessa toisiinsa.

Osaamiskeskuksen tehtävänä olisi ylläpitää yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluita. Yhteisellä tilatietojärjestelmällä taattaisiin ajantasainen vertailutieto toimitiloista ja mahdollistettaisiin tarvittaessa yhdenmukainen vuokranmääritys.

4 luku – Aluevaltuusto

Hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.

Aluevaltuusto päättää:

1) hyvinvointialuestrategiasta;

2) hyvinvointialueen hallintosäännöstä;

3) hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta;

4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta;

5) liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista;

6) varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista;

7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista;

8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista;

9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;

10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä;

11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;

12) hyvinvointialueen tilintarkastajien valitsemisesta;

13) tilivelvollisten nimeämisestä;

14) hyvinvointialueen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta;

15) muista aluevaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

§§ 23 – 27 Hyvin samankaltaista säätelyä kuin kunnanvaltuuston osalta kuntalaissa; maakuntavaalit, valtuutettujen lukumäärä, varavaltuutetut, puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, valtuustoryhmä ja sen toiminnan tukeminen,

5 luku – Hyvinvointialueen asukkaiden osallistumisoikeus

28 § Äänioikeus aluevaaleissa ja äänestysoikeus hyvinvointialueen kansanäänestyksessä – kuten vastaava säätely kuntalaissa

29 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet – kuten vastaava säätely kuntalaissa

30§ Aloiteoikeus – kuten vastaava säätely kuntalaissa

31§ Hyvinvointialueen kansanäänestys – kuten vastaava säätely kuntalaissa

32 § Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet – nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvosto – kuten vastaava säätely kuntalaissa

33§ Kansalliskielilautakunta ja saamen kielen lautakunta.

34 § Viestintä

Säännöksessä tuodaan esille velvoite viestiä laajasti sote-maakunnan toimin-nasta sekä painotetaan erityisesti päätöksenteon valmistelun avaamista

6 luku –Hyvinvointialueen toimielimet

35 § hyvinvointialueen toimielimet.

Hyvinvointialueella on oltava aluevaltuuston lisäksi aluehallitus ja tarkastuslautakunta. 

Kansalliskielilautakunnasta sekä saamen kielen lautakunnasta säädetään 33 §:ssä.

Aluevaltuusto voi asettaa:

1) aluehallituksen alaisena toimivia lautakuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä;

2) johtokuntia liikelaitoksen tai tehtävän hoitamista varten;

3) jaostoja aluehallitukseen, lautakuntaan ja johtokuntaan.

Aluehallitus ja aluevaltuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten.

Aluehallituksen, lautakunnan ja johtokunnan jaostoihin sovelletaan, mitä asianomaisesta toimielimestä säädetään.

§§ 36 – 40 säädellään toimielinten kokoonpanoista ja jäsenistä sekä luottamushenkilön erottamisesta ja tilapäisestä valiokunnasta – kuten kuntalaissa vastaavissa asioissa

Luku 7 – Hyvinvointialueen johtaminen ja sote-aluehallitus

41§ Hyvinvointistrtaegia

Pykälässä säädettäisiin lakisääteisestä hyvinvointistrategiasta, joka olisi aluevaltuuston ohjausväline hyvinvointialueen johtamisessa. Aluevaltuusto päättäisi toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

42§ Hyvinvointialueen johtaminen.

Pykälässä säädettäisiin kootusti sote-maakunnan toiminnan johtamisen kokonaisuudesta. Pykälän 1 momentin mukaan sote-maakunnan toimintaa tulee johtaa sote-maakuntavaltuuston sote-maakuntastrategiassa ilmaisemien linjausten mukaisesti.

Pykälässä tuodaan esille sote-maakuntahallituksen keskeinen asema sote-maakunnan johtamisessa. Sote-maakuntahallitus johtaa sote-maakuntavaltuuston päätösten valmistelua ja toteuttamista sekä sote-maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta käytännössä.

43 § Aluehallituksen tehtävät.

Sote-maakuntahallituksen perustehtävänä on vastata sote-maakunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä sote-maakuntavaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuusvalvonnasta. Sote-maakuntahallituksen olisi 96 §:n mukaisesti valmisteltava sote-maakuntavaltuustossa käsiteltävät asiat pykälässä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Sote-maakuntahallitukselle kuuluvasta sote-maakuntavaltuuston päätösten laillisuuden valvonnasta säädettäisiin 99 §:ssä.

