Aluevaalit: 3. Reima Härkösen (kesk.) ajatuksia ns. sote-uudistuksen ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

Koko historiallisen laajan sote-uudistuksen voimaanpanosta on säädetty erillinen laki Laki sosiaali- ja tervedyenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpnaosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021). Olen perannut kyseisen lain ja sen keskeisimmän sisällön tähän artikkeliin. Omaa toimintaani Etelä-Savon hyvinvointialueen sotepalveluiden järjestämiseen liittyen ohjaavat seuraavat tavoitteet ja periaatteet

  • Lain 6 §:ssä säädellään maakuntajaosta. Sote-uudistukseen liittyneen lausuntokierroksen aikana esitin ajatuksiani hyvinvointialueen valmisteluun liityen. Esitin jo vuoden 2020 puolella vakavien neuvotteluiden aloittamista mm. ESSOTE:n ja Mikkelin kaupungin kanssa, blogikirjoitukseni joulukuulta 2020. Silloinen Sosterin poliittinen johto ei halunnut tällaiseen vapaaehtoiseen valmisteluun lähteä. Tuolloin oli aikaikkuna auki Savonlinnan edut tunnustavalla sopimiselle. Lisäksi Savonlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän vasta ylimääräisessä kokouksessaan tammikuussa 2021. Näiden vuoksi menetimme aidon mahdollisuuden saada aikaan Savonlinnan. edut tunnustavalle sopimiselle.
  • Edustin myös varhain sitä kantaa, että lainsäädäntöön on saatavissa kirjauksia Etelä-Savon kimurantin sairaalatilanteen vuoksi, blogikirjoitukseni lokakuulta 2020. Ei voida saada sanottiin, mutta Eduskunnan kesäkuussa 2021 hyväksymään ns. voimaanpanolakiin (616/2021, 59§) sellainen saatiin.
  • Laajan edunvalvontatyön tuloksena sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi 15.6.2021 mietintönsä, jossa se esitti, että eduskunta edellyttäisi Savonlinnan ja Kemin päivystävien keskussairaaloiden palveluiden turvaamista lailla. ’’Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin sen varmistamiseksi.” (Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, StVM 16/2021 vp, lausumaehdotus 4).
  • Nyt tämä asia on valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä ja vastuuministeri Krista Kiurun tulee patistaa virkamiehiä muuttamaan lausuma käytännön toimiksi.En epäil, etteikö näin tapahtuisi, koska ministeri Kiuru on sanomalehdissä Itä-Savossa ja Lapin Kansassa kertonut seuraavaa , Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä on päättänyt, että pysyvä lainsäädännön muutos tulee varmistamaan sairaaloiden yhteispäivystyksen säilymisen”.
  • Itse oli varmistamassa Itä-Savon keskustadelegaation jäsenenä hallituspuolue Suomen Keskustan kannan tähän asiaan, puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika saarikko, kertoi ke 8.12. kantanaan, että Suomen Keskusta on tämän kirjauksen takana
  • Tuleva hyvinvointialue ei synny poliittiseen tyhjiöön vaan nykyiset maakunnan poliittiset toimijat toiminevat johtavissa asemissa siinäkin. Itse edustan rakentavan vuoropuhelun käymistä tulevalla hyvinvointialueella, minut valittiin Etelä-savon Sote-uudistuksen ohjausryhmän varapuheenjohtajaksi, joten luottoa löytyy jo nyt.

Laki sosiaali- ja tervedyenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021)

1 luku – Lain voimaantulo ja kumottavat lait sekä lakien soveltaminen

1§ Lakien voimaantulo

1.7.2021

Pykälässä paljon poikkeavia lain soveltamismääräyksiä.

2§ Kumottavat lait

mm. kansanterveyslaki (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaki (1062/1989), lukuun ottamatta lain 28 ja 29 §:ää kumotaan. Iso juttu, nämä laita ovat määritelleet nämä palvelut vuosikymmenten ajan.

4 § Järjestämisvastuun siirtyminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023.

 2 luku – Hyvinvointialueiden perustaminen ja väliaikaishallinto

5§ Hyvinvointialueiden perustaminen

Hyvinvointialueesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetut hyvinvointialueet julkisoikeudellisina yhteisöinä perustetaan päivänä, jona tämä laki tulee voimaan.

6§ Maakuntajako

Pykälän 1 momentin 9. kohta sanoo seuraavaa;

9) Etelä-Savon maakunta, jonka alue muodostuu Enonkosken, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen, Savonlinnan ja Sulkavan kunnista;

Savonlinnassahan tämä asia oli yksittäisenä asiana eniten keskustelua herättävä. Itse edustin myöhemmin oikeaksi osoittautunutta kantaa siitä, että Savonlinnan kaupungin ei anneta siirtyä Pohjois-Savon maakuntaan eikä silloisen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri jäsenkunnaksi. Valitettavasti kaupunginvaltuuston enemmistä ja Sosterin poliittinen johto harhautuivat harharetkille tämän asian suhteen.

