Savonlinnan kaupungin tervehdyspuhe Savonlinnan itsenäisyysjuhlassa ja seppeleenlaskutilaisuuksissa

Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen ja Mertalan koulun musiikkiluokkalaiset esiintymässä Savonlinnan kaupungin ja seurakunnan itsenäisyysjuhlassa seurakuntalkeskuksessa. Hienoa, että luokat saatiin repertuaariin mukaan syksystä 2019. Tein tästä esityksen sitovaksi tavoitteeksi viime vuoden talosuarviokäsittelyssä ja lävitse meni selkein äänin. Kuva Reima Härkönen.

Vein Savonlinnan kaupungin tervehdyksen vuoden 2019 itsenäisyyspäiväjuhlaan. Samalla huomioimme sodissa kaatuneet laskemalla seppeleet Kirkkopuistoon ja Talvisalon hautausmalle. Ohessa tervehdyspuheeni.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

https://www.savonlinna.fi/ajankohtaista/24855/itsenaisyyspaivan_vietto_savonlinnassa_2019

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö.

Suomen tasavallalla on takanaan tänään 102 vuoden mittainen taival itsenäisenä kansakuntana. Se tarkoittaa runsaan kolmen täyden sukupolven mittaista aikaa. Näiden sukupolvien aikana maamme on kokenut ennennäkemättömän vaurastumisen jakson. Niukkuuden noidankehä on murrettu monin tavoin ja juuri nyt eletään yltäkylläisyyden Suomessa. Noihin vuosiin ja jokaisen sukupolven kollektiiviseen muistiin mahtuu paljon, tosi paljon onnea ja menestystä, mutta myös suurta surua. Tämän rakkaan isänmaan eteen on tehty paljon uhrauksia.

Kuten me kaikki hyvin tiedämme, Toisen maailmansodan melskeisinä vuosina Suomen kansan itsemääräämisoikeus oli uhattuna. Ylivoimaiselta näyttäneen vihollisen karattua päälle suomalaisista otettiin todellakin mittaa. Me suomalaiset onnistuimme saman tien unohtamaan aiemmat kansalliset ristiriidat ja yhdessä tuumin asettauduimme vihollista vastaan. Käydyissä taisteluissa Suomi sai pelastetuksi kaikkein tärkeimmän eli kansallisen itsenäisyyden ja kansakuntamme vapauden. Tahto siitä, millainen Suomi tulee jatkossa olemaan, muodostettaisiin siis edelleen rajojemme sisällä.  Tähän kaikkeen verrattuna valtakuntamme tai tämän kotikaupunkimme nykyiset ongelmat ovat mittakaavaltaan mitättömiä. Tällaiset juhlapäivät ovat omiaan palauttamaan tämän mittakaavan mieliin!

Hyvä juhlaväki. Tämä paikka on mitä parhain jakaa Teidän kanssanne tapahtuma eilispäivältä. Eilen nimittäin pidimme savonlinnalaisissa lukioissa lakkiaisten ohella itsenäisyysjuhlan, jossa siirrettiin suomalaisten veteraanijärjestöjen kouluille tasan kaksi vuosikymmentä sitten lahjoittama vapauden viestikapulan koulujemme vanhimmilta ikäluokilta toiseksi vanhemmille. Kapulan sisältämä viesti kertoo Suomen itsenäisyydestä ja niistä teoista, joilla tätä varmistettiin aikanaan.

Olen tässä yhteydessä aina perännyt tämän ajan nuorilta hetken eläytymistä näiden veteraani-ikäpolven ihmisten elämään. Olen pyytänyt heidät ajattelemaan sitä, kuinka erilaisia näistä ihmisistä olisikaan saattanut tulla ilman näitä sotakokemuksia? Miten paljon helpompaa heidän elämänsä olisi ollut, ellei suurvaltapolitiikka olisi mullistanut heidän elämänhistoriaansa.

Mietitäänpäs hetken aikaa … parhaat nuoruusvuodet rintamalla, kuolema kurkkimassa olan takaa kaiken aikaa, epätietoisuutta huomisesta. Ei todellakaan kadehdittava kohtalo! Jos henki säilyi, sodan arpia niin fyysisiä kuin henkisiä oli kannettava mukana hamaan loppuun saakka. Isänmaan hyväksi annettu uhri pistää ajattelemaan!

Hyvä juhlaväki. Haluan kiittää Savonlinnan kaupungin puolesta kaikkia niitä tahoja ja ihmisiä, jota pitävät yllä tätä arvokasta veteraaniperintöä. Uskallan väittää, että täällä meillä tämä asia on hoidettu esimerkillisesti. Haluan myös tässä yhteydessä kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tämän juhlan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi haluan tuoda vielä juhlaan hyvän mielen kiitoksena sen, että Savonlinnaan saatiin palautettua musiikkiluokkatoiminta muutaman vuoden tauon jälkeen. Tänään kuulemme Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen ja Mertalan koulun musiikkilukkien yhteisesityksen. Tämä olkoon esimerkkinä siitä, kuinka yhteiskunta pystyy korjaamana tekemänsä virheet

Hyvä juhlaväki, haluan toivottaa Teille kaikille Savonlinnan kaupungin puolesta hyvää itsenäisyyspäivää.

Reima Härkönen

kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Savonlinnalaisten lasten ja nuorten hyvinvointitietoa

Kuvahaun tulos haulle opiskelija
Lähde: Pixabay.

Savonlinnan kaupunki juoksee kasaan hyvinvointisuunnitelman kuluvan lukuvuoden aikana.

Työ vaatii tuekseen tämän hetkistä hyvinvointitietoa. Näitä indikaattoreita lasten ja nuorten osalta on saatavissa objektiivisesti THL:n organisoiman kouluterveyskyselyn kautta. Kyselyn tulokset on julkistettu THL:n verkkosivuilla. Kyselyyn on vastattu keväällä 2019.

Ohessa keskeisimmät hyvinvointindikaattorit peruskoululaisten (4- ja 5 -luokkalaiset sekä 8- 9  -luokkalaiset), lukiolaisten ja ammattiopiston opiskelijoiden osalta. Näitä tietoja on sitten verrattu oman maakunnan sekä koko valtakunnan vastaaviin tuloksiin.

Savonlinnalaisetn lasten ja nuorten hyvinvointitietoa – kevät 2019

Taidetestaajat-hanke

Minut on aikoinaan kutsuttu Suomen Kulttuurirahaston kannatusyhdistyksen jäseneksi. SKR ja muiden vastaavien säätiöiden tuki on ensiaevoisen tärkeää sivistyksellisen tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Taidetestaajat-hanke on parasta mahdollista toimintaa ja ohessa tästä hieman perustietoa. Toivotaan, että valtionrahoitus tähän jatkokauteen varmistuisi ja lapset eri puolilla Suomea saavat jatkossakin mahdollisuuden aitoon ja laadukkaaseen kulttuurielämykseen.

Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton Taidetestaajat-hanke on syksystä 2017 lähtien vienyt kahdeksasluokkalaisia taidevierailuille sekä omassa maakunnassa että valtakunnallisesti. Osallistumisprosentti on ollut lähes 100, joten käytännössä kaikki kahdeksasluokkalaiset aivan Utsjokea ja Enontekiötä myöten ovat päässeet ikimuistoiselle taideretkelle sekä omalla alueellaan että pääkaupungissa.

Hankkeen rahoitus on päättymässä kesällä 2020, kun säätiöt ovat käyttäneet siihen yli 20 miljoonaa euroa. Jotta toimivaksi osoittautunut tasa-arvoisen kulttuurikasvatuksen muoto ei loppuisi, säätiöt ovat tarjonneet osarahoitusta siirtymäkauden ajaksi, mikäli hanke saadaan jatkumaan valtion tuella. Rahoitusta käsitellään eduskunnassa vielä tämän syksyn aikana.

Alla olevasta linkistä löytyy lisätietoa hankkeesta ja perusteluja jatkorahoitukselle

https://skr.fi/ajankohtaista/taidetestaus-pysyvaksi-kulttuurikasvatuksen-malliksi

Savonlinnan kaupungin tervehdys XAMK:n fysioterapia-koulutuksen juhlassa 27.9.2019

XAMK:n fysioterapiayksikön juhla pe 27.9. klo 19

Lämmin kiitos kutsusta saapua tuomaan Savonlinnan kaupungin tervehdys juhlaanne. Nimeni on Reima Härkönen ja toimin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajana. Siviilipuolella toimin Savonlinnan Taidelukion rehtorina.

Sanomalehti Itä-Savon taannoisessa kirjoituksessa kerrottiin, että tänään tänne on koottu tämän juhlivan koulutuksen entisiä ja nykyisiä opettajia, entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Suurella mielihyvällä bongasin myös lupauksen, että juhla tulee olemaan yhteinen ja ennen kaikkea iloinen. Hienon joukon olettekin saaneet koolle ja juhlahan on jo osoitanut iloisuutensa. Sana Baarikin on jo mianittu. Suurta viisautta on tässä vaiheessa pitää puhe lyhyenä juuri tämän baarin vuoksi!

Aluksi täytyy kiittää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua hyvin sujuneesta yhteistyöstä kaupungin elinvoimapaketin suhteen. Siitähän ensimmäiset osiot on julkistettu syyskuun puolivälissä budjettiriiheen liittyvissä tiedotteissa. Hyvin kävi! XAMK:n Savonlinnan kampus tulee vahvistumaan ja monipuolistumaan kolmen uuden koulutusohjelman ansiosta. Tässä, jos missä, Savonlinnan kaupungin ja XAMK:n hallituksen askeleet menivät samaan tahtiin. Kiitos tästä kaikesta XAMK:n väelle, Teille kaikille.

Tänään olemme kokoontuneet tänne juhlistamaan kuntoutus- ja terveysalan koulutusyksikköä. Onnistuneita toimintavuosia Teillä on nyt takana 35. Olen ymmärtänyt, että tämä yksikkö on ollut kaikkina näinä toimintavuosinaan hyvin vetovoimainen.

Koulutuksen ammattilaisena tämä kertoo minulle paljon. Täällä annettavaa koulutusta arvostetaan. Mielestäni tälle arvostukselle on kaksi syytä. Täällä on varmuudella onnistuttu koulutuksessa ja ohjauksessa, hyvä kello nimittäin kauas kuuluu! Kokemuksesta myös tiedän, että tämä tällaisen toiminnan ylläpitäminen on aika vaikea harjoitus. Joka ainoa vuosi nämä opiskelijat on hankittava, koulutus siis uusintaa eräällä tavalla itsensä joka vuosi.

Tämä koulutuksen arvostus myös kertoo sen, että me suomalaiset arvostamme kaikkinaiseen hyvinvointiin liittyviä ammatteja. Täällä oppinsa saaneet ovat nyt ja tulevaisuudessa tärkeitä ammattilaisia: he takaavat työllään meidän suomalaisten työ- ja toimintakyvyn säilymistä sekä poistavat tai laimentavat ainakin meiltä vammojen ja sairauksien aiheuttamia vaivoja.

Olen myös ymmärtänyt, että olette uusintaneet koulutusta ja tarjonneet myös ei-tutkintotavoitteellista koulusta sitä tarvitseville yhä enemmän. Olen myös ymmärtänyt, että fysioterapia on nykyisin aiempaa vahvemmin mukana alan tutkimustoiminnassa. Vanhamuotoiset oppilaitokset ovat muuttumassa tai jo muuttuneetkin oppimispisteiksi. Olette hyvin eläneet ajassa!

Hyvät kuulijat ja juhlijat! Savonlinnan kaupunki tarvitsee juuri koulutusyksikkönne kaltaisia onnistumisia. Nykyisiin on muotia puhua veto- ja pitovoimasta, tämä on juuri sitä!

Haluan vielä kerran koko Savonlinnan kaupungin puolesta onnitella Teitä ja toivottaa mitä parhainta jatkoa toiminnallenne.

 

Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan päätapahtumat Savonlinnassa

Unkarin tiede- ja kulttuurikeskus, Suomen-Unkarin suurlähetystö ja Unkari-Suomi -seura järjestävät Savonlinnan kaupungin ja usean kulttuuritoimijan kanssa Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan. Kokonaisuuden päätapahtumat olivat 19.9. – 21.9.2019. Teen selkoa omasta osuudestani tähän hienoon taahtumasarjaan.

To 19.9. isännöin kulttuurijohtaja Outi Rantasuon kanssa lounasta kaupungintalolla. Paikalla mm. Budapestin Budavárin pormestari Gábor Tamás Nágy ja Peter Sarik -trion jäsenet, Péter Sárik, Gabor Gálfi ja Attila Gábor ja Tibor Fonay. Ohessa näyte kokoonpanon osaamisesta.

Pe 20.9. Savonlinnan kirjastotalo Joelissa valokuvaaja Ottó Kaiserin valokuvanäyttelyyn liittyvä esittelytilaisuus. Paikalla oli mm. kolmisen kymmentä taidelukiolaista opettajansa Katriina Kaijan johdolla. Tilaisuutta juhlistamaan olivat tulleet mm. Unkarin-Suomen suurlähettiläs Görgy Urkuti, Unkarin tiede-ja kulttuurikeskuksen johtaja Gabor Richly sekä Budavárin pormestari Gabor Tamás Nágy.

Valokuvataitelija Ottó Kaiser teostensa edessä.

Ohessa tilaisuudessa pitämäni tervehdyspuhe;

Herra suurlähettiläs, arvoisat unkarilaiset vieraat, hyvät naiset ja miehet

Haluan Savonlinnan kaupungin puolesta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette edesauttaneet Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan järjestelyissä ja toteutuksessa. Täällä Savonlinnassakin kattaus on ollut monipuolinen ja monet kaupunkilaiset ovat saaneet nauttia jo nyt moniaistisesti eri tapahtumista.

Erityiskiitos Unkarin tiede- ja kulttuurikeskukselle, Unkarin-Suomen suurlähetystölle, Savonlinnan ystävyyskaupunki Budavárille ja Savonlinnan Suomi-Unkari -seuralle sekä paikallisille kulttuuritoimijoille.

Tänään täällä Joelissa juhlistetaan valokuvaaja Ottó Kaiserin valokuvanäyttelyä. Kiitos Otto siitä, että tuot näyttelysi, Kiviä ja ihmisiä, tänne Suomeen ja Savonlinnaan. Kuulin eilen, että tämä on ensimmäinen vierailusi Suomessa, jo oli aikakin. Näyttelyyn ja tähän keskustelutilaisuuteen tulee myös tutustumaan Savonlinnan Taidelukion opiskelijoita kuvataideopettaja Katriina Kaijan ohjauksessa. Me laajennamme omaa oppimisympäristöämme tällä näyttelyllä ja uskon, että monet opiskelijamme saavat vahvoja vaikutteita omaan taiteelliseen työhönsä.

Haluan vielä tässä yhteydessä kiittää Budavárin pormestaria Gábor Tamár Nagya sekä Barbara Beckzneriä meitä kohtaan osoitetusta vieraanvaraisuudesta viime marraskuussa. Taidelukion kokoonpano antoi joululaulukonsertin kauniin kaupunginosanne kauniissa kaupungintalossa. Osoititte suurta vieraanvaraisuutta ja saitte olomme tuntemaan kotoisaksi koko vierailun ajan

Hyvät kuulijat.  Me suomalaiset tunnemme aidosti vahvaa kohtalonyhteyttä ja lämpöä veljeskansaamme unkarilaisia kohtaan. Toivotaan, että täällä nähdyt vahvat kulttuuriyhteydet säilyvät sellaisina tulevinakin vuosina.

Ottó. Onnea näyttelyllesi vielä kerran ja kiitos!

Perjantai huipentui tapahtumasarjan pääkonserttiin Melartin-salissa. Taidelukion kansanmusiikkiyhtye TaKaMus pääsi lehtori Sanna Pirttisalon ohjaamana esiintymään unkarilaisen Szalonna yhtyeen kanssa. Muutama kuva konsertista alla;

Taidelukiolaisia Venla (vas.), Anni, Henna, Nea, Mimmi, Milla, Aurora, Mariija, Niilo ja Sini
… Niilo (vas.), Sini, Kasperi, Lauri, Elli, Pekko, Joel, Mirjami ja Lauri

Erikoiskiitos takamuslaisille, Osa oli näet samana päivänä tehnyt yo-kokeen englannin kielen pitkän oppimäärän osalta ja tulivat vielä illalla konsertoimaan. Osalle oli tullut koulupäivälle pituutta siis 13 tuntia. Vieraat ihmettelivät, kuinka hienosti he esittivät kappaleen selvällä unkarin kielellä! Taikkarilaisista on moneksi.

La 21.9. isännöin delegaatiota vierailulla Metsämuseo Lustossa ja lounaalla Hotelli Punkaharjulla. Vieraat ihastuivat kovin Lustoon, yllätys ainakin itselleni oli se, että moottorisaha on hyvinkin tuttu myös unkarilaisten keskuudessa, veljeskansaa siis. Lounaalla näpättiin kuva seurueesta.

dr. N KAISERNÉ Ott
Barbara Beczner (vas.), suurlähettiläs Györgi Urkuti, valtuuston varapuheenjohtaja, rehtori Reima Härkönen, counsellor Gabor Richly, Ottilia Richly, Ott Zsuzsanna Kaiserné , valokuvaaja Ottó Kaiser, pormestari Gábor Tamás Nágy

Mediatiedote kuvataidelukioverkoston perustamisesta

Maan kuusi kuvataidelukiota perustivat valtakunnallisen kuvataielukioverkoston. Ohessa siihen liittyvä mediatiedote.

 

Kuvataidelukioverksoton perustajat Katja Uksila (vas.), Tomi Uusitalo, Seija Tikka, Kari Malinen, Jaana Kortelainen, Mikko Hartikainen (OPH), Hanna Pusa, Tuttu Sillanpää, Laila Rebers-Holländer, Tarja Aro-Kuuskoski, Jaana Marttila, Reima Härkönen, Kati Sammallahti, Hanna Luttinen, Jyrki Rosti, Titta Hämäläinen, Matti Hännikäinen, Kati Sinkkonen, Joel Gräfnings, Katriina Kaija ja Sari Härkönen.

MEDIATIEDOTE – Kuvataidelukioverkon perustaminen osana valtakunnallista kehittämistehtävää

Suomessa on annettu kuvataidepainotteista lukio-opetusta vuodesta 1967. Se alkoi Savonlinnan Taidelukion toteuttamana 1.9.1967. Savonlinnan Taidelukio oli samalla maan ensimmäinen lukiokoulutuksessa erityistehtävän saanut lukio. Nyttemmin tällaisia erityistehtäviä on 75 kpl:tta, joista kuusi koskee kuvataidetta.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen valitsi Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukion yhdeksi maan kehittäjälukioiksi. Se saa vuosina 2019 – 2025 vuosittain 185 000€n kehittämismäärärahan kehittämissuunnitelmansa toteuttamista varten. Kehittäjälukioilla on velvollisuus kehittää ja levittää painotukseensa liittyviä pedagogiikan, toimintakulttuurin ja oppimisympäristön hyviä malleja ja käytänteitä. Lisäksi näiden lukioiden toivotaan vahvistavan valtakunnallisesti henkilöstön opetuksellisia valmiuksia ja osaamista sekä edistävän kaikkien alaan kuuluvien toimijoiden yhteistyötä.

Yhtenä kehittämistehtävänä Savonlinnan Taidelukiolla oli kuvataidelukioverkoston perustaminen valtakuntaan. Verkosto perustettiinkin Savonlinnassa 5.9. – 6.9.2019. Kuvataidelukioverkostoon kuuluvat seuraavat lukiot; Helsingin kuvataidelukio, Kannaksen lukio Lahdesta, Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio, Savonlinnan Taidelukio, Tammerkosken lukio Tampereelta ja Tölö Gymnasium Helsingistä. Nämä kaikki lukiot osallistuivat verkoston perustamiskokoukseen.

Päivien aikana kuvataidelukiot myös arvioivat ja edelleen kehittivät Savonlinnan Taidelukion tekemää kehittämissuunnitelmaa. Aiempaan suunniteluun nähden Savonlinnan Taidelukoin tulee ponnistella vahvemmin vapaasti käytettävissä olevien, strukturoitujen oppimateriaalien tuottamisen suhteen. Lisäksi opetushallituksen edustajan kanssa käydyissä keskusteluissa saatiin vahvistusta opettajien täydennyskoulutuksen eriyttämisestä. Aloitamme tämän kuvataidelukioiden kuvataideopettajille suunnatulla koulutuksella ja samalla suunnittelemme yhdessä Kuvataideopettajat Kuvis ry:n kanssa laajempaa koulutusta, jonka kohteena ovat ns. normaalilukioissa työskentelevät kuvataideopettajat. Lisäksi koettiin tärkeäksi opiskelijoiden erityisosaamisen tunnistaminen ja sen siirtäminen nykyistä jouhevammin työmarkkinoiden käyttöön. Savonlinnan Taidelukiossa pilotoitu, XAMK:n toteuttama Kuinka tuotteistan ja myyn osaamiseni -koulutus saattaa olla juuri haetun kaltainen rakenne.

Päivien aikana Savonlinnan Taidelukiolle vahvistui käsitys siitä, että jokainen maan kuvataidelukioista pystyisi osaamisensa ja toimintaperiaatteidensa näkökulmasta hoitamaan valtakunnallisen kehittäjälukion tehtäviä. Kuvataiteen erityistehtävän mukainen opetus on erinomaisella tasolla valtakunnassa.

Verkosto kokoontuu seuraavan kerran keväällä 2020 Helsingissä, jossa isäntinä toimivat Helsingin kuvataidelukio ja Tölö Gymnasium.

Oheisessa liitteessä on esitelty kehittämisverkoston tehtävät.

Lisätietoja:

Rehtori Reima Härkönen / Savonlinnan Taidelukio, p. 044-4174550, reima.harkonen@savonlinna.fi

Opetusneuvos Mikko Hartikainen / Opetushallitus, p. 029-533 1058, mikko.hartikainen@oph.fi

Puheenjohtaja Katja Uksila / Kuvataideopettajat Kuvis ry. p. 050-3287952, katja.uksila@gmail.com

Julkaisuvapaa: Heti

Kuvataidelukioverkoston perustaminen osana valtakunnallista kehittämistehtävää Savonlinnan Taidelukiossa

MEDIATIEDOTE – Kuvataidelukioverkon perustaminen osana valtakunnallista kehittämistehtävää

Suomessa on annettu kuvataidepainotteista lukio-opetusta vuodesta 1967. Savonlinnan Taidelukio aloitti kuvataidelukiona 1.9.1967 ja se oli samalla maan ensimmäinen erityistehtävän saanut lukio.

Suomen lukioissa toteutetaan parhaillaan 76 erilaista lukiokoulutuksen eritystehtäväopetusta. Nämä erityistehtävät ovat seuraavat; IB-opetus, ilmaisutaito, vieraat kielet, kuvataide, musiikki, urheilu, matematiikka ja luonnontieteet sekä uusimpana yrittäjyys. Näitä erityistehtäviä järjestää 40 eri koulutuksen järjestäjää. Kuntien osuus tästä on suurin, 56 erityistehtävää, ja muina koulutuksen järjestäjinä toimivat kuntayhtymät, yksityiset koulutuksen järjestäjät sekä yliopistot ja valtio.

Näistä tehtävistä Savonlinnalla on nykyisin kaksi, kuvataide ja musiikki. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen antoi nämä järjestämisluvat lokakuussa 2017. Samalla ministeri vastuutti valtakunnallisiksi kehittäjälukioiksi 11 lukiota ja Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio valikoitui näistä yhdeksi. Jokainen lukio saa vuosien 2019 – 2025 aikana erikseen päätetyn kehittämismäärärahan ja Savonlinnan osalta se on 185 000€ / vuosi. Kehittämistehtävälukioiden tehtävänä on varmistaa, että erityisen koulutustehtävän lukioiden osaaminen saadaan koko lukiokentän käyttöön. Kehittäjälukioilla on velvollisuus kehittää ja levittää painotukseensa liittyviä pedagogiikan, toimintakulttuurin ja oppimisympäristön hyviä malleja ja käytänteitä. Lisäksi näiden lukioiden toivotaan vahvistavan valtakunnallisesti henkilöstön opetuksellisia valmiuksia ja osaamista sekä edistävän kaikkien alaan kuuluvien toimijoiden yhteistyötä.

Yhtenä kehittämistehtävänä tässä kokonaisuudessa on kuvataidelukioverkoston perustaminen valtakuntaan. Savonlinnan Taidelukio on kutsunut maan muut kuvataidelukiot ja sidosryhmät tapaamiseen Savonlinnaan 5.9. – 6.9.2019. Tapaamisen tarkoituksena on perustaa tämä verkosto ja sopia verkoston toiminnasta. Savonlinnan Taidelukio on jo aktiivinen toimija vastaavassa verkostossa musiikin osalta. Savonlinnan mm. järjestää musiikkilukiopäivät keväällä 2021.

Kuvataidelukioverkostoon tulevat kuulumaan seuraavat lukiot; Helsingin kuvataidelukio, Kannaksen lukio Lahdesta, Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio, Savonlinnan Taidelukio, Tammerkosken lukio ja Tölö Gymnasium. Nämä kaikki lukiot osallistuvat verkoston perustamiskokoukseen.

Kuvataiteen kehittämistehtävässä olemme Taidelukion henkilökunnan isäksi hyödyntäneet tänne paluumuuttaneita, Taidelukion käyneitä, nykyisiä kuvataiteen ammattilaisia. Taidelukiolta kehittämistehtävään liittyneitä vastuita ja tehtäviä on kohdennettu seuraaville henkilöille; rehtori Reima Härkönen, kuvataidelehtorit Kati Sinkkonen ja Seija Tikka, kuvataiteen tuntiopettajat Katriina Kaija ja Kati Ranta, opinto-ohjauksen lehtori Sari Härkönen sekä läänintaiteilija Antti Tenetz.

Lisätietoja: Rehtori Reima Härkönen

Julkaisuvapaa: Heti

Yleisradion uutinen aiheesta löytyy tästä linkistä!

Sanomalehti Itä-Savon uutinen aiheesta löytyy tästä linkistä!

 

Perustietoa Savonlinnan historiasta

Nämä koonnat pohjutuvat Savonlinnan kaupungin historiaan, osat I – III.

Savonlinnan historia I osa 1639 – 1812

Savonlinnan historia II osa 1812 – 1875

Savonlinnan historia III  osa 1876 – 1976

 

Musiikki- ja tanssilukioiden rehtoreiden julkilausuma

Musiikki- ja tanssilukioiden rehtoreiden julkilausuma siitä, miten toisen asteen maksuttomuus ja toisen kotimaisen kielen pakollisuuden palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin vaikuttaisi erityislukioiden toimintaan

14.6.2019

Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjatut, toista astetta koskevat uudistukset ovat perusteltuja monelta osin, mutta opetuksen maksuttomuus ja toisen kotimaisen kielen pakollisuus ylioppilastutkinnossa ja sitä kautta pakollisuuden lisääminen lukio-opinnoissa herättää kuitenkin paljon kysymyksiä ja vaatii lisäselvittelyjä.

Perusopetuksen kaltainen maksuttomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki materiaalit ja opiskeluvälineet tulee olla opiskelijoille ilmaisia, samoin kansainvälisyyskasvatusta tukevat ulkomaanmatkat, korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä lisäävät matkat sekä sellaiset laaja-alaista oppimista tukevat oppimisympäristöt, joita ei löydy ilmaiseksi tai joihin kulkeminen on maksullista.

Oppimateriaalit ja -välineet tullaan kilpailuttamaan kunnissa, mikä tarkoittaa sitä, että valitaan todennäköisesti edullisimmat oppimateriaalit, jotka eivät ole laadukkaimpia eikä niiden valinnassa ole välttämättä otettu huomioon opettajien pedagogista näkemystä. On suuri vaara, että opettajien pedagoginen vapaus kapenee ja opettajista tulee oppimateriaalin tekijöitä. Tämä ei tietystikään tue opettajien hyvinvointia ja on pois varsinaisesta opetuksesta. On otettava huomioon myös se, että lukiossa materiaalien tulee olla opiskelijoilla käytössä kolme vuotta eikä niitä voida kierrättää samalla tavoin kuin perusopetuksessa, mikä lisää kustannuksia. Digitaalisia oppimateriaaleja ei voi kierrättää ollenkaan.

Lukioissa digitaalisuus on jokapäiväistä, joten koulutuksen järjestäjän tarjoamien tietokoneiden tulisi olla tarpeeksi laadukkaita. Siihen, kuinka paljon eri kaupungeissa on mahdollisuus resurssoida opetukseen on suuria eroja, joten eri kaupunkien opiskelijat voivat olla hyvin eriarvoisessa asemassa opiskeluvälineiden suhteen. Monissa kunnissa voi olla sellainen tilanne, että kilpailutetut tietokoneet eivät tule kestämään kolmea vuotta eivätkä toimi ylioppilaskirjoituksissa. Sähköinen ylioppilastutkinto asettaa omat vaatimuksensa niin lukio-opetukseen kuin opiskeluvälineisiinkin. Tästä seuraa se, että suurin osa lukiolaisista, joilla on siihen mahdollisuus, tulee hankkimaan oman tehokkaamman ja itselleen sopivamman tietokoneen, jos koulutuksen järjestäjän tarjoama opiskeluväline ei ole riittävä. On valitettavaa, jos maksuttomat koneet jäävät käyttämättä ja niihin käytetty raha menee hukkaan, sillä tietotekniikka vanhenee hyvin nopeasti eikä koneita ole mahdollista kierrättää.

Opiskelijalla täytyy olla koneet käytössä lukion ulkopuolella erilaisissa oppimisympäristöissä ja kotona, jotta hän pystyy opiskelemaan myös itsenäisesti. Lukiossa kaikki opetus ei tapahdu lähiopetuksena. Koska lukiossa opiskelu on liikkuvaa, koneiden vahingoittuminen on riski, joten kustannuksia rikkimenneistä koneista tulee. Koneiden hallinta – kun kone ei ole opiskelijan oma – kuuluu lukioille, joten lukioiden on myös ylläpidettävä koneita ja niiden ohjelmistoja. Tähän ei tällä hetkellä ole lukioissa resurssia. Koneiden ja ohjelmistojen päivittäminen ja huolto vie runsaasti aikaa – etenkin suurissa lukioissa, joissa opiskelijoita on 500 – 1300. Tähän tarvittaisiin huomattavasti lisäresurssia, joka ei voi olla pois muualta.

Suomessa on yli 70 erityislukiota, esimerkiksi musiikki-, tanssi-, kuvataide-, ilmaisutaito-, urheilu-, luonnontiede- ja IB-lukioita. Erityislukioissa on oma opetussuunnitelmansa, ja opiskelija voi jättää 8 kurssia pakollisia kursseja suorittamatta niistä oppiaineista, joita hän ei kirjoita ylioppilaskirjoituksissa. Erityislukiolaisilla on siis enemmän vapauksia valita kuin tavallisen lukion opiskelijoilla. Toisen kotimaisen kielen pakollisuus ei siten tue erityislukiolaisen opiskelua. Erityistehtävän myötä nämä lukiot tarjoavat opiskelijoille kyseiseen erityistehtävään liittyvää opetusta enemmän kuin sellaiset lukiot, joissa ei ole erityistehtävää. Tämä mahdollistaa opiskelijalle kyseiseen oppiaineeseen syventymisen ja sitä kautta yksilöllisten taitojen kehittymisen – useat musiikin ja tanssin erityislukion käyneet päätyvät usein ammattimuusikoiksi, pedagogeiksi tai tanssijoiksi. Tätä valinnanvapautta pitäisi jatkossakin tukea.

Koneen Säätiön rahoittamassa kansainvälisessä Art-Eco-tutkimuksessa (4.12.2017) todetaan tärkeä asia: “Taideaineiden karsiminen kouluopetuksesta olisi hirveä karhunpalvelus nuorille ja tulevaisuudelle”. Toisen asteen maksuttomuus väistämättä uhkaa taideaineiden opetusta, siihen liittyvien esiintymismatkojen toteutumista ja soveltavien kurssien tarjoamista. Jos opetus tehdään täysin maksuttomasti perusopetuksen tapaan, raha ei millään tule riittämään maksuttomien oppimateriaalien ja välineiden lisäksi muun toiminnan maksuttomuuteen. Koska ryhmäkokoja ei ole lukioissa enää mahdollista kasvattaa (päinvastoin niitä pitäisi pystyä pienentämään laadukkaan opetuksen varmistamiseksi), on ainoa vaihtoehto leikata opetuksesta. Opiskelijavalintauudistuksen ja ylioppilaskirjoitusten pisteytysperiaatteiden muuttamisen myötä matemaattisten aineiden valintojen määrä on kasvanut, mikä tarkoittaa resurssien ohjaamista vahvasti tuohon suuntaan. Jos tämän lisäksi ajetaan lukiot tilanteeseen, jossa opetuksen tulee olla maksutonta kaikille, ei lukioilla ole enää mahdollisuutta tarjota mitään muuta opetusta kuin pakolliset ja syventävät kurssit.

Lukiokoulutuksen tehtävä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Koneen Säätiön teettämässä tutkimuksessa todetaan: ”Jos kouluopetuksessa panostetaan ainoastaan teknologiaan ja luonnontieteisiin, se johtaa vääristyneeseen käsitykseen maailmasta.” Tämä ei mahdollista mm. sosiaalisten taitojen kehittymistä eikä yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamista – saati laaja-alaisen sivistyksen hankkimista. Taideaineet ovat mm. näissä asioissa erityisen tärkeässä asemassa. Lukioiden yksi vetovoimatekijä on se, että nuoret saavat jatko-opintokelpoisuuden lisäksi valita itseä kiinnostavia soveltavia kursseja tai kokonaisia oppiaineita, esimerkiksi teatteriopintoja, mediaa tai harvinaisia kieliä. Monien tutkimusten mukaan nämä ei akateemiset -aineet vahvistavat nuorten itsetuntoa, jaksamista ja lisäävät opiskelumotivaatiota. Kouluterveyskyselyn perusteella herää huoli nuorten jaksamisesta. Jos taideaineista joudutaan leikkaamaan, heikentyy nuorten jaksaminen, emmekä usko, että oppimistulokset paranevat.

Musiikin ja tanssin erityistehtävään kuuluu monipuolisen opetuksen lisäksi esiintymismatkoja, yhteistyömatkoja niin Suomessa kuin ulkomailla, kilpailuja, erilaisiin tapahtumiin osallistumisia ja paljon sellaista toimintaa, joka vahvistaa opiskelijan itsetuntoa, laajentaa kokemusmaailmaa, mahdollistaa verkostojen luomisen, työelämätaitojen ja kansainvälisten valmiuksien kehittymisen ja kasvun ihmisenä. Jos näistä asioista joudutaan karsimaan, emme tue suomalaisnuorten kyvykkyyttä, sosiaalisten taitojen ja luovuuden kehittymistä, onnistumisen iloa emmekä jaksamista. Jokaiselle nuorelle pitää antaa mahdollisuus ihmisenä kasvuun motivoivassa ja monipuolisessa koulutusympäristössä, jonka nuori on itse saanut valita, jossa nuori voi kokea onnistumisia, tehdä omia valintoja ja saada tulevaisuuden taitoja, joita tarvitaan suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Oman haasteensa tuo pakollisuuden lisääminen lukio-opinnoissa sekä ylioppilaskirjoituksissa toisen kotimaisen kielen pakollisuuden palauttamissuunnitelman myötä. Pidämme juuri tehtyä ylioppilastutkinnon rakenneuudistusta hyvänä, koska siinä ainoana pakollisena kirjoitettavana kokeena on äidinkielen ja kirjallisuuden koe, ja muut kokeet opiskelija voi valita neljästä ryhmästä vahvuuksiensa, kiinnostuksensa ja tulevaisuuden suunnitelmiensa mukaan.

Tällä hetkellä suurin osa opiskelijoiden huoltajista pystyy huolehtimaan jälkikasvunsa oppimateriaaleista. Edellisen hallituksen aikana hyväksytty opintorahan oppimateriaalilisä vähävaraisten perheiden opiskelijoille kohdentaa niukat resurssit niitä eniten tarvitseville. Jos tuen määrää nostettaisiin suunnitellusta 46,80 €:sta ja opiskelijan vanhempien yhteenlaskettua ansiotulorajaa taasen nostettaisiin, saataisiin suurin osa nykyisistä ongelmista poistetuksi. Kenenkään opintopolku ei jäisi vain haaveeksi tämän jälkeen. Tuen kanavoituminen KELA:n kautta olisi myös kustannustehokas ratkaisu, opiskelija voisi itse päättää, mihin tukensa käyttäisi. Tässäkin asiassa kannattaisi luottaa nuoriin.

Toivomme, että maksuttomuudessa selvitetään tarkkaan sen käänteisvaikutukset ja arjen todellisuus. Apua pitäisi kohdentaa niihin, jotka sitä tarvitsevat – ei kaikkiin. Näin resurssien käyttö olisi kustannustehokkainta. Maksuttomuus uhkaa tasapäistää lukiot. Se ei mahdollista lukioiden omien vahvuuksien ylläpitämistä eikä omaleimaisuutta eikä tue opiskelijoiden vapautta valita tai kasvattaa kokemusmaailmaa lukiokoulutuksen aikana. Toivomme, että näissä selvittelyissä kuullaan asiantuntijoita, sillä meillä kaikilla lienee sama pyrkimys: syrjäytymisen ehkäisy, nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja sitä kautta työttömyyden vähentäminen. Maksuttomuus niille, joilla ei ole varaa toisen asteen koulutukseen, on hyvä asia, mutta se pitää suunnitella niin, ettei sitä tehdä opetusta leikkaamalla ja lukioiden erityisyyttä kaventamalla.

Suomen musiikki- ja tanssilukioiden rehtorit

Hallitusohjelma – lukiokoulutuksen ulottuvuudet

Savonlinnan Taidelukiolla tai maan muilla lukioilla ei tuota ongelmia aikanaan toteuttaa hallitusohjelman lukioon kohdistuvia linjauksia. Toisen kotimaisen kielen pakollisuus yo-tutkinnossa arveluttaa sekä vaikuttavuuden näkökulmasta toisen koulutusasteen maksuttomuus. Kuva Reima Härkönen.

Antti Rinteen hallituksen (sd.) hallitusohjelma

Tulevan hallituksen hallitusohjelma sisältää joitakin avauksia lukiokoulutukseen liittyen. Ohessa nämä ja omia ajatuksia niihin liittyen.

Varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen: Korotetaan oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen. Rakennetaan oppivelvollisuuden sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulutukset.

Tavoite ihan hyvä, mutta juuri näiden ei-niin-formaalien opintomuotojen osuus tulisi olla merkittävä, koska koulupudokkaille tai niille, jotka eivät halua hakeutua koulutuksen toiselle asteelle tulisi olla väyliä, joissa erilainen oppiminen tunnistettaisiin nykyistä paremmin.

Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valmistelun yhteydessä käydään läpi toisen asteen keskeyttämisen syyt ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä tehdään selvitys maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja oppimateriaalikustannusten alentamisesta ja ryhdytään sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamiseksi.

Maksuttomuus olisi ehkä kannattanut hoitaa erilaisen oppimateriaalilisän kaltaisilla tukimuodoilla. Jos edellisen hallituksen säätämä lisä olisi korotettu tukikuukuatta kohden n. 120€ ja huoltajien tuloraja (yhteenlaskettu) esim. 50 000 – 55 000€, tuki kohdentuisi tässä suunniteltua paremmin. Nyt maksuttomuuden piiriin pääsee kymmeniätuhansia perheitä, jotka pystyisivät kohtuullisen maltillisista oppimateriaalikustannuksista selviytymään. Julkisuudessa ollut VATT:n arvio koulutuksen järjestäjille aiheutuvista kustannuksista on laskettu alakantiin. Yksi lukioikäluokka maksaa tämän perusteella n. 39 M€, se sisältää 25 lukiokurssin materiaalit sekä tietokoneen. Reksinä toivon, että tämä selvitys olisi mahdollisimman konkreettinen. Taidelukiossa ainakin maksuttomat matskut tulevat olemaan sähköisiä lisenssejä, kirjapelleilyihin emme lähde!

Maksuttomuus aiheuttaa haasteita esim. opintomatkojen suhteen.

Osana oppivelvollisuutta kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta helpottamaan siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Määrärahatarpeet tulee varmistaa jokaisen opinto- ja tukimuodon kohdalla. Oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, kuten maahanmuuttajien koulutusta koskevien säädösten kohdalta on jo tehty.

Tätä tarvitaan toki. Ohjauksen varaan on rakennettu aika moni viimeaikaisista lukion uudistuksista. Jatkuva paradoksi lukiokoulutuksessa on siinä, että opiskelijan vastuuta kasvatetaan ja samalla huomataan, että tukevaa ja ohjaavaa resurssia tulisi olla koko ajan lisää.

Säädetään sitovista mitoituksista toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin.

Nythän tämä on tehty eräänlaisen ”hoitotakuun varaan”. Huoltajien ja opiskelijoiden tietoisuus palveluiden velvoittavuudesta ja palveluiden piiriin pääsemisen aikarajoista vaihtelee paljon maassa. Savonlinnassa tämä asia on onneksi hyvällä mallilla. Tämä uudistus on kuitenkin tervetullut.

Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla. Selvitetään sitovat mitoitukset opinto-ohjaajien määrästä toisen asteen koulutuksessa ja jälkiohjausvelvoitteen ulottamisesta ammatilliseen koulutukseen sekä tukiopinto-ohjaus peruskoulusta toiselle asteelle osana oppivelvollisuusiän korotuksen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen valmistelua. Parannetaan maahanmuuttajataustaisten jatko-opintovalmiuksia lisäämällä opinto-ohjausta ja monialaista yhteistyötä perheiden kanssa.

Hyvä uudistus tämänkin. SOPO ry:n suositus on 200 opiskelijaa yhtä opinto-ohjaajan henkilötyövuotta kohden. Se olisi näiden lisääntyneiden velvoitteiden valossa hyvä.

Tehdään eri koulutusasteiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmista velvoittavat.

Löytyy jo nykyisinin opetussuunnitelman liitteistä. Hyvä, että edellytetään koko maassa.

Selvitetään, miten toisen asteen koulutuksessa opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet opiskella kokonaisuuksia sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa toteutuvat. Samalla selvitetään, miten kaikki koulutuksenjärjestäjät pystyvät tarjoamaan tämän mahdollisuuden muun muassa rahoituskannustimia kehittämällä ja vahvistamalla toisen asteen koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä myös harvaanasutuilla seuduilla, jotta korkea-asteelle hakeutuminen lisääntyisi.

Savonlinnassa koulutusarkkitehtuuri on sellainen, että tämä toteutuu. Esim. keväällä 2019 molemmista päivälukioista valmistui kaksoistutkintolaisia. 

Savonlinnassa tulisi pohtia näiden koulumuotojen saattamista saman koulutuksenjärjestäjän alaiseksi toiminnaksi.

Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpano.

Toki.

Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.

Ei jatkoon. Kylmä ja märkä rätti opiskelijan aitoa valinnanvapautta vasten. Nykyinen yo-tutkintorakenne on hyvä; äikkä pakolinen ja rinnalle kolme muuta ryhmästä vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka tai reaaliaine. Lisäksi vaatimuksena se, että yksi aine tulee olla ns. pitkän oppimäärän koe. Taidelukiossa toinen kotimainen kieli sisällytetään yo-tutkintoon harvakseltaan. Lukuvuonna 2018 – 2019 siitä kirjoitettiin 21 yo-koetta. Lisäksi toinen kotimainen kieli on eniten vähentty oppiaine. Tämähän juontuu siitä, että erityistehtävälukiossa opiskelevana taikkarilaisella on oikeus vähentää maksimissaan kahdeksan pakollista lukiokurssia. Eniten siis vähennetään toisen kotimaisen kielen 4 ja 5. kurssia. Jos tämä uudistus toteutuisi, kaikki viisi pakollista kurssia tulisi opiskella ja sitten vielä kirjoitaa ko. oppiaine. On siinä reksilläkin selittämistä!

Julkisuudessa on jo tuotu esille, että tämä pakollisuus olisi jo hyväksytty, toivottavasti siihen tulee muutos!

Opiskelijakuntien vapputapahtumat

Tallisaareen oli kokoontuntut sadoittain ihmisiä. Keli suosi juhlijoita. Kuva Reima Härkönen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Savonlinnan kampuksen opiskelijajärjestö Sohva ry. ja Savonlinnan Taidelukion opiskelijakunta pitivät vuosikymmeniä jatkuneita perinteitä yllä Joel Lehtosen patsaalla ja Tallisaaressa vapun  kunniaksi.

Patsaalla lausuttiin perinteisesti Joel Lehtosen runo ja koottiin opiskelijajoukot yhteen. Sen jälkeen rantareittiä pitkin Tallisaareen, jossa kuultiin loistavat puheet Säteeltä (Taidelukio) ja Antilta (Sohva ry.). Tämän jälkeen Musta pässi sai lakkinsa ja muutama fuksi sai tutustua huhtikuiseen veteen.

Kiitos kaikille mukana olleille ja hyvää vappua kaikille!

Siri (Taidelukio) lausui runoja Joel Lehtosen patsaalla XAMK:n ja Taidelukion liput vierellään. Kuva Reima Härkönen.
Säde (Taidelukio) lausui juhlijat tervetulleiksi Tallisaaressa. Kuva Reima Härkönen.
Antti (XAMK) nostatti Savonlinna-henkeä puheessaan. Kuva Reima Härkönen.

 

Yhteistyösä on voimaa. XAMK:n ja Taidelukion opiskelijakuntien edustajat lakittivat Mustan pässin. Kuva Reima Härkönen.