Sote-maakuntahallitus valvoo sote-maakunnan etua sekä edustaa sote-maakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, jollei sote-maakuntavaltuusto hallintosäännöllä toisin määrää.

Pykälässä on myös muita tarkkoja rajattuja tehtäviä sote.maakuntahallitukselle.

44 § Aluehallituksen puheenjohtaja.

Pykälässä säädettäisiin sote-maakuntahallituk-sen puheenjohtajan asemasta ja tehtävistä. Pykälän mukaan sote-maakuntahallituksen puheenjohtaja johtaisi poliittista yhteistyötä, jota sote-maakuntahallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Sote-maakuntavaltuusto voisi määrätä hallintosäännössä sote-maakuntahallituksen puheenjohtajan muista tehtävistä. Sote-maakuntahallituksen puheenjohtaja edustaa sote-maakunnan ylintä poliittista johtoa. Hän voi toimia tehtävässään 38 §:n 2 momentin mukaan myös kokopäivätoimisena tai osa-aikaisena luottamushenkilönä.

45 § Hyvinvointialuejohtaja.

Pykälässä säädettäisiin sote-maakuntajohtajan asemasta ja tehtävistä. Hänet voidaan valita joko toistaiseksi tai määräajaksi. Valinnan tekee sote-maakuntavaltuusto. Sote-maakuntajohtaja on aina virkasuhteessa sote-maakuntaan ja hän on sote-maakunnan ylin viranhaltija.

§§ 46 – 47 Johtajasopimus ja irtisanominen

Vastaa kuntalain vastaavia säädöksiä.

48 § Omistajaohjaus.

Pykälän tarkoituksena on ohjata hyvinvointialueita käyttämään lainsäädäntöön perustuvia omistajaohjauksellisia keinoja. Pykälä olisi luonteeltaan informatiivinen.

Omistajaohjaus tarkoittaa pykälän mukaan niitä toimenpiteitä, joilla hyvinvointialue omistajana ja jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön tai laitoksen hallintoon ja toimintaan. Toimien tavoitteena on, että ohjauksen kohteena oleva yhteisö ottaa toiminnassaan huomioon omistajansa tahdon ja tavoitteet.

49 § Hyvinvointialueen tytäryhteisöjen toiminta ja konserniohje.

50 § Konsernijohto.

Pykälässä määritellään sote-maakunnan konserninjohdon kokoonpano. Konsernijohtoon kuuluisivat alueahallitus, hyvinvointialuejohtaja ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset. Aluevaltuusto päättäisi yksityiskohtaisemmin hallintosäännöllä konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan jaosta.

Konsernijohto toteuttaa omistajaohjauksen käytännön toimia sekä konsernivalvontaa konserniin kuuluvissa yhteisöissä.

51 § Sisäinen tarkistus

8 luku – Hyvinvointialueiden yhteistoiminta

52§ Yhteistoiminnan muodot

Luvussa säädettäisiin käytössä olevista vapaaehtoisen yhteistoiminnan muodoista. hyvinvointialueiden pakollisesta yhteistoiminnasta säädettäisiin niiden tehtäviä koskevassa erityislainsäädännössä.

53 § Yhteistoiminnan suhde julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettuun lakiin.

§§ 54 – 55 Yhteinen toimielin

Kuten kuntalaissakin mahdollistettu.

56§ Yhteinen virka

Kuten kuntalaissakin mahdollistettu.

57 Sopimus viranomaistehtävien hoitamisesta

Hyvinvointialueet voisivat sopia, että niille laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen sote-maakunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Tällainen tehtävä voisi sisältää myös julkisen vallan käyttöä ja tehtävän hoitaminen virkavastuulla sisältäisi myös mahdollisen esittelytehtävän hyvinvointialueen toimielimelle.

§§ 58 – 69 Hyvinvointiyhtymä.

Pykäliin sisältyisivät hyvinvointiyhtymää koskevat perussäännökset. Sote-maakuntayhtymää koskeva sääntely vastaisi pääosin kuntalain kuntayhtymää koskevaa sääntelyä.

Tämä asia on jo konkrettioistunut, koska KYS ERVa a-lueella ISLAB:n hallinnollinen rakenne tulee muutta liikelaitoksesta hyvinvointiyhtymäksi. Sosteri teki tähänliittyen päätöksen joulukuussa 2021.

9 luku – Hyvinvointialueen liikelaitos

§§ 70 – 73

10 luku – luottamushenkilöt

§§ 74 – 91 Säädellään luottamushenkilöistä: luottamushenkilön määritelmä, vaalikelpoisuudesta eri toimielimiin, vaalikelpoisuuden menettämisestä

Säädellään luottamustehtävän hoitamisesta, päätoiminen vs. osa-aikainen luottamushenkilö, oikeudesta saada vapaata omasta työstään, palkkioista ja korvauksista, tiedonsaantioikeudesta, sidonnaisuuksien ilmoittamisesta, virheellisestä menettelystä luottamustoimessa, rikollisesta menettelystä luottamustoimen ulkopuolella

Varsin samankaltaisia kuin kuntalain vastaavat säädökset.

11 luku – henkilöstö

§§ 92 – 92 Hyviunvointialueen henkilöstö.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi hyvinvointialueen henkilöstöstä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin palvelussuhdelajeista, joita olisivat virkasuhde ja työsopimussuhde sekä viitattaisiin virkasuhdetta ja työsopimussuhdetta koskevaan erityissääntelyyn.

Sellaista tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidettaisiin virkasuhteessa.

muuttamisesta työsuhteeksi.

Säätely olisi samankaltaista kuin kuntalaissakin.

Ns. voimaanpanolaissa on määritelty henkilöstösiirroista lakkaavista organisaatioita hyvinvointialueille. Pääsääntönä tässä ns. liikkeenluovutus. Tähän liittyy ne keskustelut palkkaharmonioinnista, joka on ajankohtainen. ESSOTE:n osalta.

12 luku – päätöksenteko- ja hallintomenettely

95 § Hallintosääntö

96 § Toimivallan siirtäminen

97 § Otto-oikeus (rajatumpi kuin kuntalaissa, esim. lautakunta ei voisi käyttää)

98 § Valtuustoasioiden valmistelu

99§ Aluevaltuuston kokoontuminen

100 § Aluevaltuustossa käsiteltävät asiat.

101 § Aluevaltuuston päätösten laillisuuden valvonta.

102 § Esteellisyys

103 § Toimielimen päätöksentekotavat

§§ 104 – 105: Sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekotapa

§§ 106 – 112: kokousmenettelyä säädelty kuten kuntalaissa vastaavalla tavalla sen määrittelemiin toimielimiin

§§ 113 – 114: ilmoitukset ja tietojen saatavuus yleisestä tietoverkosta

13 luku – talous

115 § Talousarvio ja -suunnitelma.

Pykälässä säädettäisiin hyvinvointialueen talousarvion ja -suunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä sekä hyvinvointialueen taloudelle asetettavasta tasapainovaatimuksesta. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialuestrategiasta sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta ja muista talouden ja toiminnan kannalta merkittävimmistä asioista.

Pykälässä säädettäisiin talouden tasapainolle asetettavasta vaatimuksesta. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään talousarviovuotta seuraavan toisen vuoden päättyessä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Taloudenpidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, etteivät sen sitoumukset ylitä maakunnan taloudellisia resursseja.

Talousarvion rakenne on säädelty kuten kuntalaissa vastaava.

§§ 116 – 119 Kirjanpito, tilinpäätös, konsernin tilinpäätös, toimintakertomus

120 § Hyvinvointialueen toiminnan, talouden ja palvelutuotannon tietojen tuottaminen ja toimit-taminen

121 § Tytäryhteisön ja sote-maakuntayhtymän tiedonantovelvollisuus.

§ 122 Arviointimenettely

Pykälässä säädettäisiin hyvinvointialueen arviointi-menettelystä, jossa valtio ja hyvinvointialue arvioivat hyvinvointialueen taloudellisia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelujen järjestämiseen liittyviä edellytyksiä selvitä tehtävistään.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin edellytyksistä, jotka voisivat käynnistää arviointimenettelyn.

Pykälän 2 momentin mukaan arviointimenettely käynnistyisi valtiovarainministeriön päätöksellä.

Menettelyä varten nimettäisiin arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali-ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue nimeäisivät edustajansa. Arviointiryhmän kokoonpanolla turvattaisiin mahdollisimman monipuolinen osaaminen hyvinvointialueen talouteen ja tehtäviin liittyen.

Arviointiryhmän puheenjohtajaksi valtiovarainministeriö nimeäisi hyvinvointialuetta kuultuaan sote-maakunnasta ja ministeriöistä riippumattoman henkilön.

Arviointiryhmä tekisi ehdotuksen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali-ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista. Arviointiryhmän tulisi mahdollisimman perusteellisesti selvittää ja arvioida hyvinvointialueen edellytykset järjestämisvastuullaan olevien tehtävien hoitamiseen ja tehdä ehdotuksensa näiden selvitysten ja arviointien pohjalta. Ehdotukset voisivat koskea hyvionvointialueen toimintaa ja taloutta kokonaisuutena. Arviointiryhmän selvityksistä ja toimenpide-ehdotuksista tulisi ilmetä, ovatko hyvinvointialueen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä järjestämisvastuullaan olevista tehtävistä ratkaistavissa hyvinvointialueen omilla toimenpiteillä.

Aluevaltuuston olisi käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Talousarvio ja –suunnitelma olisi laadittava siten, että ne toteuttavat valtuuston päätöksiä toimenpiteistä. Toimintakertomuksessa olisi esitettävä selvitys toimenpiteiden toteutumisesta ja riittävyydestä tilikaudella.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin hyvinvoitialueen muuttamista selvittävän selvittäjän asettamisesta. Valtiovarainministeriö päättäisi 3 momentissa tarkoitettujen arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten ja aluevaltuuston päätösten perusteella onko hyvinvointialelain 8 §:ssä tarkoitetun selvittäjän asettaminen tarpeen.

123 § Hyvinvointialueen talouteen liittyvät arviointimenettelyn edellytykset

Arviointimenettely voisi käynnistyä lähtökohtaisesti neljän eri kriteerin perusteella. Valtiovarainministeriöllä olisi harkintavaltaa menettelyn käynnistämisessä.

Arviointimenettely voisi käynnistyä seuraavasti;

    jos hyvinvointialue ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää 113 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa

    jos hyvinvointialueen konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin à kuvaisi tulorahoituksen vajetta suhteessa poistoihin

    jos konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin. Lainanhoitokate kertoo kyvystä kattaa tulorahoituksellaan pitkä-ja lyhytaikaisten lainojen lyhennykset ja korot. Oma lainanotto olisi 113 §:n säännöksellä rajattu lyhytaikaisiin lainoihin, mutta kriteerin tavoitteena olisi varmistaa, että myös hyvinvointialuekonsernin tytäryhteisöjen lainan-hoitokyky säilyy

    jos hyvinvointialueelle olisi myönnetty 15 §:n 3 momentissa tarkoitettu lainanottovaltuus taikka kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana hyvinvointialueen rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettua lisä-rahoitusta. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne olisi näissä tilanteissa sen kaltainen, että se uhkaisi vaarantaa sote-maakunnan edellytykset selvitä tehtävistään. 

124 § Hyvinvointialueen viranomaisen toimivallan rajoittaminen eräissä tilanteissa.

14 luku – hallinnon ja talouden tarkistus

125 § Tarkastuslautakunta

126 § Tilintarkistus

127 § Tilintarkistajan tehtävät

128 § Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeus (ei ole kuntalaissa)

129 § Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tietojensaantioikeus

130 § Tilintarkistuskertomus ja sen käsittely

Tämän luvun säätely vastaa pääosin kuntalain vastaavaa.

15 luku – Hyvinvointialueen toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla

§§ 131 – 137

Luvussa säädettäisiin hyvinvointialueen toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla. Luvun säännöksiä pääosin vastaavat säännökset kuntien toiminnan yhtiöittämisestä sisältyvät kuntalain 15 lukuun.

16 luku – Oikaisuvaatimus ja aluevalitus

138§ Luvun säännösten soveltaminen

Hyvinvointialueen viranomaisen päätökseen haettaisiin pykälän 1 momentin mukaan yleensä muutosta ehdotetun lain mukaisesti. Vain jos jostakin asiasta olisi erikseen säädetty haettavaksi muutosta muulla tavoin, noudatettaisiin kyseisiä säännöksiä. Erityiset säännökset voisivat koskea muun muassa erilaisia hyvinvointialueen viranomaiselle lain mukaan kuuluvia tehtäviä. Niitä koskeviin päätöksiin haettaisiin muutosta yleensä hallintovalituksella.

139 § Oikaisuvaatimus

Kuten kuntalaissa

140 § Aluevalitus

Uusi nimi, mutta periaate kuten normaalissa kunnallisvalituksessa.

§§ 141 – 149 Säädelty valitusoikeuksista, -ajoista yms. Vastaavaa säätelyä, kuten kuntalaissa.

17 luku – erinäiset säädökset

Nimensä mukaan säätelevät erityistilanteita.

§ 151Voimaantulo

Lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *