Ajatuksia sosiaali- ja terveysuudistuksen kaatumisesta

Viimeistään 8.3.2019 aamulla kävi ilmi se, että Suomessa on hankala saada megaluokan uudistuksia lävitse poliittisesti. Tämä on nyt nähty neljän vaalikauden ajan jatkuneen sote-suunnittelun ja päätöksenteon osalta. Onko yhteiskunta tältä osin edistyksellisempi kuin esim. 1960-luvulla, jolloin suuria tunteita herättänyt peruskoulu-uudistus räpsäytettiin lävitse? Jos historiaan haluaa kurkkia vielä kauemmas, niin tehdyt maareformit 1918 – 24 olivat soteakin vahvemmin tiettyjen kansaosien iholle käyneitä. Silloin sopuun päästiin ja nämä ovat osoittautuneet koko suomalaista yhteiskuntaa hyvään suuntaan muovanneiksi uudistuksiksi.

Omia täytyy sen verran moittia, että uudistus taisi tosiaan olla liian monisäikeinen ja suuri. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen tuli oikealta mukaan valinnanvapaus ja sitä myötä sote-markkinoiden avaaminen markkinaehtoiselle toiminnalle. Täältä keskeltä puski kuviin maakuntahallinto omine kujeineen. Keskusta on jo vuosikymmenten ajan ajanut valtionhallinnon keskitettyjen vastuiden hajauttamista maakunnallisiksi. Tämä uudistus (maakunta) olisi vienyt vastuita ja tehtäviä ennen kaikkea kunnilta perustettaville, uusille maakunnille.

Suuri huoli meillä kaikilla puoluekantaan katsomatta tulisi olla siitä, millä voimin tämä harjoitus nyt saadaan maaliin? Mielestäni nykyinen hallitus olisi voinut käyttää parlamentaarista valmistelua vahvemmin mukana ja siten vastuuttaa oppositiota ja mikseipä johtavia virkamiehiä ja asiantuntijoitakin vahvemmin yhteisesti valittuun linjaan. Jospa seuraava hallitus toteuttaa tätä tällä tavoin. Toki keskustan pj. Sipilä edellisellä vaalikaudella tuki silloisen hallituksen suunnitelmia, mutta perustuslailliset esteet tulivat mutkistamaan matkaa jo silloin.

Savonlinnassa tämä selkeyttänee tilannetta. Sosterin hallituksen päättämä ja nyttemmin myös kuntayhtymävaltuuston ”siunaama” linjaus erikoissairaanhoidon ulkoistamisesta istuu hyvin muuttuneeseen tilanteeseen. Maassamme tällaista keskusteluja tullaan käymään muuallakin ja eritoten maakuntamme kaltaisilla kaksinapaisilla alueilla. Etelä-Savon maakunnassa ei olla päästy strategiseen ratkaisuun keskussairaaloiden työnjaosta. En osaa syyllisiä tässä osoittaa, koska en ole ollut näiden asioiden parissa päätöksiä suunnittelemassa tai tekemässä, mutta helppoa ratkaisua tässä ei varmaan olekaan, olisi se jo vuosikymmenten aikana tehty.

Musiikkiluokat Talvisalon ja Mertalan kouluihin

Musiikkiluokat Talvisaloon ja Mertalaan

Hyvä päätös, mutta toki ihmetyttää, miksi lautakunta jakaantui näin selvässä asiassa. Tässähän vaan korjataan muutaman vuoden takaista virhettä, joka tehtiin sivistystoimessa päätettäessä perusopetuksen profilaatioista.

Nyt myös topakkaa toimintaa sivistystoimeen asian saamiseksi maaliin eli ryhmät toimintaan syksystä 2019.

Tämähän liittyi hieman laajempaan kokonaisuuteen, jonka mukaan tulee selvittää perusopetuksen painotusten istuvuus kaupunkistrategiaan, Savonlinnassa oleviin jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja niiden aiheuttamaan valtionosuuskertymään. Jos tätä olisi avattu lautakunnassa, uskon, että lautakunta olisi ollut kokonaisuudessaan tämän musaluokkien perustamisen takana.

Ohessa hieman taustaa näille laajemmille kokonaisuuksille.

Erityistehtävälukiot Suomessa ja erityistehtävälukiouudistus!

Vastine Itä-Savon mielipidekirjoitukseen / Virpi Loikkanen

Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti ansiokkaan kirjoituksen Savonlinnan kaupungin lukiotoimeen liittyen  Siinä oli yksi lukiotoimen rahoitukseen liittyvä erhe ja siksi oheen naputtelin vastineen. Virpin kirjoitus julkistettiin Itä-Savossa 19.12.2018.

—-

Lukioasioista

Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti sanomalehti Itä-Savossa ansiokkaan kirjoituksen lukiotoimeen liittyen. Haluan kuitenkin oikaista erheen lukiotoimen rahoitukseen liittyen.

Savonlinnan kaupunki joutuu valitettavasti hakemaan erilaisia säätökohteita vuonna 2019 ja edelleen taloussuunnitelmavuosina 2020-2022. Lukion määrärahaleikkaus on yksi näistä. Määrä on Virpin kertoma eli 150 000€ vuonna 2019.

Lukion opiskelijakohtainen yksikköhinta vuonna 2019 tulee olemaan 5549,66€. Moni harhaantuu uskomaan yksikköhinnaksi sitä hintaa, josta ns. tasauskerroin ei ole ropsauttanut osuutta pois. Tämä tasauskerroin alentaa yksikköhintaa ja tämä kertymä sitten jaetaan kaikkein pienimmille lukioyksiköille, koska arvatenkin siellä opetuksen järjestäminen on kalliimpaa. Tämä on ihan oikein. Savonlinna esim. menettää yksikköhinnastaan 356,46€ jokaista opiskelijaa kohden.

Virpi toi esille, että Lyseon lukio toimii huomattavasti alle yksikköhinnan ja tässä tämä erhe nyt sitten on. Jos Lyseon lukio toimisi pelkästään yksikköhinnan mukaisella rahoituksella sen käyttötalous pitäisi olla n. 2 330 00€. Nyt se on toki suurempi eli 2 527 000€ (vuoden 2018 luku).

Nämä yksikköhinnat ovat olleet muuten tanakassa laskusuunnassa vuodesta 2013 valtiontalouteen tehdyn sopeuttamisohjelman mukaisesti. Silloin elettiin Jyrki Kataisen hallituksen aikaa, mutta kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan hallitusvastuussa ollessaan vahvistaneet tämän ohjelman toteuttamisen.

Valtionosuustuottoon liittyen tulee toki muistaa, että Savonlinnan Taidelukio saa opiskelijoilleen (264) samaisen yksikköhinnan kuin Lyseon lukiokin. Tämän lisäksi erityiset lukiokoulutustehtävät ja saatu valtakunnallinen kehittämistehtävä tuovat siihen joulukuun alussa 2018 julkistetun rahoitusraportin mukaan 446 926€ lisää. Kun tämä lasketaan opiskelijaa kohden (näin ei oikeasti voisi tehdä) se tulouttaa 1692,90 € ja täten taidelukiolaisen yksikköhinta on 7242,56€. Savonlinna saa muuten 8. eniten kaikista lukiokoulutuksen järjestäjistä tällaista lisärahoitusta. Savonlinnan taakse jäävät tässä vertailussa isoista koulutuskaupungeista mm. Kuopio, Jyväskylä, Joensuu ja Vantaa. Ei huono!

Esitin itse muutosta talousarviokirjan perusopetus ja iltapäivätoiminta tulosalueeseen liittyen. Sen mukaan perusopetuksen painotukset tulee selvittää avoimesti ja niiden vaikutukset mm. valtionosuuskertymään, kaupunkistrategiaan ja koulutuksellisiin jatkumoihin tulee perata auki. Lisäksi musiikkiluokkatoiminta perusopetukseen tulee erikseen selvittää ja aloittaa se 1.8.2019, jos ja kun riittävästi kysyntää löytyy. Tämä esitys tulikin valtuuston kannaksi. Pysyttääksemme nämä lisärahoitukset, koulutuksen järjestäjän tulee tehdä erityisiä toimia niillä aloilla, joilla meillä lukiokoulutuksen erityistehtäviä on. Meillähän on niitä vain kuvataiteen ja musiikin suhteen. Lisäksi tässä avoimuudessa on ollut isoja puutteita kesästä 2016 alkaen. Nyt tilanne on jo toki parempi.

Taidelukion puolesta haluan toivottaa kaikille mukavan rapsakkaa ja rauhallista joulua

Reima Härkönen, rehtori Savonlinnan Taidelukio, kaupunginvaltuutettu (kesk.)

 

 

 

Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokous 17.12.2018

Kokouksessa istuttiin rapiat kahdeksan tuntia ja valmiiksi talousarviokirja saatiinkin puolenyön jälkeen.

Pykälän käsittelyn alussa pidettiin rapskat ryhmäpuheenvuorot ryhmien suuruusjärjestyksessä. Ohessa pitämäni keskustan ryhmäpuheenvuoro.

Kaupunginhallituksen pohjaesitykseen tuli isohko muutos heti alkuun keskustan valtuustoryhmän esittämänä ja usean muun ryhmän kannattamana. Äänin 30-21 hyväksyttiin seuraava vero- ja talouden sopeuttamislinjaus.

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 7

Savonlinnan kaupungin talous / verot

Muutosesitys: Verot –alaotsikon teksti muuttuu muotoon;

Taloussuunnitelma sisältää tuloveron korotuksen, 0,25%-yks., vuodelle 2019. Lisäksi tuloveroa korotetaan vuodelle 2021, 0,5%-yks (veroprosentti 22,75% ja vuonna 2022 22,75%).

Veronkorotuskehys täsmentyy, kun saadaan Sosterin tasapainotusohjelma ja sen vaikutusarvio sekä toteuma vuoden 2018 sote-palvelujen ostoista.

Leikkausmenoarvio ajalle 2020-2022 on 4,0 miljoonaa euroa.

Se on todettava, että esityksemme muuttui edellisen illan versiosta, jota esiteltiin valtuustoryhmien neuvottelijoille. Puheenvuorossani huhuilinkin muiden ryhmien tukea tälle ja sitä tosiaan saatiinkin, koska esitys meni lävitse selvin numeroin. Vastustusta tuli sdp:n, vasemmistoliitton ja kokoomuksen ryhmästä, kannatusta kokoomuksesta, vihreistä, perussuomalaisista, kristillisdemokraateilta ja keskustalta.

Tämän johdosta talousarviokirjaa tuli muuttaa parista muustakin kohdasta seuraavasti;

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 10

Talousarvion olennaiset riskit / verotulot

Muutosesitys:

Toisen tekstikappaleen viimeinen lause muutetaan muotoon, ”Talouden sopeuttamistavoite tulevalla taloussuunnitelmakaudella on yhteensä 4,0 milj. euroa.”

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 11

Talousarvion olennaiset riskit / henkilöstösuunnittelu

Muutosesitys:

Toisen tekstikappaleen viimeinen lause poistuu, ”Henkilöstösäästön saavuttamista valmistellaan luonnollisesti yhtä aikaa kaupunginjohtajan esittämän n. 9,5 milj. euron talouden tasapainotusohjelman kanssa”

Nämä menivät lävitse äänin 30-19 ja kaksi tyhjää sekä 30 – 20 ja yksi tyhjä. Poliittiset jakolinjat olivat lähes identtiset edellisen kohdan kanssa.

Näiden välissä jouduttiin myös äänestämään henkilöstösäästöjen poistosta. Kateeksi esitettiin mystistä ”rakenteellisia muutoksia”. Esitys ei onneksi menestynyt, kh:n esitys voitti äänin 29-22.

Kun talouden suuri inja oli päätetty, tein yksityiskohtaisessa käsittelyssä seuraavat muutosesitykset, joita oli jo esitelty ryhmäneuvottelijoille;

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 12

Strategiset kärkihankkeet

Muutosesitys: Lisätään seuraavaa; 

Aihe: Taidelukio. Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä / kuvataide.

Kaupungin omarahoitusosuus: 0 €

EU-rahoitus: 0€

Muu rahoitus: 0,74 M€

Perustelut:

Taidelukio sai okm:stä päätöksen valtakunnallisesta lukiokoulutuksen kehittämistehtävästä. Se alkaa 1.1.2019 ja ulottuu 31.7.2025 saakka. Talousarviovuodelle 2019 ja ts-vuosille 2020-2022 sen tulouttava vaikutus on 740 000€ eli 185 000€ / vuosi.

Valtuusto hyväksyi tämän yksimielisesti.

 

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 75

Toimiala: Sivistystoimiala

Toimielin: Sivistyslautakunta

Tulosalue: 320 Perusopetus ja iltapäivätoiminta

Muutosesitys:

                      Lisätään tekstimuutos seuraavasti;

Kriittinen menestystekijä 7.1.

Mittarit: Toteutuneiden ryhmien määrä.

Tavoite 2019: Musiikkiluokkatoiminnan aloittaminen selvitetään perusopetuksessa ja toiminta aloitetaan 1.8.2018, mikäli riittävästi kysyntää painotusta kohtaan ilmenee. Lisäksi tehdään selvitys avoimesti perusopetuksen painotuksista siten, että niiden mahdolliset vaikutukset kaupunkistrategiaan, kaupungin valtionosuustulokertymään ja koulutuksellisiin jatkumoihin selvitetään.

Tämä meni äänestykseen ja esitykseni voitti äänin 38-13. Vastustusta taisi tulla vain sdp:stä, pitää tarkistaa aikanaan.

Su 16.12. valtuustoryhmien välillä oli neuvoteltu monesta periaatteellisesta asiasta. Ehkäpä eniten odotetuin oli Savonlinnan teatterin lisäavustus, +60 000€. Tein menomäärärahaesityksen ja SDP hienosti lisäsi sovitun tekstin.

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen (summan osalta)

Sivu: 81 – 83

Toimiala: Sivistystoimiala

Toimielin: Sivistyslautakunta

Tulosalue: 350 Kulttuuripalvelut

Muutosesitys:

Lisätään 60 000€ teatterin toiminta-avustukseen vuodelle 2019.

Valtuusto pystyi hyväksymään tämän yksimielisesti.

Lisäksi sovittiin yksimielisesti myös mm. ympäristöinsinöörin vakanssi vuosille 2019-2022, sivistystoimen avustusten leikkauksen pienentäminen (talousvaikutus +87 000€), muutaman investoinnin kohdentaminen eri vuosille, ns. kylätalojen avustaminen aluedemokratiamallin kumppanuuspöytien kautta (kustannusvaikutus 15 000€) metsätaloustrategian laatiminen, puunmyyntituloarvion alentaminen. 300 000€:lla. Nämä kaikki oli siis sovittu ryhmien välisissä neuvotteluissa. Siihen nähden oli aika kohtuutonta, että sdp:n ryhmäpuheenvuorossa kritikoitiin ryhmien välisten neuvottelujen toimimattomuutta. Puheenvuoron pitäjä ei toki ollut läsnä sunnuntain neuvotteluissa, annettakoon siis anteeksi!

Muut ”opposition” esitykset eivät menestyneet paitsi tekstimuutos Nätkin koulun kohdalla. Se tuli hyväksytyksi ja tilanne selkiintyi. Nätki saa koulunsa ja sen kokoa (siis vuosiluokkakoostumusta) ainoastaan tarkastellaan sivistyslautakunnassa. Tämä vastaa myös keskustan alkuperäistä linjaa huhtikuulta 2018 sekä syyskuussa 2018. Oletimme, että tämä asia menisi sivistyslautakunnan kautta, mutta näinkin tämä on hyvä!

Sanomalehti Itä-Savon uutisointiin valtuuston päätöksistä pääset oheisesta linkistä! Kunnallistoimittaja Jaana on tehnyt tarkkaa työtä!

Ohessa vielä valtuuston äänestysraporit; luettelo I ja luettelo II ja kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen pöytäkirja talousarvion hyväksymisen osalta.

Kaupunginvaltuuston kokous 12.11.2018

Kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin kunnan tuloveron ja kiinteistöverojen suuruudesta vuodelle 2019.

”Piikin” verran veroastetta korotettiin ja kiinteistöverot pysytettiin vuoden 2018 tasolla, esim. pysyvä asunto 0,56%, yleinen kiinteistövero 1,4% ja muussa kuin vakituisessa käytössä olevan asunnon vero 1,4%. Asumisen kalleutta kammoksuen tämä tehtiin. Verojen tuotto suurin piirtein sama kuin kaupunginjohtajan esityksessä, verolajien välillä tämä muutos tehtiin. Sanomalehti Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.

Kouluverkkoa sivuttiin Kallislahden oppilasmäärän tiputtua tilapäisesti alle turvarajan, joka on esioppilaat huomioiden 25. Selkein numeroin Kallislahti sai luvan jatkaa toimintaansa. Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.

Kaupunginhallituksen kokouksessa ja aikanaan ehkäpä joulukuun kaupunginvaltuustonkin vastaavassa tikun nokkaan on nostettava taas ylisuuret ja ehkäpä tarkoitushakuisen korkeat saneeraussinvestoinnit muutaman kouluyksikön osalta. Asia ei ehkä ole enää pelkkä fiskaalinen asia vaan jotakin muuta. Hallinnon oikeusperiaatteiden mukaan hallintotoimintaan, olipa se hallintopäätöken tekoa tai niiden valmistelua, ei saa liittyä vääriä tarkoitusperiä.

Vanhusten hoivapalveluiden osalta valtuusto oli kipeän ratkaisun äärellä. Lakkauttaako Savonrannan ainoa hoivapalveluita tuottava julkinen toimija vai saako se jatkoajan? Välimuoto eli vanhainkotitoiminnan (vanhahtava termi ja vanhahtava tapa hoitaa seniorikansalaisia) muuttaminen palveluasumispalveluksi oli liian kallis muutostöiltään. Valtuusto päätyi mielestäni oikeaan ratkaisuun. Säästöjä sosiaali- ja terveysmenoista on löydyttävä muista kohteista kuin tästä. Pisteet toki valtuustossa kuululle Jorma Hongistolle, joka hienosti kertoi valmistelun keskeisimmät seikat ja osoitti monin tavoin empatiaa sekä päättäjiä että hoivan kohteena olevia kohtaan. Päätös syntyi selkein numeroin ja hyvin laajalla poliittisella tuella. Valtuustossa kuultiin myös hienoja puheenvuoroja muiltakin kuin keskustalaisilta, mainitsenpa esim. kokoomuksen Turusen ja Laitisen, perussuomalaisten Kososen ja Puustisen sekä kd:n Koskelan. Hienoa oli myös se, että sdp:n  ja vasemmistoliiton puolelta saatiin myös tukea tälle. Sanomalehti Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.

Varsinkin Päivärinne-asiassa Saonlinnan valtuusto oli eka kertaa todellisella vedenjakajalla. Savonlinnan seudulla toteutettujen kuntaliitosten seurauksena synnytetty Savonlinnan kaupunki oli ensimmäistä kertaa lakkauttamassa todellisen kunnallisen lähipalvelun. Liittyneiden kuntien taajamista tulee löytyä oman käsitykseni mukaan varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluita, väestön määrää vastaava kattaus sosiaali- ja terveyspalveluita ja eritoten sosiaalipalveluihin kuuluvia vanhusten hoivapalveluita. Nyt tämä viimeinen oli lipsahtaa Savonrannan kulmilta pois. Jos tämä ei ollut arvo-kysymys, sitten ei mikään.

Tulevassa talousarviokäsittelyssä käyttötalous ja investoinnit aiheuttavat arvatenkin paljon päänavivaa. Toivottavasti löydämme valtuustoryhmien välillä konsensusta asioista.

Kaupunginvaltuuston kokous 3.9. / valtuustoaloite Nälkälinnanmäen kirjastorakennukseen liittyen

Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen Nälkälinnanmäen vanhan kirjastorakennuksen suhteen. Tavoitteena saada kaupunki aloittamaan toimet rakennuksen muuttamisesta taidemuseoksi.

Savonlinna tarvitsee toipuakseen OKL:n kirvelevästä alasajosta uusia avauksia ja suurimpana valtuustoryhmänä velvollisuutemme on tehdä tällaisia, elivoimaa aikanaan lisääviä aloitteita.

VALTUUSTOALOITE

Savonlinnan kaupunki tunnetaan vahvana kulttuurikaupunkina ennen kaikkea oopperan ansiosta. Kaupungin strategia linjaa Savonlinnan sivistys- ja kulttuurikaupungiksi. Savonlinnalla on loistavat mahdollisuudet ja edellytykset kohota myös kuvataiteen osalta paljon nykyistä merkittävämmäksi keskittymäksi.

Kuten tunnettua, Savonlinnan Taidelukio on valittu Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) auditoinneissa lokakuussa 2017 maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi Savonlinnan Taidelukiolle on myönnetty opetusministerin päätöksellä valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä kuvataiteessa, ainoana maassa. Tällaisia kehittäjälukioita on maassa vain 11 ja tämä toiminta on alkanut kuluvan vuoden elokuusta.

Oppilaitos on jo aloittanut elinkeinotoimen kanssa suunnitelmat kuvataiteen työskentelytilojen saamiseksi kaupunkiin. Toivottavasti nämä jalostuvat konkreettisiksi toimiksi vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Suuri joukko Taidelukion käyneistä toimii monin eri tavoin taiteen ja kulttuurin parissa. Heillä on hyvät muistot lukioajoilta Savonlinnasta ja vahvaa kiintymystä myös kaupunkiin. Tästä osoituksena on ollut entisten taikkarilaisten aktivoituminen ja huolestuminen Savonlinnan kulttuurielämän kehityksestä.

Edellä mainitun kehittämistehtävän puitteissa Savonlinnan Taidelukio aloittaa vahvan alumni-toiminnan. Oppilaitos kehittää sähköisen alumnialustan, joka on käytössä esim. monissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Tämän työn yhteydessä oppilaitos kartoittaa tavoitettavien henkilöiden halukkuuden olla osa uutta savonlinnalaista kuvataideyhteisöä. Tätä on jo kokeiltukin ja palaute on ollut kannustava.

Kaikesta tästä kerrotusta johtuen kaupunkimme tarvitsee kuvataiteen esille saamiseen ajanmukaiset tilat. Keskustan valtuustoryhmän mielestä Nälkälinnanmäen kirjastotalo on mitä parhain kiinteistö tällaiseksi tilaksi. Tällä toimella myös tasoitettaisiin tietä ns. luovien alojen yritystoiminnalle, Creative industry, jonka piiriin voidaan joidenkin tutkimusten mukana laskea 7% maailman talousvolyymista.

Rakennuksen kunto on kohtuullinen, mutta toki tarvitsee kunnostamista. Ympäri vuoden toimiva Taidemuseo vahvistaisi Savonlinnan kulttuurikaupunkimainetta ja toisi merkittävän lisän tarjontaamme. Ratkaisulla turvaisimme myös arvokkaan kirjastorakennuksen säilymisen nyt uudessa toimintaformaatissa. Lisäksi kyseiselle alueella suunnitellut matkailuinvestoinnit eivät näytä toteutuvan ja kaupungilla on osoittaa tällaisille toiminoille kaavallista valmiutta toisaalta, ydinkeskustan alueelta.

Keskustan valtuustoryhmä esittääkin, että Savonlinnan kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Taidemuseon saamiseksi Nälkälinnanmäelle vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.

Savonlinnassa 3. päivänä syyskuuta 2018

Keskustan valtuustoryhmän jäsenet

 

 

Kaupunginvaltuuston kokous 3.9.2018 / koulu- ja varhaiskasvatusverkko vuoteen 2021

Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti 3.9. sivistystoimen suunnitelmasta koulu- ja varhaiskasvatuspalveluverkosta valtuustokaudelle 2017-2021. Valtuustossa äänestettiin ensin käsittelyn jatkamisen ja asian lähettämisen uudelleenvalmisteluun välillä. Äänin 31-20 valtuusto päätti jatkaa asian käsittelyä. Näin pitikin tehdä, koska kaikki päätöksenteon tueksi saatavilla ollut selvitys oli olemassa. Lisäksi asian pohdintaan oli käytetty vähintään riittävästi aikaa, lokakuusta 2017 syyskuun alkuun 2018.

Lopullisessa äänestyksessä käsittelyn pohjalla ollut kaupunginhallituksen kanta voitti hylkäävän vastaehdotuksen äänin 31-20. Koko keskustan valtuustoryhmä kannatti pohjaesityksen hyväksymistä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että kouluyksiköillä on rauha jatkaa toimintaansa. Tikun nokassa olleiden kyläkoulujen ns. turvaraja säilyi 25 oppilaassa esioppilaat mukaan lukien.

Ohessa linkki Itä-Savon uutiseen.

Päätös oli oikea. Tulevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kunnat muuttuvat entistä selvemmin sivistyskunniksi. Kuntien houkuttelevuuutta tullaan mittaamaan juuri sivistyspalveluiden laadulla. Kuten tunnettua, laadun suhteen palveluverkko on aivan olennainen asia. Kyseessä oli myös arvovalinta. Haluamme antaa jokaiselle nykyiselle koulukylälle, olipa se haja-asutusalueella tai taajamassa, pontimen edelleen kehittää omaa lähiympäristöään. Emme halua olla keskittämässä palveluverkkoamme, kuten maan hallitukset ovat hallituspohjasta riippumatta tehneet viimeisten vuosikymmenten aikana.

Mahdolliset lakkautukset olisivat tuoneet laajat inhimilliset vaikutukset. Jo nyt savonlinnalaisten peruskoululaisten koulukuljetuskustannukset ovat jo 1,85-kertaiset maan keskiarvon verrattuna. Emme halunneet olla lisäämässä tätä epäsuhtaa.

Totta on se, että oppilasmääräennusteet ovat laskevia. Kyläkoulujen ns. turvaraja antaa puitteet kouluverkolle jatkossakin. Muiden koulujen osalta tulevaisuus saa näyttää, mihin kolkkaan väestömuutokset osuvat kaikkein negatiivisimmin. Nyt ei ollut aika tuomita Nätkin koulua. Toivottavasti saamme väestökehityksen suunnan muuttumaan, työtä se teettää, sen tietävät kaikki.

Kokousta edeltävänä sunnuntaina pidimme valtuustoryhmien kokouksen. Kokouksen parasta antia oli se, että osasimme ehkä aiempaa paremmin eläytyä toisen osapuolen argumentaatiopohjaan. Emme päässeet yhteisymmärrykseen tehtävästä päätöksestä, mutta uskoakseni otimme roiman askeleen toisen mielipiteen kunnioittamisen suuntaan. Tätä taustaa vasten oli ikävää, että valtuustossa vähemmistöön jääneet jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Ehkä kuitenkin tästäkin selvitään.

Kaupunginvaltuuston kokous 4.6.2018 / kouluverkkoesitys, ylimääräisen valtuuston kokouksen koollekutsuminen ja valtuustoaloite

Valtuuston kokousta aloittelemassa. Kuvassa Aune, Carita, Reima ja Matti-Pekka. Kuva Itä-Savo/Tuija Pauhu.

Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessa jouduttiin käymään epätavallinen päätöksentekoprosessi 36 §:n osalta.

Ns. kouluverkkoesitys jäi pöydälle vastoin valtuuston enemmistön kantaa. Poliittiset ryhmät ja valtuutetut eivät päässeet edes argumentoimaan kantojaan, koska ensin jatkovalmisteluesitys tyrehdytti asiakeskustelun ja tämä hirvitys eli pöydällejättöesitys sitten lopetti sen kokonaan.

Kävin puhujapöntössä varoittamassa pöydällejättäjiä siitä, että Keskusta kutsuttaa valtuuston ylimääräiseen kokoukseen, jos sdp ja kok tätä epädemokraattista kikkailua käyttävät. En varmaan osannut argumentoida tarpeeksi hyvin, koska he saivat vaadittavan määrävähemmistön taakseen.

Tämän jälkeen esitin Keskustan kantana, että valtuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään pöydälle jäänyttä asiaa.

Esitys löytyy tästä linkistä!

Itä-Savon uutiset tästä aiheesta löytyvät oheisesta linkistä!

Itä-Savo spekuloi myös mahdollisen kokouksen ajankohdalla, asiahan on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan käsissä ja Anna-Kristiina osaa kyllä olla puheenjohtajan roolissaan neutraali tässä ja ryhtyy viipymättä toimiin, jolla kokous saadaan aikaiseksi.

Savonlinnan keskusta ei pelkää demokratiaa ja siksi jätin ryhmän puolesta valtuustoaloitteen, jossa Savonlinnan kaupungin hallintosääntöä muutettaisiin siten, että pöydällejättö onnistuisi vain valtuuston enemmistön päätöksellä.

Aloite löytyy tästä linkistä!

Toivon valtuustosta löytyvän merkittävää tukea tälle aloitteelle. Pöydällejättöhän tarkoittaa sitä, että kyseiseen asiaan ei kohdistu minkäänlaisia valmistelutoimenpiteitä, se vaan odottaa seuraavaa käsittelyä. Vaikka miltä kantilta asiaa katsoisi, en jaksa ymmärtää, mikä tässä on se lisaarvo.

 

 

Kuntavaalien tulos

Huhtikuun 2017 kuntavaaleissa Suomen Keksuta sai suuren voiton. Valtuutettujen määrä lisääntyi kahdella ja ääniosuus annetuista äänistä oli xx%.

Hyvän vaalituloksen taustalla oli hyvä ehdokasasettelu ja kunnallisjärjestön väsymätön työ vaalien eteen. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Anne Herttuainen teki valtaisan työn.

Savonlinnan kuntavaalien tulos

Itä-Savon uutisia vaalituloksesta ja valtuuston kokoonpanosta

Itä-Savon uutinen aiheesta I

Itä-Savon uutinen aiheesta II

Oma vaalitulokseni oli hyvä. Sain 133 ääntä ja varmistin sillä paikkani Savonlinnan kaupunginvaltuustossa.

Äänestysaleuittain sain ääniä seuraavasti; Anttola 6, Haka-alue 1, Hernemäki 38, Kallislahti 2, Kaupungintalo 7, Kellarpelto 18, Kerimäki 5, Keskikaupunki 12, Mertala 9, Nojanmaa 17, Nätki 7, Pihlajaniemi 10, Punkaharju 1 ja Savonranta 0.

Kiitos vielä kerran!

Ohessa linkki Ylen vaalikoneeseen

Ohessa linkki Kaakonviestinnän vaalikoneeseen

Ohessa linkki Helsingin Sanomien vaalikoneeseen

Kirjoitus Itä-Savossa – Savonlinnan kaupungin talouden askelmerkit maaliskuussa 2017

Kataisen hallituksen aikaisten valtionosuusleikkausten sekä kantokykyymme nähden jo pitkään jatkuneiden ylisuurten sosiaali- ja terveysmenojen johdosta Savonlinnan talouden kantokyky heikkeni vuodesta 2012 alkaen dramaattisesti.

Kaupunki on kuitenkin onnistunut tiukalla tasapainottamisohjelmalla oikaisemaan tilateen, joskin korkealla veroasteella. Tämä on tuntunut tietenkin kaikissa niissä talouksissa, jotka ovat saaneet palkka-, yrittäjä- tai eläketuloa yli ansiotulovähennyksen tai eläketulovähennyksen määrän. Viimeisin tilinpäätös paljastaa, että päättäjät sekä kaupunginjohtaja ja kaupungin muu pakattu väki ovat tehneet tätä epäkiitollista sopeuttamistyötä erinomaisin tuloksin. Olemme oikealla tiellä.

Tulevan valtuustokauden varainhoitovuotta 2018 tulee ohjata taseessa vielä olevien kattamattomien alijäämien kattamistavoite. Tässä onnistutaan vaikka marraskuussa 2017 tehdään 0,5 %-yksikön alennus kunnan tuloveroasteeseen ja kohtuullistetaan vakituisen asunnon kiinteistöverotusta. Vuonna 2019 taseen kohta ”edellisten tilikausien ali/ylijäämä” tulee olla jo ylijäämäinen ja siten olemme valmiit kohtaamaan sote-uudistuksen aiheuttaman volyymivähennyksen. Savonlinnan käyttötaloushan alenee yli puolella sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä uudenmallisten maakuntien vastuulle vuoden 2019 alusta.

Vuosista 2019 eteenpäin kuntataloutta tulee ohjata kaksi periaatetta. Tuloslaskelman osalta vuosikatteen tulee kattaa poistosuunnitelman mukaiset käyttötalouspoistot. Rahoituslaskelman puolella vuosikatteen tulee kattaa investointien nettomenot. Kunnan taloudenpidosta on loppupeleistä kyse näin yksinkertaisesta asiasta.
Jotta tässä kaikessa onnistutaan, joudumme edelleen sopeuttamaan talouttamme samoin keinoin kuin olemme viimeiset vuodet tehneetkin eli mm. rationalisoimalla palvelutuotantoamme ja luopumalla turhasta käyttöomaisuudestamme.

Olisiko viimeistään ensi valtuustokaudella talouden ja toiminnan suunnittelu toteutettavissa tuotteistamisen kautta tapahtuvaksi? Valtuusto määrittelisi palvelusuoritteiden laadun ja määrän eli tekisi juuri sille kuuluvaa, strategista ohjausta, ja yksiköt omine esimiehineen vastaisivat palvelusuoritteista. Nopeasti ajatellen, joku saattaa pohtia, että näinhän se menee nytkin, mutta todellisuudessa ei mene, käytämme aivan liiaksi resurssipohjaista suunnittelua.

Loppuun se kaikkein tärkein. Kaikessa päätöksenteossa meidän tulisi muistuttaa toisiamme siitä, että Savonlinnalla on edelleen useita valttikortteja kädessään suunnitellessaan omaa tulevaisuuttaan. Ainakin minä osaan vielä katsella kotikaupunkiani tuorein silmin.

Reima Härkönen, kunnallisvaaliehdokas (kesk.)

Ajatuksia Savonlinnan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista

Nämähän siirtyvät nykyisten suunnitelmien mukaisesti vuoden 2019 alusta uusimuotoisten maakuntien järjestettäviksi. Savonlinna on esittänyt kantanaan mahdollisuutta siirtyä Pohjois-Savon maakuntaan. En kannata tätä. Tällä tavoitteella ei ole realistisia mahdollisuuksia toteutua ja siksi se vie turhaan energiaa maakunnan keskussairaaloiden välisestä kehitystyöltä.

Savonlinna tullee olemaan jatkossakin osa Etelä-Savon maakuntaa, joka tosiaan järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen, maakunnallisen kehittämisen tehtävät sekä ympäristöterveydenhuollon alueensa väestölle. Se siis järjestää palvelut, palvelujen toteuttajana tulevat olemaan terveyspuolella (ja sosiaalipalveluista osa) nykyiset keskussairaalat sekä osin yksityisiä palveluntarjoajia.

Maan hallituksen mallissa on asioita, jotka herättävät suuria kysymyksiä. Jos kaikki julkisten toimijoiden suunniteltu yhtiöittäminen ja palvelujen avaaminen kilpailulle tehdään suunnitelulla aikataululla, vaarana on todellinen kaaos. Kuinka käytännössä toteutetaan paljon puhuttu valinnanvapaus? Tämä kaikki tulee tehdä hallitusti. Olin itse päättämässä ja osin laatimassa Joroisten kunnan tuoteperusteista talousarviota. Yksittäisen kunnankin tasolla sellainen työ oli vaativaa, saatikka nyt maakunnan tasoisen yksikön. Idea 0on kuitenkin hyvä, tilaaminen ja tuottaminen erotellaan toisistaan ja siten saadaan mahdollisuutta hakea tehokkuutta.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen tarpeellisuutta ei kiellä kaiketi enää kukaan, siksi on hyvä, että maan nykyinen hallitus pakottaa eri toimijat pohtimaan asiaa ja ryhtymään valmisteluihin. Aivan viime aikoina maakuntamme keskussairaalat ovat aloittaneet tavoitteellisen toiminnan sen suhteen, että maakunnan väestöä palvelisi keskussairaalakaksikko. Jos esim. onnistutaan yhdistämään hoitojonoja ja siten varmistaa hoitotakuun toteutuminen, olemme onnistuneet. Päättäjien tulee tukea tätä toimintaa kaikin keinoin.

Välillä julkisesta keskustelusta jää vähemmälle huomiolle sosiaalipalvelut. Ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan erilaisia malleja asumiensa ja hoivan yhteensovittamiseksi. Kotona asumista tulee tukea ja tähän päästään omaishoitoa edelleen kehittämällä ja kotihoidolla. Olisiko aihetta kartoittaa ikäihmisten kotona pärjäämien kokonaistilanne? Aiemmin olin päättämässä Joroisissa toimintamallia, jossa kotihoidon henkilö vieriali sellaisten ikäihmisten kotona, jotka eivät olleet säännöllisen hoivan piirissä. Lopputuloksena se, että pienillä asuinhuonemuutoksilla pärjäämistä voitiin edistää ja samalla pystyimme varmistamaan, että asiakkaat olivat käyttäneet mahdollisuudet mm. vammapalvelulain tarjoamat palvelut tai veteraaneille osoitettujen palveluiden käytön, kaikki eivät olleet.

Tämän sosiaali- ja terveysuudistuksen toteutumisessa tulee meidän tulevien päättäjien varmistaa, että mm. lastensuojelu, omaishoito ja aikuisten sosiaalityö järjestään jatkossakin fiksusti ja ennakoivasti. Täydentävä toimentulotuki (tämähän on edelleen kunnan tehtävä, toimeentulotukihan siirtyi KELA:n toteuttamaksi vuodenvaihteessa) on esimerkiksi oivallinen keino auttaa kokonaisvaltaisesti yksilöä tai perhettä ja siten estää vielä suurempien kustannusten synty.

Ihan lopuksi. Lastensuojelussa tulisi lisätä erilaisten tukiperhe tai – henkilötoimintaa. Olin itse aikoinaan moniongelmaisen 15-vuotiaan sosiaalitoimen määräämä tukihenkilö ja mielestäni onnistuin auttamaan kyseistä henkilöä. Joskus turvallisen aikuisen ajankäyttö saattaa olla rahaakin arvokkaampaa.

Ajatuksia Savonlinnan kaupungin taloudesta

Kataisen hallituksen aikaisten dramaattisten valtionosuusleikkausten johdosta Savonlinnan talouden kantokyky heikkeni. Vajetta on jouduttu paikkaamaan kunnan tuloveroprosentin nostolla. Tämä on tuntunut kaikissa niissä talouksissa, jotka ovat saaneet palkka-, yrittäjä- tai eläketuloa yli ansiotulovähennyksen tai eläketulovähennyksen määrän.

Kaupunki on kuitenkin onnistunut tiukalla tasapainottamisohjelmalla oikaisemaan tilateen, joskin korkealla veroasteella. Valmistumassa oleva tilinpäätös paljastaa, että tuloslaskelman ylijäämä on kuutisen miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginjohtaja, keskustajohtoinen kaupunginhallitus sekä kaupunginvaltuusto ovat tehneet epäkiitollista työtä erinomaisin tuloksin. Olemme oikealla tiellä.

Tulevan valtuustokauden varainhoitovuotta 2018 tulee ohjata taseessa olevien kattamattomien alijäämien kattamistavoite. Tässä onnistutaan niin, että marraskuussa 2017 tehdään 0,5 %-yksikön alennus kunnan tuloveroasteeseen. Vuonna 2019 taseen kohta ”edellisten tilikausien ali/ylijäämä” tulee olla jo ylijäämäinen ja siten olemme valmiit kohtaamaan sote-uudistuksen aiheuttaman volyymivähennyksen. Kunnan käyttötaloushan alenee n. 250 miljoonasta n. 115 miljoonaan euroon sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä uudenmallisten maakuntien vastuulle vuoden 2019 alusta.

Vuosista 2019 eteenpäin kuntataloutta tulee ohjata kaksi periaatetta. Tuloslaskelman osalta vuosikatteen tulee kattaa poistosuunnitelman mukaiset käyttötalouspoistot. Rahoituslaskelman puolella vuosikatteen tulee kattaa investointien nettomenot.

Päästäksemme näihin tavoitteisiin käyttötalouden osalta on edelleen haettava järkeviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Tarpeen tullen omasta palvelutuotannosta voidaan luopua ja korvata sitä esim. yhdistystoiminnan kautta. Lisäksi kaupungin talousarviota rakennettaessa nykyisestä resurssipohjaisesta kalkyloinnista tulee siirtyä tuotteistamisen kautta tapahtuvaan talouden suunnitteluun.

Valtuustokauden investointisuunnitelmassa tulee priorisoida kaavallisen valmiuden herkkänä pitäminen elinkeinoelämän tarpeita ajatellen, olivatpa tänne hakeutuvat yritykset palvelu- tai jalostuselinkeinoihin liittyviä. Savonlinnan matkailuelinkeinon edistäminen onnistuu parhaiten jatkamalla kunnan keskustaajaman viihtyisyyttä ja esteettisyytä parantavia toimia, Olavinkatu tulee saattaa arvoiseensa kuntoon valtuustokauden aikana. Kuntalaisten palveluinfraa ajatellen tulee aloittaa uuden uimahallin suunnittelu. Tämä tulee tehdä laajan yhteiskunnallisen keskustelun kautta, keskustelun tulee ulottua myös uimahallin paikkaan ja hallin saavutettavuuteen. Hallin tulee edelleenkin sijaita alueella, johon autottomat perheet pääsevät.

Ajatuksia Savonlinnan teknisistä- ja liiketoimintapalveluista

Tämä kokonaisuushan jää kunnan harteille sote-uudistuksen jälkeenkin. Tämän toimialan suhteellinen asema kaupunkiorganisaatiossa ja varojen käytössä vahvistuu aivan kuten sivistystoimialankin.

Aloitan tulopuolelta. Savonlinnan talouskriisin oikaisu on merkinnyt omakotitaloasukkaiden osalta liiaksikin asumismenojen lisäyksiä. Vastikään julkaistu selvitys osoittaa, että omakotiasujaa kuritetaan jo liikaakin Savonlinnassa. Tämä tulee muuttaa, emme voi antaa tällaista viestiä tänne muuttoa suunnitteleville. Aivan ensimmäisenä korjaavana toimena on vakituisen asunnon kiinteistöveron alentaminen marraskuussa 2017.

Kunnalla on kaavoitusmonopoli alueellaan. Tätä valtaa tulee käyttää ennakoivasti siten, että meillä on jatkuvasti osoittaa hyviä rakennuspaikkoja eri toiminnoille. Savolan alueen tilanne tulee saada selväksi valtuustokauden alussa. Nyt sen tilanne estää ”länsiportin” täysimääräisen kehittämisen. Tässä tulee käyttää perustuslain ja sen nojalla säädetyn erityislain tarjoamaa mahdollisuutta pakkolunastukseen.

Kaupungin keskustan ilmettä tulee kohentaa jatkamalla Olavinkadun saneerausta aina Kauppatorille saakka. Ilman riittäviä kaupallisia palveluita riittävän viihtyisessä ydinkeskustassa, matkailija ei saa riittävän kokonaisvaltaista elämystä vierailultaan. Tilaa vievän kaupan toimintoja on jo siirtynyt sisääntuloväylien liepeille. Tämä kaikki tulee saada hyvään tasapainoon keskenään.

Kaupungin määräysvallassa olevien kiinteistöjen kokonaismäärä ja varsinkin niiden käyttöaste on ongelmallinen. Toimintojen tilojen käyttöä tulee edelleen kehittää. Toisaalta on sanottava, että esim. suuri osa sivistyspalveluiden tarvitsemista tiloista on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Toimitilapalvelut päättäjien myötävaikutuksella on siis onnistunut hyvin tehtävissään. Julkisten tilojen käyttöä tulisi tehostaa siten, että niille luonteenomaista yhteistyötahojen annettaisiin käyttää esim. koulujen tiloja. Johtamani Taidelukio tekee jo näin, tämäkin vaatii hieman viitseliäisyyttä ja joustavuutta. Näin toimien esim. vanhan kirjastotalon kohtalo ei puhuttaisin niin paljon.

Liiketoimintapalveluista sen verran, että Savonlinnan tulee säilyttää omistuksessa Suur-Savon sähkön omistusosuus. Energialiiketoiminta tuo vakaata tuottoa kaupungille.

Katuja ja yleisiä alueita hoidetaan käytettyihin resursseihin nähden hyvin.

Ajatuksia Savonlinnan kaupungin kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikapalveluista

Savonlinnan kaupungin merkittävin kulttuuriteko edellisten 10 vuoden aikana oli uuden, hulppean kirjastotalon rakentaminen. Kirjasto on muuttumassa hybridikirjastoksi ja se on hyvä asia. Taloudellisen syöksykierteen katkaisemisessa kirjaston henkilöresursseja ohennetiin jo liiaksikin. Ne tulee palauttaa sille tasolle, että uudesta kirjastosta saadaan kaikki hyöty irti. Kuntavaalikeskusteluissa esillä ollut kirjaston käyttömaksua ei tule ottaa käyttöön. Kirjastopalvelut ovat yksi demokraattisimmista kunnallisista palveluista ja sellaisina ne tulee säilyttää, kenellä tahansa meistä tulee olla oikeus seurata yhteiskunnallista keskustelua, sivistää itseään varattomuuden sitä estämättä. Kirjastopalveluiden tulee säilyä myös haja-astuspainotteisten kaupunginosien taajamissa jatkossakin.

Savonlinnan teatteri on myös oman osansa säästötalkoista jo tehnyt. Teatterin tavoitteelliselle toiminnalle tulee antaa nyt työrauha, ja varmistaa Savonlinnasali sellaiseksi, jossa sekä näyttämö- että säveltaide voivat toimia rinnakkain toisiaan tukien.

Kulttuuriavustusten määrä tulee pysyttää nykyisellä tasolla tai hieman lisätä, jos taloudellista liikkumavaraa saadaan aikaiseksi. Oopperajuhlien tuki on näistä merkittävin ja se tulee ajatella savonlinnalaisia elinkeinoja tukevana toimintana. Linnalan Setlementtiyhdistyksen ja Savonlinnan musiikkiopiston tuet on niin ikään pidettävä entisellä tasollaan. Ne toimivat merkittävällä tavalla savonlinnalaisten harrastusmahdollisuuksien lisääjinä ja toimintojen vaikuttavuus on korkealla tasolla.

Savonlinnan orkesterin ja Savonlinnan Musiikkiakatemian toiminta-avustukset tulee pysyttää nykyisellä tasollaan tai taloudellisen liikkumavaran puitteissa jopa hieman lisätä. Molemmat toimijat tekevät pienin resurssein merkittävää työtä ja toiminnallaan piristävät kaupungin kulttuuritarjontaa. Musiikkiakatemia voisi kehittyä entistä enemmän kaupungin kansainvälisiä hankkeita tukevaksi toiminnaksi.

Savonlinnassa on hyvät mahdollisuudet erilaisille terveysliikunnan muodoille. Itse asiassa hyvin hoidetut kevyenliikenteen väylät ovat oiva lisä tähän, rinnakkaisväylä on tässä mielessä myös kulttuuriteko. Pullinlahdesta on kehittynyt merkittävä talviliikunnan keskus, hyvä niin. Tällaista aktiiviuutta tulee tukea jatkossakin.

Uimahallin peruskorjauksen / uudisrakennuksen suunnittelu tulee aloittaa tulevalla valtuustokaudella. Savonlinnassa tulee olla jatkossakin kuusiratainen uimahalli sekä lasten allasosasto. Palveluiden hinnat tulee pitää kohtuullisina ja uimahalli tulee jatkossakin palvella erityisryhmiä ja oppilaita. Sijainniltaan hallin tulee pysyä edelleen sellaisena, että autottomat perheetkin voivat siitä hyötyä.

Tulevalla valtuustokaudella tulisi arvioida nuorisovaltuuston toimintaa uudelleen. Minulle on välittynyt kuva siitä, että todellista vaikuttamisen mahdollisuutta sillä ei ole riittävästi. Olin perustamassa aikanaan Joroisten nuorisovaltuustoa ja jo toisen toimintavuotensa aikana perustimme kuntataajamaan koulukuraattorin viran pelkästään nuorisovaltuuston tekemän aloitteen ja lobbaustyön toimesta. Tällaista sen toiminnan tulisi olla!

Meidän aikuisten tulisi lisätä vuoropuhelua nuorten kanssa. Monella yksiköllä olisi varmaan opittavaa Taidelukion tavasta kohdata nuori! Siellä nojataan vahvaan kasvatusoptimismiin ja osoitetaan luottamusta nuoria kohtaan.

 

Ajatuksia Savonlinnan kaupungin koulutusrakenteista

Savonlinna on Opettajainkoulutuslaitoksen lähdön jälkeenkin vahva koulutuskaupunki. Valtakunnallista vetovoimaa on XAMK:n Savonlinnan kampuksen koulutusohjelmilla, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston koulutusaloilla, Tanhuvaaran urheiluopiston liikunnanohjaajakoulutusohjelmilla sekä Savonlinnan Taidelukion taidekasvatuslinjoilla. Harva keskikokoinen kaupunki voi esittää tällaista kattausta koulutuksen saralta.

Savonlinnan perusopetus on kustannustehokkaasti toimivaa, hyvin johdettua ja oivallisiin oppimistuloksiin yltävää. Kyläkoulujen turvarajasta tulee pitää kiinni. Savonlinnan kaupungin ei tule tuhlata energiaa juuri nyt kouluverkkoasioihin näiden osalta. Lisäksi alakoululaisten keskimääräiset koulumatkat ovat jo ajallisesti pitkiä, niitä ei tule lisätä.

Kouluverkkoselvityksiä kaupunki saa tehdä aivan tarpeeksi pohtiessaan Normaalikoulun oppilaiden tulvaisuutta. Erittäin suurta harkintaa tulee käyttää koulutilojen lisärakentamisen suhteen. Oppilasennusteet puhuvat omaa kieltään. Tästä johtuen tulee vakavasti harkita, että normaalikoulun alaluokat ainakin jatkaisivat omana yksikkönään ja samoin pedagogisin painotuksin kuin nytkin. Yksi arvioitava asia tämän suhteen on näiden tilojen vuokrakustannukset.

Savonlinnalainen lukiokoulutus on monipuolista ja kaupungissa toimii kaksi erikoislukiota, kuvataidelukio, joka on maan vanhin aloitettuaan vuonna 1967 sekä musiikkilukio joka on toiminut vuodesta 1979. Lisäksi Lyseon lukio toimii vahvana yleislukiona, jonka kilpaurheiluohjelmalla on seudullistakin vetovoimaa.

Lukiokoulutuksen kansainvälisyydessä on otettu uusia, reippaita askeleita mm. Kiina-yhteistyön osalta. Savonlinnan Taidelukio on pilotoinut kiinalaisten oppilaiden ja opiskelijoiden leirikouluttamista elokuussa 2016. Olemme sitoutuneet vastaavaan työhön n. 300 kiinalaisen vieraan kanssa elokuussa 2017. Lisäksi olemme mukana suunnittelemassa kiinalaisten opettajien täydennyskoulutusta.

Aivan valtuuskauden alussa tulee arvioida mahdollisuudet liikunnan erityistehtävän saamiseen. Tätä ei tule kuitenkaan tehdä vaarantaen nykyiset erityistehtävät. Ihannetapauksessa elokuusta 2018 kaupungissa toimii kolme erityistä lukiokoulutusta. Sinällään hieman erikoista on kuitenkin se, että sivistyslautakunta päätyi jo helmikuussa 2017 hakemaan erityistehtävää liikunnan osalta. Perustelen tätä sillä, että lopulliset valintakriteerit ovat vielä julkistamatta ja siellä arvatenkín annetaan askelmerkit esim. koulutuksen järjestäjän taloudellisen kantokyvyn suhteen, mitä ne ovat, ovat siis vielä täysin arvailujen varassa. Jos lähdetään ottamaan kiinni kolmatta pyytä oksalta, ei tule antaa pienintäkään mahdollisuutta jo kahden kiinniotetun karkaamiselle.

Tulevalla valtuustokaudella on syytä pohtia koko koulutuksen toisen asteen toiminnan edelleen kehittämistä. Nykyisellään esim. lukioiden ja ammatti- ja aikuisopiston opiskelija pystyy hyvin räätälöimään omaa opintopolkuaan ja sisällyttämään tutkintoonsa opintoja toisesta oppilaitoksesta. Tämän rinnalla tulisi pohtia hieman syvällisemmin koko koulutusasteen rakennetta. Olisiko siten saatavissa esim. XAMK:ssa alkavalle biotuotetekniikalle positiivista työntöapua?

Savonlinna on käytännössä rakennemuutospaikkakunta OKL:n alasajon seurauksena. Tätä vajetta on luvattu kompensoida paketilla, jossa on pysyviä koulutusrakenteita varsinkin ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin liittyen. Jo sitä ennen kaupungissa alkaa biotuotetekniikan koulutusohjelma, jonka toimintaedellytyksiä tulee kaikin keinoin tukea. Yläkouluihin tulee luoda nykyisen kulttuuripolun kaltainen tekniikkapolku ja sen tulee näkyä myös lukion kurssitarjottimissa, joihin yhteistyössä räätälöidään tekniikkakursseja avoimen ammattikorkeakoulun opintoina.

Arvot päätöksenteon taustalla

Kuntavaalien 2017 alla mm. vaalikoneissa kyseltiin paljon ehdolle asettuneiden arvojen ja asenteiden perään.

Nämähän ja tässä kohden kirjoittamani jutut eivät ole sellaisia, että kuntapäättäjän niihin voisi tai pitäisi puuttua, mutta ne paljastavat toki jotakin ehdokkaan perusasennoitumisesta muihinkin asioihin. Lukekaas siis tarkkaan.

Yksilön ja perheen sekä yhteiskunnan vastuiden välistä rajaa haettaessa Savonlinnankin kunnallisvaaliehdokkaista tunnistaa eroja. Itse korostan yksilön ja perheen vastuuta omassa elämässään ehkä enemmän kuin keskiverto ehdokas. Lasten primaarisina kasvattajina tulee toimia perhe, ei yhteiskunta. Tästä johtuen en voi kannattaa kahden kotona olevan vanhemman tilanteessa kokopäiväistä, subjektiivista päivähoitoa. Nythän laki mahdollistaa tällaisissa tapauksessa hoitopaikan puolipäiväisyyden.

Jokaisen työkykyisen tulee ottaa osaa yhteiskunnan kehittämiseen kykyjensä mukaan. Valitettavasti yhteiskunnan elinkeinorakenteeseen kohdistuva muutos ja kauan vaivannut suhdannekriisi on tehnyt täystyöllisyyden saavuttamisen mahdottomaksi. Lisäksi joukossamme on eri syistä työelämään kykenemättömiä ja mielestäni yhteiskunnan arvo ja hyvyys mittaan juuri siinä, kuinka yhteiskunta kohtele tätä väestöryhmää. Tämänkin vuoksi turvaverkkoja tarvitaan.

Yksilöä ja perhettä ei saa jättää yksin. Yhteiskunnan tulee tarjota turvaverkkoja niitä tarvitseville ja tässä kohden kokeilut perustulon suuntaan ovat perusteltuja. Perustulon taso tulee olla nykyisen takuueläkkeen tasoa. Tätä kehitystä, jota nyt kokeilun avulla testataan, tulee kannustaa.

Ansioon suhteutetut tulonsiirrot ovat mielestäni nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen nähden liiankin korkeita. Suomen talouden menestys edellyttää valmiutta tehdä työtä ja uskallusta toimia yrittäjänä. Juuri näin saadaan taloudellinen toimeliaisuus sille tasolle, jota hyvinvointivaltiomme rahoitus edellyttää. Jos emme tähän pysty, meidän tulee arvioida yhteiskunnan varoin tuotettujen palveluiden ja maksettujen tulonsiirtojen määrää ja laatua.

Olen julkisestikin arvioinut kriittiseen sävyyn nykyisenmuotoisen ay-liikkeen toimintaa. Sen tulisi olla eturintamassa muuttamassa suomalaista sopimuskulttuuria ja päästä eroon jäykistävistä elementeistä. Nyt se takertuu liiaksi vanhaan ja se ei huomaa, että kollektiivisopimusten painoarvo on koko ajan vähentynyt. Maailma ajaa kohti ohitse. Työyksikköjen tulisi saada sopia asioista itse. Esimerkiksi Taidelukio toteutti kiky-sopimukseen liittyvän työaikalisäyksen 1.8.2017 saakka siten, että jokainen ope näkyy koululla aiempaa enemmän. Tämä kaikki tehtiin sulassa sovussa, fiksusti ja siten, että opiskelija varmuudella hyötyy tästä. Tällainen vaatii hieman vaivaa ja uskallusta yksiköissä, mutta lopputulos palkitsee vaivannäön.

Oikeudenmukainen yhteiskunta on sellainen, jossa kansalaisten välillä toteutuu mahdollisuuksien tasa-arvo. Olen luonteeltani demokraatti siinä mielessä, että ihmisen tulee omin avuin päästä yhteiskunnassa haluamalleen paikalle. Koko maan lahjakkuusreservi tulee olla käytössä, oikopolkuja sosiaalisiin asemiin tai vastaaviin ei saa olla. Peruskoulu parhaimmillaan edustaa juuri tällaista ajattelua. Koulun tulee pysyä lähikouluperiaatteella toimivana eli sosiaalista eriytymistä ei tule edistää.

Toimin myös yrittäjänä oman työni ohessa. Parhaillaan toteutan toimeksiantosopimuksen mukaisesti Joroisten historia II – teoksen loppuunsaattamista. Vastuulleni on tullut mm. teoksen tekstin toimitustyö, kuvasuunnitelman laatiminen ja teoksen kuvittaminen sekä varsinaista kirjoittamistyötä n. 70 sivun verran.

Olen maanpuolustushenkinen Sotilasarvoltani olen yliluutnantti ja toimin säännöllisesti siinä yksikössä, johon minut on puolustusvoimien toimesta sijoitettu. Vuonna 2017 kertausharjoituspäiviä kertynee 10–11.

Elän hyvin tavanomaista perhe-elämää vaimoni ja tyttäreni kanssa. Vietämme paljon aikaa kotona, jos lähdemme toisaalle, lähdemme porukalla. Olen Savonlinnan seurakunnan jäsen, koska seurakunta tekee arvokasta perhetyötä ja jäsenyydelläni tuen sen toimintaa. En sinällään tarvitse seurakunnan kirkollisia palveluita. Tähän voisi lisätä sen, että olen lukenut raamatun lävitse, mutta se teos ei puhutellut minua. Hyvä oli kuitenkin kopasta!

Vaalikoneissa on kovasti kysytty kantaa Suomesta turvaa hakevien ihmisten mahdolliseen tuloon Savonlinnan turvapaikanhakijan tai kiintiöpakolaisen nimikkeillä. Kannatan tätä, koska inhimillisen hädän keskellä emme voi olla niin itsekkäitä, että sulkisimme ovet. Savonlinnassa on osaamista kiintiöpakolaisten kotouttamisessa ja se säilyy parhaiten, kun meillä on uusia kotoutettavia. Jos joku kaipaa jotakin määrää, sanottakoon 10–20 / vuosi.