Hallitusohjelma – lukiokoulutuksen ulottuvuudet

Savonlinnan Taidelukiolla tai maan muilla lukioilla ei tuota ongelmia aikanaan toteuttaa hallitusohjelman lukioon kohdistuvia linjauksia. Toisen kotimaisen kielen pakollisuus yo-tutkinnossa arveluttaa sekä vaikuttavuuden näkökulmasta toisen koulutusasteen maksuttomuus. Kuva Reima Härkönen.

Antti Rinteen hallituksen (sd.) hallitusohjelma

Tulevan hallituksen hallitusohjelma sisältää joitakin avauksia lukiokoulutukseen liittyen. Ohessa nämä ja omia ajatuksia niihin liittyen.

Varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen: Korotetaan oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen. Rakennetaan oppivelvollisuuden sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulutukset.

Tavoite ihan hyvä, mutta juuri näiden ei-niin-formaalien opintomuotojen osuus tulisi olla merkittävä, koska koulupudokkaille tai niille, jotka eivät halua hakeutua koulutuksen toiselle asteelle tulisi olla väyliä, joissa erilainen oppiminen tunnistettaisiin nykyistä paremmin.

Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valmistelun yhteydessä käydään läpi toisen asteen keskeyttämisen syyt ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä tehdään selvitys maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja oppimateriaalikustannusten alentamisesta ja ryhdytään sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamiseksi.

Maksuttomuus olisi ehkä kannattanut hoitaa erilaisen oppimateriaalilisän kaltaisilla tukimuodoilla. Jos edellisen hallituksen säätämä lisä olisi korotettu tukikuukuatta kohden n. 120€ ja huoltajien tuloraja (yhteenlaskettu) esim. 50 000 – 55 000€, tuki kohdentuisi tässä suunniteltua paremmin. Nyt maksuttomuuden piiriin pääsee kymmeniätuhansia perheitä, jotka pystyisivät kohtuullisen maltillisista oppimateriaalikustannuksista selviytymään. Julkisuudessa ollut VATT:n arvio koulutuksen järjestäjille aiheutuvista kustannuksista on laskettu alakantiin. Yksi lukioikäluokka maksaa tämän perusteella n. 39 M€, se sisältää 25 lukiokurssin materiaalit sekä tietokoneen. Reksinä toivon, että tämä selvitys olisi mahdollisimman konkreettinen. Taidelukiossa ainakin maksuttomat matskut tulevat olemaan sähköisiä lisenssejä, kirjapelleilyihin emme lähde!

Maksuttomuus aiheuttaa haasteita esim. opintomatkojen suhteen.

Osana oppivelvollisuutta kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta helpottamaan siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Määrärahatarpeet tulee varmistaa jokaisen opinto- ja tukimuodon kohdalla. Oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, kuten maahanmuuttajien koulutusta koskevien säädösten kohdalta on jo tehty.

Tätä tarvitaan toki. Ohjauksen varaan on rakennettu aika moni viimeaikaisista lukion uudistuksista. Jatkuva paradoksi lukiokoulutuksessa on siinä, että opiskelijan vastuuta kasvatetaan ja samalla huomataan, että tukevaa ja ohjaavaa resurssia tulisi olla koko ajan lisää.

Säädetään sitovista mitoituksista toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin.

Nythän tämä on tehty eräänlaisen ”hoitotakuun varaan”. Huoltajien ja opiskelijoiden tietoisuus palveluiden velvoittavuudesta ja palveluiden piiriin pääsemisen aikarajoista vaihtelee paljon maassa. Savonlinnassa tämä asia on onneksi hyvällä mallilla. Tämä uudistus on kuitenkin tervetullut.

Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla. Selvitetään sitovat mitoitukset opinto-ohjaajien määrästä toisen asteen koulutuksessa ja jälkiohjausvelvoitteen ulottamisesta ammatilliseen koulutukseen sekä tukiopinto-ohjaus peruskoulusta toiselle asteelle osana oppivelvollisuusiän korotuksen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen valmistelua. Parannetaan maahanmuuttajataustaisten jatko-opintovalmiuksia lisäämällä opinto-ohjausta ja monialaista yhteistyötä perheiden kanssa.

Hyvä uudistus tämänkin. SOPO ry:n suositus on 200 opiskelijaa yhtä opinto-ohjaajan henkilötyövuotta kohden. Se olisi näiden lisääntyneiden velvoitteiden valossa hyvä.

Tehdään eri koulutusasteiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmista velvoittavat.

Löytyy jo nykyisinin opetussuunnitelman liitteistä. Hyvä, että edellytetään koko maassa.

Selvitetään, miten toisen asteen koulutuksessa opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet opiskella kokonaisuuksia sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa toteutuvat. Samalla selvitetään, miten kaikki koulutuksenjärjestäjät pystyvät tarjoamaan tämän mahdollisuuden muun muassa rahoituskannustimia kehittämällä ja vahvistamalla toisen asteen koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä myös harvaanasutuilla seuduilla, jotta korkea-asteelle hakeutuminen lisääntyisi.

Savonlinnassa koulutusarkkitehtuuri on sellainen, että tämä toteutuu. Esim. keväällä 2019 molemmista päivälukioista valmistui kaksoistutkintolaisia. 

Savonlinnassa tulisi pohtia näiden koulumuotojen saattamista saman koulutuksenjärjestäjän alaiseksi toiminnaksi.

Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpano.

Toki.

Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.

Ei jatkoon. Kylmä ja märkä rätti opiskelijan aitoa valinnanvapautta vasten. Nykyinen yo-tutkintorakenne on hyvä; äikkä pakolinen ja rinnalle kolme muuta ryhmästä vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka tai reaaliaine. Lisäksi vaatimuksena se, että yksi aine tulee olla ns. pitkän oppimäärän koe. Taidelukiossa toinen kotimainen kieli sisällytetään yo-tutkintoon harvakseltaan. Lukuvuonna 2018 – 2019 siitä kirjoitettiin 21 yo-koetta. Lisäksi toinen kotimainen kieli on eniten vähentty oppiaine. Tämähän juontuu siitä, että erityistehtävälukiossa opiskelevana taikkarilaisella on oikeus vähentää maksimissaan kahdeksan pakollista lukiokurssia. Eniten siis vähennetään toisen kotimaisen kielen 4 ja 5. kurssia. Jos tämä uudistus toteutuisi, kaikki viisi pakollista kurssia tulisi opiskella ja sitten vielä kirjoitaa ko. oppiaine. On siinä reksilläkin selittämistä!

Julkisuudessa on jo tuotu esille, että tämä pakollisuus olisi jo hyväksytty, toivottavasti siihen tulee muutos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *