Kirjoitus Itä-Savossa – Savonlinnan kaupungin talouden askelmerkit maaliskuussa 2017

Kataisen hallituksen aikaisten valtionosuusleikkausten sekä kantokykyymme nähden jo pitkään jatkuneiden ylisuurten sosiaali- ja terveysmenojen johdosta Savonlinnan talouden kantokyky heikkeni vuodesta 2012 alkaen dramaattisesti.

Kaupunki on kuitenkin onnistunut tiukalla tasapainottamisohjelmalla oikaisemaan tilateen, joskin korkealla veroasteella. Tämä on tuntunut tietenkin kaikissa niissä talouksissa, jotka ovat saaneet palkka-, yrittäjä- tai eläketuloa yli ansiotulovähennyksen tai eläketulovähennyksen määrän. Viimeisin tilinpäätös paljastaa, että päättäjät sekä kaupunginjohtaja ja kaupungin muu pakattu väki ovat tehneet tätä epäkiitollista sopeuttamistyötä erinomaisin tuloksin. Olemme oikealla tiellä.

Tulevan valtuustokauden varainhoitovuotta 2018 tulee ohjata taseessa vielä olevien kattamattomien alijäämien kattamistavoite. Tässä onnistutaan vaikka marraskuussa 2017 tehdään 0,5 %-yksikön alennus kunnan tuloveroasteeseen ja kohtuullistetaan vakituisen asunnon kiinteistöverotusta. Vuonna 2019 taseen kohta ”edellisten tilikausien ali/ylijäämä” tulee olla jo ylijäämäinen ja siten olemme valmiit kohtaamaan sote-uudistuksen aiheuttaman volyymivähennyksen. Savonlinnan käyttötaloushan alenee yli puolella sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä uudenmallisten maakuntien vastuulle vuoden 2019 alusta.

Vuosista 2019 eteenpäin kuntataloutta tulee ohjata kaksi periaatetta. Tuloslaskelman osalta vuosikatteen tulee kattaa poistosuunnitelman mukaiset käyttötalouspoistot. Rahoituslaskelman puolella vuosikatteen tulee kattaa investointien nettomenot. Kunnan taloudenpidosta on loppupeleistä kyse näin yksinkertaisesta asiasta.
Jotta tässä kaikessa onnistutaan, joudumme edelleen sopeuttamaan talouttamme samoin keinoin kuin olemme viimeiset vuodet tehneetkin eli mm. rationalisoimalla palvelutuotantoamme ja luopumalla turhasta käyttöomaisuudestamme.

Olisiko viimeistään ensi valtuustokaudella talouden ja toiminnan suunnittelu toteutettavissa tuotteistamisen kautta tapahtuvaksi? Valtuusto määrittelisi palvelusuoritteiden laadun ja määrän eli tekisi juuri sille kuuluvaa, strategista ohjausta, ja yksiköt omine esimiehineen vastaisivat palvelusuoritteista. Nopeasti ajatellen, joku saattaa pohtia, että näinhän se menee nytkin, mutta todellisuudessa ei mene, käytämme aivan liiaksi resurssipohjaista suunnittelua.

Loppuun se kaikkein tärkein. Kaikessa päätöksenteossa meidän tulisi muistuttaa toisiamme siitä, että Savonlinnalla on edelleen useita valttikortteja kädessään suunnitellessaan omaa tulevaisuuttaan. Ainakin minä osaan vielä katsella kotikaupunkiani tuorein silmin.

Reima Härkönen, kunnallisvaaliehdokas (kesk.)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *