Savonlinnan kaupungin tervehdyspuhe Savonlinnan itsenäisyysjuhlassa ja seppeleenlaskutilaisuuksissa

Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen ja Mertalan koulun musiikkiluokkalaiset esiintymässä Savonlinnan kaupungin ja seurakunnan itsenäisyysjuhlassa seurakuntalkeskuksessa. Hienoa, että luokat saatiin repertuaariin mukaan syksystä 2019. Tein tästä esityksen sitovaksi tavoitteeksi viime vuoden talosuarviokäsittelyssä ja lävitse meni selkein äänin. Kuva Reima Härkönen.

Vein Savonlinnan kaupungin tervehdyksen vuoden 2019 itsenäisyyspäiväjuhlaan. Samalla huomioimme sodissa kaatuneet laskemalla seppeleet Kirkkopuistoon ja Talvisalon hautausmalle. Ohessa tervehdyspuheeni.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

https://www.savonlinna.fi/ajankohtaista/24855/itsenaisyyspaivan_vietto_savonlinnassa_2019

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö.

Suomen tasavallalla on takanaan tänään 102 vuoden mittainen taival itsenäisenä kansakuntana. Se tarkoittaa runsaan kolmen täyden sukupolven mittaista aikaa. Näiden sukupolvien aikana maamme on kokenut ennennäkemättömän vaurastumisen jakson. Niukkuuden noidankehä on murrettu monin tavoin ja juuri nyt eletään yltäkylläisyyden Suomessa. Noihin vuosiin ja jokaisen sukupolven kollektiiviseen muistiin mahtuu paljon, tosi paljon onnea ja menestystä, mutta myös suurta surua. Tämän rakkaan isänmaan eteen on tehty paljon uhrauksia.

Kuten me kaikki hyvin tiedämme, Toisen maailmansodan melskeisinä vuosina Suomen kansan itsemääräämisoikeus oli uhattuna. Ylivoimaiselta näyttäneen vihollisen karattua päälle suomalaisista otettiin todellakin mittaa. Me suomalaiset onnistuimme saman tien unohtamaan aiemmat kansalliset ristiriidat ja yhdessä tuumin asettauduimme vihollista vastaan. Käydyissä taisteluissa Suomi sai pelastetuksi kaikkein tärkeimmän eli kansallisen itsenäisyyden ja kansakuntamme vapauden. Tahto siitä, millainen Suomi tulee jatkossa olemaan, muodostettaisiin siis edelleen rajojemme sisällä.  Tähän kaikkeen verrattuna valtakuntamme tai tämän kotikaupunkimme nykyiset ongelmat ovat mittakaavaltaan mitättömiä. Tällaiset juhlapäivät ovat omiaan palauttamaan tämän mittakaavan mieliin!

Hyvä juhlaväki. Tämä paikka on mitä parhain jakaa Teidän kanssanne tapahtuma eilispäivältä. Eilen nimittäin pidimme savonlinnalaisissa lukioissa lakkiaisten ohella itsenäisyysjuhlan, jossa siirrettiin suomalaisten veteraanijärjestöjen kouluille tasan kaksi vuosikymmentä sitten lahjoittama vapauden viestikapulan koulujemme vanhimmilta ikäluokilta toiseksi vanhemmille. Kapulan sisältämä viesti kertoo Suomen itsenäisyydestä ja niistä teoista, joilla tätä varmistettiin aikanaan.

Olen tässä yhteydessä aina perännyt tämän ajan nuorilta hetken eläytymistä näiden veteraani-ikäpolven ihmisten elämään. Olen pyytänyt heidät ajattelemaan sitä, kuinka erilaisia näistä ihmisistä olisikaan saattanut tulla ilman näitä sotakokemuksia? Miten paljon helpompaa heidän elämänsä olisi ollut, ellei suurvaltapolitiikka olisi mullistanut heidän elämänhistoriaansa.

Mietitäänpäs hetken aikaa … parhaat nuoruusvuodet rintamalla, kuolema kurkkimassa olan takaa kaiken aikaa, epätietoisuutta huomisesta. Ei todellakaan kadehdittava kohtalo! Jos henki säilyi, sodan arpia niin fyysisiä kuin henkisiä oli kannettava mukana hamaan loppuun saakka. Isänmaan hyväksi annettu uhri pistää ajattelemaan!

Hyvä juhlaväki. Haluan kiittää Savonlinnan kaupungin puolesta kaikkia niitä tahoja ja ihmisiä, jota pitävät yllä tätä arvokasta veteraaniperintöä. Uskallan väittää, että täällä meillä tämä asia on hoidettu esimerkillisesti. Haluan myös tässä yhteydessä kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tämän juhlan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi haluan tuoda vielä juhlaan hyvän mielen kiitoksena sen, että Savonlinnaan saatiin palautettua musiikkiluokkatoiminta muutaman vuoden tauon jälkeen. Tänään kuulemme Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen ja Mertalan koulun musiikkilukkien yhteisesityksen. Tämä olkoon esimerkkinä siitä, kuinka yhteiskunta pystyy korjaamana tekemänsä virheet

Hyvä juhlaväki, haluan toivottaa Teille kaikille Savonlinnan kaupungin puolesta hyvää itsenäisyyspäivää.

Reima Härkönen

kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Vastine Esa Valkosen (vas.) mielipidekirjoitukseen

Esa Valkonen (vas.) kirjoitti mielipidekirjoituksen sanomalehti Itä-Savoon. Siinä oli sen verran epätarkkuutta, että piti kommentoida. Ohessa tämä kommenttini ja sen päätyttyä Esan kirjoitus.

Esa Valkoselle Nätkin koulumuotoasiasta – väitteesi ei pidä paikkaansa!

Sanomalehti Itä-Savossa olleessa mielipidekirjoituksessa kaupunginvaltuutettu Esa Valkonen (vas.) kirjoitti, että maaliskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa lähes puolet keskustan valtuustoryhmästä oli valmis sulkemaan Nätkin koulun. Väite ei pidä paikkaansa.

Valtuuston päättäessä Nätkin koulumuoto –asiaa vastakkain oli kaksi mallia. Äänestyksessä valtuuston enemmistö kannatti tilaelementtiratkaisuna ja leasing-rahoituksella toteutettavaa luokkien 1 – 5 ja kahden pienryhmän koulua 25 vuoden ajalle. Vähemmistöön jääneet halusivat Nätkille vuokrattavan tilaelementtikoulun vuosiluokkia 1 – 4 varten viiden vuoden vuokrasopimuksella, tarvittaessa käytettäisiin optiovuosia.

Keskustan valtuutetuista yhdeksän äänesti valtuuston enemmistön kannan mukaisesti ja seitsemän äänesti tappiolle jääneen vaihtoehdon puolesta. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää perustelleen päätöstään asian puutteellisella valmistelulla.

Kukaan valtuutetuistamme ei siis ollut lakkauttamassa Nätkin koulua. Se olisikin ollut yllätys, koska valtuustoryhmämme on yksiselitteisesti ollut valtuuston tekemän periaatelinjauksen kannalla eli koulu on turvassa, jos oppilasmäärä ei alita pysyvästi 25 oppilaan rajaa.

Tulevassa valtuuston kokouksessa Kallislahden koulun jatkosta päätettäessä samalla ollaan tosiasiallisesti päättämässä tämän turvarajan olemassaolosta. Sanomalehti Itä-Savon toimitettua juttua lukiessa käy ilmi, että oppilasmäärä Kallislahdessa ei taivu pysyvästi alle 25 oppilaan, suorastaan päinvastoin, koulun oppilasmäärähän on kasvussa. Jos Kallislahden koulu ei saa lupaa jatkaa toimintaansa, teoriassa kaikki koulut ovat jatkossa liipaisimella, jos tällaista kielikuvaa sallitaan käytettävän. Itse en koe tällaista epävarmuutta toivottavana tilana.

Reima Härkönen, valtuustoryhmä puheenjohtaja, keskusta

Esa Valkosen (vas.) Itä-Savossa julkaistu kirjoitus löytyy tästä linkistä

Savonlinnan kaupunginvaltuuston sote-linjaus 28.10.2019

Savonlinnan keskusairaala.

Maanantaina 28.10.2019 Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti ns. sote-linjauksesta (KV 110§ / 28.10.2019). Päätöshän meni ihan ok, mutta olisin halunnut kovasti paljon viestittää tässä yhteydessä sen, että Savonlinnan keskussairaalaa ei pelasteta hakeutumalla isomman toimijan kainaloon, olipa se kainalo tarjolla Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa tai vaikkapa Lappeenrannassa. Sairaalamme jatkoa turvaisi parhaiten sen aseman ja nykyisen laajuuden kirjaaminen terveydenhuoltolakiin (1326/2010).

Esitykseni voitti toisen vastaesityksen, jonka teki valtuutettu, maakuntahallituksen pj. Jarkko Wuorinen (kesk.). Sen jälkeen esitykseni hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle.

Ohessa perusteluni tekemälleni ehdotukselle pohjaehdotukseen tehtävästä lisäyksestä;

Sote-uudistuksessa on useita tavoitteita. Palvelujen painopistettä tulisi siirtää perustasolle ja ennalta ehkäisevään toimintaan, jotta erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve vähenisi.

Tämän lisäksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet. Kuten tiedämme, vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta 18 maakunnalle. Aikanaan myös näiden palveluiden rahoitus ja ohjaus tulevat uudistumaan.

Nyt päätämme siitä, minkä maakunnan hoteisiin hakeudumme tätä sote-valmistelua tekemään. Keskustan valtuustoryhmä kannattaa hakeutumista Pohjois-Savon sote-maakuntavalmisteluun. Meille ei kuitenkaan riitä kaupunginhallituksen pohjaesitys, vaan haluamme päätökseen mukaan rakenteita, joilla vasta keskussairaalamme asema ja toiminnan laajuus tulevat säilymään.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että valinnan tästä sote-suunnasta vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Jos tämä tänään varmaankin aika yksimielisesti päätettävä linjaus ei jostakin syystä käy, peli alkaa eräällä tavoin alusta. Siltoja ei saa polttaa mihinkään suuntaan!

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Savonlinnan sote-menot ovat väestön palvelutarpeisiin nähden n. 22 miljoonaa euroa suuremmat. Osa tästä selittyy omalla valinnallamme siitä, että pidämme sairaalan nykytasoa yllä.

Tämä kustannusasia tulee vastaan ainakin siinä vaiheessa, kun maahan on synnytetty nämä uudet sote-rakenteet. Tämän hetkisen tiedon mukaan maakunnallinen sote-valtuusto tulee päättämään niistä asioista, joista nykyisin kunnat tai kuntayhtymät tekevät. Nämä asiat voidaan kiteyttää kolmeen osaan; palveluverkko, palvelujen laatu ja palveluiden määrä. Pahoin pelkään, että tätä kustannustehottomuutta ei tulla sallimaan aikanaan sote-valtuustoissa. Nyt tulisi puhua myös näistä asioista!

Mielestäni aikoa keino säilyttää Savonlinnan keskussairaalan asema ja laajuus on saada kirjattua nämä asiat terveydenhuoltolakiin. Olemme saaneet useammalta ministeriltä kuulla sen, että Savonlinnan kaupungin ahdinkoon tullaan puuttumaan. Nyt on tämän lupauksen lunastamisen aika.

Näillä saatesanoilla esitän seuraavaa lisäystä kh:n pohjaesitykseen.

Kesän 2019 ja syksyn 2019 aikana sekä sosiaalidemokraattien että keskustan Savonlinnan asiaan perehtyneet ministerit ovat eri tavoin viestittäneet, että ne pitävät nykyisen Savonlinnan keskussairaalan ja sen toiminnallisen tason säilyttämistä tärkeänä.

Ainoa keino turvata Savonlinnan, kuten muidenkin nykyisten keskussairaaloiden nykyisen laajuinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystävä sairaala (ml. anestesiologia, kirurgia ja sisätaudit), on kirjata kaikki nykyiset keskussairaalat terveydenhuoltolakiin (1326/2010) ja määritellä niiden tehtäväksi edellä mainittu laajuus. Muussa tapauksessa sairaaloiden laajuuden määrittely jää mahdollisten tulevien sote-alueiden valtuustojen päätöksenteon varaan, mikä voi tarkoittaa joidenkin sairaaloiden alasajoa. Tästä syystä Savonlinnan kaupunki pyytää maan hallitusta ja eduskuntaa muuttamaan terveydenhuoltolakia edellä mainitulla tavalla. 

Savonlinnan kaupungin tuleva sotelinjaus – ylimääräinen kaupunginhallituksen kokous 8.10.2019

Savonlinnan kaupunginhallitus joutui pitämään ylimääräisen kokouksen ti 8.10.2019 hallituksen enemmistön pyydettyä sitä koolle. Touhukkaana hankkeen puuhaajana oli kokoomuslainen hallitusjäsen.

Hallintosäännön mukaanhan tämä kyllä meni, mutta kokous ei varmaan ollut kunniaksi kenellekään. Kaupunginhallituksen kokouksen ovat suljettuja, eli niissä käydyistä keskusteluista ei tietenkään voi sanoa mitään muiden kokouksessa olleiden osalta, mutta omat puheenvuorot voi toki referoida. Kokousasia löytyy oheisesta linkistä; http://dynasty.savonlinna.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20196423-5

Toin kokouksessa esille ihmetyksen koko kokouksen tarpeellisuudesta. Lisäksi hämmästelin, miksi aiemmassa kokouksessa sovittu kaupunginhallituksen sote-linjaukseen liittyvä valmisteluaikataulu ei nyt käynytkään hallituksen enemmistölle. Ylimääräisessä kokouksessahan olisi tullut ottaa kantaa Savonlinnan kaupungin ns. sote-linjaukseen eli siihen, minkä maakunnan hoteissa olisimme aloittaessamme ns. sote-maakunnan valmistelun. Pidän tätä linjausta tämän valtuustokauden merkittävimpänä.

Vaikka osa on toista mieltä, olen edelleen sillä kannalla, että tähän sote-linjaukseen erinomaisen vahvasti liittyy itä-savolaisen erikoissairaanhoidon ympärillä käyty suunnitteluprosessi. Ulkopuolinen toimija on tehnyt selvityksen Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien osalta. Tämä asiakirja ei ole vielä julkinen, mutta samasta asiasta tehty esiselvitys on toki sellainen. Se löytyy oheisesta linkistä. http://publish.psshp.fi/kokous/2019342209-4-1.PDF

Nopeasti lukien sieltä löytyy muutamia ison kokoluokan asioita, jotka vastaavissa yhdistymishankkeissa ovat aiheuttaneet vilkasta parranpärinää, jopa kariuttaneet nämä. Tässä esiselvityksessä tällaisia ovat esim. erikoissairaanhoidon palveluiden hinnoittelu, tulevien ”kampusten” profilaatioihin liittyvät asiat asiakas- ja suoritetulovirtoineen sekä sairaanhoitopiirin vaihtumisesta aiheutuvat peruspääomakysymykset.

Itseäni päätöksentekijänä suorastaan pelottaa tilanteet, jossa vaikeasta ja kompleksisesta asiasta tehdään liian suora ja yksioikoinen. Nyt oli suuri vaara tällaiselle. Lukiessanne k-hallituksen päätöksen selostusasiaa käy ilmi, että pelkästään erikoissairaanhoidon näkövinkkelistä tällaista asiaa ei voi katsoa. Kaupunginjohtajamme teki hyvä päätösesityksen nopeassa aikataulussa. Kaupunginjohtajan toiminta vastaa hyvin keskustan valtuustoryhmän kantaa.

Sotelinjauksen valmisteluille on eilisen päätöksen jälkeen nyt varattu riittävä aika. Kuntalaiset saavat lausua sanasen asiasta ja kaupunginhallitus pääsee tätä linjaa päättämään 22.10.2019 kokouksessaan. Toivottavasti siellä nämä ”keulijat” ovat läksynsä oppineet ja päästään tekemään perustelu, hyvä päätös kaikella sillä tiedolla, joka juuri silloin on meidän käytettävissämme. Kaupunginvaltuusto sitten toivon mukaan pystyy linjaamaa suunnan yksimielisesti 28.10.2019.

Ihan lopuksi on vielä hyvä muistaa, että aiempi pyrintö erikoissairaanhoidon järjestämisestä ulkoistamisen avulla kariutettiin maan hallituksen toimesta. Tässä tulee perätä ”kaatajan vastuuta”. Vastuuta kannettaisiin parhaiten, jos maan hallitus antaisi esityksen eduskunnalle terveydenhuoltolakiin (1326/2010) tehtävään kirjaukseen siitä, että kaikissa nykyisissä keskussairaaloissa säilyisi erikoissairaanhoidon päivystys. Vain tällainen antaisi riittävät takeet Savonlinnan keskussairaalan säilymiselle. Mitkään muut vaihtoehdot eivät tätä turvaa aukottomasti anna.

Sanomalehti Itä-Savon uutinen asiasta

Savonlinnan kaupungin elinvoimapaketti – budjettiriihessä luvatut ja jatkotoimet

Joskus kiireessä vauhti on kova. Jouduimme hajauttamaan edunvalvontamatkallamme päättäjäporukan kahtia. Osa jäi juttelemaan ministeri Kiurun kanssa pidemmäksi aikaa (ministeri tuli hieman myöhässä tapaamiseen) ja me reippaat nuoret miehet eli valtuuston varapuheenjohtajisto hyppäsi taksiin ja ajoimme eduskuntaan tapaamaan ympäristöministeri Krista Mikkosta. Saimme lämpimän vastaanoton ja lupauksen UNESCO:n luonnonperintökohteen saamiseksi kansalliselle aielistalle. Iso asia meille. Koskaan ei ole kuitenkana niin kiire, etteikö ehtisi entistä pääministeriä jututtaa. Kuvassa Jouni Koskela (vas.), Pekka Turunen, Juha Sipilä (ei ole valstuustomme varapuheenjohtajia) ja Reima Härkönen. Kuva Reima Härkönen.

Savonlinnan kaupungin elinvoimapaketti – maan hallituksen budjettiriihessä pakettiin kuuluvat osiot

Maan hallitus piti 16.9. tiedotustilaisuuden valtion 2020 talousarvion valmisteluprosessin tiimoilta. Tämän budjettiriiheen liittyvästä tiedotteesta saatiin jo lukea positiivisia asioita Savonlinnan elinvoimapakettiin liittyen. Nämä ovat hyviä avauksia ja ehdottomasti koko seudun elinvoimaa lisääviä. Hyvä Savonlinna ja suuri kiitos tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle sekä muille valtioneuvoston jäsenille.

Alla ote valtioneuvoston tiedotteesta, jossa sovittiin elinvoimapakettiin kuuluvista asioista.

Hallitus vahvistaa Savonlinnan seudun elinvoimaa. Osana kokonaisuutta Savonlinnaan lisätään 150 uutta ammattikorkeakoulualoituspaikkaa vuodesta 2020 lähtien sekä käynnistetään valmistelu Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamiseksi vuonna 2024. Lisäksi hallitus edistää Saimaan norppa-alueen pääsyä Unescon maailman luonnonperintökohteeksi.

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallituksen-budjetilla-rakennetaan-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavaa-suomea?_101_INSTANCE_YZfcyWxQB2Me_groupId=10616

Savonlinnalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on tehnyt valtaisan yön edistääkseen kaupunkimme elinvoimapyrkimyksiä. Me olimme onnekkaita, että juuri Hanna vastasi tässä kohdin korkeakouluasioista ja ohessa hänen tiedotteensa budjettiriiheen liittyen

Savonlinnan elinvoimapakettiin liittyy toki muitakin elementtejä, joita tässä valtioneuvoston tiedotteessa sivuttiin. Osa näistä kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan ja siksi oli erinomaisen mukavaa luettavaa keskustan puheenjohtajan, elinkeinoministerin Katri Kulmunin omat kommentit asiasta keskustan jäsenkirjeessä. Nyt on keskusta niillä urilla, joilla sen pitääkin olla. Hyvä Katri, Hanna ja muut

Ilahtunut olen siitä, että vihdoin budjetissa toden teolla tunnistetaan niin sanottujen seutukaupunkien merkitys paitsi suomalaiselle teollisuudelle myös koko maan elinvoimaisuudelle.

Yksi tällainen kaupunki on Savonlinna, joka on viime vuosina kokenut isoja menetyksiä. Nyt vahvistamme Savonlinnan tulevaisuuden näkymiä 150 uudella koulutuksen aloituspaikalla. Päätimme myös Parikkalan uuden kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisesta.

Katri vierailee Savonlinnassa 26.10. ja se tarjoaa edelleen mahdollisuuksia näiden edunvalvonta-asioiden edistämiseen.

Kaupungin sisäisenä prosessina tämän elinvoimapaketin valmistelu oli sujuvaa, yksimielistä ja sellaista, johon ei kokonaisuutta häiritseviä elementtejä tällä kertaa päässyt mukaan. Suuri kiitos kuuluu myös kaupunginjohtaja Janne Laineelle. Hienoa pelisilmää oli käydä vielä juuri ennen budjettiriiheä Helsingissä isohkolla päättäjäporukalla varmistamassa, että Savonlinnan asia on tiedossa ja ennen kaikkea muistissa. Tämän tiimoilta tapasimme seuraavat henkilöt; kansanedustaja Heli Järvinen, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, ympäristöministeri Krista Mikkonen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Kaikki tiesivät ja muistivat. Ympäristöministerin tapaaminen jäi valtuuston varapuheenjohtajien tehtäväksi ja matkalla tapasimme ex-pääministeri Juha Sipilän, joka muisti hyvin Savonlinnan asian.

Lopuksi on syytä mainita ja muistuttaa, että edellinen kompensaatioharjoitus kärsi sitä, että pakettiin yritettiin sellaista, joka ei siihen voinut kuulua. Kyseessä oli tietenkin pyrkimys urheilun erityistehtävän saamiseksi Savonlinnaan. Tällaiset luvittamiset päätetään nykyisin aivan eri tavalla, johon tämä junttaporukka silloin pyrki. Lisäksi tämä kaikki tehtiin silloin salassa ja kaupungin erikoislukio, Savonlinnan Taidelukio, pidettiin pimennossa koko hankkeesta. Melkeinpä punaisen kortin paikka asianomaisille, jos tällainen urheilutermi sallitaan!

Savonlinnan kaupungin tervehdys XAMK:n fysioterapia-koulutuksen juhlassa 27.9.2019

XAMK:n fysioterapiayksikön juhla pe 27.9. klo 19

Lämmin kiitos kutsusta saapua tuomaan Savonlinnan kaupungin tervehdys juhlaanne. Nimeni on Reima Härkönen ja toimin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajana. Siviilipuolella toimin Savonlinnan Taidelukion rehtorina.

Sanomalehti Itä-Savon taannoisessa kirjoituksessa kerrottiin, että tänään tänne on koottu tämän juhlivan koulutuksen entisiä ja nykyisiä opettajia, entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Suurella mielihyvällä bongasin myös lupauksen, että juhla tulee olemaan yhteinen ja ennen kaikkea iloinen. Hienon joukon olettekin saaneet koolle ja juhlahan on jo osoitanut iloisuutensa. Sana Baarikin on jo mianittu. Suurta viisautta on tässä vaiheessa pitää puhe lyhyenä juuri tämän baarin vuoksi!

Aluksi täytyy kiittää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua hyvin sujuneesta yhteistyöstä kaupungin elinvoimapaketin suhteen. Siitähän ensimmäiset osiot on julkistettu syyskuun puolivälissä budjettiriiheen liittyvissä tiedotteissa. Hyvin kävi! XAMK:n Savonlinnan kampus tulee vahvistumaan ja monipuolistumaan kolmen uuden koulutusohjelman ansiosta. Tässä, jos missä, Savonlinnan kaupungin ja XAMK:n hallituksen askeleet menivät samaan tahtiin. Kiitos tästä kaikesta XAMK:n väelle, Teille kaikille.

Tänään olemme kokoontuneet tänne juhlistamaan kuntoutus- ja terveysalan koulutusyksikköä. Onnistuneita toimintavuosia Teillä on nyt takana 35. Olen ymmärtänyt, että tämä yksikkö on ollut kaikkina näinä toimintavuosinaan hyvin vetovoimainen.

Koulutuksen ammattilaisena tämä kertoo minulle paljon. Täällä annettavaa koulutusta arvostetaan. Mielestäni tälle arvostukselle on kaksi syytä. Täällä on varmuudella onnistuttu koulutuksessa ja ohjauksessa, hyvä kello nimittäin kauas kuuluu! Kokemuksesta myös tiedän, että tämä tällaisen toiminnan ylläpitäminen on aika vaikea harjoitus. Joka ainoa vuosi nämä opiskelijat on hankittava, koulutus siis uusintaa eräällä tavalla itsensä joka vuosi.

Tämä koulutuksen arvostus myös kertoo sen, että me suomalaiset arvostamme kaikkinaiseen hyvinvointiin liittyviä ammatteja. Täällä oppinsa saaneet ovat nyt ja tulevaisuudessa tärkeitä ammattilaisia: he takaavat työllään meidän suomalaisten työ- ja toimintakyvyn säilymistä sekä poistavat tai laimentavat ainakin meiltä vammojen ja sairauksien aiheuttamia vaivoja.

Olen myös ymmärtänyt, että olette uusintaneet koulutusta ja tarjonneet myös ei-tutkintotavoitteellista koulusta sitä tarvitseville yhä enemmän. Olen myös ymmärtänyt, että fysioterapia on nykyisin aiempaa vahvemmin mukana alan tutkimustoiminnassa. Vanhamuotoiset oppilaitokset ovat muuttumassa tai jo muuttuneetkin oppimispisteiksi. Olette hyvin eläneet ajassa!

Hyvät kuulijat ja juhlijat! Savonlinnan kaupunki tarvitsee juuri koulutusyksikkönne kaltaisia onnistumisia. Nykyisiin on muotia puhua veto- ja pitovoimasta, tämä on juuri sitä!

Haluan vielä kerran koko Savonlinnan kaupungin puolesta onnitella Teitä ja toivottaa mitä parhainta jatkoa toiminnallenne.

 

Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan päätapahtumat Savonlinnassa

Unkarin tiede- ja kulttuurikeskus, Suomen-Unkarin suurlähetystö ja Unkari-Suomi -seura järjestävät Savonlinnan kaupungin ja usean kulttuuritoimijan kanssa Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan. Kokonaisuuden päätapahtumat olivat 19.9. – 21.9.2019. Teen selkoa omasta osuudestani tähän hienoon taahtumasarjaan.

To 19.9. isännöin kulttuurijohtaja Outi Rantasuon kanssa lounasta kaupungintalolla. Paikalla mm. Budapestin Budavárin pormestari Gábor Tamás Nágy ja Peter Sarik -trion jäsenet, Péter Sárik, Gabor Gálfi ja Attila Gábor ja Tibor Fonay. Ohessa näyte kokoonpanon osaamisesta.

Pe 20.9. Savonlinnan kirjastotalo Joelissa valokuvaaja Ottó Kaiserin valokuvanäyttelyyn liittyvä esittelytilaisuus. Paikalla oli mm. kolmisen kymmentä taidelukiolaista opettajansa Katriina Kaijan johdolla. Tilaisuutta juhlistamaan olivat tulleet mm. Unkarin-Suomen suurlähettiläs Görgy Urkuti, Unkarin tiede-ja kulttuurikeskuksen johtaja Gabor Richly sekä Budavárin pormestari Gabor Tamás Nágy.

Valokuvataitelija Ottó Kaiser teostensa edessä.

Ohessa tilaisuudessa pitämäni tervehdyspuhe;

Herra suurlähettiläs, arvoisat unkarilaiset vieraat, hyvät naiset ja miehet

Haluan Savonlinnan kaupungin puolesta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette edesauttaneet Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan järjestelyissä ja toteutuksessa. Täällä Savonlinnassakin kattaus on ollut monipuolinen ja monet kaupunkilaiset ovat saaneet nauttia jo nyt moniaistisesti eri tapahtumista.

Erityiskiitos Unkarin tiede- ja kulttuurikeskukselle, Unkarin-Suomen suurlähetystölle, Savonlinnan ystävyyskaupunki Budavárille ja Savonlinnan Suomi-Unkari -seuralle sekä paikallisille kulttuuritoimijoille.

Tänään täällä Joelissa juhlistetaan valokuvaaja Ottó Kaiserin valokuvanäyttelyä. Kiitos Otto siitä, että tuot näyttelysi, Kiviä ja ihmisiä, tänne Suomeen ja Savonlinnaan. Kuulin eilen, että tämä on ensimmäinen vierailusi Suomessa, jo oli aikakin. Näyttelyyn ja tähän keskustelutilaisuuteen tulee myös tutustumaan Savonlinnan Taidelukion opiskelijoita kuvataideopettaja Katriina Kaijan ohjauksessa. Me laajennamme omaa oppimisympäristöämme tällä näyttelyllä ja uskon, että monet opiskelijamme saavat vahvoja vaikutteita omaan taiteelliseen työhönsä.

Haluan vielä tässä yhteydessä kiittää Budavárin pormestaria Gábor Tamár Nagya sekä Barbara Beckzneriä meitä kohtaan osoitetusta vieraanvaraisuudesta viime marraskuussa. Taidelukion kokoonpano antoi joululaulukonsertin kauniin kaupunginosanne kauniissa kaupungintalossa. Osoititte suurta vieraanvaraisuutta ja saitte olomme tuntemaan kotoisaksi koko vierailun ajan

Hyvät kuulijat.  Me suomalaiset tunnemme aidosti vahvaa kohtalonyhteyttä ja lämpöä veljeskansaamme unkarilaisia kohtaan. Toivotaan, että täällä nähdyt vahvat kulttuuriyhteydet säilyvät sellaisina tulevinakin vuosina.

Ottó. Onnea näyttelyllesi vielä kerran ja kiitos!

Perjantai huipentui tapahtumasarjan pääkonserttiin Melartin-salissa. Taidelukion kansanmusiikkiyhtye TaKaMus pääsi lehtori Sanna Pirttisalon ohjaamana esiintymään unkarilaisen Szalonna yhtyeen kanssa. Muutama kuva konsertista alla;

Taidelukiolaisia Venla (vas.), Anni, Henna, Nea, Mimmi, Milla, Aurora, Mariija, Niilo ja Sini
… Niilo (vas.), Sini, Kasperi, Lauri, Elli, Pekko, Joel, Mirjami ja Lauri

Erikoiskiitos takamuslaisille, Osa oli näet samana päivänä tehnyt yo-kokeen englannin kielen pitkän oppimäärän osalta ja tulivat vielä illalla konsertoimaan. Osalle oli tullut koulupäivälle pituutta siis 13 tuntia. Vieraat ihmettelivät, kuinka hienosti he esittivät kappaleen selvällä unkarin kielellä! Taikkarilaisista on moneksi.

La 21.9. isännöin delegaatiota vierailulla Metsämuseo Lustossa ja lounaalla Hotelli Punkaharjulla. Vieraat ihastuivat kovin Lustoon, yllätys ainakin itselleni oli se, että moottorisaha on hyvinkin tuttu myös unkarilaisten keskuudessa, veljeskansaa siis. Lounaalla näpättiin kuva seurueesta.

dr. N KAISERNÉ Ott
Barbara Beczner (vas.), suurlähettiläs Györgi Urkuti, valtuuston varapuheenjohtaja, rehtori Reima Härkönen, counsellor Gabor Richly, Ottilia Richly, Ott Zsuzsanna Kaiserné , valokuvaaja Ottó Kaiser, pormestari Gábor Tamás Nágy

Perustietoa Savonlinnan historiasta

Nämä koonnat pohjutuvat Savonlinnan kaupungin historiaan, osat I – III.

Savonlinnan historia I osa 1639 – 1812

Savonlinnan historia II osa 1812 – 1875

Savonlinnan historia III  osa 1876 – 1976

 

Opiskelijakuntien vapputapahtumat

Tallisaareen oli kokoontuntut sadoittain ihmisiä. Keli suosi juhlijoita. Kuva Reima Härkönen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Savonlinnan kampuksen opiskelijajärjestö Sohva ry. ja Savonlinnan Taidelukion opiskelijakunta pitivät vuosikymmeniä jatkuneita perinteitä yllä Joel Lehtosen patsaalla ja Tallisaaressa vapun  kunniaksi.

Patsaalla lausuttiin perinteisesti Joel Lehtosen runo ja koottiin opiskelijajoukot yhteen. Sen jälkeen rantareittiä pitkin Tallisaareen, jossa kuultiin loistavat puheet Säteeltä (Taidelukio) ja Antilta (Sohva ry.). Tämän jälkeen Musta pässi sai lakkinsa ja muutama fuksi sai tutustua huhtikuiseen veteen.

Kiitos kaikille mukana olleille ja hyvää vappua kaikille!

Siri (Taidelukio) lausui runoja Joel Lehtosen patsaalla XAMK:n ja Taidelukion liput vierellään. Kuva Reima Härkönen.
Säde (Taidelukio) lausui juhlijat tervetulleiksi Tallisaaressa. Kuva Reima Härkönen.
Antti (XAMK) nostatti Savonlinna-henkeä puheessaan. Kuva Reima Härkönen.

 

Yhteistyösä on voimaa. XAMK:n ja Taidelukion opiskelijakuntien edustajat lakittivat Mustan pässin. Kuva Reima Härkönen.