Musiikkiluokat Talvisalon ja Mertalan kouluihin

Musiikkiluokat Talvisaloon ja Mertalaan

Hyvä päätös, mutta toki ihmetyttää, miksi lautakunta jakaantui näin selvässä asiassa. Tässähän vaan korjataan muutaman vuoden takaista virhettä, joka tehtiin sivistystoimessa päätettäessä perusopetuksen profilaatioista.

Nyt myös topakkaa toimintaa sivistystoimeen asian saamiseksi maaliin eli ryhmät toimintaan syksystä 2019.

Tämähän liittyi hieman laajempaan kokonaisuuteen, jonka mukaan tulee selvittää perusopetuksen painotusten istuvuus kaupunkistrategiaan, Savonlinnassa oleviin jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja niiden aiheuttamaan valtionosuuskertymään. Jos tätä olisi avattu lautakunnassa, uskon, että lautakunta olisi ollut kokonaisuudessaan tämän musaluokkien perustamisen takana.

Ohessa hieman taustaa näille laajemmille kokonaisuuksille.

Erityistehtävälukiot Suomessa ja erityistehtävälukiouudistus!

Vastine Itä-Savon mielipidekirjoitukseen / Virpi Loikkanen

Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti ansiokkaan kirjoituksen Savonlinnan kaupungin lukiotoimeen liittyen  Siinä oli yksi lukiotoimen rahoitukseen liittyvä erhe ja siksi oheen naputtelin vastineen. Virpin kirjoitus julkistettiin Itä-Savossa 19.12.2018.

—-

Lukioasioista

Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti sanomalehti Itä-Savossa ansiokkaan kirjoituksen lukiotoimeen liittyen. Haluan kuitenkin oikaista erheen lukiotoimen rahoitukseen liittyen.

Savonlinnan kaupunki joutuu valitettavasti hakemaan erilaisia säätökohteita vuonna 2019 ja edelleen taloussuunnitelmavuosina 2020-2022. Lukion määrärahaleikkaus on yksi näistä. Määrä on Virpin kertoma eli 150 000€ vuonna 2019.

Lukion opiskelijakohtainen yksikköhinta vuonna 2019 tulee olemaan 5549,66€. Moni harhaantuu uskomaan yksikköhinnaksi sitä hintaa, josta ns. tasauskerroin ei ole ropsauttanut osuutta pois. Tämä tasauskerroin alentaa yksikköhintaa ja tämä kertymä sitten jaetaan kaikkein pienimmille lukioyksiköille, koska arvatenkin siellä opetuksen järjestäminen on kalliimpaa. Tämä on ihan oikein. Savonlinna esim. menettää yksikköhinnastaan 356,46€ jokaista opiskelijaa kohden.

Virpi toi esille, että Lyseon lukio toimii huomattavasti alle yksikköhinnan ja tässä tämä erhe nyt sitten on. Jos Lyseon lukio toimisi pelkästään yksikköhinnan mukaisella rahoituksella sen käyttötalous pitäisi olla n. 2 330 00€. Nyt se on toki suurempi eli 2 527 000€ (vuoden 2018 luku).

Nämä yksikköhinnat ovat olleet muuten tanakassa laskusuunnassa vuodesta 2013 valtiontalouteen tehdyn sopeuttamisohjelman mukaisesti. Silloin elettiin Jyrki Kataisen hallituksen aikaa, mutta kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan hallitusvastuussa ollessaan vahvistaneet tämän ohjelman toteuttamisen.

Valtionosuustuottoon liittyen tulee toki muistaa, että Savonlinnan Taidelukio saa opiskelijoilleen (264) samaisen yksikköhinnan kuin Lyseon lukiokin. Tämän lisäksi erityiset lukiokoulutustehtävät ja saatu valtakunnallinen kehittämistehtävä tuovat siihen joulukuun alussa 2018 julkistetun rahoitusraportin mukaan 446 926€ lisää. Kun tämä lasketaan opiskelijaa kohden (näin ei oikeasti voisi tehdä) se tulouttaa 1692,90 € ja täten taidelukiolaisen yksikköhinta on 7242,56€. Savonlinna saa muuten 8. eniten kaikista lukiokoulutuksen järjestäjistä tällaista lisärahoitusta. Savonlinnan taakse jäävät tässä vertailussa isoista koulutuskaupungeista mm. Kuopio, Jyväskylä, Joensuu ja Vantaa. Ei huono!

Esitin itse muutosta talousarviokirjan perusopetus ja iltapäivätoiminta tulosalueeseen liittyen. Sen mukaan perusopetuksen painotukset tulee selvittää avoimesti ja niiden vaikutukset mm. valtionosuuskertymään, kaupunkistrategiaan ja koulutuksellisiin jatkumoihin tulee perata auki. Lisäksi musiikkiluokkatoiminta perusopetukseen tulee erikseen selvittää ja aloittaa se 1.8.2019, jos ja kun riittävästi kysyntää löytyy. Tämä esitys tulikin valtuuston kannaksi. Pysyttääksemme nämä lisärahoitukset, koulutuksen järjestäjän tulee tehdä erityisiä toimia niillä aloilla, joilla meillä lukiokoulutuksen erityistehtäviä on. Meillähän on niitä vain kuvataiteen ja musiikin suhteen. Lisäksi tässä avoimuudessa on ollut isoja puutteita kesästä 2016 alkaen. Nyt tilanne on jo toki parempi.

Taidelukion puolesta haluan toivottaa kaikille mukavan rapsakkaa ja rauhallista joulua

Reima Härkönen, rehtori Savonlinnan Taidelukio, kaupunginvaltuutettu (kesk.)

 

 

 

Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokous 17.12.2018

Kokouksessa istuttiin rapiat kahdeksan tuntia ja valmiiksi talousarviokirja saatiinkin puolenyön jälkeen.

Pykälän käsittelyn alussa pidettiin rapskat ryhmäpuheenvuorot ryhmien suuruusjärjestyksessä. Ohessa pitämäni keskustan ryhmäpuheenvuoro.

Kaupunginhallituksen pohjaesitykseen tuli isohko muutos heti alkuun keskustan valtuustoryhmän esittämänä ja usean muun ryhmän kannattamana. Äänin 30-21 hyväksyttiin seuraava vero- ja talouden sopeuttamislinjaus.

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 7

Savonlinnan kaupungin talous / verot

Muutosesitys: Verot –alaotsikon teksti muuttuu muotoon;

Taloussuunnitelma sisältää tuloveron korotuksen, 0,25%-yks., vuodelle 2019. Lisäksi tuloveroa korotetaan vuodelle 2021, 0,5%-yks (veroprosentti 22,75% ja vuonna 2022 22,75%).

Veronkorotuskehys täsmentyy, kun saadaan Sosterin tasapainotusohjelma ja sen vaikutusarvio sekä toteuma vuoden 2018 sote-palvelujen ostoista.

Leikkausmenoarvio ajalle 2020-2022 on 4,0 miljoonaa euroa.

Se on todettava, että esityksemme muuttui edellisen illan versiosta, jota esiteltiin valtuustoryhmien neuvottelijoille. Puheenvuorossani huhuilinkin muiden ryhmien tukea tälle ja sitä tosiaan saatiinkin, koska esitys meni lävitse selvin numeroin. Vastustusta tuli sdp:n, vasemmistoliitton ja kokoomuksen ryhmästä, kannatusta kokoomuksesta, vihreistä, perussuomalaisista, kristillisdemokraateilta ja keskustalta.

Tämän johdosta talousarviokirjaa tuli muuttaa parista muustakin kohdasta seuraavasti;

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 10

Talousarvion olennaiset riskit / verotulot

Muutosesitys:

Toisen tekstikappaleen viimeinen lause muutetaan muotoon, ”Talouden sopeuttamistavoite tulevalla taloussuunnitelmakaudella on yhteensä 4,0 milj. euroa.”

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 11

Talousarvion olennaiset riskit / henkilöstösuunnittelu

Muutosesitys:

Toisen tekstikappaleen viimeinen lause poistuu, ”Henkilöstösäästön saavuttamista valmistellaan luonnollisesti yhtä aikaa kaupunginjohtajan esittämän n. 9,5 milj. euron talouden tasapainotusohjelman kanssa”

Nämä menivät lävitse äänin 30-19 ja kaksi tyhjää sekä 30 – 20 ja yksi tyhjä. Poliittiset jakolinjat olivat lähes identtiset edellisen kohdan kanssa.

Näiden välissä jouduttiin myös äänestämään henkilöstösäästöjen poistosta. Kateeksi esitettiin mystistä ”rakenteellisia muutoksia”. Esitys ei onneksi menestynyt, kh:n esitys voitti äänin 29-22.

Kun talouden suuri inja oli päätetty, tein yksityiskohtaisessa käsittelyssä seuraavat muutosesitykset, joita oli jo esitelty ryhmäneuvottelijoille;

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 12

Strategiset kärkihankkeet

Muutosesitys: Lisätään seuraavaa; 

Aihe: Taidelukio. Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä / kuvataide.

Kaupungin omarahoitusosuus: 0 €

EU-rahoitus: 0€

Muu rahoitus: 0,74 M€

Perustelut:

Taidelukio sai okm:stä päätöksen valtakunnallisesta lukiokoulutuksen kehittämistehtävästä. Se alkaa 1.1.2019 ja ulottuu 31.7.2025 saakka. Talousarviovuodelle 2019 ja ts-vuosille 2020-2022 sen tulouttava vaikutus on 740 000€ eli 185 000€ / vuosi.

Valtuusto hyväksyi tämän yksimielisesti.

 

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 75

Toimiala: Sivistystoimiala

Toimielin: Sivistyslautakunta

Tulosalue: 320 Perusopetus ja iltapäivätoiminta

Muutosesitys:

                      Lisätään tekstimuutos seuraavasti;

Kriittinen menestystekijä 7.1.

Mittarit: Toteutuneiden ryhmien määrä.

Tavoite 2019: Musiikkiluokkatoiminnan aloittaminen selvitetään perusopetuksessa ja toiminta aloitetaan 1.8.2018, mikäli riittävästi kysyntää painotusta kohtaan ilmenee. Lisäksi tehdään selvitys avoimesti perusopetuksen painotuksista siten, että niiden mahdolliset vaikutukset kaupunkistrategiaan, kaupungin valtionosuustulokertymään ja koulutuksellisiin jatkumoihin selvitetään.

Tämä meni äänestykseen ja esitykseni voitti äänin 38-13. Vastustusta taisi tulla vain sdp:stä, pitää tarkistaa aikanaan.

Su 16.12. valtuustoryhmien välillä oli neuvoteltu monesta periaatteellisesta asiasta. Ehkäpä eniten odotetuin oli Savonlinnan teatterin lisäavustus, +60 000€. Tein menomäärärahaesityksen ja SDP hienosti lisäsi sovitun tekstin.

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen (summan osalta)

Sivu: 81 – 83

Toimiala: Sivistystoimiala

Toimielin: Sivistyslautakunta

Tulosalue: 350 Kulttuuripalvelut

Muutosesitys:

Lisätään 60 000€ teatterin toiminta-avustukseen vuodelle 2019.

Valtuusto pystyi hyväksymään tämän yksimielisesti.

Lisäksi sovittiin yksimielisesti myös mm. ympäristöinsinöörin vakanssi vuosille 2019-2022, sivistystoimen avustusten leikkauksen pienentäminen (talousvaikutus +87 000€), muutaman investoinnin kohdentaminen eri vuosille, ns. kylätalojen avustaminen aluedemokratiamallin kumppanuuspöytien kautta (kustannusvaikutus 15 000€) metsätaloustrategian laatiminen, puunmyyntituloarvion alentaminen. 300 000€:lla. Nämä kaikki oli siis sovittu ryhmien välisissä neuvotteluissa. Siihen nähden oli aika kohtuutonta, että sdp:n ryhmäpuheenvuorossa kritikoitiin ryhmien välisten neuvottelujen toimimattomuutta. Puheenvuoron pitäjä ei toki ollut läsnä sunnuntain neuvotteluissa, annettakoon siis anteeksi!

Muut ”opposition” esitykset eivät menestyneet paitsi tekstimuutos Nätkin koulun kohdalla. Se tuli hyväksytyksi ja tilanne selkiintyi. Nätki saa koulunsa ja sen kokoa (siis vuosiluokkakoostumusta) ainoastaan tarkastellaan sivistyslautakunnassa. Tämä vastaa myös keskustan alkuperäistä linjaa huhtikuulta 2018 sekä syyskuussa 2018. Oletimme, että tämä asia menisi sivistyslautakunnan kautta, mutta näinkin tämä on hyvä!

Sanomalehti Itä-Savon uutisointiin valtuuston päätöksistä pääset oheisesta linkistä! Kunnallistoimittaja Jaana on tehnyt tarkkaa työtä!

Ohessa vielä valtuuston äänestysraporit; luettelo I ja luettelo II ja kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen pöytäkirja talousarvion hyväksymisen osalta.

Savonlinnan Taidelukion esiintymis-, tutustumis- ja neuvottelumatka Unkarin Budapesin Budaváriin 23.11.-27.11.2018

Matiaksen kirkko, jossa Savonlinnan Taidelukio tulee esiintymään viimeistään vuonna 2020. Kuva Reima Härkönen.

Savonlinnan Taidelukion delegaatio kävi Unkarin Budapestin Budavárissa 23.11. – 27.11.2018. Ohessa matkaraportti.

Kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018

Savonlinnan kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 24.9. ns. pätkäope-asiaa. Asia on edennyt hyvän valtuustoaloitteen johdosta ja asia on pompiskellut sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä.

Pääsin kokoukseen ja tein esityksen, että asia vietäisiin kaupunginvaltuustoon. Tiedossa oli, että sitä ei sinne viedä / kannata viedä ilman katteisuuden osoittamista. Tein kate-esityksen, jossa esim. lukioiden osuus tästä 220 000€:n summasta tulisi katettua kohdan 7. avulla. Lisäksi noin puolet perusopetuksen possakasta tulisi katettua tällä listalla. Loppuosan valtuusto olisi tämän mukaan delegoinut sivistyslautakunnan päätettäväksi talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Harmi, että KH ei tarttunut tähän. En vetänyt esitystäni pois, koska nämä ovat arvatenkin keskusteluun nousevia asioita kaikki. Onnea ja menestystä ja kaupunginhallitusta viisaampaa asennetta sinne sivistyslautakunnan jäsenille. Tämä irvokas kohtelu määräaikaisten opettajien osalta tulee saada loppumaan ja täysillä työsuhde-eduilla varustetuilta opettajilta vaaditaan nyt hieman solidaarisuutta.

Savonlinnan kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018

319§Valtuustoaloite määräaikaisten opettajien palkkaamisesta ajalle 1.8. – 31.7

Muutosesitys KH 319

KH päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuuston päätös (15.6.2015 § 49) palkata opettajat koulun työajalle kumotaan ja opettajat palkataan jatkossa ajalle 1.8.-31.7. Tämä käytäntö alkaa 1.1.2019.

Asian selostusosassa olevien laskelmien perusteella lisäkate tälle olisi n. 220 000 / vuosi.

Tämä kate katetaan osittain seuraavilla opetuksen painotuksiin ja koulujen käytänteisiin liittyvillä toimilla;

  1. Opettajien maksullista täydennyskoulutusta vähennetään. Luovutaan mm. ns. seudullisesta opettajatyöpäivästä (veso). Opettajatyöpäivät (OVTES osio B, yhteiset määräykset § 131) järjestetään koulun sisäisin järjestelyin, ilman ylimääräisiä palkkakustannuksia.
  2. Opettajien sijaisuudet pyritään järjestämään koulun sisäisin järjestelyin. Rehtorit raportoivat sivistysvirastoa tammikuussa ja kesäkuussa palkkakustannuksia aiheuttaneista sijaisuusjärjestelyistä edeltävän lukukauden osalta.
  3. Luovutaan uusista perusopetuksen ja lukiokoulutuksen OKM:n tai OPH:n hankkeista, joissa pitää olla kaupungin omavastuuosuutta vähintään 20% perusopetuksen kerhotoimintaa ja talousarviokirjaan kirjattuja kriittisiä menetystekijöitä ja niistä johdettuja tavoitteita tukevia hankkeita lukuun ottamatta.
  4. Perusopetuksen 8. luokalta alkavaa vapaaehtoista B2-kieltä (+4h) ei enää tarjota. Lisäperusteluna tälle se, että kielijatkumoa savonlinnalaisissa lukioissa ei ole voitu tarjota moneen vuoteen
  5. Perusopetuksen kulttuuripolusta ja LuMa-polusta toteutetaan vain toiminta, josta ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia.
  6. Sivistyslautakunnan päätöksellä 17§ / 23.2.2017 perustettu urheiluyläkoulutoiminta muutetaan sellaiseksi, josta ei saa aiheutua ylimääräisiä palkka- tai ostopalvelukustannuksia, aivan kuten kohdan 5. painotuksissa. Toiminta tulee järjestää tätä varten saadun hanke- yms. rahoituksen turvin, lisäperusteluja tälle alla
  7. Lukioiden tuntikehystä pienennetään siten, että opiskelijakohtainen tuntikehyskerroin muuttuu 1.8.2019 alkaen 1,50 tunnista lähemmäksi vertailukuntien keskiarvolukua eli 1,48 tuntiin, nykyisellä opiskelijamäärällä se aiheuttaa 13,8 lukiokurssin pienennyksen palkanmaksuperusteisiin eli 0,70 henkilötyövuoden verran. Opetukseen tämä ei vaikuta, mikäli lukiot käyttävät OVTES:n mahdollisuutta ns. lukioresurssituntien käyttämistä opetustyöhön (OVTES, osio B, liite 2 lukio 7§)

Mahdollinen puuttuva kate osoitetaan sivistystoimen normaalissa budjettikäsittelyssä.

Lisäperustelut listan 6. kohdalle;

Kunnallisessa päätöksenteossa yhtenä ohjaava periaatteena pitäisi olla yhdenvertaisuusperiaate. Sen mukaan keskenään samankaltaisia asioita tulisi kohdella samalla tavalla ja keskenään erilaisia asioita eri tavoin.

Vuodesta 2015 alkaen sivistystoimessa on tehty päätöksiä perusopetuksen painotuksiin liittyen. Iät ja ajat Savonlinnassa olleet musiikkiluokat ajettiin alas, viimeisin niistä toimi Mertalan yhtenäiskoulussa. Luokasta oli vahva jatkumo lukioon. Heti kohta tämän jälkeen päätettiin perustaa urheiluyläkoululuokka. Perustamisaikoihin vallalla oli käsitys siitä, että Savonlinnan tulisi saamaan lukion erityistehtävän myös liikunnasta ja tänne sijoittuisi urheilulukio Lyseon lukion yhteyteen. Itä-Suomessa olikin ”urheilulukion mentävä” aukko. Vastaavia hakemuksia tuli myös Mikkelistä ja Joensuusta. Loppujen lopuksi Joensuu sai tämän urheilulukiostatuksen. Tästä johtuen urheiluyläkoulun toimintaympäristöstä puuttuu erikoislukio, jonne yläkoulu antaisi suoran jatkumon. Luvanvarainen urheilulukio on tärkeä mm. opiskelijoiden lisääntyvän valinnanvapauden ja ylimääräisen valtionosuusrahoituksen vuoksi.

Nämä päätökset ovat saaneet savonlinnalaisessa sivistystoimessa suorastaan hassunkurisen tilanteen.

Tilanne Mertalan musiikkiluokkien ollessa toiminnassa eli vuoteen 2015

Musiikkipainotus yläkoulussa              –>             musiikkilukio

Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa   –>             kuvataidelukio

Ei liikuntapainotusta yläkoulussa        –>              Ei uheilulukiota

 

Tilanne nyt

Ei musiikkipainotus yläkoulussa           –>             musiikkilukio

Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa     –>             kuvataidelukio

Liikuntapainotus yläkoulussa                –>              Ei uheilulukiota

Koska savonlinnalaiseen kuvataide- ja musiikkilukion ei ole koulutuksellista jatkumoa perusopetuksesta lukioon, liikuntapainotus vääristää perusopetuksen kokonaisuutta taide- ja taitoaineiden osalta.

Kaupunginvaltuuston kokous 3.9. / valtuustoaloite Nälkälinnanmäen kirjastorakennukseen liittyen

Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen Nälkälinnanmäen vanhan kirjastorakennuksen suhteen. Tavoitteena saada kaupunki aloittamaan toimet rakennuksen muuttamisesta taidemuseoksi.

Savonlinna tarvitsee toipuakseen OKL:n kirvelevästä alasajosta uusia avauksia ja suurimpana valtuustoryhmänä velvollisuutemme on tehdä tällaisia, elivoimaa aikanaan lisääviä aloitteita.

VALTUUSTOALOITE

Savonlinnan kaupunki tunnetaan vahvana kulttuurikaupunkina ennen kaikkea oopperan ansiosta. Kaupungin strategia linjaa Savonlinnan sivistys- ja kulttuurikaupungiksi. Savonlinnalla on loistavat mahdollisuudet ja edellytykset kohota myös kuvataiteen osalta paljon nykyistä merkittävämmäksi keskittymäksi.

Kuten tunnettua, Savonlinnan Taidelukio on valittu Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) auditoinneissa lokakuussa 2017 maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi Savonlinnan Taidelukiolle on myönnetty opetusministerin päätöksellä valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä kuvataiteessa, ainoana maassa. Tällaisia kehittäjälukioita on maassa vain 11 ja tämä toiminta on alkanut kuluvan vuoden elokuusta.

Oppilaitos on jo aloittanut elinkeinotoimen kanssa suunnitelmat kuvataiteen työskentelytilojen saamiseksi kaupunkiin. Toivottavasti nämä jalostuvat konkreettisiksi toimiksi vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Suuri joukko Taidelukion käyneistä toimii monin eri tavoin taiteen ja kulttuurin parissa. Heillä on hyvät muistot lukioajoilta Savonlinnasta ja vahvaa kiintymystä myös kaupunkiin. Tästä osoituksena on ollut entisten taikkarilaisten aktivoituminen ja huolestuminen Savonlinnan kulttuurielämän kehityksestä.

Edellä mainitun kehittämistehtävän puitteissa Savonlinnan Taidelukio aloittaa vahvan alumni-toiminnan. Oppilaitos kehittää sähköisen alumnialustan, joka on käytössä esim. monissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Tämän työn yhteydessä oppilaitos kartoittaa tavoitettavien henkilöiden halukkuuden olla osa uutta savonlinnalaista kuvataideyhteisöä. Tätä on jo kokeiltukin ja palaute on ollut kannustava.

Kaikesta tästä kerrotusta johtuen kaupunkimme tarvitsee kuvataiteen esille saamiseen ajanmukaiset tilat. Keskustan valtuustoryhmän mielestä Nälkälinnanmäen kirjastotalo on mitä parhain kiinteistö tällaiseksi tilaksi. Tällä toimella myös tasoitettaisiin tietä ns. luovien alojen yritystoiminnalle, Creative industry, jonka piiriin voidaan joidenkin tutkimusten mukana laskea 7% maailman talousvolyymista.

Rakennuksen kunto on kohtuullinen, mutta toki tarvitsee kunnostamista. Ympäri vuoden toimiva Taidemuseo vahvistaisi Savonlinnan kulttuurikaupunkimainetta ja toisi merkittävän lisän tarjontaamme. Ratkaisulla turvaisimme myös arvokkaan kirjastorakennuksen säilymisen nyt uudessa toimintaformaatissa. Lisäksi kyseiselle alueella suunnitellut matkailuinvestoinnit eivät näytä toteutuvan ja kaupungilla on osoittaa tällaisille toiminoille kaavallista valmiutta toisaalta, ydinkeskustan alueelta.

Keskustan valtuustoryhmä esittääkin, että Savonlinnan kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Taidemuseon saamiseksi Nälkälinnanmäelle vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.

Savonlinnassa 3. päivänä syyskuuta 2018

Keskustan valtuustoryhmän jäsenet

 

 

Savonlinnan Taidelukion vuosikertomus 2017-2018

Taidelukion promenadikonsertti tammikuussa 2018. Kuva Mervi Karvinen.

Lukuvuotta 2017 – 2018 aloiteltiin osin jännittyeissä oloissa. Taidelukio oli jättänyt toukokuussa 2017 opetus- ja kulttuuriministeriöllle järjestämislupahakemukset kuvataide- ja musiikkipainotteiselle opetukselle. Näitä hakemuksia sitten tulikin ministeriöön n. 140 kappaletta. Hakemusten perusteella tehdyt auditoinnit osoittivat objektiivisesti, että Savonlinnan taidelukio on laadukkaalla työllään ansainnut näiden painotusten jatkumisen. Saimme suorastana mairittelevat auditoinnit niin kuvataiteen kuin musiikin erityistehtäviin liittyen. Kuvataidelukiomme jopa julistettiin mana parhaaksi kuvataidelukoksi ja musiikkilukiomme nousi parhaimpaan kategoriaan omassa sarjassaan. Lisäksi me myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteessa. Vastaavia kehittäjälukioita koko Suomeen saatiin vain 11 kpl:tta. Savonlinnan Taidelukion institutionaalinen asema on parempi kuin koskaan aiemmin historiansa saatossa.

Tämän ohella Taidelukio oli edelleen mukana opetushallituksen LUKE-verkostossa. Tähän verkostoon valittiin runsaat 80 suomalaista lukiota 164 lukion joukosta, tarkoituksella kehittää lukioihin uusia toimintatapoja. LUKE-verkosto julkaisi eka julkaisunsa, johon otettiin kaksi artikkelia Savonlinna Taidelukiosta, linkki julkaisuun ohessa!

Taidelukiolla jatkettiin tuttavuden tekemistä sähköisten ylioppilaskokeiden tekemisessä. Suurin osa esim. kevään 2018 tutkintokerran kokeista tehtiin jo sähköisesti ja koulun kannalta ilman ongelmia. Omassa koulussmme havaittiin, että aivan kaikki kokelaat eivät ole sinuja tämän järjestelmän kanssa. Harmittavasti ylioppilastutkintolautaunnalta ei näytä löytyvän ymmärrystä dignosoidun sairauden johdosta aiheutuville altistumisille, kuten Iida Hämäläisen tapaus kiistatti osoitti. Ehkäpä aika parantaa tämänkin yhteiskunnallisen virheen. Lukuvuoden aikana annettu opetus ja kurssien kurssikokeet olivat jo suuriimmalta osin sähköisiä. Kaikki tämä olisi ollut huomattavan hankalaa toteuttaa ellei henkilökunta olisi ottanut reipasta kehittämisotetta omissa oppiaineissaan.

Lukuvuoden aikana jatkettiin ja syvennettiin Taidelukiolle tarjottua mahdollisuutta yhteistyöhön kiinalaisten partnereiden kanssa. Elokuussa Taidelukiolla toteutettiin mittava leirikouluhanke. Majoitimme 19 opiskelijaa  Taidelukion pekingiläisestä ystävyyskoulusta The Middle School Attached to Northern Jiao Tong University  Tämän vierailun yteydessä toteutettiin myös laaja suomalais-kiinalainen kulttuurifestivaali Olavinlinnassa, Olavinlinnassa esiintyi parisensataa kiinalaista. Taidelukio vastasi suutelta osin illan suomalaisesta musiikkitarjonnasta.

Kiinalaista taidetta Olavinlinnassa. Kuva Saara Rouhe.

Lukuvuoden aikana toteutettiin taidekasvatushankkeita laajalla kirjolla. Musiikkilinjan perinteiset konsertit vetivät jälleen Melartin-salin ja Savonlinnasalin täyteen kuulijoita. Taikkarin teatteri on vakiinnuttanut asemansa osana koulun toimintaa. Keväällä toteutettiin abiproduktiona Mikael Niemen teokseen pohjautuva Populaarimusiikkia Vittulajänkältä – teos. Tässä kertomuksessa on erillinen artikkeli, joka kertoo tarkemmin teoksesta. Kuvataidelinjan perinteinen päättötyönäyttely oli saanut aiheekseen Raja. Teeman parissa kuvataidelinjan abit pääsivät toteuttamaan itseään ja osoittamaan Taidelukiossa hankittua osaamista. Kuvataidelinjan ja musiikkilinjan toiminnasta on erilliset artikkelit tässä kertomuksessa, kannattaa tutustua.

Kansainvälisessä toiminnassa toteutettiin kolme opintomatkaa. Tanskan Kööpenhaminaan suuntautuneesta kuvataidelinjan kakkosten matkasta ja musiikkilinjan Norjan Bergeniin suuntautuneesta työpajamatkasta on niinikään lisäinfoa toisaalla tässä kertomuksessa. Lisäksi ranskan kielen opiskelijoita vieraili Pariisissa toukokuussa. Koulussamme opiskeli kaksi vaihto-opiskelijaa. He tulivat suomalaisen lukio-opetuksen pariin Saksasta ja Indonesiasta. Omia opiskelijoitamme oli lukuvuoden aiakana vaihdossa Ranskassa ja Japanissa.

Kuten huomaatte, lukuvuoden tapahtumakalenteri on pullollaan mitä erilaisimpia tapahtumia. Näyttelyt, konsertit, esitykset, opintomatkat, kouluun saapuneet vieraat ja koulun yhteistyöhankkeet ulkopuolisten toimijoiden kanssa antoivat tärkeitä vaikutteita opiskelijoiden omaan työskentelyyn. Opiskelijoiden omaehtoinen toiminta opettajiemme ohjauksessa taasen antoi opiskelijoille tuiki tärkeitä mahdollisuuksia saada onnistumisen elämyksiä ja sitä kautta kasvattivat heitä ihmisinä ja kulttuuritoimijoina. Lämmin kiitos myös tutor-opiskelijoille ja opiskelijakunnan aktiiveille siitä mutkattomuudesta, jolla yhteisiä asioita hoidettiin. Tutorit tekevät kullanarvoista työtä uusien taikkarilaisten hyvinvoinnin eteen. Opiskelijakunta järjestää koulun kasvatus- ja opetustyötä tukevia tapahtumia, joissa halukkaat voivat ottaa vastuuta yhteisistä asioista.

Lukuvuoden aikana Taidelukiossa lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon suoritti 61 ylioppilasta.

Haluan kiittää Savonlinnan kaupunkia koulutuksen järjestämisestä, Taidelukion opiskelijoita, henkilökuntaan kuuluvia, yhteistyökumppaneita ja ylipäänsä kaikkia toimintaan osallistuneita touhua täynnä olleesta ja onnistuneesta lukuvuodesta.

Hyvää kesää!

Reima Härkönen

https://savonlinnantaidelukio.onedu.fi/verkkojulkaisut/zine/44/cover

 

Hallinto-oikeuden kandidaatintutkielma

Harrastuksia pitää olla.

Kevään mittaan tein hallinto-oikeuden kandidaatintutkielman Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselle. Nämä ovat aikaslailla kirjoitusharjoitelmia, mutta oppii niissä kuitenkin lainopillisen metodin ja oikeustieteellisten tulkintasääntöjen käyttöön. Lisäksi lain ja niiden esitöiden sekä eri viranomaislähteiden käyttötaidosta on arvaamaton hyöty mitä erillaisimmissa yhteyksissä, ei vähiten kunnallispoliittisissa kiemuroissa ja varisnkin nyt sote-myllerryksen keskellä.

Onneksi löysin Lakimiehestä sopivan artikkelin, jolla pystyin hieman hyödyntämään ammattiani tässä tutkimuksessa.

Kiitos Elisalle hyvästä opponoinnista ja ohjaajille pitkämielisyydestä.

Kandidaatintutkielma – Reima Härkönen

 

 

Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä Savonlinnan Taidelukiolle

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus pitivät suunnittelutilaisuuden lukiokoulutuksen valtakunnallisen kehittämistehtävän saaneille lukioille 10.4.2018. Tämä kehittämistehtävä annettiin Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) ja opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamissa auditoinneissa lokakuussa 2017 yhdelletoista suomalaiselle lukiolle. Nämä kaikki lukiot ovat erityistehtävälukioita ja edustettuina erityistehtävinä ovat musiikki, urheilu, kuvataide, vieraat kielet, matematiikka ja luonnontieteet sekä yrittäjyys. Näistä lukioista kahdeksan toimii pääkaupunkiseudulla ja kolme muualla Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toi julki tilaisuudessa, että kaikki valitut lukiot saavat erillisrahoitusta siten, että se on vuosittain vähintään 150 000€ ja enimmillään 180 000€. Nämä tehtävät ja rahoitukset ovat suhteellisen pitkäaikaisia eli ne ovat voimassa 31.7.2025 saakka.

Savonlinnan Taidelukio valittiin tähän joukkoon ja sen tehtäväksi tuli kuvataiteen lukiokoulutuksen kehittäminen koko valtakunnassa. Savonlinnan Taidelukion rinnalle kuvataiteen kehittäjälukioksi valittiin Tölö Gymnasium Helsingistä.

Syyskuussa 2018 Savonlinnan Taidelukio perustaa kuvataidelukioista (maassa niitä on kuusi kpl:tta) pysyvän yhteistyörakenteen, jonka tarkoituksena on pilotoida kehittäjälukioiden ajatuksia. Savonlinnan Taidelukion esittämät kehittämiskohteet liittyvät lukioiden toimintakulttuurin kehittämiseen (alakohtina lukioiden yhteisöllisyyden lisääminen, osallistavan taiteen menetelmien ja pedagogisten painotusten sekä ilmiöpohjaisuuden ja moniaistillisuuden kehittäminen), lukion kuvataideopettajille suunnatut täydennyskoulutusaihiot (mm. 3D-mallinnus, animaatio, digitaalisuuden edistäminen laajemminkin, osallistavan taiteen työpajat) sekä alumniyhteistyö.

Tämän suunnittelu- ja pilotointivaiheen jälkeen tehtävämme on suodattaa näitä toimintakulttuuriin, toimintaympäristöön ja pedagogiikkaan liittyviä ajatuksia koko lukiokentälle. Lisäksi haluamme kokeilla kuvataideopettajia hyödyntävän virtuaalisen mentoroinnin menetelmiä.

Tämä kaikki toiminta tukee aikanaan Savonlinnan seudun elinvoimaisuutta, koska koulutukset yms. tapahtuvat Savonlinnan Taidelukiossa. Lisäksi kunnalliseen päätöksentekoon tästä siilautunee aikanaan esim. luovien alojen yritys- ja työskentelytilaesityksiä.

Tässä suunnitteluvaiheessa olemme hyödyntäneet vahvasti tänne paluumuuttaneita Taidelukion käyneitä, nykyisiä kuvataiteen ammattilaisia.

Henkilön Reima Härkönen kuva.
Allekirjoittanut puhumassa kuvataiteen lukiokoulutuksen kehittämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä suunnittelutilaisuudessa 10.4.2018

Reima Härkönen – Savonlinnan Taidelukion rehtori

Olen toiminut Savonlinnan Taidelukion rehtorina vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukion 50 vuotta -juhlaa juhlittiin 11.11.2017 Melartin-salissa. Päivän aikaan juhlassa vieraili n. 450-500 vierasta. Mukavaa oli. Ohessa pitämäni tervetuliaispuhe.


Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikki lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin  maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Taidelukiolaisten Tervahöyryt Saimaalla -näyttelyyn tekemä seinämaalaus

Lisäksi Savonlinnna Taidelukion musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytyksen musiikin erityistehtävän toteuttamiseen. Nykyisistä musiikkilukioista (10) tähän korkeimpaan kategoriaan nousi seitsemänlukiota.

Taidelukion kevyen musiikin konsertti tammikussa 2017.

Nämä hienot uutiset uutisoitiin näyttävästi mm. Itä-Savossa.

Itä-Savon pääkirjoitus 11.11.2017

Itä-Savo seuraamassa normaalia koulupäivää Taidelukiolla

Itä-Savo uutisoi Taidelukion saamista erityistehtävistä ja Lyseon lukion saamatta jääneestä urheilulukiotehtävästä

Tämä erityistehtävähaku herätti laajaa kiinnostusta keskustan eduskunta-ja ministeriryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa elokuussa 2017. Juttelin asiasta ministeri Vehviläinen ja ulkoasiain valiokunnan pj. Matti Vanhasen kanssa. Molemmat olivat varmoja, että näin hienoa oppilaitosta tarvitaan jatkossakin. Hienoja päättäjiä molemmat ja oikeassa olivat.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vierailulla Taidelukiolla. Kuvassa vasemmalla Iida Hämäläinen, opiskelijakunnan pj, Anu, Taidelukion ylioppilas vuosimallia -83 ja allekirjoittanut.
Ulkoasianvaliokunnan pj. ja presidentinvaaliehdokas Matti Vanhanen tutustumassa Taidelukioon elokuussa 2017.

Puhe Savonlinnan Taidelukio 50 vuotta -juhlassa 11.11.2017

Arvoisa kansanedustaja, hyvä juhlaväki!

Tervetuloa Savonlinnan Taidelukio 50 vuotta –juhlaan.

Lähtölaukauksena Taidelukion perustamiselle toimi Suomen Kasvatusopillisen Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kyösti Skytän tekemä ehdotus kuvataidepainotteisen erikoislukion perustamisesta jonnekin päin Suomea. Elettiin vuotta 1965. Tätä ajatusta kehittelemään asetettiin professori Martti Ruudun johtama taidelukiotoimikunta. Toimikunnan työn edetessä mahdollisesti perustettavan koulun sijaintipaikaksi haarukoitui Savonlinna, jossa oli näet sopiva koulutalo jo valmiina.

Tässä vaiheessa perustettiin Savonlinnan Taidelukion kannatusyhdistys. Puheenjohtajana toimi professori Ruuttu ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Virtanen. Tässä vaiheessa kalenteri näytti marraskuuta 1966. Yhdistys asetti tavoitteekseen koulutyön aloittamisen seuraavasta syksystä 1967 alkaen.

Hyvin kävi.  Valtioneuvosto heltyi antamaan haetun luvan kannatusyhdistykselle ja Savonlinnaan saatiin perustaa kolmiluokkainen yhteislukio, jonka tehtävänä oli antaa normaalin lukiokoulutuksen lisäksi taidekasvatusta.

Opetus pyörähti käyntiin syyskuun alussa 1967.  Koulutalona toimi tyhjäksi jäänyt Lyseon rakennus, eli nykyisen kaupungintalon vanhin osa. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio oli nyt täyttä totta.

Ensimmäisenä lukuvuonna koulun pyrki 111 nuorta, joista 60 valittiin opiskelijoiksi. Heitä tuli ympäri maata, joten Taidelukio osoitti valtakunnallisen luonteensa saman tien. Rehtorina toimi kuvaamataidon opettaja Pertti Pulkkinen, jonka tehtäväksi jäi toteuttaa kaikki taidelukiotoimikunnan linjaukset. Työn tukena toimi professori Ruudun johtama johtokunta, talkoohenkiset opettajat ja innostuneet opiskelijat.

Savonlinnan Taidelukio onnistui tässä pioneerityössä niin hyvin, että Kouluhallitus edisti vastaavien lukioiden perustamista. Esim. Taidelukion sisarkouluksi perustettiin Kuopion Musiikkilukio jo heti seuraavana vuonna. Haastetta toiminnalle toi se, että todistuksenanto-oikeus, oikeus ylimääräiseen valtionapuun ja oikeus poiketa sen ajan tuntijakopäätöksistä olivat voimassa aina vuoden kerrallaan.

Vuoden 1979 alusta koulutuksen järjestäjänä on toiminut Savonlinnan kaupunki. Toiminnan taloudellinen pohja vakiintui. Kaupungin poliittinen- ja viranhaltijajohto ottivat kiitettävästi huomioon erikoislukion tarpeet ja tämä on jatkunut samalla hyvällä tasolla siitä lähtien.

Samaisena vuonna kuvataiteen erityistehtävän rinnalle perustettiin musiikkilinja ja siitä lähtien olemmekin toimineet valtakunnallisena kuvataide- ja musiikkilukiona. Savonlinnan Taidelukio on ainoa lukio maassamme, jossa nämä taidemuodot ovat rinta rinnan taidekasvatusta toteuttamassa.

Koulun toiminta siirtyi nykyiselle paikalleen eli Sotilaspojankadulle syyslukukauden 1983 alusta. Neljä vuotta myöhemmin valmistui Savonlinnan musiikkiopiston toimitalo. Sinne saatiin Taidelukiota varten moderni ateljee ja grafiikan opetustilat. Vuonna 1994 toimitilaperheemme laajeni ns. sovelletun taiteen talolla eli Sotilaspojankadun suuntaisesti sijaitsevalla puutalolla. Lukiota pidettiin ns. kolmisarjaisena lukiona opiskelijamäärän ollessa n. 270.

Rehtori Pertti Pulkkinen siirtyi muihin tehtäviin lukuvuoden 1977-78 päätteeksi ja hänen työnsä jatkajaksi valittiin filosofian maisteri Maunu Paajanen, joka hoiti tehtävää heinäkuun loppuun 1997. Hänen jälkeensä rehtoriksi valittiin taiteen maisteri Riitta Moisander. Riitta ohjasti taikkarilaivaa lokakuun loppuun 2005. Sen jälkeen olen saanut toimia tämän loisteliaan oppilaitoksen rehtorina.

Nykyisin Taidelukion palkanmaksun piirissä on 57 opettajaa. Henkilötyövuosina laskettuna meitä on 28. Opiskelijamäärä on tällä hetkellä 264. Olemme juuri sopivan kokoinen lukio, erikoislukioksi itse asiassa aika iso. Jatkossakin tällaisia kahden erityistehtävän lukioita on maassa vain kolme. Lisäksi olemme painottaneet opetuksessamme teatteri-ilmaisua ja perustaneet Taikkarin teatterin. Sen tehtävän on ennen kaikkea eheyttää yleislukioaineiden sekä taidelinjojen antamaa opetusta. Tätä painostus hyödyntää parhaimmillaan n. 40% ikäluokasta. Valmistuvien ylioppilaiden kurssikertymästä noin kolmannen on taidekasvatuksen kursseja eli sen osuus on pysynyt vuosien saatossa käytännössä ennallaan.

Hyvä juhlaväki. Otimme pienoisen riskin järjestäessämme tämän juhlan juuri tähän hetkeen. Nimittäin toukokuussa 2017 OKM julkisti lukion erityistehtävähaun. Mikä tahansa koulutuksen järjestäjä saattoi siis hakea lukiokoulutuksen erityistehtävää. Savonlinnan kaupunkikin haki Taidelukiolle erityistehtävää kuvataiteessa ja musiikissa. Vastaavia hakemuksia tuli yhteensä 131 kappaletta.

Koulutuksen arviointineuvosto (KARVI) suoritti objektiivisen arvioinnin hakemuksista. Sen jälkeen Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama virkamiesryhmä päätyi esittämään erityistehtäviä osalle koulutuksen järjestäjiä. Lopuksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn—Laasonen päätti erityistehtävät.

Taas Savonlinnalle kävi hyvin. Savonlinnan Taidelukiolle myönnettiin erityistehtävät kuvataiteessa ja musiikissa. Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukiolla ja musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytykset jatkossakin toteuttaa näitä erityistehtäviä. Olemme todella harvalukuisessa joukossa, nykyisistä kuvataidelukioista tähän erinomaiset edellytykset –kategoriaan pääsi vain kolme kuvataidelukiota ja 7 musiikkilukiota.

Lisäksi ylimääräisen valtionosuuden piirissä olevien opiskelijoiden määrää korotettiin 60 opiskelijalla. Nyt rahoituksen maksimimääräksi on rajattu 280 opiskelijaa ja se on juuri sopiva määrä.

Kaiken tämän lisäksi Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio nimettiin valtakunnalliseksi kehittäjälukioksi ja näissä em. arvioinneissa se nostettiin jopa maan parhaaksi kuvataidelukoksi. Tällaisia kehittäjälukioita nimettiin vain 11. Vain kolme näistä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Savonlinnan Taidelukio, Kastellin urheilulukio Oulussa ja Kaustisen musiikkilukio.

Kuten me kaikki varmuudella tiedämme, kaikki tämä suitsutus, joka näissä Koulutuksen arviointineuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirjoista on luettavissa, ei olisi mahdollista ilman erinomaisen osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Haluankin Taidelukio puolesta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette omalla esimerkillänne ja osaamisellanne kasvattaneet ja opettaneet täällä opiskelleita. Olen itse saanut ihailla tätä jo runsaan 12 vuoden ajan. Rehtorilla ei voisi olla töissä Teitä parempaa porukkaa.

Erityiskiitos kuuluu myös opiskelijoillemme. En tiedä, mistä se henki ja yhteisöllisyys aina tulee, mutta joka vuosi me olemme osanneet jotakin sellaista, josta syntyy vahva yhteisöllisyys. Suorastaan pysäyttävä oli se plakaatti syksyllä 2005, jolla uudet opiskelijat toivotettiin tervetulleiksi uuteen kouluun, ”tervetuloa kotiin”. Haluankin kiittää täällä opiskelleita siitä mutkattomasta ja kitkattomasta yhteistyöstä, jota aikananne olette toteuttaneet.  Teistä on ollut helppo olla ylpeä. Hienoa sakkia.

Haluan myös lämpimästi kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme.  Haluan myös kiittää lämpimästi Savonlinnan kaupunkia koulutuksen järjestämisestä ja siitä laajasta tuesta ja ymmärryksestä, jota tällainen erikoislukio vaatii.

Toivotan vielä Teidän kaikki tervetulleeksi tähän juhlaan. Tervetuloa kotiin!