Savonlinnan kaupungin edunvalvontatilanne olisi parempi, jos tämä edustamani realistinen linja oli hyväksytty lokakuussa 2020 ja aloitettu tavoitteelliset neuvottelut Essoten ja Mikkelin kaupungin kanssa. Nyt kaupunginjohtaja tunnustelivat yhteistä tahtotilaa, mutta se ei sitten Savonlinnassa edennyt. Paha virhe!

7§ Hyvinvointialueiden nimet ja alueet

Pykälän 1 momentin 8. kohta sanoo seuraavaa;

8) Etelä-Savon hyvinvointialue, joka muodostuu Etelä-Savon maakunnan kunnista;

§8 Hyvinvintialueen va. valmistelutoimielin

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa.

Hyvinvointialueen kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin ja alueen pelastustoimen (osapuolet) on sovittava välittömästi tämän lain voimaan tultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Uudenmaan hyvinvointialueilla väliaikaisessa toimielimessä ei ole kuitenkaan HUS-sairaanhoitopiirin edustajaa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava osapuolten viranhaltijoista, joilla on hyvä asiatuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Valmistelutoimielimen asettamisesta on ilmoitettava valtiovarainministeriölle.

Tämähän asetettiin sopuisasti Etelä-Svossa maakuntajohtaja Pentti Mäkisen valmistelun perusteella. Puheenjohtajana tomii Sosterin Saara Tavi.

10§ Va:n valmistelutoimielimen tehtävät ja toimivalta

Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti. Valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle.

Valmistelutoimielimen tehtävänä on yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueelle:

1) selvittää hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö ja valmistella aluevaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi;

2) osallistua hyvinvointialueelle siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen;

3) osallistua hyvinvointialueelle siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen;

4) osallistua hyvinvointialueelle siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen;

5) valmistella hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon järjestämistä sekä tilintarkastajan valintaa;

6) päättää hyvinvointialueen vuosien 2021 ja 2022 talousarviosta;

7) osallistua ensimmäisten aluevaalien järjestämiseen;

8) valmistella muut hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat;

9) valmistella ja toteuttaa edellä 1–8 kohtia koskeva riskienhallinta.

Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi:

1) ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen hyvinvointialueeseen siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023;

2) tehdä hyvinvointialuetta sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Menettelyyn valmistelutoimielimessä sovelletaan hyvinvointialueesta annetun lain säännöksiä.

12§ Velvollisuus osallistua valmisteluun

Kunkin hyvinvointialueen kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen sekä tarvittaessa muiden viranomaisten on osallistuttava hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja annettava hyvinvointialueelle siinä tarpeellista virka-apua.

16 § Ensimmäiset aluevaalit

Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23 päivänä tammikuuta 2022. Vaaleissa valittavan aluevaltuuston toimikausi alkaa 1 päivänä maaliskuuta 2022 ja kestää 31 päivään toukokuuta 2025.

16§ Hyvinvointialueen järjestäytyminen

3 luku – Henkilöstö

§18 Henkilöstön asema

Käsitellään liikkeenluovutus-tapahtumana.

4 luku – omaisuusjärjestelyt.

20§ Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien siirtäminen hyvinvointialuelle

Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ja erityishuoltopiirien siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen sotehyvinvointialueille 11.2023.

21 § Selvitys sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista.

Edellä 20 §:ssä tarkoitettujen sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien on tehtävä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2022 hyvinvointialueelle selvitys:

1) kuntayhtymän omaisuudesta;

2) hyvinvointialueen vastuulle siirtyvistä veloista ja muista sitoumuksista, vastuista ja sopimuksista; sekä

3) sellaisista olennaisissa omaisuuserissä, sopimuksissa ja vastuissa tapahtuneista ja tiedossa olevista muutoksista sekä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä, jotka eivät ilmene viimeisimmästä tilinpäätöksestä tai konsernitilinpäätöksestä.

Hyvinvointialueella on oikeus saada käyttöönsä tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja ja asiakirjoja.

22 § Kunnan järjestämän sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen toimitilat

Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät hyvinvointialueen hallintaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Hyvinvointialue ja kunta tekevät toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa ainakin 31 päivään joulukuuta 2025 asti. Hyvinvointialueella on oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloaikaa yhdellä vuodella ilmoittamalla siitä kunnalle viimeistään 12 kuukautta ennen vuokrasopimuksen voimassaoloajan päättymistä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa vuokrasopimuksessa sovitun vuokran on katettava vuokrasopimuksen kohteena olevaan toimitilaan liittyvät kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokustannukset. Tarkempia säännöksiä vuokran määräytymisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Hyvinvointialue ja kunta voivat sopia 1 momentissa tarkoitettujen toimitilojen hallinnasta sekä toimitilojen hallintaa koskevien vuokrasopimusten voimassaolosta myös toisin kuin tässä pykälässä säädetään.

23 § Kunnan järjestämän sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä olevan irtaimen omaisuuden siirtyminen hyvinvointialueelle

Hyvinvointialueelle siirtyvät 1 päivänä tammikuuta 2023 sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä immateriaaliset oikeudet ja luvat. Hyvinvointialueelle eivät kuitenkaan siirry osakeyhtiöiden osakkeet 2 momentissa tarkoitettuja osakkeita lukuun ottamatta.

Hyvinvointialueelle siirtyvät sellaisen osakeyhtiön osakkeet, jotka kunta omistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä tai tuottamista varten, jos osakeyhtiön tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen.

Edellä 1 ja 2 momentista poiketen hyvinvointialueelle ei siirry sellainen kunnan omistama irtaimisto ja osakkeet, jotka kunta omistaa työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädettyjen velvoitteidensa täyttämiseksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen osakkeiden siirtymistä lukuun ottamatta kunta ja hyvinvointialue voivat sopia irtaimen omaisuuden siirtymisestä myös toisin kuin 1 momentissa säädetään.

24§ Vastaava lomapalkkavelka

Siirtyy samalla tavalla kuin kiinteä ja irtain omaisuus.

25 § Kuntaa sitovien sopimusten ja vastuiden siirtäminen hyvinvointilueelle.

Hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset 1 päivästä tammikuuta 2023, jolleivät hyvinvointialue ja kunta toisin sovi. Jos sopimusta ei ole mahdollista siirtää tai jakaa, kunta tekee 26 §:ssä tarkoitetussa selvityksessä esityksen sopimukseen liittyvän vastuun jakautumisesta.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen hyvinvointialueelle eivät kuitenkaan, jolleivät hyvinvointialue ja kunta toisin sovi, siirry:

1) sellaiset toimitilaa koskevat sopimukset, joissa kunta on sitoutunut osoittamaan ostajan tai lunastamaan toimitilan omistukseensa sopimuskauden päätyttyä;

2) vahingonkorvausvastuut tai muut sopimuksen päättämisestä seuraavat vastuut sellaisista sopimuksista, jotka kunta tekee tämän lain vahvistamisen jälkeen, mutta ennen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueelle.

Jos kunta on toiminut ennen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtoa joko voimassa olevan lainsäädännön tai kuntaa sitovan sopimuksen vastaisesti, kunta vastaa tästä aiheutuvista seuraamuksista.

Jos kunta on antanut 23 §:n 2 momentissa tarkoitetun, sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan osakeyhtiön puolesta takaussitoumuksen, takausvastuu siirtyy hyvinvointialueelle

§ 26 Selvitys kunnasta siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista, vastuista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista.

Kunnan on tehtävä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2022 hyvinvointialueelle selvitys 22, 23 ja 25 §:ssä tarkoitetuista sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista. Lisäksi samassa määräajassa kunnan tulee antaa hyvinvointialueelle arvio 18 §:n nojalla siirtyvän henkilöstön määrästä, palkkakuluista ja 24 §:n mukaisesta lomapalkkavelasta.

28 § Eräiden kunnilta tai kuntayhtymiltä siirtyvien sopimusten mitättömyydestä.

Pykälässä säädetäänn sellaisten palvelujen ulkoistamissopimuksien ja niihin liittyvientoimitilojen vuokra- ja käyttöoikeussopimuksien mitättömyydestä, joissa järjestämisvastuun alaisesta päätöksenteosta tai ostopalvelujen sisällöstä tai laajuudesta on sovittu toisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa 8 säädetään. Mitättömyysseuraukseen olisi liitetty oikeus saada lain perusteella korvaus hyödyttömäksi jäävistä investoinneista.

33 § Kuntayhtymän taseeseen kertyneet ali-ja ylijäämät.

Edellä 20 §:ssä tarkoitettujen kuntayhtymien ja HUS-sairaanhoitopiirin jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain (410/2015) säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymään. Taseeseen kertyneen ylijäämän käsittelystä kuntayhtymän jäsenkunnat päättävät kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti.

§§ 34 – 44 Säädellään valtiontakauksesta ja annetaan tarkempia määräyksiä omaisuusjärjeslyitä

5 luku – Käsittelee HUS-asioita

6 luku – Uudistukseen liittyvät veroseuraamukset

7 luku – Erinäiset säädökset

55 § Kunnan tuloveroprosentti vuonna 2023.

Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 13,26 prosenttiyksiköllä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että vuonna 2022 Savonlinnassa veroprosentti on 22% ja vuonna 2023 se on 8,74%.

59§ Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden ymärisvuorokautinen yhteispäivystys

Sen estämättä, mitä terveydenhuoltolain 50 §:n 3 ja 4 momenteissa säädetään, Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet voivat ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä vuoden 2032 loppuun saakka.

Tätähän kirjausta Savonlinnan kaupunginvaltuuston enemmistön ja Sosterin mukaan ei olisi pitänyt saada. Saatiin kuitenkin ja tämä on ositus järkevästä edunvalvontatyöstä, jota tehtiin koko Etelä-Savon keskustaväen voimin. Aika monet olivat vielä silloin Pohjois-Savon harharetkelläään.

8 luku – Voimaantulo

1.7.2021. Lain 3§ vasta 1.1.2023.

HE 241/2020

StVM 16/2021

EV 111/2021

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *