Reima Härkönen

Toiminimi Reima Härkönen

Tmi Reima Härkönen, y-tunnus: 2761994-6

Valitsin yritysmuodoksi toiminimen, vaikka osakeyhtiö olisi ollut verotuksellisesti minulle kannattavampi. Haluan omalla elinkeinotoiminnallani tukea kotikuntaani ja maksaa yhteisöveron sijaan kunnan tuloveroa elinkeinotoiminnan tuloksesta.

Kauppalehden yrityshaku – savonlinnalaiset yritykset

Yritystele

Tmi Reima Härkönen suorittaa asiantuntijapalveluita erikseen tehtävien toimenksiantosopimusten mukaisesti. Sopimusten mukaiset korvaukset ovat verohallinnon ohjeen A4/200/2017 mukaisesti työkorvauksia verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 § 2 mom. perusteella.

Vuonna 2016 tehdyt toimeksiannot liittyivät koulutukseen ja kulttuurialaan.

Vuonna 2017 tehdyt toimeksiannot liittyivät kulttuurialaan, perintö- ja jäämistöoikeuteen sekä koulutukseen.

Reima Härkönen – Savonlinnan Taidelukion rehtori

Olen toiminut Savonlinnan Taidelukion rehtorina vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukion 50 vuotta -juhlaa juhlittiin 11.11.2017 Melartin-salissa. Päivän aikaan juhlassa vieraili n. 450-500 vierasta. Mukavaa oli. Ohessa pitämäni tervetuliaispuhe.

Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikki lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Taidelukiolaisten Tervahöyryt Saimaalla -näyttelyyn tekemä seinämaalaus

Lisäksi Savonlinnna Taidelukion musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytyksen musiikin erityistehtävän toteuttamiseen. Nykyisistä musiikkilukioista (10) tähän korkeimpaan kategoriaan nousi seitsemänlukiota.

Taidelukion kevyen musiikin konsertti tammikussa 2017.

Nämä hienot uutiset uutisoitiin näyttävästi mm. Itä-Savossa.

Itä-Savon pääkirjoitus 11.11.2017

Itä-Savo seuraamassa normaalia koulupäivää Taidelukiolla

Itä-Savo uutisoi Taidelukion saamista erityistehtävistä ja Lyseon lukion saamatta jääneestä urheilulukiotehtävästä

Tämä erityistehtävähaku herätti laajaa kiinnostusta keskustan eduskunta-ja ministeriryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa elokuussa 2017. Juttelin asiasta ministeri Vehviläinen ja ulkoasiain valiokunnan pj. Matti Vanhasen kanssa. Molemmat olivat varmoja, että näin hienoa oppilaitosta tarvitaan jatkossakin. Hienoja päättäjiä molemmat ja oikeassa olivat.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vierailulla Taidelukiolla. Kuvassa vasemmalla Iida Hämäläinen, opiskelijakunnan pj, Anu, Taidelukion ylioppilas vuosimallia -83 ja allekirjoittanut.

Ulkoasianvaliokunnan pj. ja presidentinvaaliehdokas Matti Vanhanen tutustumassa Taidelukioon elokuussa 2017.

Puheenvuoro valtuustossa -Vuoden 2018 talousarvio ja taloussuunnitelma 2018 – 2021 KV § 158 / 13.11.2017

KV § 158 / 13.11.2017

Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018 – 2021 taloussuunnitelma

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, tiedotusvälineiden edustajat sekä paikalle saapunut lehteriyleisö

Talousarviokirjan perusteella voidaan todeta, että edellisen valtuustokauden aikana tehdyt talouden tervehdyttämistoimet ovat saaneet Savonlinnan talouden kääntymään terveemmälle uralla. Tämähän oli jo nähtävissä kesäkuussa, jolloin hyväksytty tilinpäätös osoitti tuntuvaa, yli kuuteen miljoonaan euroon noussutta ylijäämää.

Terveen kuntatalouden tunnistaa siitä, että sen tuloslaskelmassa vuosikate riittää kattamaan järkevillä poistotasoilla tehdyn poistosuunnitelman mukaiset poistot eli käyttötalouden kulumisen. Talousarvion 9,8 miljoonan euron vuosikate riittää tähän nippanappa. Käyttötalouden osalta voidaan siis sanoa, että kuntalain edellyttämä tasapaino menojen ja tulojen osalta on saatu talousarvioprosessissa punnerrettua kasaan. Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaikkia niitä, jotka tähän punnerrustyöhön ovat osallistuneet.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa kokonaisveroasteen harkittua alentamista. Erityisen perusteltua on se, että tämä alennus kohdistuu sekä kiinteän omaisuuden verotukseen että ansiotulojen verotukseen. Savonlinnalaisille ansio- tai eläketuloja saavalle kaupungin veroaste on ollut kohtuuttoman korkea ja tässä talousarviossa on otettu askel oikeaan suuntaan. Myös asumisen kustannuksia on saatu tällä veroratkaisulla alenevaan suuntaan ja tätä suuntausta korostaa myös se, että pidättäydymme taksojen korotuksilta.

Talousarvioprosessi ensi vuotta varten oli myös tärkeä ja suuntaa-antava myös sen vuoksi, että ensimmäisen kerran pääsimme täsmentämään hyvässä yhteistyössä laadittua kaupunkistrategiaa. Keskustan valtuustoryhmän mielestä, strategiaan hyväksyttyjä kriittisiä menestystekijöitä täsmentävät tavoitteet varainhoitovuodelle 2018 ovat hyvinkin strategian mukaisia. Ne antavat ihan oikeita työkaluja hallintokunnille ja tulosyksiköille suunnata omaa toimintaansa.

Tämän lievästi ylijäämäisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä tulee muistaa, että kaupungin haasteet eivät ole mihinkään poistuneet. Työttömyysaste on useita prosenttiyksikköjä koko maan vastaavaa korkeampi. Väestön määrä vähenee tasaisesti ja maassa harjoitettu korkeakoulupolitiikka tuo siihen vielä aivan turhan kertaluontoisen haasteen OKL:n toimintojen siirtyessä Joensuuhun syksystä 2018 alkaen Tämä tarkoittaa vääjäämättä jatkossakin sopeuttamistoimien tekoa. Tähän meidän tulee kyetä ja arvaan, että edessä on laajoja arvoviritteisiä keskusteluja, kun esim. teemme päätöksiä esim. varhaiskasvatus- ja kouluverkkotyöryhmän linjauksista.

Edelleen talousarvion tuloslaskelman soittama vuosikate tulee talousarviokirjan rahoituslaskelmassa kattaa investointien nettomenot. Vaikka rahoitussuunnitelmaan kirjatut käyttöomaisuuden kahden miljoonan euron myyntitulot toteutuisivat, vuosikate ei riitä kattamaan investointeja. Tätä epätasapainoa sitten paikataan kuntalain kirjaimen ja hengen mukaan taloussuunnitelmavuosien aikana, joissa investointitahti on siis maltillisempi. Yksi painopistealue vuoden 2018 taloudenpidossa on oltava näiden myyntitulojen toteutuminen, muutoinhan investointitahtimme on kestämättömällä tasolla. Samaan hengenvetoon on todettava, että suuri osa investointitarpeista on aivan välttämättömiä. Esim. pelkästään lakkaavan normaalikoulun oppilaiden koulupaikkajärjestely, Kerimäen terveyskeskuksen muutostyöt ja Pihlajaniemen koulun saneeraus aiheuttavat yhteensä 5,1 miljoonan euron määrärahatarpeet.

Näiden suurten investointien ohella talousarviossa puretaan lukuisia, suhteellisen pieniä investointitoiveita, joilla on kuitenkin suuri merkitys kaupunkilaisten arjessa. Tällä halutaan antaa viesti siitä, että kaupunkilaisten vapaa-aikaan, liikuntaa, turvalliseen liikkumiseen ja yhteisölliseen kanssakäymiseen halutaan panostaa. Näitä kertyneitä investointitarpeita rahoitetaan tässä talousarviokirjassa poliittisen ohjauksen kautta purkamalla mm. osa Itäkeskushankkeen ja kirkkolahtihankkeen investointivarauksista. Tämä osaltaan mahdollistaa Olavinkadun saneerauksen jatkumisen. Nämä päätökset ovat juuri sellaisia arvovalintoja, joita itsehallinnollisessa yhteiskunnassa, kuten nykymallinen kunta on, tuleekin tehdä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmä esittää vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018 – 2021 taloussuunnitelma hyväksymistä. Varaamme tarkemmassa käsittelyssä xx määrärahamuutostoivetta. Talousarvion loppusummaan tämä ei tule muuttamaan vaan meillä on esittää kate näille muutoksille.

Kaupunginvaltuuston kokous 13.11.2017

Vuoden tärkein valtuuston kokous. Talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitela vuosille 2018-2021 päätettiin.

Ohessa käyttämäni Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro kiinteistö- ja kunnan tuloveroihin sekä talousarvioon liittyn

Ainoana määrämuutoksena päätettiin korottaa haja-asutusalueen yksityistieavustusten määrärahaa. Päätöksentekoa ennen poliittisten ryhmien välillä niin kaupunginhallituksessa kuin valtuustoryhmienkin osalta hienosäädettiin ennen kaikkea investointeja. Pääperiaatteena näissä oli purkaa varauksia kahden laajan investointiryppään eli Haislahden ja Itäväylän osalta realistisemmalle tasolle ja hakea niistä katetta erilaisille kaupunkilaisten vapaa-aika-, liikunta- ja kulttuuripalveluihin sekä liikenneväylien turvallisuuden ja kunnon parantamiseen.

Juuri ennen valtuuston kokousta Sosterin suunnalta esitettiin vahvoja kannaottoja siitä, että palveluasumista tarjoavien kiinteistöjen suunnitellut kaupat yksityisten palveluntarjoajien suuntaan tulisi perata vielä kertaalleen lävitse kaupungin ja sosterin kanssa. Minulle jäi erittäin vahva käsitys siitä, että aivan kaikkea tarvittavaa ei oltu tiedotettu Sosterin suuntaan. Tällaisissa asioissa päättäjälle riittää, että hänelle jää kahdesta eri lähteestä vahvistettu varteenotettava epäily asian oikeellisuuden suhteen. Näin tapahtuikin ja valtuuston kokouksen aikana valtuustoryhmät vielä hioivat hyvässä yhteistyössä linjauksen, jonka mukaan puheena ollutta Karpalokotia ei tässä vaiheessa myydä. Myynti tulee suunnitella tiiviissä yhteistyössä Sosterin ja kaupungin kanssa. Toimivaltainen elin kaupungin osalta tässä on tekninen lautakunta, olkoonkin, että myyntipäätökset toki päätetään aikanaan valtuustossa.

Itä-Savon ennakkouutinen valtuuston kokouksesta

Itä-Savon uutinen aiheesta

Valtuuston kokous poiki vihreiden kannaoton Itä-Savon mielipidekirjoituksen muodossa,johon Keskustan valtuustoryhmä vastasi seuraavasti

Valtuuston kokouksen pöytäkirja

Puhe Savonlinnan Taidelukio 50 vuotta -juhlassa 11.11.2017

Arvoisa kansanedustaja, hyvä juhlaväki!

Tervetuloa Savonlinnan Taidelukio 50 vuotta –juhlaan.

Lähtölaukauksena Taidelukion perustamiselle toimi Suomen Kasvatusopillisen Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kyösti Skytän tekemä ehdotus kuvataidepainotteisen erikoislukion perustamisesta jonnekin päin Suomea. Elettiin vuotta 1965. Tätä ajatusta kehittelemään asetettiin professori Martti Ruudun johtama taidelukiotoimikunta. Toimikunnan työn edetessä mahdollisesti perustettavan koulun sijaintipaikaksi haarukoitui Savonlinna, jossa oli näet sopiva koulutalo jo valmiina.

Tässä vaiheessa perustettiin Savonlinnan Taidelukion kannatusyhdistys. Puheenjohtajana toimi professori Ruuttu ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Virtanen. Tässä vaiheessa kalenteri näytti marraskuuta 1966. Yhdistys asetti tavoitteekseen koulutyön aloittamisen seuraavasta syksystä 1967 alkaen.

Hyvin kävi. Valtioneuvosto heltyi antamaan haetun luvan kannatusyhdistykselle ja Savonlinnaan saatiin perustaa kolmiluokkainen yhteislukio, jonka tehtävänä oli antaa normaalin lukiokoulutuksen lisäksi taidekasvatusta.

Opetus pyörähti käyntiin syyskuun alussa 1967. Koulutalona toimi tyhjäksi jäänyt Lyseon rakennus, eli nykyisen kaupungintalon vanhin osa. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio oli nyt täyttä totta.

Ensimmäisenä lukuvuonna koulun pyrki 111 nuorta, joista 60 valittiin opiskelijoiksi. Heitä tuli ympäri maata, joten Taidelukio osoitti valtakunnallisen luonteensa saman tien. Rehtorina toimi kuvaamataidon opettaja Pertti Pulkkinen, jonka tehtäväksi jäi toteuttaa kaikki taidelukiotoimikunnan linjaukset. Työn tukena toimi professori Ruudun johtama johtokunta, talkoohenkiset opettajat ja innostuneet opiskelijat.

Savonlinnan Taidelukio onnistui tässä pioneerityössä niin hyvin, että Kouluhallitus edisti vastaavien lukioiden perustamista. Esim. Taidelukion sisarkouluksi perustettiin Kuopion Musiikkilukio jo heti seuraavana vuonna. Haastetta toiminnalle toi se, että todistuksenanto-oikeus, oikeus ylimääräiseen valtionapuun ja oikeus poiketa sen ajan tuntijakopäätöksistä olivat voimassa aina vuoden kerrallaan.

Vuoden 1979 alusta koulutuksen järjestäjänä on toiminut Savonlinnan kaupunki. Toiminnan taloudellinen pohja vakiintui. Kaupungin poliittinen- ja viranhaltijajohto ottivat kiitettävästi huomioon erikoislukion tarpeet ja tämä on jatkunut samalla hyvällä tasolla siitä lähtien.

Samaisena vuonna kuvataiteen erityistehtävän rinnalle perustettiin musiikkilinja ja siitä lähtien olemmekin toimineet valtakunnallisena kuvataide- ja musiikkilukiona. Savonlinnan Taidelukio on ainoa lukio maassamme, jossa nämä taidemuodot ovat rinta rinnan taidekasvatusta toteuttamassa.

Koulun toiminta siirtyi nykyiselle paikalleen eli Sotilaspojankadulle syyslukukauden 1983 alusta. Neljä vuotta myöhemmin valmistui Savonlinnan musiikkiopiston toimitalo. Sinne saatiin Taidelukiota varten moderni ateljee ja grafiikan opetustilat. Vuonna 1994 toimitilaperheemme laajeni ns. sovelletun taiteen talolla eli Sotilaspojankadun suuntaisesti sijaitsevalla puutalolla. Lukiota pidettiin ns. kolmisarjaisena lukiona opiskelijamäärän ollessa n. 270.

Rehtori Pertti Pulkkinen siirtyi muihin tehtäviin lukuvuoden 1977-78 päätteeksi ja hänen työnsä jatkajaksi valittiin filosofian maisteri Maunu Paajanen, joka hoiti tehtävää heinäkuun loppuun 1997. Hänen jälkeensä rehtoriksi valittiin taiteen maisteri Riitta Moisander. Riitta ohjasti taikkarilaivaa lokakuun loppuun 2005. Sen jälkeen olen saanut toimia tämän loisteliaan oppilaitoksen rehtorina.

Nykyisin Taidelukion palkanmaksun piirissä on 57 opettajaa. Henkilötyövuosina laskettuna meitä on 28. Opiskelijamäärä on tällä hetkellä 264. Olemme juuri sopivan kokoinen lukio, erikoislukioksi itse asiassa aika iso. Jatkossakin tällaisia kahden erityistehtävän lukioita on maassa vain kolme. Lisäksi olemme painottaneet opetuksessamme teatteri-ilmaisua ja perustaneet Taikkarin teatterin. Sen tehtävän on ennen kaikkea eheyttää yleislukioaineiden sekä taidelinjojen antamaa opetusta. Tätä painostus hyödyntää parhaimmillaan n. 40% ikäluokasta. Valmistuvien ylioppilaiden kurssikertymästä noin kolmannen on taidekasvatuksen kursseja eli sen osuus on pysynyt vuosien saatossa käytännössä ennallaan.

Hyvä juhlaväki. Otimme pienoisen riskin järjestäessämme tämän juhlan juuri tähän hetkeen. Nimittäin toukokuussa 2017 OKM julkisti lukion erityistehtävähaun. Mikä tahansa koulutuksen järjestäjä saattoi siis hakea lukiokoulutuksen erityistehtävää. Savonlinnan kaupunkikin haki Taidelukiolle erityistehtävää kuvataiteessa ja musiikissa. Vastaavia hakemuksia tuli yhteensä 131 kappaletta.

Koulutuksen arviointineuvosto (KARVI) suoritti objektiivisen arvioinnin hakemuksista. Sen jälkeen Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama virkamiesryhmä päätyi esittämään erityistehtäviä osalle koulutuksen järjestäjiä. Lopuksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn—Laasonen päätti erityistehtävät.

Taas Savonlinnalle kävi hyvin. Savonlinnan Taidelukiolle myönnettiin erityistehtävät kuvataiteessa ja musiikissa. Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukiolla ja musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytykset jatkossakin toteuttaa näitä erityistehtäviä. Olemme todella harvalukuisessa joukossa, nykyisistä kuvataidelukioista tähän erinomaiset edellytykset –kategoriaan pääsi vain kolme kuvataidelukiota ja 7 musiikkilukiota.

Lisäksi ylimääräisen valtionosuuden piirissä olevien opiskelijoiden määrää korotettiin 60 opiskelijalla. Nyt rahoituksen maksimimääräksi on rajattu 280 opiskelijaa ja se on juuri sopiva määrä.

Kaiken tämän lisäksi Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio nimettiin valtakunnalliseksi kehittäjälukioksi ja näissä em. arvioinneissa se nostettiin jopa maan parhaaksi kuvataidelukoksi. Tällaisia kehittäjälukioita nimettiin vain 11. Vain kolme näistä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Savonlinnan Taidelukio, Kastellin urheilulukio Oulussa ja Kaustisen musiikkilukio.

Kuten me kaikki varmuudella tiedämme, kaikki tämä suitsutus, joka näissä Koulutuksen arviointineuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirjoista on luettavissa, ei olisi mahdollista ilman erinomaisen osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Haluankin Taidelukio puolesta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette omalla esimerkillänne ja osaamisellanne kasvattaneet ja opettaneet täällä opiskelleita. Olen itse saanut ihailla tätä jo runsaan 12 vuoden ajan. Rehtorilla ei voisi olla töissä Teitä parempaa porukkaa.

Erityiskiitos kuuluu myös opiskelijoillemme. En tiedä, mistä se henki ja yhteisöllisyys aina tulee, mutta joka vuosi me olemme osanneet jotakin sellaista, josta syntyy vahva yhteisöllisyys. Suorastaan pysäyttävä oli se plakaatti syksyllä 2005, jolla uudet opiskelijat toivotettiin tervetulleiksi uuteen kouluun, ”tervetuloa kotiin”. Haluankin kiittää täällä opiskelleita siitä mutkattomasta ja kitkattomasta yhteistyöstä, jota aikananne olette toteuttaneet. Teistä on ollut helppo olla ylpeä. Hienoa sakkia.

Haluan myös lämpimästi kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme. Haluan myös kiittää lämpimästi Savonlinnan kaupunkia koulutuksen järjestämisestä ja siitä laajasta tuesta ja ymmärryksestä, jota tällainen erikoislukio vaatii.

Toivotan vielä Teidän kaikki tervetulleeksi tähän juhlaan. Tervetuloa kotiin!

Kaupunginvaltuuston kokous 16.10.2017

Valtuusto päätti ns. Kallislahden kouluasiassa linjata koulujen turvarjaa (perusopetus) niin, että oppilasmääriin luetaan kuuluvaksi myös kouluen esioppilaat. Asia tuntui olevan vaikea valtuustolle; se jäi kertaalleen pöydälle, jouduttiin äänestämään asioiden käsittelyjärjestyksestä, valtuuston esittelyssä oli selvää tarkoitushakuisuutta mm. kustannusvaikutusten suurentelun osalta. Kovin hyvää kuvaa tämän asian valmistelu ei antanut.

Koulu- ja varhaiskasvatustyöryhmän perustemisessakin oli lähes farssin piirteitä. Valtuuston lista oli valmisteltu siten, että tämä asia olisi ollut ensin. 19 valtuutettua oli kuitenkin jättänyt Kallislahti-asian pöydälle. Vähäinekin hallintotieteen tuntemus osoittaa tämän järjestyksen vääräksi. Tämä kuitenkin äänestettiin sitten ensimäiseksi käsiteltäväksi asiaksi. Esitykseni hyvöksyttiin äänin 28 – 23.

Tein myös aloitteen, että puheena olleeseen ryhmään olisi kutsuttu kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, emeritus professori Jorma Enkenberg ja AVI:n sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola. Tämä esitys ei mennyt lävitse. Kummastelen edelleen tätä. Ponsiesitykseni hävisi äänestyksessä äänin 22-29.

Harjoitusjäähallin takausasiassa jätin ponsiesityksen siitä, että halliin tulee saada kahden sijaan neljä pukuhuonetilaa. Tästä käytiin laajahko keskustelu. Sain tukea ajatukselle, mutta myös vastakkaistakin mieltä. Peruste, että perustettava osakeyhtiön ei tarvitse kuulla valtuuston linjausta on kuitenkin täysin väärä. Osakeyhtiön osakekannan omistaa nimittäin kaupunki kokonaisuudessaa. Missä on juju, jota en ymmärrä? Vasen käsikö ei saisi tietää, mitä oikea tekee.

Itä-Savon uutinen aiheesta

Valtuusto päätti myös uuden pääterveysrakentamisesta sairaalan yhteyteen. Linjakas ja kustannustehokas ratkaisu, joka takaa näiden palveluiden säilymisen kaupunkitaajamassa sote-myllerryksen jälkeenkin.

Valtuuston kokouksen pöytäkirja

Puheenvuoro valtuustossa – kuntastrategia KV § 94 / 16.9.2017

Kuntalain mukaan kunnan toimintaa tulee johtaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Meidän kaikkien on hyvä ymmärtää tämän päätöksen merkitys alkaneelle valtuustokaudelle. Tässä meillä on askelmerkit eri sektoreille.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa tuoda esille kiitokset eri tahoille siitä, että strategian laadinta toteutettiin avoimessa, demokraattisessa ja eri poliittisia ryhmiä kunnioittavassa hengessä. Oravin seminaarissa tapahtui paljon hyviä asioita ja siellä eri ryhmien kirjaamat muutosesitykset tukivat käytännössä toisiaan ja tästä johtuen, uskon, että tähän valtuuston työmääräykseen on meidän kaikkien helpompi sitoutua.

Keskustan valtuustoryhmää kannattaa strategian hyväksymistä esitetyssä muodossa.

Puheenvuoro valtuustossa – lakkaavan Normaalikoulun oppilaiden koulupaikka ja sen vaikutukset – KV § 95 / 16.9.2017

Keskustan valtuustoryhmä haluaa tuoda esille seuraavaa Savonlinnan normaalikoulun oppilaiden koulupaikkajärjestelyistä ja sen vaikutuksista tulevan lukuvuoden alusta alkaen

Aluksi se tärkein. Keskustan valtuustoryhmä kannattaa kh:n pohjaesitystä. Savonlinnan kaupunki antaisi nimittäin tulevan sote- ja maakuntamyllerryksen edellä väärän viesti, jos määrävänä kriteerina Normaalikoulun oppilaiden tulevassa koulupaikkaratkaisussa olisivat neliöt, neliöhinnat ja oppilaista aiheutuvien menojen yksikköhinnat. Tällainen ratkaisu tulee tehdä lapsi ja perhe edellä. Vastaavaa rakenteellista kouluverkko-ongelmaa meillä ei ole koskaan ollut pätettävänä. Mietitäänpäs hetken aikaa. Eri koulutuksen järjestäjä, erilainen resurssipohja, täysin erilaiset pedagogiset ratkaisut ja painotukset. Listaa voisi vielä jatkaa.

Nyt esitettävä ratkaisu on tässä viitekehyksessä paras mahdollinen. Vuosiluokkien 1-9 koulu törmäisi jonkun ajan päästä kustannustehokkuusongelmaa, yläkoulu kävisi liian pieneksi ja sama tapahtuisi Talvisalon vastaaville luokille. Luokkien 1-6 tarve on olemassa joka tapauksessa. Aivan keskustasta tällainen kunnallinen yksikkö puuttuu. Sen jääminen Okl:n rakennuksiin on jo kaupungin tilojen käyttöasteen vuoksi perusteltua. Tämän seminaarinmäen kiinteistöasian ratkettua kaupungin eduksi, olisi järjetöntä kasvattaa kaupungin omistamien tai vuokraamien tilojen neilömäärää.

Tämä pohjaehdotus mahdollistaa myös Okl:n rakennuksen jatkokehittelyn. Aluetta voidaan kehittää avoimen ja verkostomaisen oppimisympäristön hengessä. Aikanaan sivistyslautakunnan nimittämän digitiimin tulee pohtia myös tätä asiaa. Nykyisen Normaalikoulun ict-painotukset tulee säilyttää ja aikanaan sivistyslautakunnan nimittämän digioppimistiimin tulee tehdä tämän osaamisalueen kehittämis – ja jalkauttamissuunnitelma koko Savonlinnan perusopetusta varten. Jos ja kun samaan yhteytään saadaan ainakin muita koulutustoimijoita, meille syntyykin osaamiskeskus, jossa lapset, täydennys- tai muuntokoulutusta hakevat aikuiset ja ulkomaiset koulutettavat toimivat sulassa sovussa samoissa tiloissa.

Prosessin lopputulos on siis hyvä. Prosessi sisälsi kuitenkin sellaisia elementtejä, joista emme voi olla täysin tyytyväisiä. Ymmärtääkseni me kaikki päättäjät tiedostamme, että eri vaihtoehtojen vertailtavuutta vaikeutti tämän harjoituksen tietynlainen poikkihallinnollisuus. Silti ei ole hyväksyttävää, että päättäjille esiteltiin aluksi Talvisalo-vaihtoehdon ja tässä esitettävän vaihtoehdon väliseksi hintaeroksi vajaa miljoona euroa. Sivistyslautakunta teki ansiokasta työtä perätessään lukujen oikeellisuutta ja vaatiessaan lisäselvityksiä. Niitä tulikin, mutta olen itse ymmärtänyt, että päättäjät joutuivat riitauttamaan esitetyt selvitykset ja laskelmat kolmessa eri vaiheessa. Tästä johtuen käsittelimme asiaa poikkeuksellisesti myös valtuustoryhmien välillä. Kh:een sitten tuotiinkin aikanaan sellaiset selvitykset, jotka usean henkilön lukemina näyttivät siltä, että hallintolain § 31 edellyttämä riittävä ja asianmukainen selvitys oli vihdoin päätöksenteon pohjalle. Kh sitten tekikin hyvää työtä päättäessään asian ja tässä esitetty päätös on olosuhteisiin nähden paras mahdollinen.

Lisäksi meidän tulisi osata linjata iltakouluintsrumentille asetetut tavoitteet. Niitä on jatkossa turha pitää, jos valmistelu pistetään iltakoulussa esitettyyn nähden aivan päälaelleen. Minulla itselläni on kutina, että kuntalaiset ovat onnistuneet valitsemaan hyvän ja tiedostavan valtuuston. Iltakouluinstrumentti olisi tällaisessa tilanteessa mitä parhain päätöksenteon laadun takaaja. Se antaisi vahvistusta ja uusia virikkeitä asiaa valmisteleville viranhaltijoille ja meille päättäjien suuntaan se lisäisi sitotumista valmistelussa löydettyn, parhaiten perusteltavissa olevaan vaihtoehtoon.

Lopuksi haluan vielä kiittää sivistyslautakuntaa, sen puheenjohtajaa ja jokaista jäsentä tästä sinnikkyydestä. Lisäksi kaupunginhallitusta valmisteluun antamastaan tuuppauksesta. Jos olisimme tekemässä päätöstä sen ensimmäisen vaihtoehdon mukaan, meidän olisi helppo komentaa vuosiluokat 1-6 opettajineen kaikkineen parakkeihin taloudellisten perusteiden vuoksi. Nyt ollaan tekemässä onneksi päätöstä lapsi ja perhe edellä.

Kaupunginvaltuuston kokous 16.9.2017

Valtuuston kokouksessa hyväkyttiin valtuustokauden 2017-2021 kaupunkistrategia kriittisten menestystekijöiden tarkkuudessa. Mittarit ja tavoitteet päätetään vuosittain talousarviokäsittelyjen yhteydessä. Prosessi sukui hyvässä ja rakentavassa hengessä eri poliittisteb ryhmien välillä. Yhteishenkeä paransi Oravissa pidetty valtuustoseminaari, tästä jäikin köste ”Oravin henki” elämään. Toivottavasti se jää pysyväksi ilmiöksi. Valtuustossa käyttämäni puheenvuoro ohessa.

Itä-savon uutinen kaupunkistrategiaan liittyen

Valtuusto teki myös päätöksen lakkaavan Normaalikoulun oppilaiden koulupaikkajärjestelyiksi ja sen vaikutuksista. Normaalikoulun oppilaat saavat uudeksi koulupaikakseen OKL:n A- ja osin B-rakennuksista. Ratkaisu oli järkevin ja kustannustehokkainen esitetyistä vaihtoehdoista; kaupungin määräysvallassa olevien tilojen käyttöaste lisääntyi ja ylimääräisiä investointi- tai leasingkustannuksia ei syntynyt. Valtuustossa käyttämäni puheenvuoro ohessa.

Normaalikoulu-prosessi jätti kuitenkin paljon kysymyksiä ilmaan. Miksi viranhaltijavalmistelussa päädyttiin aluksi esittämään ns. viipalekouluratkaisun ja tämän hyväksytyn ratkaisun väliseksi kustannuseroksi lähemmäs miljoona euroa? Sivistyslautakunnan jäsenet puheenjohtaja Jonne Tynkkysen johdolla joutui toistuvasti vaatimalla vaatimaan esitettyjen laskelmien virheiden korjaamista. Näinhän ei pitäisi olla.

Itä-Savon uutinen aiheesta

Itä-Savon uutinen, jossa mm. sivutaan valtuustoryhmien kokousta 18.9.2017

Itä-Savon laajempi uutinen valtuuston kokouksen aiheista

Valtuusto päätti myös merkittävästä investoinnista. Vuoden 2018 talousarvioon päätettiin hyvöäksyä Pihlajaniemen koulun saneerauksen määrärahan 2,7 miljoonaa euroa.

Ns. Kallislahden kouluasiassa valtuustossa nähtiin erikoinen prosessi. Valtuuston käsittelyssä nousi esille esitys asian siirtämiseksi jatkovalmsiteluun. Tämä esitys ei mennyt lävitse. Tämän jälkeen tehtiin esitys pöydällejätöstä ja se sai taakseen riittävän kannatuksen. Savonlinnan kaupungin hallintosäännössä on sellainen reliikki, että neljäsosa valtuuteuista voi päättää jättää asian pöydälle. Tämän jälkeen asiaan palattaisiin seuraavassa valtuuston kakouksessa. Nyt tälle sdp:n esittämälle esitykselle tuli riittävä kannatus, 19 valtuutettua. Tällainen reliikki tulisi poistaa hallintosäännöstä.

Itä-Savon uutinen aiheesta

Kaupunginvaltuuston pöytäkirja

Kirjoitus Itä-Savossa lakkaavan normaalikoulun oppilaiden tulevaan koulupaikkaan liittyen

Parhaillaan mietitään normaalikoulun oppilaiden lähitulevaisuutta. On ihan ymmärrettävää, että kartoitukset ja niiden pohjalta tehtävät suunnitelmat lähtevät aivan akuuteimmista asioista. Tulipalonkin sattuessa ensin sammutetaan ja sitten vasta arvioidaan jatkoa. Jokaisen normaalikoululaisen ja hänen huoltajansa tuleekin tietää hyvissä ajoin kuluvaa lukuvuotta, missä oppiminen jatkuu lukuvuoden 2018–2019 alusta.

Tämän tilakysymystulipalon sammuttaminen ei kuitenkaan riitä. Savonlinnan kaupungilla on vielä tekemättä suunnitelmallinen ja riittävän tavoitteellinen koulutuksen digitalisointi. Sähköisten materiaalien käyttö on toki jo edistynyt perusopetuksen yksiköissä, mutta erot ovat liian suuret. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu. Valmistuvassa kaupunkistrategiassa tätä asiaa sivutaan ja aikanaan tämän ohjauskeinon vaikutukset siilautuvat talousarvioon tavoitteina ja määrärahaesityksinä. Kaupunkimme suurimman koulutuksellisen rakennemuutostapahtuman tiimoilta voisimme yhdistää vielä voimakkaammin nämä asiat.

Kaupunginvaltuusto myönsi määrärahat ns. muutosrehtorin palkkaamiseen kesäkuussa. Muutosrehtori tulee palkata mitä pikimmin, itseasiassa, jo nyt on menetetty tehokasta peliaikaa, ja valita tehtävään sellainen henkilö, joka nykyisen suunnitteluresurssin tukemana pystyy ideoimaan nämä kaksi asiaa toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Tämä suunnittelu, joka tulee olla poikkihallinnollista, tulee luonnollisesti paaluttaa johonkin. Olisikohan tontti kartoitettu oikein, jos yhtenä paaluna olisi tilakysymyksen ratkaiseminen nykyisen OKL:n rakennuksen avulla? Olisiko toinen paalu lyötävä siihen tavoitteeseen, että tällaista kouluyksikköä tukevia toimintoja sijoitetaan koulun yhteyteen avoimen oppimisympäristön hengessä? Tähän meitä oivallisesti haastoi heinäkuussa Savonlinnan kaupungin ja Etelä-Savon Tiedeseura ry:n järjestämä seminaari. Paikalla oli kahdeksan valtuutettua ja olemme kesähelteiden aikana varmistelleet toisiltamme, että esille nousseet ajatukset olivat kannatettavia ja edistämisen arvoisia.

Kolmas kiinnekohta on se, että lasketaan vaihtoehtoiskustannukset nykyisen perusopetuksen oppimateriaalikustannusten ja päätelaitteiden, digitaalisten materiaalien sekä niiden käyttämiseen vaaditun infran osalta. Infralla tarkoitan niin tietoliikenneverkkoja kuin teknisen ja pedagogisen tuen verkkoja. Kalkyloinnin jälkeen oltaisiin viisaampia miettimään digitalisoinnin rytmitystä, kerralla vai vaiheittain.

Joku saattaa pohtia tässä vaiheessa nykyisen opetushenkilöstömme mahdollisuuksia digitalisoinnin onnistumisen takaajana. Joskus ulkoinen motivaatio saa lähes ihmeitä aikaan. Esim. lukioiden henkilökunta pystyy nyt sujuvasti selviytymään sähköisten oppimateriaalien ja sähköisen ylioppilaskokeen vaatimuksista. Tämän osaamisen löytäminen ja sen varmistaminen on neljäs paalu muutosrehtorin toimenkuvassa. Tämä tulee huomioida tulevissa rekrytoinneissa ja samalla alkuopetuksen, luokanopetuksen ja aineenopetuksen opettajista tulee löytää niitä kehittäjiä, joiden imussa tämä muutos on mahdollista. Näitä kehittäjiä löytyy takuuvarmasti normaalikoulun ja varmuudella myös kaupungin peruskoulujen henkilökunnasta.

Reima Härkönen, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Savonlinna

Puheenvuoro valtuustossa – tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta 1.1.-31.12.2016 – KV § 66 / 12.6.2016

KV § 66 /12.6.2017

Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntämistä tilikaudelta 1.1.–31.12.2016

Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä paikalle saapunut lehteriyleisö

Vuoden 2016 tilinpäätös on mukavaa luettavaa. Ensinnäkin tilinpäätöskirja antaa hyvän kuvan talouden ja toiminnan tilasta Savonlinnassa. Tällainen esitys ei itsestään synny ja haluankin kiitää jo nyt kaikkia niitä, jotka ovat työllään tämän kirjan sisältöön ja se helppoon luettavuuteen vaikuttaneet.

Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että Savonlinnan talous on saatu käännetyksi terveemmälle uralla. Aiempien vuosien valtionosuusleikkausten aiheuttama kriisi on saatu selätettyä erittäin ankarien talouden sopeuttamistoimien ansiosta. Nämä toimet ovat aiheuttaneet palkatun väen osalta suurta venymistä. Aiempaa pienemmällä porukalla on tehty aiempaa enemmän ja samalla kaupungin tuottamien palveluiden ja toiminnan taso on saatu pidettyä vähintään hyvällä tasolla. Tämä meidän kaikkien on hyvä tunnistaa ja tunnustaa. Keskustan valtuustoryhmä yhtyy tilinpäätöksestä löytyvään yhteistoimikunnan lausumaan siitä, ett henkilöstön vahva sitoutuminen vuoden 2016 talousarvion toteuttamiseen on ollut perusedellytys tälle yli kuuden miljoonan euron ylijäämää osoittavalle tilinpäätökselle. Keskustan valtuustoryhmä haluaakin kiittää kaikkia kaupungin henkilökuntaan kuuluvia hyvin tehdystä työstä.

Vuosikatteen tulee rahoituslaskelmassa kattaa investointien nettomenot. Investoinnit voivat olla reaalisia tai fiskaalisia. Tähän vuosikatteemme ei pystynyt, mutta annetaan anteeksi, koska investoinneissa oli kertaluontoinen iso erä, jolla parannettiin merkittävästi kaupungin tasearvoa. Valtuustoryhmämme mielestä Savonlinnan strateginen päätös matalariskiseen ja suhteellisen vakaaseen tuottoon yltävään sähköliiketoimintaan sijoittamisesta oli perusteltu, tulevaisuusorientoitunut ja hyvä päätös.

Tämän positiivisen yleiskatsauksen lisäksi meidän tulee kuitenkin muistuttaa toisiamme parista asiasta. Tämä tulos on saatu aikaan valtakunnan korkeimmalla kunnallisella tuloveroprosentilla. Lisäksi kaupunkimme työttömyysaste on korkeampi kuin maakunnassamme keskimäärin. Lisäksi menetämme väestöä jatkuvasti. Puheena olevan varainhoitovuoden aikana menetimme heitä yli kuuden bussilastillisen verran. Tämä ei ole kestävä tie. Uuden valtuuston tulee löytää lääkkeitä tähän kehitykseen. Tilinpäätösasiakirjoissa mainittu Savonlinna Hankekehitys Oy on keskeinen toimija tässä. Meidän tulee lisäksi ehkä entistä rohkeammin pohtia asioita sen porukan silmin, joka mieltää Savonlinnan tavoitelluksi paikaksi elää ja, olla ja yrittää. Sellaista porukkaa löytyy tästä maasta ja laajemminkin. Tähän teemaan liittyen lähestyin Teitä arvoisat valtuuston jäsenet kirjeellä jo aiemmin ja valtuustoryhmämme puolesta haluan toivottaa kaikki ryhmät mukaan tähän ideointiin.

Kuten tilinpäätösasiakirjasta on useasta kohtaa luettavissa, kuluvan ja seuraavan varainhoitovuoden aikana meidän tulee saada taseessa vielä kattamatta olevat alijäämät katettua. Sen vuoksi sopeuttamistoimia ja järkevää taloudenpitoa tulee jatkaa. Toivotaan, että maassamme pitkään ja hartaasi odotettu taloussuhdanteen nousu auttaa meitä tässä asiassa.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmä esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilikaudelta 1.1. – 31.12.2016 sekä tilikauden ylijäämän kirjaamista taseessa oman pääoman ylijäämätilille.

Kaupunginvaltuuston kokous 12.6.2017

Kokouksessa käsiteltiin lukuisia toimielinvalintoja. Valintoja oli valmisteltu useaan otteeseen poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa. Nämä olivat sujuneet hyvässä ja ratkaisuhakuisessa hengessä. Ajan oloon elinkeinojaos ja alueellinen jätelautakunta osoittautuivat hankalaksi Keskustan näkökulmasta. Erilaisista konsesushakuisista esityksistä huolimatta asiaa ei saatu halutunlaiseksi.

Itä-Savon uutinen valinnoista

SAMI:n yhtymähallituksen puheenjohtajuudesta uhkasi tulla riita. Joskus on parempi rakentaa kuin repiä. Lisäksi Heli on hyvä henkilö tehtävää hoitamaan.

Itä-Savon uutinen aiheesta

Itse toimin valtuusokauden ajan rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsenenä ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Lisäksi sain kesäkuussa 2017 johdettavakseni Keskustan valtuustoryhmän, johon kuuluu kolmannes kaupunginvaltuuston jäsenistä eli 17 valtuutettua. Lista näistä ohessa.

Valtuusto antoi kaupungille valtuudet antaa Savonlinnan yritystilat Oy:lle enintään kahden miljoonan euron lainan.

Valtuusto päätti myöntää lakkaavan normaalikoulun oppilaiden uuden koulupaikan suunnitteluun 40 000 €:n määrärahan. Tällä määrärahalla värvätään ns. muutosrehtori.

Valtuusto kästteli tilinpäätöksen 2016. Valtuustoryhmän puolesta käyttämäni puheenvuoro ohessa.

Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja

Lehdistötiedote Keskustan valtuustoryhmän järjestäytymisestä

LEHDISTÖTIEDOTE

4.6.2017 JULKAISUVAPAA: HETI

Savonlinnan Keskustan valtuustoryhmä järjestäytyi 4.6.2017. Valtuustoryhmän uudeksi puheenjohtajaksi valittiin rehtori, filosofian maisteri Reima Härkönen. Ryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin päihdetyönjohtaja, terveystieteiden maisteri Kirsi Torikka. Valinnat olivat yksimielisiä. Ryhmän sihteerinä jatkaa lehtori, kasvatustieteiden maisteri Sanna Metsälä.

Valtuustoryhmän tuli järjestäytyä uudelleen, koska ryhmän puheenjohtajaksi aiemmin valittu kansanedustaja Hanna Kosonen tullaan valitsemaan Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi 12.6.2017.

Valtuustoryhmän puolesta

Reima Härkönen

Kuntavaalien tulos

Huhtikuun 2017 kuntavaaleissa Suomen Keksuta sai suuren voiton. Valtuutettujen määrä lisääntyi kahdella ja ääniosuus annetuista äänistä oli xx%.

Hyvän vaalituloksen taustalla oli hyvä ehdokasasettelu ja kunnallisjärjestön väsymätön työ vaalien eteen. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Anne Herttuainen teki valtaisan työn.

Savonlinnan kuntavaalien tulos

Itä-Savon uutisia vaalituloksesta ja valtuuston kokoonpanosta

Itä-Savon uutinen aiheesta I

Itä-Savon uutinen aiheesta II

Oma vaalitulokseni oli hyvä. Sain 133 ääntä ja varmistin sillä paikkani Savonlinnan kaupunginvaltuustossa.

Äänestysaleuittain sain ääniä seuraavasti; Anttola 6, Haka-alue 1, Hernemäki 38, Kallislahti 2, Kaupungintalo 7, Kellarpelto 18, Kerimäki 5, Keskikaupunki 12, Mertala 9, Nojanmaa 17, Nätki 7, Pihlajaniemi 10, Punkaharju 1 ja Savonranta 0.

Kiitos vielä kerran!

Ohessa linkki Ylen vaalikoneeseen

Ohessa linkki Kaakonviestinnän vaalikoneeseen

Ohessa linkki Helsingin Sanomien vaalikoneeseen

Kirjoitus Itä-Savossa – Savonlinnan kaupungin talouden askelmerkit maaliskuussa 2017

Kataisen hallituksen aikaisten valtionosuusleikkausten sekä kantokykyymme nähden jo pitkään jatkuneiden ylisuurten sosiaali- ja terveysmenojen johdosta Savonlinnan talouden kantokyky heikkeni vuodesta 2012 alkaen dramaattisesti.

Kaupunki on kuitenkin onnistunut tiukalla tasapainottamisohjelmalla oikaisemaan tilateen, joskin korkealla veroasteella. Tämä on tuntunut tietenkin kaikissa niissä talouksissa, jotka ovat saaneet palkka-, yrittäjä- tai eläketuloa yli ansiotulovähennyksen tai eläketulovähennyksen määrän. Viimeisin tilinpäätös paljastaa, että päättäjät sekä kaupunginjohtaja ja kaupungin muu pakattu väki ovat tehneet tätä epäkiitollista sopeuttamistyötä erinomaisin tuloksin. Olemme oikealla tiellä.

Tulevan valtuustokauden varainhoitovuotta 2018 tulee ohjata taseessa vielä olevien kattamattomien alijäämien kattamistavoite. Tässä onnistutaan vaikka marraskuussa 2017 tehdään 0,5 %-yksikön alennus kunnan tuloveroasteeseen ja kohtuullistetaan vakituisen asunnon kiinteistöverotusta. Vuonna 2019 taseen kohta ”edellisten tilikausien ali/ylijäämä” tulee olla jo ylijäämäinen ja siten olemme valmiit kohtaamaan sote-uudistuksen aiheuttaman volyymivähennyksen. Savonlinnan käyttötaloushan alenee yli puolella sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä uudenmallisten maakuntien vastuulle vuoden 2019 alusta.

Vuosista 2019 eteenpäin kuntataloutta tulee ohjata kaksi periaatetta. Tuloslaskelman osalta vuosikatteen tulee kattaa poistosuunnitelman mukaiset käyttötalouspoistot. Rahoituslaskelman puolella vuosikatteen tulee kattaa investointien nettomenot. Kunnan taloudenpidosta on loppupeleistä kyse näin yksinkertaisesta asiasta.
Jotta tässä kaikessa onnistutaan, joudumme edelleen sopeuttamaan talouttamme samoin keinoin kuin olemme viimeiset vuodet tehneetkin eli mm. rationalisoimalla palvelutuotantoamme ja luopumalla turhasta käyttöomaisuudestamme.

Olisiko viimeistään ensi valtuustokaudella talouden ja toiminnan suunnittelu toteutettavissa tuotteistamisen kautta tapahtuvaksi? Valtuusto määrittelisi palvelusuoritteiden laadun ja määrän eli tekisi juuri sille kuuluvaa, strategista ohjausta, ja yksiköt omine esimiehineen vastaisivat palvelusuoritteista. Nopeasti ajatellen, joku saattaa pohtia, että näinhän se menee nytkin, mutta todellisuudessa ei mene, käytämme aivan liiaksi resurssipohjaista suunnittelua.

Loppuun se kaikkein tärkein. Kaikessa päätöksenteossa meidän tulisi muistuttaa toisiamme siitä, että Savonlinnalla on edelleen useita valttikortteja kädessään suunnitellessaan omaa tulevaisuuttaan. Ainakin minä osaan vielä katsella kotikaupunkiani tuorein silmin.

Reima Härkönen, kunnallisvaaliehdokas (kesk.)

Ajatuksia Savonlinnan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista

Nämähän siirtyvät nykyisten suunnitelmien mukaisesti vuoden 2019 alusta uusimuotoisten maakuntien järjestettäviksi. Savonlinna on esittänyt kantanaan mahdollisuutta siirtyä Pohjois-Savon maakuntaan. En kannata tätä. Tällä tavoitteella ei ole realistisia mahdollisuuksia toteutua ja siksi se vie turhaan energiaa maakunnan keskussairaaloiden välisestä kehitystyöltä.

Savonlinna tullee olemaan jatkossakin osa Etelä-Savon maakuntaa, joka tosiaan järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen, maakunnallisen kehittämisen tehtävät sekä ympäristöterveydenhuollon alueensa väestölle. Se siis järjestää palvelut, palvelujen toteuttajana tulevat olemaan terveyspuolella (ja sosiaalipalveluista osa) nykyiset keskussairaalat sekä osin yksityisiä palveluntarjoajia.

Maan hallituksen mallissa on asioita, jotka herättävät suuria kysymyksiä. Jos kaikki julkisten toimijoiden suunniteltu yhtiöittäminen ja palvelujen avaaminen kilpailulle tehdään suunnitelulla aikataululla, vaarana on todellinen kaaos. Kuinka käytännössä toteutetaan paljon puhuttu valinnanvapaus? Tämä kaikki tulee tehdä hallitusti. Olin itse päättämässä ja osin laatimassa Joroisten kunnan tuoteperusteista talousarviota. Yksittäisen kunnankin tasolla sellainen työ oli vaativaa, saatikka nyt maakunnan tasoisen yksikön. Idea 0on kuitenkin hyvä, tilaaminen ja tuottaminen erotellaan toisistaan ja siten saadaan mahdollisuutta hakea tehokkuutta.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen tarpeellisuutta ei kiellä kaiketi enää kukaan, siksi on hyvä, että maan nykyinen hallitus pakottaa eri toimijat pohtimaan asiaa ja ryhtymään valmisteluihin. Aivan viime aikoina maakuntamme keskussairaalat ovat aloittaneet tavoitteellisen toiminnan sen suhteen, että maakunnan väestöä palvelisi keskussairaalakaksikko. Jos esim. onnistutaan yhdistämään hoitojonoja ja siten varmistaa hoitotakuun toteutuminen, olemme onnistuneet. Päättäjien tulee tukea tätä toimintaa kaikin keinoin.

Välillä julkisesta keskustelusta jää vähemmälle huomiolle sosiaalipalvelut. Ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan erilaisia malleja asumiensa ja hoivan yhteensovittamiseksi. Kotona asumista tulee tukea ja tähän päästään omaishoitoa edelleen kehittämällä ja kotihoidolla. Olisiko aihetta kartoittaa ikäihmisten kotona pärjäämien kokonaistilanne? Aiemmin olin päättämässä Joroisissa toimintamallia, jossa kotihoidon henkilö vieriali sellaisten ikäihmisten kotona, jotka eivät olleet säännöllisen hoivan piirissä. Lopputuloksena se, että pienillä asuinhuonemuutoksilla pärjäämistä voitiin edistää ja samalla pystyimme varmistamaan, että asiakkaat olivat käyttäneet mahdollisuudet mm. vammapalvelulain tarjoamat palvelut tai veteraaneille osoitettujen palveluiden käytön, kaikki eivät olleet.

Tämän sosiaali- ja terveysuudistuksen toteutumisessa tulee meidän tulevien päättäjien varmistaa, että mm. lastensuojelu, omaishoito ja aikuisten sosiaalityö järjestään jatkossakin fiksusti ja ennakoivasti. Täydentävä toimentulotuki (tämähän on edelleen kunnan tehtävä, toimeentulotukihan siirtyi KELA:n toteuttamaksi vuodenvaihteessa) on esimerkiksi oivallinen keino auttaa kokonaisvaltaisesti yksilöä tai perhettä ja siten estää vielä suurempien kustannusten synty.

Ihan lopuksi. Lastensuojelussa tulisi lisätä erilaisten tukiperhe tai – henkilötoimintaa. Olin itse aikoinaan moniongelmaisen 15-vuotiaan sosiaalitoimen määräämä tukihenkilö ja mielestäni onnistuin auttamaan kyseistä henkilöä. Joskus turvallisen aikuisen ajankäyttö saattaa olla rahaakin arvokkaampaa.

Ajatuksia Savonlinnan kaupungin taloudesta

Kataisen hallituksen aikaisten dramaattisten valtionosuusleikkausten johdosta Savonlinnan talouden kantokyky heikkeni. Vajetta on jouduttu paikkaamaan kunnan tuloveroprosentin nostolla. Tämä on tuntunut kaikissa niissä talouksissa, jotka ovat saaneet palkka-, yrittäjä- tai eläketuloa yli ansiotulovähennyksen tai eläketulovähennyksen määrän.

Kaupunki on kuitenkin onnistunut tiukalla tasapainottamisohjelmalla oikaisemaan tilateen, joskin korkealla veroasteella. Valmistumassa oleva tilinpäätös paljastaa, että tuloslaskelman ylijäämä on kuutisen miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginjohtaja, keskustajohtoinen kaupunginhallitus sekä kaupunginvaltuusto ovat tehneet epäkiitollista työtä erinomaisin tuloksin. Olemme oikealla tiellä.

Tulevan valtuustokauden varainhoitovuotta 2018 tulee ohjata taseessa olevien kattamattomien alijäämien kattamistavoite. Tässä onnistutaan niin, että marraskuussa 2017 tehdään 0,5 %-yksikön alennus kunnan tuloveroasteeseen. Vuonna 2019 taseen kohta ”edellisten tilikausien ali/ylijäämä” tulee olla jo ylijäämäinen ja siten olemme valmiit kohtaamaan sote-uudistuksen aiheuttaman volyymivähennyksen. Kunnan käyttötaloushan alenee n. 250 miljoonasta n. 115 miljoonaan euroon sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä uudenmallisten maakuntien vastuulle vuoden 2019 alusta.

Päästäksemme näihin tavoitteisiin käyttötalouden osalta on edelleen haettava järkeviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Tarpeen tullen omasta palvelutuotannosta voidaan luopua ja korvata sitä esim. yhdistystoiminnan kautta. Lisäksi kaupungin talousarviota rakennettaessa nykyisestä resurssipohjaisesta kalkyloinnista tulee siirtyä tuotteistamisen kautta tapahtuvaan talouden suunnitteluun.

Valtuustokauden investointisuunnitelmassa tulee priorisoida kaavallisen valmiuden herkkänä pitäminen elinkeinoelämän tarpeita ajatellen, olivatpa tänne hakeutuvat yritykset palvelu- tai jalostuselinkeinoihin liittyviä. Savonlinnan matkailuelinkeinon edistäminen onnistuu parhaiten jatkamalla kunnan keskustaajaman viihtyisyyttä ja esteettisyytä parantavia toimia, Olavinkatu tulee saattaa arvoiseensa kuntoon valtuustokauden aikana. Kuntalaisten palveluinfraa ajatellen tulee aloittaa uuden uimahallin suunnittelu. Tämä tulee tehdä laajan yhteiskunnallisen keskustelun kautta, keskustelun tulee ulottua myös uimahallin paikkaan ja hallin saavutettavuuteen. Hallin tulee edelleenkin sijaita alueella, johon autottomat perheet pääsevät.

Ajatuksia Savonlinnan teknisistä- ja liiketoimintapalveluista

Tämä kokonaisuushan jää kunnan harteille sote-uudistuksen jälkeenkin. Tämän toimialan suhteellinen asema kaupunkiorganisaatiossa ja varojen käytössä vahvistuu aivan kuten sivistystoimialankin.

Aloitan tulopuolelta. Savonlinnan talouskriisin oikaisu on merkinnyt omakotitaloasukkaiden osalta liiaksikin asumismenojen lisäyksiä. Vastikään julkaistu selvitys osoittaa, että omakotiasujaa kuritetaan jo liikaakin Savonlinnassa. Tämä tulee muuttaa, emme voi antaa tällaista viestiä tänne muuttoa suunnitteleville. Aivan ensimmäisenä korjaavana toimena on vakituisen asunnon kiinteistöveron alentaminen marraskuussa 2017.

Kunnalla on kaavoitusmonopoli alueellaan. Tätä valtaa tulee käyttää ennakoivasti siten, että meillä on jatkuvasti osoittaa hyviä rakennuspaikkoja eri toiminnoille. Savolan alueen tilanne tulee saada selväksi valtuustokauden alussa. Nyt sen tilanne estää ”länsiportin” täysimääräisen kehittämisen. Tässä tulee käyttää perustuslain ja sen nojalla säädetyn erityislain tarjoamaa mahdollisuutta pakkolunastukseen.

Kaupungin keskustan ilmettä tulee kohentaa jatkamalla Olavinkadun saneerausta aina Kauppatorille saakka. Ilman riittäviä kaupallisia palveluita riittävän viihtyisessä ydinkeskustassa, matkailija ei saa riittävän kokonaisvaltaista elämystä vierailultaan. Tilaa vievän kaupan toimintoja on jo siirtynyt sisääntuloväylien liepeille. Tämä kaikki tulee saada hyvään tasapainoon keskenään.

Kaupungin määräysvallassa olevien kiinteistöjen kokonaismäärä ja varsinkin niiden käyttöaste on ongelmallinen. Toimintojen tilojen käyttöä tulee edelleen kehittää. Toisaalta on sanottava, että esim. suuri osa sivistyspalveluiden tarvitsemista tiloista on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Toimitilapalvelut päättäjien myötävaikutuksella on siis onnistunut hyvin tehtävissään. Julkisten tilojen käyttöä tulisi tehostaa siten, että niille luonteenomaista yhteistyötahojen annettaisiin käyttää esim. koulujen tiloja. Johtamani Taidelukio tekee jo näin, tämäkin vaatii hieman viitseliäisyyttä ja joustavuutta. Näin toimien esim. vanhan kirjastotalon kohtalo ei puhuttaisin niin paljon.

Liiketoimintapalveluista sen verran, että Savonlinnan tulee säilyttää omistuksessa Suur-Savon sähkön omistusosuus. Energialiiketoiminta tuo vakaata tuottoa kaupungille.

Katuja ja yleisiä alueita hoidetaan käytettyihin resursseihin nähden hyvin.

Ajatuksia Savonlinnan kaupungin kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalveluista

Savonlinnan kaupungin merkittävin kulttuuriteko edellisten 10 vuoden aikana oli uuden, hulppean kirjastotalon rakentaminen. Kirjasto on muuttumassa hybridikirjastoksi ja se on hyvä asia. Taloudellisen syöksykierteen katkaisemisessa kirjaston henkilöresursseja ohennetiin jo liiaksikin. Ne tulee palauttaa sille tasolle, että uudesta kirjastosta saadaan kaikki hyöty irti. Kuntavaalikeskusteluissa esillä ollut kirjaston käyttömaksua ei tule ottaa käyttöön. Kirjastopalvelut ovat yksi demokraattisimmista kunnallisista palveluista ja sellaisina ne tulee säilyttää, kenellä tahansa meistä tulee olla oikeus seurata yhteiskunnallista keskustelua, sivistää itseään varattomuuden sitä estämättä. Kirjastopalveluiden tulee säilyä myös haja-astuspainotteisten kaupunginosien taajamissa jatkossakin.

Savonlinnan teatteri on myös oman osansa säästötalkoista jo tehnyt. Teatterin tavoitteelliselle toiminnalle tulee antaa nyt työrauha, ja varmistaa Savonlinnasali sellaiseksi, jossa sekä näyttämö- että säveltaide voivat toimia rinnakkain toisiaan tukien.

Kulttuuriavustusten määrä tulee pysyttää nykyisellä tasolla tai hieman lisätä, jos taloudellista liikkumavaraa saadaan aikaiseksi. Oopperajuhlien tuki on näistä merkittävin ja se tulee ajatella savonlinnalaisia elinkeinoja tukevana toimintana. Linnalan Setlementtiyhdistyksen ja Savonlinnan musiikkiopiston tuet on niin ikään pidettävä entisellä tasollaan. Ne toimivat merkittävällä tavalla savonlinnalaisten harrastusmahdollisuuksien lisääjinä ja toimintojen vaikuttavuus on korkealla tasolla.

Savonlinnan orkesterin ja Savonlinnan Musiikkiakatemian toiminta-avustukset tulee pysyttää nykyisellä tasollaan tai taloudellisen liikkumavaran puitteissa jopa hieman lisätä. Molemmat toimijat tekevät pienin resurssein merkittävää työtä ja toiminnallaan piristävät kaupungin kulttuuritarjontaa. Musiikkiakatemia voisi kehittyä entistä enemmän kaupungin kansainvälisiä hankkeita tukevaksi toiminnaksi.

Savonlinnassa on hyvät mahdollisuudet erilaisille terveysliikunnan muodoille. Itse asiassa hyvin hoidetut kevyenliikenteen väylät ovat oiva lisä tähän, rinnakkaisväylä on tässä mielessä myös kulttuuriteko. Pullinlahdesta on kehittynyt merkittävä talviliikunnan keskus, hyvä niin. Tällaista aktiiviuutta tulee tukea jatkossakin.

Uimahallin peruskorjauksen / uudisrakennuksen suunnittelu tulee aloittaa tulevalla valtuustokaudella. Savonlinnassa tulee olla jatkossakin kuusiratainen uimahalli sekä lasten allasosasto. Palveluiden hinnat tulee pitää kohtuullisina ja uimahalli tulee jatkossakin palvella erityisryhmiä ja oppilaita. Sijainniltaan hallin tulee pysyä edelleen sellaisena, että autottomat perheetkin voivat siitä hyötyä.

Tulevalla valtuustokaudella tulisi arvioida nuorisovaltuuston toimintaa uudelleen. Minulle on välittynyt kuva siitä, että todellista vaikuttamisen mahdollisuutta sillä ei ole riittävästi. Olin perustamassa aikanaan Joroisten nuorisovaltuustoa ja jo toisen toimintavuotensa aikana perustimme kuntataajamaan koulukuraattorin viran pelkästään nuorisovaltuuston tekemän aloitteen ja lobbaustyön toimesta. Tällaista sen toiminnan tulisi olla!

Meidän aikuisten tulisi lisätä vuoropuhelua nuorten kanssa. Monella yksiköllä olisi varmaan opittavaa Taidelukion tavasta kohdata nuori! Siellä nojataan vahvaan kasvatusoptimismiin ja osoitetaan luottamusta nuoria kohtaan.

Ajatuksia Savonlinnan kaupungin koulutusrakenteista

Savonlinna on Opettajainkoulutuslaitoksen lähdön jälkeenkin vahva koulutuskaupunki. Valtakunnallista vetovoimaa on XAMK:n Savonlinnan kampuksen koulutusohjelmilla, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston koulutusaloilla, Tanhuvaaran urheiluopiston liikunnanohjaajakoulutusohjelmilla sekä Savonlinnan Taidelukion taidekasvatuslinjoilla. Harva keskikokoinen kaupunki voi esittää tällaista kattausta koulutuksen saralta.

Savonlinnan perusopetus on kustannustehokkaasti toimivaa, hyvin johdettua ja oivallisiin oppimistuloksiin yltävää. Kyläkoulujen turvarajasta tulee pitää kiinni. Savonlinnan kaupungin ei tule tuhlata energiaa juuri nyt kouluverkkoasioihin näiden osalta. Lisäksi alakoululaisten keskimääräiset koulumatkat ovat jo ajallisesti pitkiä, niitä ei tule lisätä.

Kouluverkkoselvityksiä kaupunki saa tehdä aivan tarpeeksi pohtiessaan Normaalikoulun oppilaiden tulvaisuutta. Erittäin suurta harkintaa tulee käyttää koulutilojen lisärakentamisen suhteen. Oppilasennusteet puhuvat omaa kieltään. Tästä johtuen tulee vakavasti harkita, että normaalikoulun alaluokat ainakin jatkaisivat omana yksikkönään ja samoin pedagogisin painotuksin kuin nytkin. Yksi arvioitava asia tämän suhteen on näiden tilojen vuokrakustannukset.

Savonlinnalainen lukiokoulutus on monipuolista ja kaupungissa toimii kaksi erikoislukiota, kuvataidelukio, joka on maan vanhin aloitettuaan vuonna 1967 sekä musiikkilukio joka on toiminut vuodesta 1979. Lisäksi Lyseon lukio toimii vahvana yleislukiona, jonka kilpaurheiluohjelmalla on seudullistakin vetovoimaa.

Lukiokoulutuksen kansainvälisyydessä on otettu uusia, reippaita askeleita mm. Kiina-yhteistyön osalta. Savonlinnan Taidelukio on pilotoinut kiinalaisten oppilaiden ja opiskelijoiden leirikouluttamista elokuussa 2016. Olemme sitoutuneet vastaavaan työhön n. 300 kiinalaisen vieraan kanssa elokuussa 2017. Lisäksi olemme mukana suunnittelemassa kiinalaisten opettajien täydennyskoulutusta.

Aivan valtuuskauden alussa tulee arvioida mahdollisuudet liikunnan erityistehtävän saamiseen. Tätä ei tule kuitenkaan tehdä vaarantaen nykyiset erityistehtävät. Ihannetapauksessa elokuusta 2018 kaupungissa toimii kolme erityistä lukiokoulutusta. Sinällään hieman erikoista on kuitenkin se, että sivistyslautakunta päätyi jo helmikuussa 2017 hakemaan erityistehtävää liikunnan osalta. Perustelen tätä sillä, että lopulliset valintakriteerit ovat vielä julkistamatta ja siellä arvatenkín annetaan askelmerkit esim. koulutuksen järjestäjän taloudellisen kantokyvyn suhteen, mitä ne ovat, ovat siis vielä täysin arvailujen varassa. Jos lähdetään ottamaan kiinni kolmatta pyytä oksalta, ei tule antaa pienintäkään mahdollisuutta jo kahden kiinniotetun karkaamiselle.

Tulevalla valtuustokaudella on syytä pohtia koko koulutuksen toisen asteen toiminnan edelleen kehittämistä. Nykyisellään esim. lukioiden ja ammatti- ja aikuisopiston opiskelija pystyy hyvin räätälöimään omaa opintopolkuaan ja sisällyttämään tutkintoonsa opintoja toisesta oppilaitoksesta. Tämän rinnalla tulisi pohtia hieman syvällisemmin koko koulutusasteen rakennetta. Olisiko siten saatavissa esim. XAMK:ssa alkavalle biotuotetekniikalle positiivista työntöapua?

Savonlinna on käytännössä rakennemuutospaikkakunta OKL:n alasajon seurauksena. Tätä vajetta on luvattu kompensoida paketilla, jossa on pysyviä koulutusrakenteita varsinkin ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin liittyen. Jo sitä ennen kaupungissa alkaa biotuotetekniikan koulutusohjelma, jonka toimintaedellytyksiä tulee kaikin keinoin tukea. Yläkouluihin tulee luoda nykyisen kulttuuripolun kaltainen tekniikkapolku ja sen tulee näkyä myös lukion kurssitarjottimissa, joihin yhteistyössä räätälöidään tekniikkakursseja avoimen ammattikorkeakoulun opintoina.

Arvot päätöksenteon taustalla

Kuntavaalien 2017 alla mm. vaalikoneissa kyseltiin paljon ehdolle asettuneiden arvojen ja asenteiden perään.

Nämähän ja tässä kohden kirjoittamani jutut eivät ole sellaisia, että kuntapäättäjän niihin voisi tai pitäisi puuttua, mutta ne paljastavat toki jotakin ehdokkaan perusasennoitumisesta muihinkin asioihin. Lukekaas siis tarkkaan.

Yksilön ja perheen sekä yhteiskunnan vastuiden välistä rajaa haettaessa Savonlinnankin kunnallisvaaliehdokkaista tunnistaa eroja. Itse korostan yksilön ja perheen vastuuta omassa elämässään ehkä enemmän kuin keskiverto ehdokas. Lasten primaarisina kasvattajina tulee toimia perhe, ei yhteiskunta. Tästä johtuen en voi kannattaa kahden kotona olevan vanhemman tilanteessa kokopäiväistä, subjektiivista päivähoitoa. Nythän laki mahdollistaa tällaisissa tapauksessa hoitopaikan puolipäiväisyyden.

Jokaisen työkykyisen tulee ottaa osaa yhteiskunnan kehittämiseen kykyjensä mukaan. Valitettavasti yhteiskunnan elinkeinorakenteeseen kohdistuva muutos ja kauan vaivannut suhdannekriisi on tehnyt täystyöllisyyden saavuttamisen mahdottomaksi. Lisäksi joukossamme on eri syistä työelämään kykenemättömiä ja mielestäni yhteiskunnan arvo ja hyvyys mittaan juuri siinä, kuinka yhteiskunta kohtele tätä väestöryhmää. Tämänkin vuoksi turvaverkkoja tarvitaan.

Yksilöä ja perhettä ei saa jättää yksin. Yhteiskunnan tulee tarjota turvaverkkoja niitä tarvitseville ja tässä kohden kokeilut perustulon suuntaan ovat perusteltuja. Perustulon taso tulee olla nykyisen takuueläkkeen tasoa. Tätä kehitystä, jota nyt kokeilun avulla testataan, tulee kannustaa.

Ansioon suhteutetut tulonsiirrot ovat mielestäni nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden liiankin korkeita. Suomen talouden menestys edellyttää valmiutta tehdä työtä ja uskallusta toimia yrittäjänä. Juuri näin saadaan taloudellinen toimeliaisuus sille tasolle, jota hyvinvointivaltiomme rahoitus edellyttää. Jos emme tähän pysty, meidän tulee arvioida yhteiskunnan varoin tuotettujen palveluiden ja maksettujen tulonsiirtojen määrää ja laatua.

Olen julkisestikin arvioinut kriittiseen sävyyn nykyisenmuotoisen ay-liikkeen toimintaa. Sen tulisi olla eturintamassa muuttamassa suomalaista sopimuskulttuuria ja päästä eroon jäykistävistä elementeistä. Nyt se takertuu liiaksi vanhaan ja se ei huomaa, että kollektiivisopimusten painoarvo on koko ajan vähentynyt. Maailma ajaa kohti ohitse. Työyksikköjen tulisi saada sopia asioista itse. Esimerkiksi Taidelukio toteutti kiky-sopimukseen liittyvän työaikalisäyksen 1.8.2017 saakka siten, että jokainen ope näkyy koululla aiempaa enemmän. Tämä kaikki tehtiin sulassa sovussa, fiksusti ja siten, että opiskelija varmuudella hyötyy tästä. Tällainen vaatii hieman vaivaa ja uskallusta yksiköissä, mutta lopputulos palkitsee vaivannäön.

Oikeudenmukainen yhteiskunta on sellainen, jossa kansalaisten välillä toteutuu mahdollisuuksien tasa-arvo. Olen luonteeltani demokraatti siinä mielessä, että ihmisen tulee omin avuin päästä yhteiskunnassa haluamalleen paikalle. Koko maan lahjakkuusreservi tulee olla käytössä, oikopolkuja sosiaalisiin asemiin tai vastaaviin ei saa olla. Peruskoulu parhaimmillaan edustaa juuri tällaista ajattelua. Koulun tulee pysyä lähikouluperiaatteella toimivana eli sosiaalista eriytymistä ei tule edistää.

Toimin myös yrittäjänä oman työni ohessa. Parhaillaan toteutan toimeksiantosopimuksen mukaisesti Joroisten historia II – teoksen loppuunsaattamista. Vastuulleni on tullut mm. teoksen tekstin toimitustyö, kuvasuunnitelman laatiminen ja teoksen kuvittaminen sekä varsinaista kirjoittamistyötä n. 70 sivun verran.

Olen maanpuolustushenkinen Sotilasarvoltani olen yliluutnantti ja toimin säännöllisesti siinä yksikössä, johon minut on puolustusvoimien toimesta sijoitettu. Vuonna 2017 kertausharjoituspäiviä kertynee 10–11.

Elän hyvin tavanomaista perhe-elämää vaimoni ja tyttäreni kanssa. Vietämme paljon aikaa kotona, jos lähdemme toisaalle, lähdemme porukalla. Olen Savonlinnan seurakunnan jäsen, koska seurakunta tekee arvokasta perhetyötä ja jäsenyydelläni tuen sen toimintaa. En sinällään tarvitse seurakunnan kirkollisia palveluita. Tähän voisi lisätä sen, että olen lukenut raamatun lävitse, mutta se teos ei puhutellut minua. Hyvä oli kuitenkin kopasta!

Vaalikoneissa on kovasti kysytty kantaa Suomesta turvaa hakevien ihmisten mahdolliseen tuloon Savonlinnan turvapaikanhakijan tai kiintiöpakolaisen nimikkeillä. Kannatan tätä, koska inhimillisen hädän keskellä emme voi olla niin itsekkäitä, että sulkisimme ovet. Savonlinnassa on osaamista kiintiöpakolaisten kotouttamisessa ja se säilyy parhaiten, kun meillä on uusia kotoutettavia. Jos joku kaipaa jotakin määrää, sanottakoon 10–20 / vuosi.