Etelä-Savon
sosiaali- ja terveyspalvelujen (ESSOTE) kuntayhtymähallitus on esittänyt
Savonlinnan kaupungille ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle
3.12.2020 kutsun osallistumisesta tulevan Etelä-Savon hyvinvointialueen
valmisteluun 1.1.2021 alkaen.
Joulukuun
8. päivänä 2020 eduskuntaan lähetetty hallituksen esitys (HE 241/20220)
vahvistaa tosiasiallisesti epävirallisten valmisteluelinten roolin (mm. HE 241/2020
s. 880), jollaisen synnyttämisestä tässä ESSOTE:n kutsussa on kyse. Näiden
rinnalle tulee aikanaan sitten perustaa ns. voimaanpanolain 8 §:n mukainen
hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin.
Keskustan Savonlinnan kunnallisjärjestö edellyttää, että Savonlinnan kaupungin ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tulee mitä pikimmin päättää osallistumisestaan Etelä-Savon hyvinvointialueen valmisteluun ja sitä koskeviin neuvotteluihin.
Nykyinen
valmisteluun osallistumattomuus on ollut Savonlinnan kaupungin sekä
savonlinnalaisten etujen vastaista, koska päätös on tehty pääministeri Sannan
Mariin enemmistöhallituksessa niin, että kaikki hallituspuolueet ovat siihen
sitoutuneet. Ei ole siis mitään syytä epäillä, etteivätkö hyvinvointialueet
tulisi toteutumaan 8.12.2020 eduskuntaan jätetyn hallituksen esityksen (HE 241/2020)
mukaisina.
Savonlinnan
kaupungin tulee päättää omiksi neuvottelu- ja edunvalvontatavoitteikseen
seuraava asiakokonaisuudet;
a)
Savonlinnan sairaalan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen määräaikaisuus
vuoteen 2032 saakka muutetaan toistaiseksi voimassaolevaksi sekä velvoitteeksi
Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Kirjaus pitää saada lainsäädännössä
velvoittamaan Etelä-Savon hyvinvointialuetta ylläpitämään kahta
ympärivuorokautista yhteispäivystys sairaalaa.
b)
Neuvottelujen jatkaminen peruspalveluministeri Krista Kiurun kanssa
keskittämisasetuksen lieventämiseksi niin, että järjestämissopimuksessa voidaan
sopia keskittämisasetuksesta poikkeavista leikkaavista sairaaloista tai
leikkausmääriä joustavoitetaan siten, että ympärivuorokautisen
yhteispäivystyssairaalan toiminta Savonlinnassa voi jatkua. Tällöin
Savonlinnassa voidaan jatkaa esimerkiksi tekonivelleikkauksia.
c)
Saaristoisuuden parempi huomioiminen sote-rahoituksessa tai Savonlinnan
saaminen saaristokunnaksi tai muulla tavalla lisärahoituksen saaminen maan
hallituksen linjaaman kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyssairaalan
ylläpitämiselle Etelä-Savossa.
Savonlinnan keskustan valtuustoryhmän enemmistö kannattaa ylimääräisen valtuustoryhmän koollekutsumista oheisen asiakirjan mukaisessa asiassa. Valtuustoryhmän pj. Reima Härkönen on saattanut tämän kaikkien kaupunginvaltuutettujen tietoon. Valtuuston kokous voidaan kuntalain (410/2015) 92.2.§ mukaan kutsua koolle vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä halutessa. Kokous tullaan kutsumaan koolle, jos valtuuston enemmistö kannattaa tätä aietta.
Ohessa Savonlinnan kaupunginvaltuuston jäsenille
lähetetty viesti
Neuvotteleminen olisi nyt viisasta
Savonlinnan
kaupunginvaltuusto antoi Sote-Maakuntalausuntonsa 14.9. ja päätyi
esittämään valtioneuvostolle, että Savonlinna vaihtaisi uudistuksessa
Etelä-Savosta Pohjois-Savon maakuntaan.
Kaikki
Sote-Maakuntalausunnot on nyt annettu ja tilanne on olennaisesti
muuttunut. Pohjois-Savon kunnista ainoastaan Varkaus lausui toivovansa
Itä-Savon kuulumista Pohjois-Savoon, kaikkien muiden kuntien vastustaessa.
Yksikään kunta ei lausunut mitään sairaalamme aseman turvaamisesta.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ei myöskään ottanut kantaa asiaan. Kielteisiä
kantoja selittänee mm. Itä-Savon myötä syvenevä sopeutustarve Pohjois-Savossa
tulevaan valtionrahoitukseen nähden (-27M€). Näiden lausuntojen perusteella
emme voi siis päätellä keskussairaalamme säilyvän tulevassa
sote-maakuntauudistuksessa itsestään.
Kumpaan tahansa
maakuntaan jatkossa kuulummekin, varmin turva keskussairaalan aseman ja
laajuuden säilyttämiseen on niiden kirjaaminen terveydenhuoltolakiin. Tämän
tavoitteen saavuttaminen vaatii yhtenäistä edunvalvontaa eri puolueilta. Tuleva
sote-maakuntamme ja keskussairaalamme asema on nyt siis valtioneuvoston
käsissä.
Siinä
tapauksessa, että valtioneuvosto päättää pitää meidät Etelä-Savossa, olisi
viisasta jatkaa pikaisesti neuvotteluja Mikkelin kaupungin ja
Essoten kanssa sen sopimuksen pohjalta, minkä kaupunkiemme johtajat
loppukesällä ovat neuvotelleet. Neuvotteluihin tulee myös Sosterin ottaa osaa.
Sopimuksessa lähtökohtana oli, että Etelä-Savossa toimii jatkossakin kaksi
ympärivuorokautisesti päivystävää keskussairaalaa ja että Savonlinna toimisi
sote-maakuntahallinnon keskuksena. Mikkelin kaupunki ja Essote on tämän
sopimuksen osaltaan hyväksyneet.
Koska
kaikkea ei ole tässä tilanteessa järkevää jättää yhden kortin varaan, esitämme
ylimääräisen valtuuston kokouksen koolle kutsumista päättämään neuvottelujen
jatkamisesta Mikkelin kaupungin kanssa. Varautuminen
molempiin maakuntaratkaisuihin on savonlinnalaisten kannalta viisainta
juuri nyt.
Ilmoitathan allekirjoittaneelle to 1.10.2020
klo 19 mennessä, mikäli kannatat neuvotteluita ja ylimääräistä
valtuuston kokousta. Mikäli tähän ei sitoudu valtuuston enemmistö, ylimääräistä
kokousta on turha pitää.
Reima Härkönen
(kesk.), kaupunginvaltuuston I varapj.
Sopetustarve suhteessa saatavaan
valtionrahoitukseen
Sopetusutarve / as.
Poistot / as.
Itä-Savo
-8,3M€
54 €
Etelä-Savo
+5,5M€
77 €
Pohjois-Savo
-18,5M€
131 €
Itä-Savo
+ Etelä-Savo
-2,9M€
-21 €
Itä-Savo
+ Pohjois-Savo
-26,9M€
-92 €
Savonlinnan kaupunginhallitus päätti eilen lopettaa kaikki
neuvottelut Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Päätös
syntyi äänin 6-4. Keskustalaiset ja perussuomalaiset olisivat jatkaneet
neuvotteluita kaupunginjohtajien tekemien suuntaviivojen puitteissa.
Päätös on hankala. Sotemaakuntavalinnassa emme pääse
vaikuttamaan Pohjois-Savon saatikka Etelä-Savon kannanmuodostukseen emmekä
mahdollisiin työnjakokysymyksiin. Ollaan eräällä tavalla lastuna vuolaan virran
vietävänä.
Edelleen ihmettelen suuresti Itä-Savon sairaanhoitopiirin
kuntayhtymähallituksen toimintaa. Se on heitellyt kapuloita kaiken aikaa näihin
”neuvottelurattaisiin”. Se on tehnyt ymmärtääkseni suuntapäätöksensä
erikoissairaanhoitoon liittyvän työnjakoselvityksen perusteella. Selvityksen,
jota edes toinen kumppani eli Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, ei ole vienyt
päätöksentekoon lainkaan. Usko on kova!
Edessä voi hyvin olla tilanne, jossa Savonlinnan kaupunginvaltuusto lausuu sotemaakuntasuunnakseen Pohjois-Savon, tuskin yksimielisesti, mutta kuitenkin. Pohjois-Savon kuntien kanta lienee se, että uusia jäseniä maakuntaan ei toivota. Perusteet tälle on esitetty monen toimijan toimesta. Etelä-Savon kuntien kanta lienee taas se, että maakunnan tulisi säilyä eheänä. Entäpä, jos valtiovalta osoittaakin Savonlinnan Etelä-Savon sotemaakuntaan? Siinä tilanteessa olisi tarvittu sitä lisäapua, jota nämä kariutuneet neuvottelut olisivat tarjonneet.
Artikkelin alussa oleva kaavio kertoo eri vaihtoehtojen aiheuttamasta sopeuttamistarpeesta suhteessa valtiovallan rahoitukseen. Pohjois-Savo näyttäytyy hieman haastavammalta. Lisäksi investointien kuluminen (poistot) rasittaa enemmän Pohjois-Savo -vaihtoehdossa.
Savonlinna ja Mikkelin kaupunginjohtajat ovat tehneet hienoa työtä.
He esittävät yhteistä neuvotteluesitystä kaupunkiensa kaupunginhallituksille. Sen sisältöön pääsette oheisesta Savonlinnan kaupungin tiedotteesta. Oma tarinani jatkuu linkin alta.
Kuten huomasitte, nyt pöydällä on aito yhteistyömalli, jossa on yhteistä edunvalvontatavoitetta sekä suuntaviivat tehtäville työnjakoratkaisuille. Lisäsi tässä on tuotu esille esitysten tautalla vaikuttaneet, kaupunkien elinvoimaan liittyvät asiat. Malliesimerkki hyvästä valmistelusta.
Malli pohjautuu seuraaville taustoille;
KYS-yhteistyötä voidaan toteuttaa myös Mikkeli-Savonlinna -mallissa. KYS erva-alueen tehtävänsä mukaisesti tukee molempien sairaaloiden toimintaa osallistumalla työnjaon kehittämiseen sekä turvaamalla lääkäreiden saatavuuden. Mikkelin, Savonlinnan ja KYSin sairaaloiden välistä yhteistyötä on tarkoitus kehittää siten, että laadukkaat hoitoketjut sairaaloiden välillä toimivat niin, että potilaat saavat parhaan mahdollisen palvelun ja potilasturvallisuus on taattu.
Etelä-Savon maakunnan hajoaminen vaarantaisi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden ja voisi lisäksi aiheuttaa ongelmia myös Ammattiopisto SAMIedun toiminnalle EU-rahoitusmahdollisuuksien merkittävästi pienentyessä. Xamkissa ja SAMIedussa on yhteensä noin 3 000 opiskelijaa mukaan lukien Xamkin saamat lisäkoulutuspaikat. Koulutuksella ja osaamisella on avainvaikutus alueen elinvoimalle ja kehitykselle.
Mikkelillä ja Essotella on vahva tahto turvata Savonlinnan keskussairaalan ympärivuorokautinen päivystys nykytasolla Etelä-Savo -yhteydessä. Molempien kaupunkien alueiden asukkaille erikoissairaanhoitopalvelut ovat elintärkeitä ja niiden turvaamiseksi pitää tehdä hyvää yhteistyötä.
Etelä-Savon sote-alueen rahoituspohja on tämänhetkisten laskelmien perusteella huomattavasti Pohjois-Savoa vahvempi. Etelä-Savossa alijäämä on vain 3 miljoonaa euroa kun Pohjois-Savossa alijäämä on noin 27 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtajat vetoavat Essotea ja Sosteria istumaan samaan
pöytään yhteistyössä KYS:in kanssa ja sopimaan asioista neuvottelemalla.
Tällä tavalla vahvistetaan myös koko Itä-Suomen yhteistyötä ja
tulevaisuutta. Kaupunginjohtajien mielestä sovinnon ja
neuvotteluratkaisun saaminen on koko Itä-Suomen, kaupunkien ja alueen
asukkaiden etu.
Nyt Sosterin tulee perua aiempi päätöksensä neuvottelujen katkaisusta. Ainoa tie kestävään ratkaisuun on KYS:n tukemat neuvottelut Sosterin ja Essoten välillä ja vahvasti suurimpien omistajakuntiensa valvovan silmän alla.
Mitä
enemmän olemme päättäjinä eri toimijoita kuulleet, sen selvemmäksi muodostuu
käsitys siitä, että maakuntavalintaa emme pääse tekemään tyhjiössä.
Vuosi
sitten tehty Deloitte Oy:n selvitys erikoissairaanhoidon työjaosta
Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kanssa ei ole edennyt
Pohjois-Savossa. Suurimpana kantona kaskessa näyttää olevan se, että sopimuksen
edellyttämää osaoptimointia ei olla valmiita tekemään. Pohjois-Savon suunnalta
on mm. esitetty arvio siitä, että esim. Iisalmen seudun (Ylä-Savo) bkt-osuus on
huomattavasti suurempi kuin omamme täällä Itä-Savossa ja Ylä-Savossa ei ole
päivystävää sairaalaa. Tätäkin merkittävämpi huoli pohjois-savolaisilla on oman
erityisvastuualueemme (KYS-erva) eheydestä ja sen mahdollisesta vaarantumisesta.
Erva-alueella ei ole kyetty tekemään erikoissairaanhoidon työnjakoa
sairaanhoitopiirien kesken. Miksi oma sairaalamme saisi jotakin erityiskohtelua
tässä tilanteessa? Mielestäni tämä on ensiarvoisen tärkeä kysymys.
Tulevassa
sotemaakunnassa olisi huomattavan erilainen taloudellinen sopeuttamistarve
tulevaan valtion rahoitukseen verrattuna riippuen siitä, kumman suunnan päättäjinä
valitsemme. Jos Itä-Savo siirtyisi osaksi Pohjois-Savon sotemaakuntaa,
sopeuttamistarve on lakiluonnokseen sisältyvien laskelmien ja vastikään FCG:n
tuottamien tietojen mukaan -26,9 M€. Jos olisimme osa Etelä-Savoa, vastaava
sopeuttamistarve olisi -2,9 M€. Myös
vuotuinen poistokustannus pitkävaikutteisesta omaisuudesta
sairaanhoitopiireissä on erilainen, Etelä-Savossa 77€/as. ja Pohjois-savossa
131€. Talousluvut siis puoltavat seutumme liittämistä Etelä-Savon
sote-maakuntaan.
Kuopion
suunnalta on tuotu esille myös harmistus siitä, että heidän oman sairaanhoitopiirinsä
alijäämä olisi varainhoitovuoden 2020 jälkeen n. 61M€. Suurin osa tästä
selittyy koronavirusepidemian vaikutuksilla. Kovia lukuja nämä tällaiset!
Ollaanko siellä tässä yhteydessä valmiit käymään taloustalkoisiin Itä-Savon
kanssa?
Täällä
Itä-Savossa meille on varsinkin Sosterin johtavien viranhaltijoiden ja Sosterin
kuntayhtymähallituksen pj:n toimesta maalailtu kuvaa siitä, että
keskussairaalamme saisi tärkeän roolin osana Pohjois-Savon sotemaakuntaa. Jos
Pohjois-Savon tahtotila on tosiaan tämä, asiat olisi varmaan jo sovittu ja
niistä tiedotettu. Näin ei ole tapahtunut. Samaan aikaan Sosteri suorastaan
uppiniskaisesti sulki oven Essoten kanssa käytäviltä neuvotteluilta, joihin
heidät määrättiin 10.8. tehdyllä yksimielisellä kaupunginhallituksen
päätöksellä. Nyttemmin myös Savonlinnan kaupunginhallituksen enemmistö on
keskeyttänyt neuvonpidon Mikkelin kaupungin ja Essoten kanssa.
Mitä
tästä tulee ajatella? Ovi, joka Sosterin ja kaupunginhallituksen enemmistön mukaan
on ollut houkuttelevasti auki Pohjois-Savoon, on vähintäänkin sulkeutumassa tai
ehkä jo kokonaan sulkeutunut. Samaan aikaan Mikkelin suunnalta on maakunnan
hajoamisen pelossa raotettu ovea neuvonpidolle. Tähän ei kuitenkaan ole
tartuttu. Kumman oven Sinä kuntalaisena valitsisit?
Kaupunginhallituksen kokouksessa ke 5.8.2020 pelattiin poliittisin perustein kaupunginhalllituksen puheenjohtaja Kirsi Torikka pois sote-maakuntavalmisteluun liittyvistä neuvotteluista ja päätöksentekovaiheista.
Kesäkuussa 2020, jolloin sote-maakuntapäätöksenteon
valmistelu aloitettiin, Kuntaliitosta kysyttiin kaupungin viranhaltijoiden
toimesta mahdolliset jääviydet kaupunginhallituksen pöydän ympärillä olevien
suhteen. Tuo pöydän ympärillähän on kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja
jäsenet sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto, yhteensä 15 päättäjää.
Lausunnossa mm. todettiin, että puheenjohtaja Kirsi Torikka ei ole jäävi
osallistumaan päätöksentekoon.
Kaupunginhallituksen kokouksessa 5.8. kuitenkin omaksi yllätyksekseni puheenjohtaja Torikan jääviys nousi uudelleen esille. Puuttumatta sen enemmän kokouksen kulkuun, osa kaupunginhallituksen jäsenistä halusi saattaa jääviyden toimielimen ratkaistavaksi ja äänin 7-3 se totesikin puheenjohtaja Torikan jääviksi. Jotakin kokouksen kulusta kertoo se, että kaupunginjohtaja Janne Laine, sekä kolme päättäjää jättivät asiassa eriävän mielipiteen.
Istun itse kh-pöydän äärellä kaupunginvaltuuston I
varapuheenjohtajan roolissa. Jo pidemmän aikaa minulle on välittynyt huoli
kaupunginhallituksen toiminnasta tai paremmin sen toimimattomuudesta. Tämä
yksittäinen esimerkki paljastaa sen, että kaupunginhallituksen toimintatavat
ovat vähintäänkin arveluttavat. Puhtaasti poliittisin perustein jäävätään keskeisin
päättäjämme pois päätöksenteosta, jolla on vuosikymmenten vaikutukset
savonlinnalaisten elämään. Tälle jääväämiselle ei ole olemassa mitään juridisia
perusteita, kuten kuntaliiton lausunto osoitti. Pelkkää mielivaltaa siis!
Olen huolissani kaupunginhallituksen toimintakyvystä.
Reima Härkönen (kesk.), kaupunginvaltuuston I varapj
Syyskuun loppupuolella Savonlinnan kaupunki usean muun
toimijan tavoin antaa lausuntonsa sote-maakuntien
perustamista ja sosiaali-ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen
uudistusta koskevaan lainsäädäntöön. Lausunto valmistellaan
kaupunginhallitusvetoisesti ja niin, että sitä valmistellessa kuullaan laajaa
elinvoimaverkostoa. Tämä työ alkaa 5.8.2020.
Savonlinnan kaupungin edunvalvonnan kannalta aivan keskeistä
on saada keskussairaalamme asema ja laajuus turvatuksi sote-lainsäädäntöön
tehtävällä kirjauksella. Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä teki vastaavan
esityksen kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2019 sote-maakuntavalmistelusuunnasta
päätettäessä. Harmittavasti emme saaneet valtuuston enemmistöä tämän taakse. Tulee
muistaa, että tämä tavoite on kaupunginhallituksen edunvalvontamuistioissa
yksimielisesti aikoinaan hyväksytty.
Suomen Keskusta rp:n puheenjohtaja Katri Kulmuni toi esille
Savonlinnan vierailunsa aikana 17.7.2020 sen, että hänen johtamansa puolue on
tähän kirjaukseen sitoutunut. Nyt siis tavoitteen toteutuminen on lähempänä
kuin aiemmin, keskeinen hallituspuolue on jo sen takana. Koska monet muutkin
ministerit ovat luvanneet turvata Savonlinnan keskussairaalan aseman ja
laajuuden säilymisen, odotamme heidän lunastavan lupauksena ja tulevan tämän
lakikirjauksen kannalle. Avainasemassa on SDP, joka on maan hallituksessa
vastuussa sotesta ja sairaaloiden tasoihin liittyvästä lainsäädännöstä.
Julkisuudessa usean toimijan taholta on annettu ymmärtää,
että maakunnan vaihtaminen Pohjois-Savoon olisi suora tae sairaalan
säilymiselle. Sitä se ei valitettavasti ole! Jos se sitä olisi, tilannehan
olisi päivänselvä. Mielestämme tarvitsemme jonkun turvatakuun tälle
pelastusoperaatiolle ja lakikirjaus olisi valtioneuvoston toimivallan käsissä
oleva keino tälle. Olemme vakuuttuneita siitä, että Mikkelin tai Kuopion
kainaloon päätyminen sellaisenaan johdattaisi sairaalamme näivettymisen tielle.
Lisärasitteena meillä itä-savolaisilla on ylisuuret sosiaali- ja terveystoimen
asukaskohtaiset kustannukset. FCG:n vuoden 2018 tilinpäätöstietojen perusteella
laatima tarvevakioitu laskelma sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenoista
Savonlinnan kaupungissa osoitti, että säästöpotentiaalia näissä menoissa väestön
palvelutarpeeseen verrattuna olisi peräti 26,6 M€. Kuten tunnettua, fuusiotilanteissa
yleensä heikoimmassa asemassa on taloutensa rempalleen päässeen toimijan asema.
Lisäksi meillä on kokonaan jäänyt huomioimatta se, onko
Savonlinna haluttu lisä Pohjois-Savon maakunnalle. Pohjois-Savosta on jo
kuulunut viestiä siitä, että siellä ei ole halua ottaa savonlinnalaisten
sosiaali- ja terveyspalveluja perustettavan sote-maakunnan kontolle.
Lausuntokierroksen jälkeenhän meillä saattaa olla käsissä tilanne, jossa me
halutaan siirtyä ja muut eivät halua ottaa vastaan!
Kutsummekin muut savonlinnalaiset toimijat, joilla on
mahdollisuus vaikuttaa annettaviin lausuntoihin, liittymään mukaan näihin
lakikirjaustalkoisiin.
Syyskuun loppupuolella 2020 Savonlinnan kaupunki jättää lausntonsa oheiseen lausuntopyyntöön liittyen. Lausunnossa on mukana myös kaupunkimmeesitys sote-maakuntasuuntautumisesta eli joko Pohjois-Savo tai Etelä-Savo.
Moni poliittinen toimija Savonlinnassa on jo kantansa muodostanut. Mielestäni tämä on ennenaikaista.
Savonlinnan kaupunginhallitus on päättänyt asian valmisteluaikataulun ja sen osanan eri toimijoita kuullaan laajasti ja siten, että poliittista ohjausta antavat koko kaupunginhallitus, valtuuston puheenjohtajisto sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat. Asia siis työstyy demokraattisesti.
Koska kaikki päättäjät joutuvat tässä asiassa uuden äärelle, ainoa järkevä tapa lähestyä asiaa on perehdyttää se ensin itselle. Ohessa tämä perehdytys omalta osaltani. Esitys pohjautuu lausuntopyynön asiakirjoihin ja lakikohtaisesti on tuotu myös esille, missä kohden kustakin laista voidaan lausua lausuntopyyntöön.
Aineiston läpikäytyöni olen entistä vakuutuneempi siitä, että Savonlinnan nykyisen keskussairaalan aseman ja laajuuden turvaaminen tarvitsee jotakin topakampaa kuin pelkän luottamuksen tulevaisuudessa tehtävään yhteistyöhön, olimmepa osana Pohjois- tai Etelä-Savoa. Keinoja tähän saattaisivat olla sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntöön tehtävä kirjaus taikka syvä, strtateginen työjakosopimus (huom! ei siis yhteistyösopimus). Aika näyttää onnistummeko tässä.
Sote-uudistuksen tavoitteet
Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
Yhdenmukaisten ja laadukkaiden sote-palveluiden
turvaaminen
Palveluiden saatavuuden ja saavuttavuuden parantaminen
Ammattitautoisen työvoiman saannin turvaaminen
Kustannustennousun hillintä
Vastaaminen yhteiskunnallisen muutoksen mukanaan
tuomiin haasteisiin
Pelastustoimen uudistuksen tavoitteet
Palveluiden saatavuuden, kattavuuden ja laadun
turvaaminen
Pelastustoimen valtakunnallisen tehokkuuden ja
yhdenmukaisuuden kehittäminen ja tukeminen
Vahvistetaan toimialan valtakunnallisia voimavaroja,
kehitetään toimialan johtamista ja pohjausta sekä tiivistetään alan toimijoiden
yhteistyötä
Varmistetaan, että maakuntien pelastuslaitoksilla on
mahdollisuus tuottaa ensihoitopalveluita koko maassa
Lausunnossa
kysytään useaan eri lakiluonnokseen liittyen esim. kuntien kantoja. Ohessa nämä
lait siten, että niihin on suodatettu Savonlinnan kannalta aivan keskeisimmät
asiat. Tämä koonta pohjautuu seuraavaan asiakirjaan;
Hallituksen esitys eduskunnalle sote-maakuntien perustamista
ja sosiaali-ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta
koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan
12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.
Savonlinnan
maakunnallista asemaa on pohdittu erillisessä liitteessä, sitä ei ole avattu
tässä yhteydessä, mutta toki varsinaisissa lakiluonnoksissa näitä asioita on
esitelty.
Lausuntopyynnössä tähän lakiin liittyen
kysytään kysymykset nro 4 – 11
1 luku – yleiset säädökset
1§ Lain tarkoitus ja soveltamisala.
Sote-maakuntalain
tarkoituksena olisi pykälän 1 momentin mukaan luoda edellytykset toteuttaa
perustuslain 121§:n 4 momentissa tarkoitettu itsehallinto kuntia suuremmalla
hallintoalueella. Säännöksessä tarkoitettu itsehallintoyksikkö olisi
sote-maakunta.
Nykyiset
maakuntajakolaissa (1159/1997) tarkoitetut maakunnat lakkaisivat ja lailla
säädettäisiin uudesta maakuntajaosta, joka toimisi pääosin myös sote-maakuntien
aluejaon pohjana.
Lain
tarkoituksen olisi myös luoda edellytykset sote-maakunnan asukkaiden osallistumis-
ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiselle sote-maakunnan toiminnassa.
Sote-maakuntalaki
olisi siten luonteeltaan yleislaki, jossa säädettäisiin sote-maakunnan
hallinnon ja talouden järjestämisestä. Lähtökohtaisesti sote-maakuntalaki sisältäisi
kattavasti kaikki olennaiset sote-maakunnan hallintoa ja taloutta koskevat
säännökset. Tämän johdosta sote-maakuntalain kanssa päällekkäistä tai siitä
poikkeavaa sääntelyä erityislainsäädännössä tulisi välttää.
Sote-maakuntalakia
sovellettaisiin lähtökohtaisesti sote-maakunnan toimintaan laajasti eli myös
lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sote-maakunnan toimintaan. Edellä
mainitun säännöksen mukaan sote-maakunnan toiminnan käsite sisältäisi
sote-maakunnan sekä maakuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöiden toiminnan
lisäksi muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan.
Sote-maakunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, missä
muodossa sote-maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuotetaan. Muun muassa
sote-maakunnan toiminnan ja talouden ohjausta sekä asukkaiden
vaikuttamismahdollisuuksien turvaamista koskevia sote-maakuntalain säännöksiä
sovellettaisiin sote-maakuntaan tässä laa-jemmassa merkityksessä.
2 §
Sote-maakunnan asema.
Sote-maakunta
olisi säännöksen mukaan julkisoikeudellinen yhteisö, jolla olisi alueellaan
perustuslain 121 §:n 4 momentissa tarkoitettu itsehallinto siten kuin siitä
sote-maakuntalaissa säädettäisiin. Sote-maakunta kuuluisi ”julkisen vallan”
käsitteen alle ja se olisi siis vastaavan kaltainen julkisoikeudellinen yhteisö
kuin valtio, kunnat, kuntayhtymät ja Ahvenanmaan maakunta.
Sote-maakunta
olisi siten itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka voisi omissa
nimissään hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena
tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Sote-maakunta olisi myös julkisen
hallinnon viranomainen, joka hoitaisi sille erikseen säädettyjä julkisia
hallintotehtäviä ja käyttäisi näitä tehtäviä koskevaa toimivaltaa alueellaan.
Merkittävin
ero sote-maakunnan ja kunnan oikeudellisessa asemassa olisi, ettei
sote-maakunnalla olisi verotusoikeutta eikä kuntien yleistä toimialaa vastaavaa
rajoittamatonta oikeutta ottaa itselleen tehtäviä.
3 §
Sote-maakunnan jäsen.
Pykälässä
määriteltäisiin ne henkilöt ja muut tahot, jotka olisivat sote-maakunnan
jäseniä. Jäsenyyden määrittelyllä on oikeudellista merkitystä, koska sen
perusteella määräytyisivät muun muassa demokraattisten vaikuttamis- ja
osallistumisoikeuksien sekä sote-maakuntavalituksen käyttö sote-maakunnassa.
Säännös vastaisi aineelliselta sisällöltään kuntalain 3 §:n sääntelyä.
4 §
Sote-maakuntakonserni ja sote-maakunnan toiminta.
Pykälässä
määriteltäisiin käsitteet sote-maakuntakonserni ja sote-maakunnan tytäryhteisö
sekä edellä mainittuja laajempi käsite sote-maakunnan toiminta. Sote-maakunnan
toiminta kattaisi sote-maakunnan ja maakuntakonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden
toiminnan lisäksi myös muun sote-maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien
tehtävien toteuttamisen.
5 §
Maakuntajako.
Pykälä
sisältäisi informatiivisen säännöksen sote-maakunnista sekä maakuntajaosta.
Pykälän mukaan sote-maakunnista sekä maakuntajaosta sote-maakuntia
perustettaessa säädettäisiin tähän hallituksen esitykseen sisältyvässä sosiaali-ja
terveydenhuoltoa ja pe-lastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä
koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettavassa laissa (voimaanpanolaki).
Sote-maakuntien muuttamisesta säädettäisiin niin ikään tähän hallituksen
esitykseen sisältyvässä sote-maakuntarakennelaissa, jolla ehdotetaan
kumottavaksi myös voimassa oleva maakuntajakolaki (1159/1997). Sote-maakuntia
olisi 22. Niiden nimet ja alueena olevat maakunnat kuntakohtaisesti
määriteltäisiin edellä mainitussa voimaanpanolaissa. Näiden 21 sote-maakunnan
lisäksi olisi myös Ahvenanmaan maakunta, jonka itsehallinnollisesta asemasta on
säädetty erikseen. Helsingin kaupunki kuuluisi Uudenmaan maakunnan alueeseen,
mutta ei mihinkään sote-maakuntaan.
2 luku – Sote-maakunnan
tehtävät ja järjestämisvastuu
6 §
Sote-maakunnan tehtävät.
Sote-maakunnan
tehtävistä ei säädettäisi sote-maakuntalaissa, vaan sote-maakunta järjestäisi
sille erikseen lailla säädetyt tehtävät. Toiminnan aloitusvaiheessa
sote-maakunnan lakisääteiset koostuisivat sosiaali-ja terveydenhuollon sekä
pelastustoimen tehtävistä.
7 §
Järjestämisvastuu.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakunnan tehtävien järjestämisvastuusta sekä tehtävien
järjestämiseen liittyvästä rahoitusvastuusta osittain kuntalain sääntelyä
vastaavasti. Tämän lisäksi sote-maakunnan järjestämisvastuusta säädetään
erityislainsäädännössä kuten sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä
annetussa laissa osin sote-maakuntalain sääntelystä poikkeavasti tai sitä
täydentävästi.
8 §
Tehtäväsiirrot kuntien kanssa.
Mahdollisuus
ottaa hoitaakseen kuntien siirtämät vapaaehtoiset tehtävät.
9 §
Palvelujen tuottaminen.
Pykälään
sisältyisi sote-maakunnan palvelujen tuottamista ja palvelujen hankkimista
koskeva perussäännös. Sääntely vastaa lähtökohtaisesti kuntalain sääntelyä.
Sote-maakunnan palvelutuotantoa säännellään kuitenkin kuntia tarkemmin
erityislainsäädännössä. Lisäksi maakunnan eri tehtäväaloilla kuten sosiaali- ja
terveydenhuollossa ja ensihoidossa säädetään sote-maakuntien lakisääteisestä
yhteistoiminnasta.
10
§ Tuottamista koskevan vastuun toteuttaminen ja sen valvonta.
Pykälän
1 momentin mukaan sote-maakunnan antaessa järjestämisvastuulleen kuuluvien
palveluiden tuottamisen muulle palveluntuottajalle maakunnan tulee varmistaa,
että tuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset
edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Sote-maakunnan tulee ottaa
hallintosääntöön ja yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin
sote-maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavat määräykset.
3. luku Sote-maakunnan
suhde valtioon ja kuntaan
11
§ Sote-maakuntien seuranta ja laillisuusvalvonta.
Pykälä
sisältäisi säännökset sote-maakuntien toiminnan ja talouden
yleisestäseurannasta sekä sote-maakuntien toiminnan lainmukaisuuden
valvonnasta. Sääntely vastaisi aineelliselta sisällöltään kuntalain 10 §:ssä
olevaa kuntien seurantaa ja laillisuusvalvontaa koskevaa sääntelyä. Pykälän 1
momentin mukaan valtiovarainministeriön tehtävänä olisi seurata yleisesti
sote-maa-kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtia itsehallinnon ottamisesta
huomioon sote-maakuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa
12
§ Sote-maakuntatalous osana julkisen talouden suunnitelmaa.
Pykälässä
säädettäisiin maa-kuntatalouden käsittelystä julkisen talouden suunnitelmassa.
13
§ Sote-maakuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta.
Pykälässä
säädettäisiin valtionvarainministeriön yhteydessä toimivasta
sote-maakuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnasta.
14
§ Sote-maakunnan ja kuntien neuvottelu.
Perustettavilla
sote-maakunnilla tulee olemaan yhdessä kuntien kanssa jaettu ja yhteinen vastuu
esimerkiksi alueen asukkaiden hyvinvoinnista palvelujen järjestäjänä sekä
alueen taloudellisesta kestävyydestä. Kunnat ovat jäsentensä lähiyhteisöjä ja
paikallisia toimijoita, joilla on myös tulevaisuudessa laaja yleinen toimiala à Edellä todettujen
seikkojen johdosta sote-maakunnilla ja niiden alueiden kunnilla tulisi olla
laintasoisesti säädetty velvoite sopia keskenään yhteistyöstä niille
säädettyjen tehtävien hoitamisessa.
Sote-maakunnan
toimitila- ja muut investoinnit voitaisiin rahoittaa pitkäaikaisella lainalla,
jonka sote-maakunta voisi ottaa vain valtioneuvoston päätökseen perustuen.
Pykälän
3 momentissa säädettäisiin pitkäaikaisen lainan ottamisen valtuudesta
poikkeuksellisissa tilanteissa sote-maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien
palvelujen turvaamiseksi sekä asian vireille tulosta. à sote-maakunnan talouden
kannalta lisälainanottovaltuus ja sen mukainen lainanottaminen johtaisi siihen,
että sote-maakunta velkaantuisi enemmän kuin sillä olisi lainanhoitokykyä.
Tästä voisi seurata sote-maakunnan talouden heikentyminen, ja sote-maakunnan
edellytykset selvitä sen järjestämisvastuulla olevista tehtävistä voisivat
vaarantua. Myönnetty lisälainanottovaltuus olisi yksi 121 §:ssä säädetyistä
sote-maakunnan arviointimenettelyn käynnistämisen kriteereistä.
§§
17 – 20 Valtiontakaus ja siihen liittyvät käytänteet.
Pykälässä
säädettäisiin valtioneuvoston toimivallasta valtiontakauksen myöntämiseen
lainoille, jotka sote-maakunta ottaa 15 §:ssä tarkoitetun lainanottovaltuuden
puitteissa. Perustuslain 82 §:n mukaan valtiontakaus voidaan antaa vain
eduskunnan suostumuksen nojalla.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakuntien yhteisestä toimitila-ja kiinteistöhallinnon
osaamiskeskuksesta ja sen keskeisistä toimintaperiaatteista. Osaamiskeskuksesta
ja sen toiminnan perusteista olisi välttämätöntä säätää, koska sote-maakunnat
olisivat uusi julkisen hallinnon taso ja ne olisivat itsenäisiä myös suhteessa
toisiinsa.
Sote-maakuntien
yhteisesti omistama.
Osaamiskeskuksen
tehtävänä olisi ylläpitää sote-maakuntien yhteistä tilatietojärjestelmää ja
siihen liittyviä palveluita. Yhteisellä tilatietojärjestelmällä taattaisiin
ajantasainen vertailutieto sote-maakuntien toimitiloista ja mahdollistettaisiin
tarvittaessa yhdenmukainen vuokranmääritys.
4 luku – maakuntavaltuusto
22
§ Maakuntavaltuuston tehtävät
vastaisi
sote-maakunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttäisi sote-maakunnan
päätösvaltaa
keskeisten
tavoitteiden asettajana ja strategisten päätösten tekijänä, asettaisi
sote-maakunnan ja sen toiminnan keskeiset tavoitteet sote-maakuntastrategiassa,
siinä olisi otettava huomioon sote-maakunnan tehtäväaloja koskevat muut
strategisen tason suunnitteluasiakirjat, esim. sosiaali-ja terveydenhuollon
järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettu palvelustrategia.
Hallintosäännöstä
päättäminen
Talousarviosta
ja taloussuunnitelmasta päättäminen
Omistaja- ja
konserniohjauksen periaatteista päättäminen
Päättäisi
liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista
päättäisi
sote-maakunnan varallisuuden hoidosta sekä rahoitus-ja sijoitustoiminnan perusteista
päättäisi
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
päättäisi
palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
sekä sote-maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä
asiakasmaksuista
päättäisi
takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
päättäisi
jäsenten ja varajäsenten valinnasta sote-maakunnan toimielimiin
päättäisi
tilintarkastajien valinnasta
päättäisi
tilivelvollisten valinnasta
tulisi päättää
myös muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista
§§ 23
– 27 Hyvin samankaltaista säätelyä kuin kunnanvaltuuston osalta kuntalaissa;
maakuntavaalit, valtuutettujen lukumäärä, varavaltuutetut, puheenjohtaja ja
varapuheenjohtajat, valtuustoryhmä ja sen toiminnan tukeminen,
5 luku – maakunnan asukkaiden
osallistumisoikeus
28
§ Äänioikeus maakuntavaaleissa ja äänestysoikeus maakunnan kansanäänestyksessä
– kuten vastaava säätely kuntalaissa
29
§ Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet – kuten vastaava säätely
kuntalaissa
30§
Aloiteoikeus – kuten vastaava säätely kuntalaissa
31§
Sote-maakunnan kansanäänestys – kuten vastaava säätely kuntalaissa
32
§ Sote-maakunnan vaikuttamistoimielimet – nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvosto
– kuten vastaava säätely kuntalaissa
33§
Kansalliskielilautakunta ja saamen kielen lautakunta.
34
§ Viestintä
Säännöksessä
tuodaan esille velvoite viestiä laajasti sote-maakunnan toimin-nasta sekä
painotetaan erityisesti päätöksenteon valmistelun avaamista
6 luku – maakunnan
toimielimet
35
§ Sote-maakunnan toimielimet.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakunnan lakisääteisistä toimielimistä sekä niistä
toimielimistä, joita valtuusto tai muu sote-maakunnan toimielin voi asettaa.
Sote-maakunnan
pakollisia toimielimiä olisivat maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja
tarkastuslautakunta.
Sote-maakuntavaltuus-tosta
säädettäisiin erikseen lain 4 luvussa.
Pykälän
2 momentissa säädettäisiin siitä, mitä muita toimielimiä sote-maakuntavaltuusto
voi asettaa sote-maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan lisäksi. Momentin
1 kohdan mukaan sote-maakunnan toimielinorganisaatiossa voisi olla lautakuntia,
jotka vastaisivat sote-maakuntavaltuuston niille antamien pysyväisluonteisten
tehtävien hoitamisesta. Lautakuntien lukumäärä jäisi sote-maakuntavaltuuston
harkintaan. Lautakunnat toimisivat sotemaakuntahallituk-sen alaisina
Lisäksi
pykälässä on säädelty johtokunnista, jaostoista ja toimikunnista.
§§
36 – 40 säädellään toimielinten kokoonpanoista ja jäsenistä sekä luottamushenkilön
erottamisesta ja tilapäisestä valiokunnasta – kuten kuntalaissa vastaavissa
asioissa
Luku 7 – Sote-maakunnan
johtaminen ja sote-maakuntahallitus
41§
Sote-maakuntastrategia.
Pykälässä
säädettäisiin lakisääteisestä sote-maakuntastrategiasta, joka olisi
sote-maakuntavaltuuston ohjausväline sote-maakunnan johtamisessa.
Sote-maakuntavaltuusto päättäisi sote-maakuntastrategiassa sote-maakunnan
toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
42§
Sote-maakunnan johtaminen.
Pykälässä
säädettäisiin kootusti sote-maakunnan toiminnan johtamisen kokonaisuudesta.
Pykälän 1 momentin mukaan sote-maakunnan toimintaa tulee johtaa
sote-maakuntavaltuuston sote-maakuntastrategiassa ilmaisemien linjausten
mukaisesti.
Pykälässä
tuodaan esille sote-maakuntahallituksen keskeinen asema sote-maakunnan
johtamisessa. Sote-maakuntahallitus johtaa sote-maakuntavaltuuston päätösten
valmistelua ja toteuttamista sekä sote-maakunnan toimintaa, hallintoa ja
taloutta käytännössä.
43
§ Sote-maakuntahallituksen tehtävät.
Sote-maakuntahallituksen
perustehtävänä on vastata sote-maakunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä
sote-maakuntavaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja
laillisuusvalvonnasta. Sote-maakuntahallituksen olisi 96 §:n mukaisesti
valmisteltava sote-maakuntavaltuustossa käsiteltävät asiat pykälässä säädettyjä
poikkeuksia lukuun ottamatta. Sote-maakuntahallitukselle kuuluvasta
sote-maakuntavaltuuston päätösten laillisuuden valvonnasta säädettäisiin 99
§:ssä.
Sote-maakuntahallitus
valvoo sote-maakunnan etua sekä edustaa sote-maakuntaa ja käyttää sen
puhevaltaa, jollei sote-maakuntavaltuusto hallintosäännöllä toisin määrää.
Pykälässä
on myös muita tarkkoja rajattuja tehtäviä sote.maakuntahallitukselle.
44
§ Sote-maakuntahallituksen puheenjohtaja.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakuntahallituk-sen puheenjohtajan asemasta ja tehtävistä.
Pykälän mukaan sote-maakuntahallituksen puheenjohtaja johtaisi poliittista
yhteistyötä, jota sote-maakuntahallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää.
Sote-maakuntavaltuusto voisi määrätä hallintosäännössä sote-maakuntahallituksen
puheenjohtajan muista tehtävistä. Sote-maakuntahallituksen puheenjohtaja
edustaa sote-maakunnan ylintä poliittista johtoa. Hän voi toimia tehtävässään
38 §:n 2 momentin mukaan myös kokopäivätoimisena tai osa-aikaisena
luottamushenkilönä.
45
§ Sote-maakuntajohtaja.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakuntajohtajan asemasta ja tehtävistä. Hänet voidaan
valita joko toistaiseksi tai määräajaksi. Valinnan tekee sote-maakuntavaltuusto.
Sote-maakuntajohtaja on aina virkasuhteessa sote-maakuntaan ja hän on
sote-maakunnan ylin viranhaltija.
§§
46 – 47 Johtajasopimus ja irtisanominen
Vastaa
kuntalain vastaavia säädöksiä.
48
§ Omistajaohjaus.
Pykälän
tarkoituksena on ohjata sote-maakuntia käyttämään sote-maakuntalakiin ja muuhun
lainsäädäntöön perustuvia omistajaohjauksellisia keinoja. Pykälä olisi
luonteeltaan informatiivinen.
Omistajaohjaus
tarkoittaa pykälän mukaan niitä toimenpiteitä, joilla sote-maakunta omistajana
ja jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön tai laitoksen hallintoon ja
toimintaan. Toimien tavoitteena on, että ohjauksen kohteena oleva yhteisö ottaa
toiminnassaan huomioon omistajansa tahdon ja tavoitteet.
49
§ Maakunnan tytäryhteisöjen toiminta ja konserniohje.
50
§ Konsernijohto.
Pykälässä
määritellään sote-maakunnan konserninjohdon kokoonpano. Sote-maakunnan
konsernijohtoon kuuluisivat sote-maakuntahallitus, sote-maakuntajohtaja ja muut
hallintosäännössä määrätyt viranomaiset. Sote-maakuntavaltuusto päättäisi
yksityiskohtaisemmin hallintosäännöllä konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan
jaosta.
Konsernijohto
toteuttaa omistajaohjauksen käytännön toimia sekä konsernivalvontaa
sote-maakuntakonserniin kuuluvissa yhteisöissä.
51
§ Sisäinen tarkistus
8 luku – sote-maakuntien
yhteistoiminta
52§
Yhteistoiminnan muodot
Luvussa
säädettäisiin sote-maakuntien käytössä olevista vapaaehtoisen yhteistoiminnan
muodoista. Sote-maakuntien pakollisesta yhteistoiminnasta säädettäisiin niiden
tehtäviä koskevassa erityislainsäädännössä.
53
§ Yhteistoiminnan suhde julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
annettuun lakiin.
§§
54 – 55 Yhteinen toimielin
Kuten
kuntalaissakin mahdollistettu.
56§
Yhteinen virka
Kuten
kuntalaissakin mahdollistettu.
57
Sopimus viranomaistehtävien hoitamisesta
Sote-maakunnat
voisivat sopia, että niille laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan
siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen sote-maakunnan
viranhaltijan hoidettavaksi. Tällainen tehtävä voisi sisältää myös julkisen
vallan käyttöä ja tehtävän hoitaminen virkavastuulla sisältäisi myös
mahdollisen esittelytehtävän sote-maakunnan toimielimelle.
§§
58 – 67 Sote-maakuntayhtymä.
Pykäliin
sisältyisivät sote-maakuntayhtymää koskevat perussäännökset.
Sote-maakuntayhtymää koskeva sääntely vastaisi pääosin kuntalain kuntayhtymää
koskevaa sääntelyä.
Varsin
samankaltaisia kuin kuntalain vastaavat säädökset.
§§
82 – 89 Säädellään luottamustehtävän hoitamisesta, päätoiminen vs. osa-aikainen
luottamushenkilö, oikeudesta saada vapaata omasta työstään, palkkioista ja
korvauksista, tiedonsaantioikeudesta, sidonnaisuuksien ilmoittamisesta,
virheellisestä menettelystä luottamustoimessa, rikollisesta menettelystä
luottamustoimen ulkopuolella
Varsin
samankaltaisia kuin kuntalain vastaavat säädökset.
11 luku – henkilöstö
§§
90 – 92 Sote-maakunnan henkilöstö.
Pykälässä
ehdotetaan säädettäväksi sote-maakunnan henkilöstöstä. Pykälän 1 momentissa
säädettäisiin palvelussuhdelajeista, joita olisivat virkasuhde ja
työsopimussuhde sekä viitattaisiin virkasuhdetta ja työsopimussuhdetta
koskevaan erityissääntelyyn.
Sellaista
tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidettaisiin virkasuhteessa.
Säädökset
viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä säädökset virkasuhteen
suummatmisesa työsuhteeksi.
Säätely
olisi samankaltaista kuin kuntalaissakin.
12 luku – päätöksenteko- ja
hallintomenettely
93
§ Hallintosääntö
94
§ Toimivallan siirtäminen
95
§ Otto-oikeus (rajatumpi kuin kuntalaissa, esim. lautakunta ei voisi käyttää)
§§
102 – 103: Sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekotapa
§§
104 – 110: kokousmenettelyä säädelty kuten kuntalaissa vastaavalla tavalla sen
määrittelemiin toimielimiin
§§
111 – 112: ilmoitukset ja tietojen saatavuus yleisestä tietoverkosta
13 luku – talous
113
§ Talousarvio ja -suunnitelma.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisesta ja
hyväksymisestä sekä sote-maakunnan taloudelle asetettavasta
tasapainovaatimuksesta. Sote-maakuntavaltuusto päättää
sote-maakuntastrategiasta sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta ja muista
sote-maakunnan talouden ja toiminnan kannalta merkittävimmistä asioista.
Pykälässä
säädettäisiin maakunnan talouden tasapainolle asetettavasta vaatimuksesta.
Taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen
viimeistään talousarviovuotta seuraavan toisen vuoden päättyessä. Sote-maakunnan taseeseen kertynyt alijäämä
tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista
seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös
talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Sote-maakunnan
taloudenpidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, etteivät sen
sitoumukset ylitä maakunnan taloudellisia resursseja.
Talousarvion
rakenne on säädelty kuten kuntalaissa vastaava.
118
§ Sote-maakunnan toiminnan, talouden ja palvelutuotannon tietojen tuottaminen
ja toimit-taminen
119
§ Tytäryhteisön ja sote-maakuntayhtymän tiedonantovelvollisuus.
120
§ Arviointimenettely
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakunnan arviointi-menettelystä, jossa valtio ja
sote-maakunta arvioivat sote-maakunnan taloudellisia sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelujen järjestämiseen liittyviä
edellytyksiä selvitä tehtävistään.
Pykälän
1 momentissa säädettäisiin edellytyksistä, jotka voisivat käynnistää
arviointimenettelyn.
Pykälän
2 momentin mukaan arviointimenettely käynnistyisi valtiovarainministeriön
päätöksellä.
Menettelyä
varten nimettäisiin arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali-ja
terveysministeriö, sisäministeriö ja sote-maakunta nimeäisivät edustajansa.
Arviointiryhmän kokoonpanolla turvattaisiin mahdollisimman monipuolinen
osaaminen sote-maakunnan talouteen ja tehtäviin liittyen.
Arviointiryhmän
puheenjohtajaksi valtiovarainministeriö nimeäisi sote-maa-kuntaa kuultuaan
sote-maakunnasta ja ministeriöistä riippumattoman henkilön.
Arviointiryhmä
tekisi ehdotuksen sote-maakunnan talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali-ja
terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten
turvaamiseksi tarvittavista toimista. Arviointiryhmän tulisi mahdollisimman
perusteellisesti selvittää ja arvioida sote-maakunnan edellytykset
järjestämisvastuullaan olevien tehtävien hoitamiseen ja tehdä ehdotuksensa
näiden selvitysten ja arviointien pohjalta. Ehdotukset voisivat koskea
sote-maakunnan toimintaa ja taloutta kokonaisuutena. Arviointiryhmän
selvityksistä ja toimenpide-ehdotuksista tulisi ilmetä, ovatko sote-maakunnan
taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä järjestämisvastuullaan
olevista tehtävistä ratkaistavissa sote-maakunnan omilla toimenpiteillä.
Sote-maakuntavaltuuston
olisi käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä
koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä
varten. Talousarvio ja –suunnitelma olisi laadittava siten, että ne toteuttavat
valtuuston päätöksiä toimenpiteistä. Toimintakertomuksessa olisi esitettävä
selvitys toimenpiteiden toteutumisesta ja riittävyydestä tilikaudella.
Pykälän
4 momentissa säädettäisiin sote-maakunnan muuttamista selvittävän selvittäjän
asettamisesta. Valtiovarainministeriö päättäisi 3 momentissa tarkoitettujen
arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten ja sote-maakuntavaltuuston päätösten
perusteella onko sote-maakuntarakenne-lain 8 §:ssä tarkoitetun selvittäjän
asettaminen tarpeen.
121
§ Sote-maakunnan talouteen liittyvät arviointimenettelyn edellytykset
Arviointimenettely
voisi käynnistyä lähtökohtaisesti neljän eri kriteerin perusteella.
Valtiovarainministeriöllä olisi harkintavaltaa menettelyn käynnistämisessä.
Arviointimenettely
voisi käynnistyä seuraavasti;
jos
sote-maakunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää 113 §:n 2
momentissa säädetyssä määräajassa
jos
sote-maakunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle
80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin à kuvaisi tulorahoituksen vajetta suhteessa poistoihin
jos
konsernitilinpäätök-sen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi
tilikautta peräkkäin. Lainanhoitokate kertoo sote-maakuntakonsernin kyvystä
kattaa tulorahoituksellaan pitkä-ja lyhytaikaisten lainojen lyhennykset ja
korot. Sote-maakunnan oma lainanotto olisi 113 §:n säännöksellä rajattu
lyhytaikaisiin lainoihin, mutta kriteerin tavoitteena olisi varmistaa, että
myös sote-maakuntakonsernin tytäryhteisöjen lainan-hoitokyky säilyy
jos
sote-maakunnalle olisi myönnetty 15 §:n 3 momentissa tarkoitettu
lainanottovaltuus taikka kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana
sote-maakuntien rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettua lisä-rahoitusta.
Sote-maakunnan taloudellinen tilanne olisi näissä tilanteissa sen kaltainen,
että se uhkaisi vaarantaa sote-maakunnan edellytykset selvitä tehtävistään.
126
§ Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeus (ei ole kuntalaissa)
127
§ Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tietojensaantioikeus
128
§ Tilintarkistuskertomus ja sen käsittely
Tämän
luvun säätely vastaa pääosin kuntalain vastaavaa.
15luku – Sote-maakunnan
toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla
§§
129 – 135
Luvussa
säädettäisiin sote-maakunnan toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla.
Lakiehdo-tuksen luvun säännöksiä sovellettaisiin myös sote-maakuntayhtymiin.
Luvun säännöksiä pääosin vastaavat säännökset kuntien toiminnan
yhtiöittämisestä sisältyvät kunta-lain 15 lukuun.
16 luku – Oikaisuvaatimus
ja sote-maakuntavalitus
136
§ Luvun säännösten soveltaminen
Sote-maakunnan
viranomaisen päätökseen haettaisiin pykälän 1 momentin mukaan yleensä muutosta
ehdotetun lain mukaisesti. Vain jos jostakin asiasta olisi erikseen säädetty
haettavaksi muutosta muulla tavoin, noudatettaisiin kyseisiä säännöksiä.
Erityiset säännökset voisivat koskea muun muassa erilaisia sote-maakunnan
viranomaiselle lain mukaan kuuluvia tehtäviä. Niitä koskeviin päätöksiin
haettaisiin muutosta yleensä hallintovalituksella.
137
§ Oikaisuvaatimus
Kuten
kuntalaissa
138
§ Sote-maakuntavalitus
Uusi
nimi, mutta periaate kuten normaalissa kunnallisvalituksessa.
§§
139 – 146 Säädelty valitusoikeuksista, -ajoista yms. Vastaavaa säätelyä, kuten
kuntalaissa.
17 luku – erinäiset
säädökset
Nimensä
mukaan säätelevät erityistilanteita.
§
148 Voimaantulo
Lakiluonnoksessa
ei tule ilmi, mutta tätähän on ajateltu voimaan 1.7.2021.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (Sote-järjestämislaki)
Lausuntopyynnössä tähän lakiin liittyen
kysytään kysymykset nro 12 – 24
1 luku – Yleiset säännökset
1 § Lain tarkoitus ja soveltamisala
Lain
ensisijaisena tarkoituksena olisi väestön hyvinvoinnista ja terveydestä
huolehtiminen ja tätä kautta väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja
terveys-erojen vähentäminen. Lain tarkoituksena olisi myös luoda asianmukaiset
edellytykset hoitoon tai palvelujen piiriin pääsylle ja sille, että koko maassa
on saatavilla riittävästi ja yhdenvertaisesti palveluja sekä palveluja
tarvitsevien ihmisten tarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset huomioon ottava
palvelurakenne.
Samalla
palvelurakenteen tulisi olla kustannusvaikuttava siten, että käyttävissä
olevilla voimavaroilla pystytään kantamaan vastuu sosiaali-ja terveydenhuollon
erityislakien mukaisten palvelujen järjestämisestä. Tämän toteuttamiseksi
tarvitaan laadukkaita ja yhteentoimivia sosiaali-ja terveydenhuollon palveluja
ja näiden palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä vastaamaan kykeneviä
organisaatioita.
Lakia
sovellettaisiin sote-maakunta-aissa tarkoitetun sote-maakunnan
järjestämisvastuulla olevan julkisen sosiaali- ja terveyden-huollon
järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan, jollei muussa laissa
toisin säädetä. Julkisella sosiaali- ja terveydenhuollolla tarkoitetaan
toimintaa, jonka järjestämisestä ja siihen liittyvästä rahoituksesta vastaisi
sote-maakunta. Sote-maakunta saisi tehtäväänsä varten rahoituksen pääosin
valtiolta sekä osaksi asiakasmaksuina ja toimintatuloina. Ehdotettu
järjestämislaki olisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva
yleislaki, jota sovellettaisiin, jollei erityislaissa toisin säädetä.
2 §
Määritelmät
sosiaali-ja
terveydenhuolto
Siihen
sisältyisivät kaikki sote-maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvat lakisääteiset
sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävät ja palvelut sekä myös hyvinvoinnin ja
terveyden edistäminen
sote-maakunnan
asukas
henkilöä,
jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta sote-maakunnassa. Sote-maakunta
olisi järjestämisvastuussa asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollosta
asiakas
sote-maakunnan
asukkaita ja muita henkilöitä, joille sote-maakunnan olisi lakiin perustuen
järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Asiakkaan käsitteeseen
sisältyisivät myös terveyspalveluja käyttävät potilaat. Asiakkaita voisivat
olla myös muut kuin sote-maakunnan asukkaat, esimerkiksi kiireellistä
sairaanhoitoa tarvitsevat henkilöt tai EU-säännösten perusteella palvelujen
saamiseen oikeutetut henkilöt. Myös terveydenhuoltolaissa säädettyjen julkisen
terveydenhuollon valinnanvapautta koskevien säännösten perusteella
sote-maakunnan palveluja käyttävät henkilöt olisivat laissa tarkoitettuja
asiakkaita.
yksityinen
palveluntuottaja
kaikkia
sote-maakunnalle sosiaali-ja terveydenhuollon palveluja tuottavia osakeyhtiöitä
ja muita yhtiöitä, yhteisöjä, osuuskuntia, säätiöitä ja itsenäisiä
ammatinharjoittajia. Yksityisen palveluntuottajan on täytettävä palveluja
tuottaessaan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain ja yksityisistä
sosiaalipalveluista annetun lain mukaiset edellytykset. Mitä ehdotetussa laissa
säädettäisiin yksityisestä palveluntuottajasta, sovellettaisiin myös
sote-maakunnan, kunnan ja valtion omistamaan yhtiöön tai muuhun yhteisöön. Näin
ollen niihin sovellettaisiin, mitä 3 luvussa säädetään palvelujen hankkimisesta
yksityisiltä palvelutuottajilta. Kohdassa 5 määriteltäisiin valvontaviranomainen.
Lain tarkoittamia sosiaali- ja terveydenhuol-lon valvontaviranomaisia olisivat
aluehallintovirastot sekä Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja val-vontavirasto,
jäljempänä Valvira.
2 luku – Sosiaali-ja
terveydenhuollon järjestäminen
Sote-maakunta
vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan ja olisi
järjestämisvastuussa asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Sote-maakunnan sosiaali- ja terveyden-huollon järjestämisvastuuseen kuuluvista
tehtävistä säädettäisiin ehdotetun lain lisäksi useissa muissa sosiaali-ja
terveydenhuollon erityislaeissa.
Sosiaali-ja
terveydenhuollon järjestämisvastuuseensa liittyen sote-maakunnan tulisi itse
kyetä vastaamaan yhtäältä keskeisistä järjestämisvastuun toteuttamiseen
liittyvistä vastuista sekä kaikista niistä lakisääteisistä vastuista, jotka
sosiaali-ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään palvelujen järjestäjän
tehtäviksi
Sote-maakunnan
olisi huolehdittava sote-maakuntalaissa säädetyn mukaisesti
järjestämisvastuuseensa liittyvästä päätösvallasta ja ohjauksesta kuten
sosiaali- ja terveyspalvelujen yhden-vertaisesta saatavuudesta sekä palvelujen
tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä.
Järjestämisvastuuseen
kuuluisi myös palvelujen tuottamistavoista päättäminen.
Sote-maakunnalla
olisi oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämisestä ja sen olisi huolehdittava asukkaidensa
palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta kaikissa
tilanteissa.
Pykälässä
olisi säännökset siitä, miten palveluja koottaisiin suurempiin kokonaisuuksiin
koko maassa yhden tai useamman sote-maa-kunnan järjestettäväksi.
10
§ Asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakunnan velvoitteesta huolehtia asiakkaan palvelujen
yhteensovittamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan sote-maakunnalla olisi vastuu
asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta
kokonaisuuksiksi.
Palvelustrategiassa
sote-maakunta päättäisi järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja
terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi sote-maakunta asettaisi
palvelustrategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut toteutetaan ottaen huomioon sote-maakunnan asukkaiden tarpeet ja
paikalliset olosuhteet. Palvelustrategian ensisijaisena tavoitteena olisi
määritellä miten sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan
sote-maakunnassa.
3 luku – Palvelujen hankkiminen
yksityiseltä palveluntuottajalta
§§
12 – 19 säädellään tarkoin edellytyksistä ja toimintaperiaatteusta, jos
palveluja hankitaan yksityiseltä sektorilta
4 luku – ohjaus,
suunnittelu ja kehittäminen
20
§ Yleinen ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen.
Pykälän
mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja
valvonta kuuluisivat sosiaali-j a terveysministeriölle.
23
§Sosiaali-ja terveysministeriön neuvottelut sote-maakunnan kanssa.
Pykälässä
säädettäisiin sosiaali-ja terveysministeriön ja sote-maakunnan
neuvottelumenettelystä. Pykälän mukaan sosiaali- ja terveysministeriö
neuvottelisi erikseen kunkin sote-maakunnan kanssa vuosittain sote-maakunnan
järjestämisvastuuseen kuuluvien sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävien
toteuttamisesta.
24
§ Sote-maakunnan investointisuunnitelma.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakunnan investointisuunnitelmasta. Sote-maakunnan tulisi
laatia vuosittain esitys sote-maakunnan investointisuunnitelmaksi.
Investointisuunnitelma kattaisi koko sote-maakuntakonsernin. Sote-maakunta
tytäryhteisöineen muodostaisi sote-maakuntakonsernin. Investointisuunnitelman
tulisi sisältää tiedot seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana
aloitettavista investoinneista.
Investointisuunnitelma
koskisi sekä sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa että pelastus-toimea,
jonka järjestämisestä säädettäisiin pelastustoimen järjestämisestä annettavassa
laissa.
Kyseessä
olisi informatiivinen viittaussäännös. Sote-maakuntien rahoituksesta annettavan
lain 11 §:n mukaan, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslain 19
§:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämisen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin
perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen,
sote-maakunnalla olisi oikeus saada muualla laissa säädetyn lisäksi valtiolta
rahoitusta se määrä, joka on tarpeen mainittujen sosiaali-ja terveyspalvelujen
ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi (lisärahoitus) ottaen huomioon
sote-maakunnan edellytykset järjestää muut lakisääteiset tehtävät.
Lisärahoitus
myönnettäisiin valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta. Lisärahoitusta
koskevaan päätökseen voitaisiin edellä säädetyn varmistamiseksi ottaa
palvelujen vaikuttavuutta, laatua, määrää tai järjestämisen tehokkuutta
koskevia ehtoja. Lisärahoituksen myöntämisestä ja maksamisesta säädettäisiin
ehdotettavan sote-maakuntien rahoituslain 26 §:ssä. Säännöksen mukaan
lisärahoitusta voitaisiin myöntää sote-maakunnan hakemukseen perustuen tai
valtiovarainministeriön, sosiaali-ja terveysministeriön tai sisäministeriön
aloitteesta. Lisärahoi-tuksesta päättäisi valtioneuvosto.
Lisärahoitus
ei kuitenkaan olisi kestävä ratkaisu sellaisen sote-maakunnan sosiaali- ja
terveydenhuoltojärjestelmän rahoitukseen, jonka ongelmien taustalla olisi
rakenteellisia, erillisiä korjaustoimenpiteitä edellyttäviä ongelmia. Tästä
syystä sote-maakuntalain 121 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että toistuva
lisärahoituksen myöntäminen voisi käynnistää sote-maakuntalaissa säädetyn
arviointimenettelyn.
27
§Sote-maakunnan sosiaali-ja terveydenhuollon seuranta ja arviointivelvollisuus.
28
§Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija-arviot.
31§
Ruotsinkielisten ja saamelaisten oikeuksia käsittelevä.
5
luku – sotemaakuntien yhteistoiminta.
32
§ Yliopistollinen sairaala.
Pykälässä
säädettäisiin, että sote-maakunnissa, joiden alueella sijaitsevat Turun, Oulun
ja Tampereen yliopistot ja Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta,
sekä HUS-maakuntayhtymällä olisi oltava yliopistollinen sairaala. Itä-Suomen
yliopiston terveystieteiden tiedekunta sijaitsee Kuopion kampuksella.
Yliopistollista sairaalaa ylläpitäisivät näin ollen HUS-maakuntayhtymän lisäksi
Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen
sote-maakunnat. Säännös vastaisi sisällöllisesti nykyisen
erikoissairaanhoitolain 24 §:n säännöstä, joka on tarkoitus kumota uudistuksen
yhteydessä, kun sairaanhoitopiirien tehtävistä vastaisivat jatkossa
sote-maakunnat.
33
§ Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue.
Pykälässä
säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueista. Yhteistyöalueet
olisivat sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista,
kehittämistä ja yhteistyötä varten. Yhteistyöalueita olisi viisi ja niihin
kuuluvat sote-maakunnat säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella siten, että
yliopistollista sairaalaa ylläpitävät Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan,
Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen sote-maakunnat sekä HUS-maakuntayhtymä
kuuluisivat eri yhteistyöalueisiin. Tällöin jokaisen yhteistyöalueen alueella
sijaitsisi yliopistollinen sairaala.
Yhteistyöalueiden
olisi lisäksi oltava maantieteellisesti yhtenäisiä.
34
§ Sote-maakuntien yhteistyösopimus.
Pykälässä
säädettäisiin yhteistyöalueeseen kuuluvien sote-maakuntien
yhteistyösopimuksesta. Sopimus täydentäisi lainsäädännössä sote-maakunnille
osoitettuja velvoitteita. Sopimus velvoittaisi sote-maakuntia toimimaan
yhteisesti sovitulla tavalla.
Sovitaan
valtuustokausittain.
Yhteistyösopimuksessa
olisi sovittava sote-maakuntien työnjaosta ja yhteistyöstä väestön palvelutarpeen
arvioinnissa ja ennakoinnissa sekä palvelutuotannon seurannassa ja
arvioinnissa. Väestön palvelutarpeen arviointi ja ennakointi edellyttäisivät
myös hyvin erikoistunutta epidemiologista ja muuta osaamista. Kun
sote-maakunnat sopisivat yhteistyöstä ja työnjaosta, jokaisessa
sote-maakunnassa ei tarvitsisi olla samaa erityisosaamista.
Sopimuksessa
olisi sovittava toimenpiteistä, joilla toteutettaisiin koko yhteistyöalueella
vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen
ja tuotantorakenne. Tavoitteena olisi toteuttaa palvelujärjestelmä, joka
mahdollistaisi myös käytännössä kaikille asiakkaille yhdenvertaiset palvelut
lainsäädännön määrittelemällä tavalla. Säännös
ei kuitenkaan määrittelisi sitä, miltä etäisyydeltä palvelut tulisi olla
saatavilla. Maan eri osissa etäisyydet vaihtelevat väistämättä, eteläisimmässä
Suomessa palveluverkko voi olla huomattavasti tiheämpi kuin pohjoisimmassa
Suomessa. Tältä osin olisi otettava huomioon, että palvelurakenteen tulisi olla
samanaikaisesti vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas
Sote-maakuntien
olisi sovittava päivystystoiminnan työnjaosta, yhteistyöstä ja
yhteensovittamisesta siten kuin siitä terveydenhuoltolain 50 § :n 5 momentissa
säädetään. Terveydenhuoltolain 50 §:ssä säädetään päivystystoiminnan sisällöstä
ja edellytyksistä, päivystystoiminnan alueellisesta ja valtakunnallisesta
keskittämisestä ja sen 5 momentissa kuntien ja sairaanhoitopiirien
velvollisuudesta sopia päivystystoiminnasta lain säännöksiä täydentävästi.
Terveydenhuoltolaki päivitettäisiin erillisellä hallituksen esityksellä siten,
että sitä sovellettaisiin nyt ehdotettavan lain voimaantulosta lähtien kuntien
ja sairaanhoitopiirien sijasta sote-maakuntiin. Uudistuksesta ei kuitenkaan
aiheutuisi varsinaisia sisällöllisiä muutoksia mainittuihin päivystystoimintaa
koskeviin säännöksiin.
35
§ Yhteistyösopimuksen valmistelu ja toteutumisen seuranta.
Pykälä
sisältäisi yhteistyösopimuksen valmistelua koskevat keskeiset säännökset. Sen
perusteella yhteistyösopimuksen valmistelussa sote-maakunnan olisi otettava
huomioon käytettävissä oleva seurantatieto sen asukkaiden ja muiden asiakkaiden
hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palvelutarpeista sote-maakunnassa, kuten sen
laatima edotettavan lain 27 §:ssä tarkoitettu selvitys, alueellisessa
hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa kuvatut tiedot ja muu
sote-maakunnan seuranta-ja arviointitieto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen 28 §:ssä tarkoitetut asiantuntija-arviot.
Pykälän
2 momentin perusteella yhteistyösopimus valmisteltaisiin yhteistyössä
sosiaali-ja terveysministeriön kanssa.
Yhteistyösopimus
olisi hyväksyttävä kaikkien yhteistyöalueen sote-maakuntien valtuustoissa. Jos
yksikin sote-maakunta jättäisi sen hyväksymättä, sopimus ei tulisi voimaan.
Siinä tapauksessa sote-maakuntien olisi jatkettava yhteistä valmistelua siihen
saakka, kunnes sopimukselle saataisiin kaikkien sote-maakuntien hyväksyntä. Jos
sopimusta ei kuitenkaan saataisi hyväksytyksi, valtioneuvosto voisi päättää
sopimuksesta ehdotettavan lain 36 §:n perusteella.
36
§ Valtioneuvoston toimivalta päättää sote-maakuntien yhteistyösopimuksesta.
Kts.
edellinen pykälä.
37
§ Kaksikielisten sote-maakuntien yhteistyö.
6 luku – omavalvonta ja viranomaisvalvonta
§§
38 – 47
Luvussa
säädettäisiin sote-maakunnan ja yksityisen palveluntuottajan omavalvonnasta,
sote-maakunnan velvollisuudesta valvoa sille palveluja tuottavia yksityisiä
palveluntuottajia sekä valtion valvontaviranomaisten suorittamasta
sote-maakuntien järjestämisvastuun sekä kuntien 6 §:ssä tarkoitettujen
tehtävien valvonnasta ja siihen liittyvästä ohjauksesta.
7 luku – valmius ja
varautuminen
§§
48 – 51
8 luku – erinäiset säännökset
§§
52 – 60
Pelastustoimen
järjestämislaki
Lausuntopyynnössä tähän lakiin liittyen
kysytään kysymykset nro 25 – 32
1 luku – yleiset määräykset
1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tuodaan
esille mm. lakimuutoshankkeen tavoitteet.
2§
Suhde muuhun lainsäädäntöön.
Pelastuslaki
ja muut erityislait sivuuttavat tämän lain mahdollisissa ristiriitatilanteissa,
kyseessä on siis yleislaki.
3 §
Pelastustoimen palvelutaso.
Pykälän
mukaan sote-maakunnan pelastustoimen palvelutaso määräytyisi edelleenkin
riskien arvioinnin perusteella.
2 luku – pelastustoimen
järjestäminen
4 §
Järjestämisvastuu pelastustoimessa.
Pääministeri
Marinin hallitusohjelman mukaan sote-maakuntien järjestettäväksi siirretään
sosiaali-ja terveydenhuolto ja pelastustoimi. Tämän mukaisesti ehdotetun lain 4
§:n 1 momentin mukaan sote-maakunta vastaisi pelastustoimen järjestämisestä
alueellaan siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Järjestämisvastuun
sisällöstä säädettäisiin tarkemmin sote-maakuntalain 7 §:ssä.
Pelastustoimen
järjestämisvastuu olisi ehdotetun lain mukaan kaikkien sote-maakuntien
tehtävänä. Pykälän 1 momentin mukaan, jos se on välttämätöntä tehtävien
yhdenmukaisuuden, laadun, vaativuuden, taikka niistä johtuvien suurten
kustannusten perusteella, momentissa säädettyjä pelastustoimeen
kuuluviapalveluja tehtäviä voitaisiin koota sote-maakuntalain 7 §:n 2
momentissa tarkoitetulla tavalla suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman
sote-maakunnan järjestettäväksi.
6 §
Pelastustoimen palvelutasopäätös.
Pykälän
mukaan sote-maakuntavaltuusto päättäisi pelastustoimen palvelutasosta.
Palvelutasopäätöksen tulisi sisältää kaikki sote-maakunnan pelastustoimen
järjestämiseen kuuluvat palvelut.
3 luku – ohjaus, suunnittelu
ja kehittäminen
7 §
Pelastustoimen yleinen ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen.
Sisäministeriön
tehtävänä olisi huolehtia pelastustoimen yleisestä valtakunnallisesta
ohjauksesta, suunnittelusta ja kehittämisestä sekä normi-ja informaatio-ohjauksesta
sen mukaan kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Sote-maakuntien tehtävänä
olisi vastata pelastustoimen järjestämisestä ja pelastustoimen palvelujen
tuottamisesta niin, että ne turvaavat perusoikeuksien toteutumisen ja
valtakunnallisen järjestelmän toimivuuden.
Valtioneuvoston
vahvistamat pelastustoimen kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet
olisivat keskeinen osa valtakunnallista pelastustoimen ohjausta.
Pykälän
mukaan valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi valtakunnalliset
strategiset tavoitteet kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita sekä
onnettomuus-tai muita uhkia vastaavan laadukkaan ja kustannusvaikuttavan
pelastustoimen järjestämiselle siten, että käyttävissä olevilla voimavaroilla
pystytään kantamaan vastuu pelastuslain mukaisten palvelujen järjestämisestä.
9 §
Pelastustoimen neuvottelukunta.
Pykälässä
säädettäisiin pelastustoimen neuvottelukunnasta, joka toimisi sisäministeriön
yhteydessä.
10
§ Sisäministeriön neuvottelut sote-maakunnan kanssa.
Pykälässä
säädettäisiin sisäministeriön neuvotteluista sote-maakunnan kanssa. Pykälän 1
momentin mukaan sisäministeriö neuvottelisi kunkin sote-maakunnan kanssa
vuosittain sote-maakunnan järjestämisvastuuseen kuu-
luvien
pelastustoimen tehtävien toteuttamisesta.
Myös
valtiovarainministeriö osallistuisi neuvotteluihin, jotta sote-maakunnan
toimintaa ja taloutta pystyttäisiin tarkastelemaan kokonaisuutena.
11
§ Sote-maakunnan investointisuunnitelma.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakunnan investointisuunnitelmasta. Pykälän mukaan
sote-maakunnan olisi laadittava vuosittain esitys sote-maakunnan
investointisuunnitelmaksi siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä ( \) annetun lain 24 §:ssä säädetään. Investointisuunnitelman
tulisi sisältää tiedot seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana
aloitettavista sote-maakuntalain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun
sote-maakuntakonsernin investoinneista ja investointia vastaavista sopimuksista
sekä niiden rahoituksesta.
Lisäksi
investointisuunnitelman tulisi sisältää tiedot sote-maakunnan toimitilojen ja
kiinteistöjen sekä muiden pitkävaikutteisten hyödykkeiden suunnitelluista
luovutuksista. Mainitut tiedot olisi esitettävä erikseen pelastustoimen sekä
sosiaali-ja terveydenhuollon osalta. Investointisuunnitelma ei saisi olla
ristiriidassa sote-maakuntalain ( \) 15 §:ssä tarkoitetun sote-maakunnan
lainanottovaltuuden kanssa.
Pykälässä
säädettäisiin aluehallintovirastojen asiantuntija-arvioista ja niiden
laatimisesta. Aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa pelastustointa sekä
pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan ja
valvoa
ja arvioida, onko sote-maakunnan pe-lastustoimen palvelutaso riittävä.
15
§ Sisäministeriön vuosittainen selvitys.
Pykälän
mukaan sisäministeriö valmistelisi vuosittain valtakunnallisen selvityksen,
jossa arvioitaisiin pelastustoimen palvelutason toteutumista ja rahoituksen
tason riittävyyttä.
§§20
– 21 säädellään muutoksenhaiusta ja voimaantulosta
Laki sosiaali-ja terveydenhuoltoa ja
pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan
lainsäädännön voimaanpanosta (voimaanpanolaki)
Lausuntopyynnössä tähän lakiin liittyen
kysytään kysymykset nro 33 – 45
1§
Lain tarkoitus.
Pykälässä
säädettäisiin lain tarkoituksesta. Laki sisältäisi säännökset, jotka ovat
välttämättömiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä
koskevan uudistuksen toimeenpanemiseksi. Laissa säädettäisiin tehtävien,
henkilöstön ja omaisuuden siirrosta. Laki sisältäisi sote-maakuntien ja
HUS-maakuntayhtymän perustamisen tai toiminnan käynnistämisen
edellyttämätvsäännökset ja säännökset uudistusta koskevien lakien
voimaanpa-nosta.
2 §
Lain soveltaminen Helsingin kaupunkiin ja HUS-sairaanhoitopiiriin.
3 §
Järjestämisvastuun siirtyminen.
Pykälässä
säädettäisiin sosiaali-ja
terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtymisestä kunnilta ja
kuntayhtymiltä sote-maakunnille sekä HUS-sairaanhoitopiiriltä HUS
-maakuntayhtymälle. Järjestämisvastuu
siirtyisi 1 päivänä tammikuuta 2023. Kyseisestä ajankohdasta lukien
kunnilla ja sosiaali-ja terveydenhuollon kuntayhtymillä ei ole enää
järjestämisvastuuta eikä siten myöskään rahoitusvastuuta näistä palveluista.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuitenkin kuntien tehtäväksi
järjestämislain 7 §:n mukaisesti.
Pykälän
2 momentissa säädettäisiin pelastustoimen
järjestämisvastuun siirtymisestä vuoden 2023 alusta lukien.
4 §
Sote-maakuntien perustaminen.
Sote-maakunta
olisi maakuntalain 2 §:n mukaan julkisoikeudellinen yhteisö, jolla olisi
alueellaan itsehallinto siten kuin siitä sote-maakuntalaissa säädettäisiin.
Tarkoituksena olisi, että vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen
ja koulu-ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä kuraattori-ja psykologitehtävistä
siirtyisi näitä tehtäviä nykyisin hoitavilta julkisen hallinnon viranomaisilta
kokonaisuudessaan sote-maakunnille 31 päivänä tammikuuta 2023.
Sote-maakunnat
olisi kuitenkin perustettava edellä todettua ajankohtaa aiemmin, jotta
kyettäisiin valmistelevin toimenpitein varmistamaan, että sote-maakuntien
organisaatiorakenne, hallinto, taloudelliset edellytykset, henkilöstö ja muut
toimintaedellytykset olisivat siinä kunnossa, että sote-maakunnat voisivat
itsenäisinä julkisen hallinnon viran-omaisina ja julkisoikeudellisina
oikeushenkilöinä ryhtyä vuoden 2023 alusta lukien hoitamaan niille säädettyjä
tehtäviä ja käyttämään tehtäviin liittyvää toimivaltaa. Tämän johdosta
ehdotetaan, että sote-maakuntalain 2 §:ssä tarkoitetut sote-maakunnat julkisoikeudellisina yhteisöinä perustetaan 1 päivänä
heinäkuuta 2021. Tämän ajankohdan ja vuoden 2021 alun välisenä aikana
maakunnan ylintä päätösvaltaa käyttäisi aloitusvaiheessa lain 6§:ssä
tarkoitettu väliaikainen valmistelutoimielin ja 1 päivästä maaliskuuta 2022
lukien vaaleilla valittu sote-maakuntavaltuusto.
5 §
Maakuntajako.
Pykälässä
säädettäisiin perustettavien sote-maakuntien aluejaon sekä valtion
aluehallinnon toimialueiden perustana olevasta maakuntajaosta. Ehdotettu
maakuntajako perustuisi pääosin nykyisen maakuntajakolain (1159/1997) ja vuoden
2021 alusta voimaan tulevan maakunnista annetun valtioneuvoston päätöksen
(978/2019) nojalla määriteltyyn aluejakoon.
Ehdotettavan
maakuntajakolain mukaan maakunnan olisi muodostuttava yhtenäisestä alueesta,
joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Esityksen mukaan Manner-Suomi
jaettaisiin jatkossakin 18 maakuntaan. Näiden lisäksi on myös Ahvenanmaan
maakunta, jonka itsehallinnosta säädetään perustuslain 120 §:ssä ja Ahvenanmaan
itsehallintolaissa. Manner-Suomea koskevasta maakuntajaon muuttamisesta, sen
edellytyksistä ja menettelytavoista ehdotetaan säädettäväksi tähän esitykseen
sisältyvässä sote-maakuntarakennelaissa. Maakuntien nykyisiin nimiin ei
ehdoteta muutoksia vaan ne säilyisivät nykyisellään. Maakuntien alueet
määriteltäisiin edelleen kuntapohjaisesti. Pykälän 1 momentissa todettaisiin
maakunnat, niiden nimet ja mistä kunnista maakuntien alueet muodostuvat. Lapin,
Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun,
Kymenlaakson, Keski-Suomen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Satakunnan,
Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan
maakunnat ehdotetaan perustet-tavaksi samalla aluejaolla kuin ne ovat
nykyisinkin. Etelä-Savon ja
Pohjois-Savon maakuntien alueisiin ehdotetaan tehtäväksi seuraavat
muutokset:-Enonkosken, Savonlinnan, Sulkavan ja Rantasalmen kunnat ehdotetaan
liitettäväksi Pohjois-Savon maakuntaan alueen kuntien ja Itä-Savon
sairaanhoitopiirin esityksien perusteella. Enonkosken, Savonlinnan, Sulkavan ja Rantasalmen maakuntamuutos
tarkoittaisi muutosta perustettavan sote-maakunnan lisäksi myös kaikkien muiden
viranomaisten toimialuejakoon eli esimerkiksi maakuntien liittojen,
aluehallintovirastojen, oikeuslaitoksen ja Elyjen toimialueisiin.
Koska maakuntajako toimii
myös vaalilain 5 §:ssä säädetyn eduskuntavaalien vaalipiirijaon pohjana,
vaikuttaisivat Enonkosken, Savonlinnan, Sulkavan ja Rantasalmen sijoittumista
koskevat muutosehdotukset välillisesti myös vaalipiirijakoon. Tähän hallituksen
esitykseen ei sisälly tätä muutosta vastaavaa ehdotusta vaalilain muuttamisesta
vaan se toteutettaisiin erik-seen. Pykälän 2 momentissa olisi informatiivinen
viittaus maakuntarakennelakiin, jota koskeva la-kiehdotus sisältyy tähän
hallituksen esitykseen.
6 §
Sote-maakuntien nimet ja alueet.
Uusia
itsehallinnollisia alueita kutsuttaisiin sote-maakunnaksi. Sote-maakuntien
aluejako perustuisi pääosin lain 5 §:n mukaiseen maakuntajakoon siten, että
kunkin sote-maakunnan toi-mialue muodostuisi vastaavan maakunnan kuntien
muodostamasta alueesta. Pykälän 2 momentin mukaan sote-maakuntien alueen
pohjautumisesta 5 §:n mukaiseen maa-kuntajakoon poikettaisiin Uudenmaan maakunnan
alueella siten, että Uudenmaan alueelle pe-rustettaisiin neljä sote-maakuntaa.
Nämä olisivat Itä-, Keski-, Länsi-Uudenmaan sekä Vantaa-Keravan sote-maakunnat.
Näistä sote-maakunnista käytettäisiin nimitystä Uudenmaan sote-maakunta.
Kuhunkin sote-maakuntaan kuuluvat kunnat mainittaisiin laissa. Helsingin
kaupunki ei kuuluisi mihinkään sote-maakuntaan.Pykälän 3 momentissa
säädettäisiin siitä, että sote-maakunnan alueessa tapahtuviin muutoksiin ja
sote-maakuntien yhdistämiseen sovellettaisiin maakuntarakennelakia.7§.Sote-maakunnan
väliaikainen valmistelutoimielin.Pykälässä sä
Uudistusta
koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan1 päivänä heinäkuuta 2021.
Ensimmäiset maakuntavaalit tulisi toimittaa mahdollisimman pian tämän jälkeen,
jotta vaaleissa valittavalle valtuustoille jäisi riittävästi aikaa valmistella
varsinaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantuloa, minkä on
tarkoitus tapahtua 1.1.2023.
16§
Sote-maakunnan järjestäytyminen.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestäytymisestä
ensimmäisten maakuntavaalien toimittamisen jälkeen. Tähän ajankohtaan päättyisi
myös lain 6 §:ssä tarkoitetun väliaikaisen valmistelutoimielimen toimikausi
§§
17 -18 Henkilöstön asema.
Käsitellään
liikkeenluovutus-tapahtumana.
4 luku – omaisuusjärjestelyt.
19§
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien siirtäminen sote-maakuntiin.
Pykälässä säädettäisiin sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien
siirtymisestä varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen sote-maakuntiin.
Sote-maakuntiin
siirrettävien kuntayhtymien jäsenkunnille ei maksettaisi korvausta kuntayhtymän
ja erityishuoltopiirin siirtämisestä sote-maakuntaan. Kunnan jäsenosuus
kuntayhtymässä eli kunnan taseeseen merkitty hankintameno poistuisi kunnan
taseesta ja kunnan peruspääomaa alennettaisiin vastaavalla määrällä.
20
§ Selvitys sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien omaisuudesta,
sopimuksista ja vastuista.
Siirtoa
edeltää selvitys, tulee olla valmis 28.2.2022.
21
§ Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen
ja pe-lastustoimen toimitilat.
Pykälässä
säädettäisiin kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon,
sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen siirtymisestä
sote-maakunnan hallintaan. Pykälän 1 momentin mukaan toimitilat siirtyisivät
sote-maakunnan hallintaan 1.1.2023 lukien. Jos kunta ei itse omistaisi tiloja,
vaan ne olisivat sen hallinnassa toimitilojen hallintaan oikeuttavan sopimuksen
perusteella, kunta siirtäisi sopimuksen sote-maakunnalle 24 §:ssä säädellyn
mukaisesti. Jos sote-maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaa toimintaa ja
kunnan muuta toimintaa olisi järjestetty samoissa toimitiloissa, kunnan ja
sote-maakunnan tulisi sopia tilojen kustannusvastuun jakautumisesta esimerkiksi
käytettävien tilojen suhteessa.
Sote-maakunnan
ja kunnan välillä solmittaisiin sosiaali-ja terveystoimen tai pelastustoimen
käytössä olevien, kunnan omistamien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimus
siten, että se olisi voimassa 31.12.2025 saakka. Sote-maakunnalla olisi
yksipuolinen oikeus pidentää vuokrasopimuksen voimassaoloa vuodella ja sen
tulisi ilmoittaa tämän oikeutensa käyttämisestä kunnalle viimeistään 12
kuukautta ennen vuokrasopimuksen voimassaolon päättymistä. Siirtymäkauden
ajaksi sote-maakunnan ja kunnan välillä solmittava vuokrasopimus perustuisi lain
säännökseen, jolla kunta velvoitettaisiin vuokraamaan omistamansa toimitilat
sote-maakunnalle. Siirtymäkauden aikana kunta ei siis toimisi kuntalain 15
luvun tarkoittamalla tavalla markkinoilla. Siirtymäkauden jälkeen tilanne
kuitenkin muuttuisi. Siirtymäkauden jälkeen kunnalla olisi mahdollisuus
vuokrata omistamiaan tiloja edelleen esimerkiksi sote-maakunnalle. Tässä
tilanteessa kunnan todennäköisesti katsottaisiin toimivan kilpailutilanteessa
markkinoilla. Tällöin toiminta olisi kuntalain 126 §:n mukaan pääsääntöisesti
yhtiöitettävä.
22
§ Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon,
sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevan irtaimen omaisuuden
siirtyminen sote-maakunnalle.
Pykälän
1 momentin mukaan sote-maakunnalle siirtyisi 1.1.2023 lukien sen
järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä irtaimisto, irtaimen
omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä
immateriaaliset oikeudet ja luvat. Sote-maakunnalle siirtyisi ensinnäkin kaikki
sellainen irtain, joka olisi sote-maakunnan hallintaan siirtyvissä
toimitiloissa sote-maakunnan järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan
käytössä. Sote-maakunnalle siirtyisi myös kaikki muu sellainen irtain omaisuus,
joka selkeästi liittyisi sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan, kuten
erilaiset koneet ja kalustot sekä materiaalit. Lisäksi sote-maakunnalle
siirtyisivät myös erilaiset immateriaaliset oikeudet ja luvat, kuten
esimerkiksi ohjelmistolisenssit tai erilaiset sopimuksiin perustuvat käyttö-
tai muut oikeudet, jotka liittyisivät sote-maakunnan järjestämisvastuulle
kuuluvaan toimintaan
23§
Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen
ja pe-lastustoimen henkilöstöön kohdistuva lomapalkkavelka.
Tämäkin
siirtyy sote-maakunnalle.
24
§ Kuntaa sitovien sopimusten ja vastuiden siirtäminen sote-maakunnalle.
Pykälän
1 momentin mukaan kunta siirtäisi sote-maakunnalle sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset
1.1.2023 lukien.
28
§ Eräiden kunnilta tai kuntayhtymiltä siirtyvien sopimusten mitättömyydestä.
Pykälässä
säädettäisiin sellaisten palvelujen ulkoistamissopimuksien ja niihin
liittyvientoimitilojen vuokra-ja käyttöoikeussopimuksien mitättömyydestä,
joissa järjestämisvastuun alaisesta päätöksenteosta tai ostopalvelujen
sisällöstä tai laajuudesta on sovittu toisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä annetussa 8 säädetään. Mitättömyysseuraukseen olisi liitetty
oikeus saada lain perusteella korvaus hyödyttömäksi jäävistä investoinneista.
29
§ Toimitilojen käyttöoikeus muutoksenhaun aikana.
Sote-maakuntavaltuuston
27 §:ssä tarkoitettu päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut
lainvoiman, ellei hallintotuomioistuin joltakin osin kiellä täytäntöönpanoa.
Vaikka kunta olisi valittanut sote-maakuntavaltuuston päätöksestä, sote-maakunnalla
olisi kuitenkin oikeus järjestää vastuullaan olevia sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja kunnan omistamissa ja
hallinnoimissa toimitiloissa sekä käyttää palvelujen järjestämiseen
tarvittavaa, kunnan omistamaa tai muutoin hallinnoimaa irtaimistoa siihen
saakka, kunnes hallinto-oikeuden päätös asiassa olisi lainvoimainen. Säännöksen
tarkoituksena olisi turvata palvelutoiminnan häiriötön jatkuminen
Pykälässä
säädettäisiin kuntaa koskevien säännösten soveltamisesta muihin kuin 19 §:ssä
tarkoitettuihin kuntayhtymiin. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ja
erityishuoltopiirit siirrettäisiin sote-maakuntaan 19 §:n mukaisesti. Muiden
eli niin sanottujen vapaaehtoisten sosiaali-bja terveydenhuollon kuntayhtymien
osalta sovellettaisiin kuntaa koskevia säännöksiä.
Kuntayhtymien
jäsenkuntien sekä HUS-sairaanhoitopiirin olisi pykälän mukaan katettava
kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä ennen kuntayhtymän siirtämistä
sote-maakuntaan tai HUS-maakuntayhtymään. Mahdollinen alijäämä tulisi siten
olla katettuna kuntayhtymän viimeisessä, vuodelta 2022 laadittavassa
tilinpäätöksessä. Mikäli sote-maakuntaan siirtyvän kuntayhtymän taseeseen on
kertynyt ylijäämiä, jäsenkunnilla olisi mahdollisuus päättää ylijäämän
käsittelystä kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti ennen kuntayhtymän
siirtämistä sote-maakuntaan.
§§
32 – 42 Säädellään valtiontakauksesta ja annetaan tarkempia määräyksiä
omaisuusjärjeslyitä
5 luku – käsittelee
HUS-asioita
6 luku – uudistuksen
veroseuraamukset
7 luku – erinäiset
säädökset
53
§ Kunnan tuloveroprosentti vuonna 2023.
Pykälässä
säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuonna 2023. Säännöksen tarkoituksena
olisi estää verotuksen kiristyminen sen johdosta, että kuntien tehtävien
siirtäminen maakunnille ja valtion rahoituksen piiriin edellyttää valtion veron
korotuksia.
Pykälässä
säädettäisiin siitä, että kaikkien kuntien tulisi määrätä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi
vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä kaikissa kunnissa yhtä suurella
prosenttiyksiköllä.
56
§ Keski-Uudenmaan ja Etelä-Savon alueen pelastustoimia koskevat määräykset.
Pykälässä
säädettäisiin Uudenmaan erillisratkaisun ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin
kuntien suuntautumisen muutoksen johdosta erillissäännöksiä
pelastustoimenosalta. Näillä alueilla on säädettävä pelastustoimen toiminnan
jakamisesta. Etelä-Savossa alueellinen pelastustoimi on vastannut myös
Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella pelastustoimen järjestämisestä.
Etelä-Savon
alueellisen pelastustoimen jäsen olisi valittava sekä Etelä- että Pohjois-Savon
väliaikaiseen valmistelutoimielimeen. Pohjois-Savon toimielimessä olisi siten
kahden eri alueellisen pelastustoimen jäsentä.
Laki sote-maakuntien rahoituksesta
(maakuntien rahoituslaki)
Lausuntopyynnössä tähän lakiin liittyen
kysytään kysymykset nro 46 – 53
1 §
Lain tarkoitus.
Sote-maakuntien
rahoituksesta annettavaksi ehdotetun lain (sote-maakuntien rahoituslaki)
tarkoituksena on säännellä sote-maakuntien valtion rahoituksen kokonaistasosta
ja kohdentumisesta sote-maakuntakohtaisesti.
Sote-maakuntien
järjestämisvastuulle uudistuksessa siirtyvien tehtävien rahoitusta on tarkoitus
koota ensisijaisesti valtiovarainministeriön pääluokkaan perustettavalle
sote-maakuntien valtionrahoitusmomentille. Rahoituslakiehdotuksen nojalla
myönnettävää rahoitusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi sote-maakuntien niihin
tehtäviin, joiden rahoituksesta on säädetty muun lain nojalla tai määrärahat on
budjetoitu talousarvioon valtionrahoitusmomentin ulkopuolelle. Lähtökohtana on,
että valtion rahoitus olisi kattava sote-maakuntien järjestämisvastuulle
kuuluvien kaikkien tehtävien hoitamiseen, eikä sote-maakunnilla olisi valtion
rahoituksen ja palveluista perittävien asiakas-ja käyttömaksujen lisäksi muita merkittäviä
tulolähteitä.
2§ Asetuksella
säädettäisiin vuosittain sote-maakunnan asukaskohtaisesta ja sosiaali-ja
terveydenhuollon palvelujen käyttöä kuvaavien laskennallisten palvelutarpeiden perushinnoista sekä hyvinvoinnin
ja terveyden edistämisen, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden,
saamenkielisyyden sekä pelastustoimen tehtävien perushinnoista.
2
luku – vltion rahoituksen periaatteet
3 §
Valtion rahoitus sote-maakunnille.
Pykälässä
ehdotetaan säädettäväksi siitä, miten sote-maakunnille kohdennettava valtion
rahoitus kokonaisuudessaan muodostuu. Rahoitus kohdennettaisiin
sote-maakunnille yhtäältä asukasmäärän ja toisaalta palvelutarvetta ja
palvelujen kustannuksia aiheuttavien olosuhdetekijöiden sekä hyvinvoinnin ja
terveyden edistämistä kuvaavien kertoimien perusteella.
Valtion rahoituksen kohdentumisperusteet: Rahoituksesta yhteensä
14,622 prosenttia kohdennettaisiin asukasperusteisesti ja 79,705 prosenttia
sosiaali-ja terveydenhuollon palvelutarpeen perusteella. Muiden
määräytymistekijöiden perusteella kohdennettaisiin 5,674 prosenttia
rahoituksesta.
Sosiaali-ja
terveydenhuollon asukasmäärään perustuva rahoitus muodostaisi 13,424 prosenttia
eli noin 2 499 miljoonaa euroa ja palvelutarpeeseen perustuva rahoitus 81,6
prosenttia eli noin 15 189 miljoonaa euroa sote-maakuntien sosiaali- ja
terveydenhuollon rahoituksesta.
Terveydenhuollon
palvelutarpeen osuus olisi 48,274 prosenttia eli noin 8 985 miljoonaa euroa,
vanhustenhuollon palvelutarpeen osuus 16,141prosenttia eli noin 3 005 miljoonaa
euroa ja sosiaalihuollon palvelutarpeen osuus 17,185 prosenttia eli noin 3 199
miljoonaa euroa rahoituksesta.
Sote-maakunnille
maksettaisiin lisäksi 1,500 prosenttia eli noin 279 miljoonaa euroa harvaan
asutukseen (16 §), 2,000 prosenttia eli noin 372 miljoonaa euroa
vieraskielisten asukkaiden tarpeista (17 §), 0,350 prosenttia eli noin 65
miljoonaa euroa kaksikielisyydestä (18 §) ja 0,113 prosenttia eli noin 21
miljoonaa euroa saaristoisuudesta (19 §) sekä 0,013 prosenttia eli 2,5
miljoonaa euroa saamenkielisyydestä aiheutuviin kustannuksiin perustuen (20 §).
Edellä
mainitut olosuhteita kuvaavat määräytymistekijät muodostaisivat 3,976
prosenttia sote-maakuntien laskennallisesta rahoituksesta. Sote-maakunnat
saisivat myös yhden prosentin eli noin 186 miljoonaa euroa hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseen (15 §) perustuen.
Sote-maakunnille
maksettaisiin valtion rahoitusta myös 4 luvun mukaisesti pelastustoimen
tehtävien laskennallisiin kustannuksiin. Asukasmäärän perusteella määräytyisi
pelastustoimen ra-rahoituksesta 65 prosenttia eli noin 288 miljoonaa euroa,
joka merkitsisi koko maan tasolla sote-maakuntien rahoituksesta 1,510
prosenttia (21 §). Asukastiheyden (22 §) perusteella määräytyisi 5 prosenttia
eli noin 33 miljoonaa euroa, joka merkitsisi koko maan rahoituksesta 0,116
prosenttia. Pelastustoimen riskitekijöiden (23 §) mukaan määräytyisi 30
prosenttia rahoituk-sesta eli noin 133 miljoonaa euroa, joka olisi koko maan
tasolla yhteensä 0,697 prosenttia sote-maakuntien rahoituksesta.
4 §
Sote-maakunnan päätösvalta rahoituksen käytössä.
Pykälässä
ehdotetaan säädettäväksi sote-maakunnan itsenäisestä päätösvallasta valtion
rahoituksen käytössä. Säännös vastaisi sote-maakuntien itsehallintoa koskevia
yleisiä periaatteita.
5 §
Valtion rahoituksen perusteena olevat kustannukset.
Valtion
rahoituksen tarkoituksena on turvata sote-maakunnille riittävät ja
oikeasuhtaiset taloudelliset edellytykset suoriutua lakisää-teisten tehtävien
järjestämisestä.
6 §
Valtion rahoituksen taso.
Pykälän
mukaan valtion rahoituksen taso kullekin varainhoitovuodelle perustuisi sote-maakuntien
edellisen vuoden laskennallisiin kustannuksiin. Laskennallisilla kustannuksilla
tarkoitetaan lain 3 ja 4 luvun mukaan määräytyviä sote-maakuntien kustannuksia.
§§
7 – 10 säädellään palbelutarpeen, kusatannustason ja tehtävien muutosten huomioon
ottamisesta
11
§ Sote-maakunnan lisärahoitus.
Valtion
tämän lain mukaan määräytyvän laskennallisen rahoituksen arvioidaan yhdessä
sote-maakuntien asiakas- ja käyttömaksujen kanssa riittävän sote-maakuntien
lakisääteisten tehtävien järjestämisen rahoittamiseen. Poiketen kunnallisesta
järjestämismallista sote-maakunnilla ei olisi verotusoikeutta ja sen vuoksi sen
tehtävien rahoitus on lähtökohtaisesti riippuvaista valtion rahoituksesta.
Pykälässä säädettäisiin sote-maakuntakohtaisesta lisärahoituksesta tilanteissa,
joissa yksittäisen sote-maakunnan saaman rahoituksen taso ei turvaisi
riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen
järjestämistä.
Jos olisi arvioitavissa,
että esille tuodut ongelmat eivät johdu siitä, että sote-maakunnan rahoituksen
taso lähtökohtaisesti olisi liian alhainen, vaan sote-maakunta pystyisi omilla
päätöksillään turvaamaan palvelujen järjestämisen, sote-maakuntia tulisi ohjata
toteuttamaan valtion ja sote-maakuntien ohjaus-ja neuvotteluprosessissa todettuja
sote-maakunnissa toteutettavissa olevia kustannusten hallinnan kannalta
välttämättömiä toimenpiteitä ja muita mahdollisia toimenpiteitä.
12
§ Valtionavustus.
Pykälän
perusteella valtion varoista voitaisiinmyöntää sote-maakunnalle
valtionavustuslain mukaisesti valtionavustusta.
3 luku – sosiaali- ja
terveyenhuollon tehtävien rahoitus
Pykälässä
ehdotetaan säädettäväksi, miten sote-maakunnan valtion rahoituksen perusteena
olevat sosiaali-ja terveydenhuollon tehtävien laskennalliset kustannukset lasketaan ja mistä ne koostuvat.
Pykälän 1 momentin mukaan sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon
laskennalliset kustannukset muodostuisivat laskemalla yhteen tulot, jotka
saadaan kertomalla terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja
sosiaalihuollonperushinnat sote-maakuntakohtaisilla laskennallisilla tarvekertoimilla ja sote-maakunnan asukasmäärällä.
Perushintojen määräytymistä on selvitetty lakiehdotuksen 2 §:n 2 kohdan
perusteluissa. Perushinnoista säädettäisiin vuosittain valtioneuvoston
asetuksella. Sääntelytapa vastaa voimassa olevaa kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annettua lakia.
Pykälän
3 momentissa säädettäisiin terveydenhuollon 59,16 prosentin, vanhustenhuollon
19,78 prosentin ja sosiaalihuollon 21,06 prosentin painotuksista,
Jokaiselle
sote-maakunnalle laskettaisiin 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen terveyden-,
vanhusten- ja sosiaalihuollon painotusten sekä näiden tehtävien palvelujen
tarvetta ja kustannuksia kuvaavien tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien
perusteella terveyden-, vanhusten-ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet,
jotka kuvaisivat asukkaiden palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon.
Terveyden-,
vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimien laskennassa
hyödynnettäisiin tietoja muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta,
sairastavuudesta ja sosioekonomisista tekijöistä sekä palvelujen käytöstä ja
palvelujen käytön aiheuttamista kustannuksista. Pykälän 1 momentin mukaisesti
terveyden-, vanhusten-ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimiin perustuvan
rahoituksen tarkoituksena on korvata sosiaali- ja terveydenhuollon
sote-maakunnalle aiheuttamia kustannuksia. Kullekin sote-maakunnalle
muodostuisi vuosittain sote-maakuntakohtaiset terveyden-, vanhusten-ja
sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet, jotka kuvaisivat sote-maakunnan
palvelutarpeita muihin sote-maakuntiin verrattuna.
Terveydenhuollon
tarvetekijöiksi otettaisiin yhteensä noin 50 kustannuksiltaan merkittävää
sairautta. Näistä osa on tarvetekijöitä myös nykyisen kunnan peruspalvelujen
valtionosuuslain 7 §:ssä. Voimassa olevasta laista poiketen sairauksien
määritelmät eivät enää perustuisi Kelan erityiskorvausoikeuksien määriin. Uudet
tarvetekijät perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtionosuuksien
laskemista varten kehittämään tietokantaan. Uusina tarvetekijöinä mukaan
otetaan aiempaa laajemmin myös muita sosioekonomisia tekijöitä jotka kuvaavat
tuloja, koulutusta, yhden aikuisen perhettä, siviilisäätyä, yksinasumista ja
pääasiallista toimintaa.
Vanhustenhuollon
tarvetekijöiksi otettaisiin yhteensä 18 vanhustenhuollon tarpeelle merkittävää
sairautta. Näistä osa on tarvetekijöitä myös nykyisen kunnan peruspalvelujen
valtionosuus-lain 7 §:ssä. Voimassa olevasta laista poiketen sairauksien
määritelmät eivät enää perustuisi Kelan erityiskorvausoikeuksien määriin. Uudet
tarvetekijät perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtionosuuksien
laskemista varten kehittämään tietokantaan. Uusina tarvetekijöinä mukaan
otetaan myös sosioekonomisia tekijöitä, jotka kuvaavat tuloja, yksinasumista ja
toimeentulotuen perusosan asiakkuutta
Sosiaalihuollon
tarvetekijöiksi otettaisiin yhteensä noin 13 sosiaalihuollon tarpeelle
merkittävää sairautta sekä ikää, tuloja, koulutusta, siviilisäätyä,
työkyvyttömyyttä ja perustoimentulotuen asiakuutta kuvaavia tekijöitä.
§§
15 – 20 säätelevät kertoimia, joilla perushintaa korotetaan, ohessa nämä
kaikkiin myös hyvinvoinnin
ja terveyden edistämisen kerroin 0,977%
kaikkiin myös sosiaali-
ja terveystoimen asukastiheyskerroin 1,581%
Kuten
sosiaali-ja terveydenhuollon rahoituksessa, pelastustoimen laskennallisten
kustannusten määräytyminen perustuisi määräytymistekijöiden perushintojen
kautta toteutettavaan laskentaan. Pelastustoimessa määräytymistekijöitä olisi
kolme; asukasmäärä, asukastiheys ja riskitekijät. Kullekin oma yksikköhinta.
§§ 22- 24
Nämä kertoimet säädellään tarkasti, kuten
edellisessäkin luvussa vastaavat tehtiin.
5 luku – valtion rahoituksen hallinnointi, myöntäminen ja
maksaminen
§§ 25 – 30 säätelevät yksityiskohtaisesti
luvun otikossa mainittua asiaa
Luku 6 – muutoksenhaku
Luku 7 – erinäiset säädökset
Luku 8 – voimaantulo
33
§ Voimaantulo
Laki
on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta.
34
§ Sote-maakuntien koko maan valtionrahoituksen tason määräytyminen vuosina 2023
ja 2024.
Pykälän
mukaan sote-maakuntien koko maan tason rahoitus vastaisi uudistuksen
voi-maantulovuotena sote-maakunnille siirtyvistä lakisääteisistä tehtävistä
kunnille aiheutuneiden kustannusten yhteismäärää. Pykälän mukaan
sote-maakuntien valtion rahoituksen perusteena olisivat kunnista siirtyvien
sosiaali-j a terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien nettokustannukset
vuodelta 2022.
35
§ Siirtymätasaus.
Pykälässä
säädettäisiin sote-maakuntakohtaisesta palvelujen valtion rahoituksesta
uudistuksen voimaantulon jälkeisessä siirtymävaiheessa.
Tarkoituksena on, että
sote-maakuntakohtaisen rahoituksen määräytymisessä siirrytään ehdotettavan lain
mukaisesti määräytyvään laskennalliseen valtion rahoitukseen heti uudistuksen
voimaantulovuodesta lukien. Siirtymävaiheessa muutosta kuntien toteutuneiden
kustannusten ja sote-maakunnan laskennallisen rahoituksen välillä kuitenkin
tasattaisiin siirtymätasauksella.
Ehdotettu
malli turvaisi sote-maakuntien rahoituksen edellisellä vaalikaudella esitettyä
mallia paremmin, koska palvelutarpeen kehityksen huomioon ottava laskennallinen
rahoitusmalli otettaisiin käyttöön uudistuksen voimaantulosta alkaen. Lisäksi
ehdotettu siirtymätasausmalli olisi vaikutuksiltaan läpinäkyvä ja huomioisi
sote-maakuntien väliset erot rahoitustason muutoksessa oikeudenmukaisesti.
Tämä mahdollistaa kaikille
sote-maakunnille hallitun toiminnan mukauttamisen laskennallisen rahoituksen
tasoon.
Siirtymätasausta maksettaisiin portaittain aleneva määrä vuodesta 2023 vuoteen
2029, jolloin rahoitustason erotusta olisi tasattu sote-maakunnittain 150
euroon asukasta kohden. Tämän jälkeen mahdollinen jäljelle jäävä rahoituksen
erotus maksettaisiin toistaiseksi pysyvänä siirtymä-tasauksena. Siirtymätasaussääntelyn toimivuutta
ehdotetaan kuitenkin arvioitavaksi viimeistään vuonna 2027 tai tätä aikaisemmin
sote-maakuntien verotusoikeuden yhteydessä. Nyt ehdotettu esitys perustuu
vuoden 2020 rahoituksen tason perusteella tehtyihin laskelmiin.
Siirtymätasaus-mallin toimivuutta ja vaikutuksia on tarpeen arvioida
uudistuksen voimaantulon jälkeen, kun sote-maakuntien välillä tasattavasta
rahoituksen muutoksen euromääristä ja toisaalta uudistuksen toimeenpanon
etenemisestä sote-maakunnissa saadaan tarkempaa tietoa. Myös mahdollisen
sote-maakuntien
verotusoikeuden säätämisen yhteydessä on tarpeen arvioida
siirtymätasaus-mallintoimivuutta ja tarpeellisuutta.
36
§ Valtion rahoituksen tasoa koskeva poikkeussäännös vuosina 2023 ja 2024.
37
§ Sote-maakunnan vuoden 2023 rahoituksen maksamista koskeva poikkeussäännös.
Muut lakiluonnokset
Lausuntopyynnössä tähän lakiin liittyen
kysytään kysymykset nro 54 – 71
Ohessa pari lakimuutosta, joilla on
vaikutusta esim. savonlinnalaisiin kouluihin.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
9§
Järjestämisvastuu.
Pykälän
2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sijaintikunnan sijaan
psykologi-ja kuraattoripalvelut järjestäisi se sote-maakunta, jonka alueella
oppilaiton sijaitsee terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa
säädettäväksi ehdotettavan mukaisesti. Psykologi-ja kuraattoripalvelujen
saavutettavuuden ja lähipalveluna säilymisen turvaamiseksi momenttiin
ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan palveluiden on oltava
opiskelijoiden helposti saavutettavissa ja ne on järjestettävä oppilaitoksessa
tai sen välittömässä läheisyydessä lain 1 §:ssä tarkoitetuille
perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa opetuksessa oleville oppilaille.
Pykälän
3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oppilaitoksen sijaintikunnan
sijaan sote-maakunta, jossa oppilaitos sijaitsee, vastaa koulu-ja
opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädettäväksi
ehdotettavan mukaisesti.
21
§ Opiskeluhuollon rekisterit. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi
siten, että sekä potilasrekisterin että opiskeluhuollon kuraattorin
asiakasrekisterin osalta rekisterinpitäjänä toimisi palvelujen järjestäneen
kunnan sijaan asianomaisen sote-maakunnan toimielin. Muutos on tekninen eikä se
vaikuta palvelujen järjestäjän velvollisuuteen tehdä säädettyjä kirjauksia.
25
§. Opiskeluhuollon seuranta ja arviointi.
Pykälän
2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnan sosiaali- ja terveystoimen
tilalle muutetaan sote-maakunnan sosiaali-ja terveystoimi. Muutos on tekninen
eikä vaikuta velvollisuuteen toteuttaa opiskeluhuollon seurantaa ja arviointia.
26
§Opiskeluhuollon valvonta.
Pykälän
1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnan sosiaali-ja
terveystoimen tilalle muutetaan sote-maakunnan sosiaali-ja terveystoimi. Muutos
on tekninen eikä vaikuta velvollisuuteen toteuttaa opiskeluhuollon valvontaa.
Terveydenhuoltolaki
16 ja 17 § tekniset muutokset
kouluterveydenhuollon ja opiskeluhuollon osalta: sote-maakunta
17a§ Oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaiset
psykologipalvelut siirtyvät sote-maakunnan vastuulle à
huomioidaan myös terveydenhuoltolaissa
Sosiaalihuoltolaki
Opiskeluhuollon
kuraattoripalvelut ovat ainut oppilas-ja opiskelijahuoltolaissa tarkoitettuun
opiskeluhuoltoon sisältyvä sosiaalipalvelu. Sosiaalihuoltolain 14 §:ää
tarkennettaisiin tältä osin poistamalla sen 2 momentin 16 kohdan
opis-keluhuollon järjestämisvelvollisuutta koskeva säännös ja korvaamalla se
pykälän 1 momenttiin lisättävällä uudella opiskeluhuollon kuraattoripalveluja
koskevalla 13 c kohdalla. Asiasta säädettäisiin tarkemmin lakiin lisättäväksi
ehdotettavassa uudessa 27 c §:ssä sekä oppilas-ja opiskelijahuoltolaissa.
Sosiaalihuollon
järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta sote-maakunnille 14 §:ään tehtäisiin
samalla tästä johtuvat tarvittavat tekniset muutokset.27 c §.Opiskeluhuollon
kuraattoripalvelut. Opiskeluhuollon kuraattoripalvelujen järjestämisvastuun
siirtyessä kunnilta sote-maakunnille sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin uusi
niitä koskeva 27 c §. Säännös vastaisi terveydenhuoltolakiin ehdotettavaa opiskeluhuollon
psykologipalveluita koskevaa uutta 17 a §:ää. Mitä terveydenhuoltolain 17 a §:n
säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan opiskeluhuollon psykologipalveluista,
soveltuu myös opiskeluhuollon kuraatto-ripalveluihin.
Sote-maakuntarakennelaki
Lausuntopyynnössä tähän lakiin liittyen
kysytään kysymykset nro 72 – 85
Sote-maakuntarakennelaki
Yleiset säännökset
1§ Maakuntajako ja sote-maakunnat
Suomi jakaantuu sote-maakuntiin, joilla on
itsehallinto siten kun sote-maakuntalaissa ( / ) säädetään (sote-maakunta).
Sote-maakunnan alueena on maakunta.
2§ Sote-maakunnan muuttaminen
Tässä laissa sote-maakunnan muuttamisella
tarkoitetaan sote-maakuntien yhdistymistä tai kunnan siirtämistä kuuluvaksi
toisen sote-maakunnan alueella olevaan maakuntaan.
Sote-maakuntien yhdistymisellä tarkoitetaan
sote-maakuntien muuttamista, jossa 1) yksi tai useampi sote-maakunta lakkaa ja
yhdistyy olemassa olevaan sote-maakuntaan 2) sote-maakunnat lakkaavat ja ne yhdistetään
perustamalla uusi sote-maakunta; tai 3) sote-maakunta jaetaan kahden tai useamman
sote-maakunnan kesken siten, että jaettava sote-maakunta lakkaa. Sote-maakuntia
voidaan muuttaa myös siten, että kunta siirretään kuuluvaksi toiseen maakun-taan,
jolloin sote-maakuntien lukumäärä ei muutu (kunnan siirtäminen).
3§ Maakuntajaon vaikutukset valtion hallintoon
Valtion viranomaisten toimialueiden tulee,
jollei erityisistä syistä muuta johdu, perustua 1 §:n 1momentissa tarkoitettuun
maakuntajakoon niin, että viranomaisen toimialue muodostuu yhdestä tai
useammasta maakunnasta taikka, jos toimialue on pienempi kuin maakunta, se on
kokonaisuudessaan yhden maakunnan alueella.
4§ Kuntajaon muutosten huomioon ottaminen
Jos kunta lakkaa kuntarakennelaissa (1698/2009)
tarkoitetun kuntien yhdistymisen seurauksena, valtioneuvosto päättää mainitun
lain 35 §:n mukaisesti, mihin maakuntaan uusi kunta kuu- luu.
2
luku: Sote-maakunnan
muuttaminen
5§ Sote-maakunnan muuttamisen edellytykset
Sote-maakuntaa voidaan muuttaa, jos
sote-maakunnat täyttävät muutoksen jälkeen 1 §:n 1 momentissa tarkoitetut
edellytykset ja muutos parantaa:
1) sote-maakunnan toiminnallisia ja
taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta
tai muuten edistää sote-maakunnan toimintakykyä; tai
2) sote- maakunnan asukkaiden palveluja tai
elinolosuhteita;
Sote-maakuntaa muutettaessa tulee pyrkiä kielellisesti
yhteensopiviin alueisiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön
oikeudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.
6§ Sote-maakunnan muuttamisen vireillepano
Esityksen sote-maakunnan muuttamisesta voi tehdä
muutoksen kohteena oleva sote-maakunta tai muutoksen kohteena olevalla alueella
oleva kunta. Esitys on toimitettava valtiovarainministeriölle.
Valtiovarainministeriö voi panna sote-maakunnan
muuttamisen vireille määräämällä toimitettavaksi 8 §:ssä tarkoitetun
selvityksen sote-maakunnan muuttamisesta.
Sote-maakuntalain 120 §:ssä tarkoitetussa
sote-maakunnan arviointimenettelyssä ollutta sote- maakuntaa koskeva selvitys
sote-maakunnan muuttamisesta voi tulla vireille myös mainitussa pykälässä
tarkoitetun arviointiryhmän ehdotuksesta.
7§ Sote-maakunnan muuttamista koskevan esityksen sisältö
Sote-maakunnan tai kunnan tekemässä
sote-maakunnan muuttamista koskevassa esityksessä on perusteltava
sote-maakunnan muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten 5 §:ssä säädetyt sote-
maakunnan muuttamisen edellytykset täyttyvät.
Sote-maakuntien yhteiseen esitykseen
sote-maakuntien yhdistymisestä on liitettävä sote-maa- kuntavaltuustojen
yhtäpitävä päätös esityksestä ja siihen liittyvä selvitys:
1) sote-maakuntien muuttamisen
toteuttamistavasta ja ajankohdasta;
2) yhdistymisen perusteella syntyvän uuden
sote-maakunnan hallinnon järjestämisen periaat- teista;
3) uuden sote-maakunnan ja tarvittaessa uuden
maakunnan nimestä; 4) yhdistyvien sote-maakuntien palvelujärjestelmien
yhteensovittamisen periaatteista; 5) uuden sote-maakunnan taloudenhoidon yleisistä
periaatteista; 6) asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien
toteuttamisen keinoista uudessa
sote-maakunnassa. Sote-maakunnan
muuttamista koskevan esityksen valmistelun toteuttamisesta yhteistoiminnassa
henkilöstön edustajien kanssa säädetään työnantajan ja henkilöstön välisestä
yhteistoiminnasta kunnassa ja sote-maakunnassa annetussa laissa (449/2007).
8§ Sote-maakunnan muuttamista koskevan selvityksen määrääminen
Valtiovarainministeriö voi määrätä
toimitettavaksi selvityksen sote-maakunnan muuttamisesta, jota varten
ministeriö asettaa muutoksen kohteena olevia sote-maakuntia ja siirrettäväksi
ehdotettua kuntaa kuultuaan yhden tai useamman selvittäjän.
Selvitys sote-maakunnan muuttamisesta voidaan
määrätä toimitettavaksi: 1) valtiovarainministeriön aloitteesta; 2) sote-maakunnan
tai kunnan esityksestä; 3) jos vähintään 20 prosenttia sote-maakunnan äänioikeutetuista
asukkaista tekee esityksen sote-maakunnan muuttamista koskevan selvityksen
toimittamisesta; 4) sote-maakuntalain 121 §:ssä tarkoitetun arviointiryhmän
esityksestä.
9§ Sote-maakunnan muuttamista koskevan selvityksen
toimittaminen
Sote-maakuntien on osallistuttava
sote-maakuntien muuttamista koskevan selvityksen ja 8 §:n 1 momentissa
tarkoitetun selvittäjän ehdotuksen valmisteluun. Selvittäjä laatii ehdotuksen
sote- maakunnan muuttamisesta sekä 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta sote-maakuntien
yhdistymiseen liittyvästä selvityksestä tai 19 §:ssä tarkoitetusta kunnan siirtämiseen
liittyvästä sote-maakuntien välisestä taloudellisesta selvityksestä.
Jos selvittäjä katsoo selvityksen perusteella
sote-maakunnan muuttamisen tarpeelliseksi, hänen on tehtävä muutoksen kohteena
olevien sote-maakuntien valtuustoille ja muutoksen kohteena olevan kunnan
valtuustolle ehdotus sote-maakunnan muuttamisesta. Ehdotus käsitellään
muutoksen kohteena olevien sote-maakuntien sote-maakuntavaltuustoissa ja
muutoksen kohteena olevan kunnan valtuustossa.
Selvittäjä toimittaa esityksensä sote-maakunnan
muuttamisesta valtiovarainministeriölle ja liittää siihen muutoksen kohteena
olevien sote-maakuntien sote-maakuntavaltuustojen ja muu- toksen kohteena olevan
kunnan valtuuston selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot.
Selvityksen toimittamisesta aiheutuvat
kustannukset suoritetaan valtion varoista.
Selvittäjään sovelletaan, mitä kuntarakennelain
17 §:ssä säädetään kuntajakoselvittäjän ase- masta. Selvittäjällä on
salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta
tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset sote-maakuntien ja
sote-maakuntakonserniin kuulu- vien yhteisöjen hallintoa ja taloutta koskevat
tiedot sekä muuta apua.
10 § Päätöksenteon edellytykset.
Valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön
esittelystä sote-maakunnan muuttamisesta. Päätös voidaan tehdä, jos 5 §:ssä
tarkoitetut sote-maakunnan muuttamisen edellytykset täyttyvät.
Sote-maakunnan yhdistymistä koskeva päätös
edellyttää lisäksi, että yhdistyminen perustuu yhdistyvien sote-maakuntien
yhteiseen esitykseen tai selvittäjän ehdotukseen, joka on hyväksytty
yhdistyvien sote-maakuntien sote-maakuntavaltuustoissa.
Valtiovarainministeriön on sote-maakunnan
muuttamista koskevaa päätöstä valmistellessaan kuultava niitä sote-maakuntia ja
kuntia, joita muutos koskee, sekä selvitettävä, miten muutos vaikuttaa valtion
viranomaisten toimialuejakoon ja Euroopan unionin toiminnassa noudatettaviin
aluejakoihin.
11 § Päätös sote-maakunnan muuttamisesta
Päätös sote-maakunnan muuttamisesta on tehtävä
ennen muutoksen voimaantuloa edeltävän vuoden kesäkuun loppua. Jos
sote-maakunnan muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitetaan
maakuntavaalit, päätös sote-maakunnan muuttamisesta on tehtävä vaalivuotta
edeltävän vuoden loppuun mennessä. Samassa yhteydessä päätetään sote-maakunnan
muutosta vastaavasta 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun maakuntajaon muutoksesta.
Sote-maakunnan muutos on määrättävä tulemaan
voimaan kalenterivuoden alusta. Kunnan siirtämistä koskeva maakuntajaon muutos
on määrättävä tulemaan voimaan sitä vuotta seuraa- van kalenterivuoden alusta,
jona toimitetaan seuraavat maakuntavaalit.
Päätökset sote-maakunnan muuttamisesta sekä
maakuntajaon muuttamisesta on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa ja
toimitettava julkaistavaksi muutoksen kohteena olevissa sote- maakunnissa siten
kuin sote-maakunnan ilmoitukset sote-maakunnassa julkaistaan. Päätökset
sote-maakunnan muutoksen hylkäämisestä sekä maakuntajaon muutoksen
hylkäämisestä on an- nettava erikseen tiedoksi esityksen tekijälle.
3 luku: Sote-maakunnan hallinnon muodostaminen
12 § Sote-maakuntavaltuuston muodostaminen kesken vaalikauden
Sote-maakuntien yhdistymistä koskevan
valtioneuvoston päätöksen jälkeen yhdistyvien sote- maakuntien
sote-maakuntavaltuustot valitsevat keskuudestaan uuden sote-maakunnan sote-
maakuntavaltuustoon valtuutetut ja varavaltuutetut maakuntavaalikauden loppuun
kestäväksi toimikaudeksi.
13 § Uuden sote-maakunnan sote-maakuntahallitus
Edellä 12 §:ssä tarkoitettu uuden sote-maakunnan
sote-maakuntavaltuusto valitsee ensimmäisessä koko-uksessaan uuden
sote-maakunnan sote-maakuntahallituksen jäsenet ja varajäsenet.
14 § Sote-maakunnan muutoksen huomioon ottaminen vaaleissa
Jos sote-maakunnan muutoksen voimaantuloa
edeltävänä vuonna toimitetaan maakuntavaalit, ne on toimitettava muutoksen
kohteena olevissa sote-maakunnissa uusien sote-maakuntien mukaisesti.
15 § Muiden luottamushenkilöiden toimikausi ja viranhaltijoiden
viranhoidon alkaminen
4
luku: Sote-maakunnan
muutoksen vaikutukset
16 § Henkilöstön asema
Sote-maakunnan muutos, joka johtaa henkilöstön
työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi.
17 § Omaisuuden ja velkojen siirtyminen sote-maakunnan lakatessa
Sote-maakuntien yhdistyessä siirtyvät lakkaavan
sote-maakunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet uudelle
sote-maakunnalle.
Sote-maakuntien yhdistymistä koskevan
valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen lakkaavan sote-maakunnan
viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta sote-
maakuntaa sitovia vaikutuksia, paitsi, jos päätöksentekoa ei voida asian
kiireellisyyden vuoksi lykätä.
19 § Taloudellisen selvityksen toimittaminen
Jos kunta siirretään toiseen maakuntaan,
muutoksen kohteena olevien sote-maakuntien on toimitettava sote-maakuntien
omaisuutta muutosalueella koskeva taloudellinen selvitys, jollei sitä muutoksen
vähäisten vaikutusten vuoksi tai muusta syystä ole pidettävä tarpeettomana.
Sellainen kiinteään omaisuuteen kohdistuva
vuokra- tai muu käyttöoikeus sekä kiinteään omaisuuteen kiinteästi liittyvä
irtain omaisuus, joka yksinomaan tai pääasiallisesti palvelee sote-maakunnan
palvelujen järjestämistä kyseisen kunnan alueella asuville, siirtyy sille sote-
maakunnalle, johon alue siirretään.
Sote-maakunnan on korvattava 2 momentissa
tarkoitettu omaisuus alueen luovuttavalle sote- maakunnalle. Sote-maakuntien on
sovittava siitä, miten korvauksen määrässä otetaan huomioon sote-maakunnille
muutoksesta aiheutuvia velvoitteita ja taloudellisia vaikutuksia.
Muu muutoksen kohteena olevan sote-maakunnan
omaisuus sekä varat ja velat siirtyvät toiselle sote-maakunnalle vain, jos
sote-maakunnat niin sopivat.
Omaisuuden sekä velkojen ja velvoitteiden
jakaminen muutoksen kohteena olevien sote-maa- kuntien kesken ei saa vaarantaa
velkojien eikä muiden oikeudenhaltijoiden asemaa. Jollei vel- koja tai
oikeudenhaltija ole valtio, vastuuta sitoumuksesta ei saa siirtää toiselle sote-maakun-
nalle ilman kyseisen oikeudenhaltijan suostumusta.
5
luku: Erinäiset
säännökset
20 § Muutoksenhaku
21 § Erityinen valitusoikeus sote-maakunnan viranomaisen
päätöksestä
22 § Voimaantulo
Tällä lailla kumotaan maakuntajakolaki
(1159/1997).
Sote-maakunnista ja maakuntajaosta tämän lain
voimaantullessa säädetään voimaanpa-nolaissa ( / ).
Kumottua maakuntajakolakia ja sen nojalla
päätettyä maakuntajakoa sovelletaan vuoden 2022 loppuun, jollei lailla erikseen
toisin säädetä.
Valitukseen, joka tehdään ennen tämän lain
voimaantuloa annetusta päätöksestä, sekä tällai- sen asian käsittelyyn
valituksen johdosta ylemmässä valitusviranomaisessa sovelletaan tämän lain
voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Hyvää ministerityöryhmän linjauksissa oli se, että saamme lausua asiasta ja että kuulemme myös muiden alueen toimijoiden näkemyksiä Savon alueen sote-ratkaisihin. Näitä toimijoita ovat mm. kaikki Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntien kunnat, sairaanhoitopiirit sekä maakuntaliitot.
Hanna Kosonen (kesk.) toi esille tiedotustilaisuudesssa sen, että Suomen Keskusta haluaa säilyttää Savonlinnan sairaalan tason. Tämä on meille keskustalaisille ollut itsestään selvää, mutta osa päättäjistä on halunnut hämärtää tätä.
Hienoa laajemminkin on se, että Savonlinnan asioihin perehtyneet Keskustan ja Sdp:n ministerit näyttävät edelleen olevan Savonlinnan sairaalan säilyttämisen takana. Itä-Savon kimurantti tilanne on huomioitu ja se nostettiin esille ministerityöryhmän tiedotustilaisuudessa. Tämä nousee esille esim. seuraavista, ministereiden Kiuru ja Kosonen kommenteista;
Valmistelussa päänvaivaa on aiheuttanut Savon maakuntien jakautuminen sote-uudistuksen yhteydessä. Hallitus pyytää lausuntoja kahdesta eri vaihtoehdosta. Toisessa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat Pohjois-Savoon, toisessa Etelä-Savoon. – Nämä ovat aidosti tasavertaiset vaihtoehdot. Maakuntajako ratkaistaan vasta lausuntokierroksen jälkeen, Kiuru sanoi.
Erityisesti Savonlinna on ollut pohjaesitykseen tyytymätön ja haluaisi järjestää palvelunsa yhdessä Pohjois-Savon kanssa.
Keskustaministeri Hanna Kosonen sanoi, että tärkeintä on turvata keskussairaaloiden palvelut. – Keskustan tavoite on ollut yhteinäinen Etelä-Savo. Jos tämä vaihtoehto valitaan, silloin täytyy löytyä keinot siihen että sekä Savonlinnan että Mikkelin sairaaloiden taso säilyy.
Nyt tilanne on eri kuin syksyllä 2019, jolloin lausuttiin pelkästään sote-maakuntavalmistelun suunnasta. Nyt pöydällä on aivan kaikki aluekysymykset. Se muuttaa tilannetta ja on pelkästään hienoa, että valtioneuvosto haluaa tarkastella tätä asiaa kokonaisuutena.
On ollut harmi, että Itä-Savossa keskustelu sote-ratkaisusta on ollut lähes pelkästään aluejakoon liittyvää (Pohjois-savo vs. Etelä-Savo). Lisäksi siihen on ladattu sellaisia asioita, joiden toteutumisen mahdollisuus on vähintään kyseenalainen, esim. Kampussairaala, Alueratkaisu tulisi nähdä välineenä sille, että Savonlinnan keskussairaalan asema ja laajuus saadaan säilytettyä. On myös huomattava, että työnjako- ja yhteistyöratkaisuja ei olla saatu aikaan Etelä-Savon kanssa aiemmin eikä Pohjois-Savon kanssa, vaikka suunnasta päätettiin lokakuussa 2019.
Tulevan lausunnon rakentamisessa tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat; 1. Edellytetään, että sosiaali- ja terveysministeriön johdolla neuvotellaan ja aikanaan päätetään työnjakoratkaisut Savonlinna keskussairaalan osalta joko Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kesken, ei siis pelkkää suuntaratkaisua vaan suunta + sisältö. 2. Itä-Savon tulee edelleen edellyttää keskussairaaloiden aseman ja laajuuden turvaamista sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntöön tehtävällä kirjauksella. Saisimme ratkaisulle eduskunnan tuen, samalla tulee ns. keskittämisasetus päivittää tätä vastaavaksi. Suomen Keskusta rp:n puoluejohto on tätä tukenut, mutta maan hallitus ei ole saanut aikaiseksi yksimielisyyttä asian suhteen. 3. Tiedotustilaisuudessa kävi ilmi, että maakuntien rahoitukseen voidaan tehdä erillisratkaisuja ja tätä Itä-Savo tarvitsee samoin kuin muutkin kahta keskussairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit.
Talousarvion käsittelyssä tärkeää olisi ollut saada Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä tehtävien ostojen osalta määrärahahuojennus senkin vuoksi, että kaupunginvaltuusto antaisi signaalin kuntayhtymälle (Sosteri) menosäästöjen hakemiseksi nykyistä hanakammin.
Laajan ja polveilevan keskustelun jälkeen esityksemme ei kantanut maaliin saakka. Tästä johtuen emme saaneet katetta sivistystoimen määräraharaamiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Lisäksi tällä katteella olisi palautettu elinkeinotoimen sekä sivistys- ja teknisen lautakunnan avustukset vuoden 2019 tasolle.
Illan edetessä saimme lävitse määrärahalisäyksen varhaiskasvatuksen tulosalueeseen liittyen, kustannusvaikutus +260 000€. Iso kiitos tästä sivistyslautakunnan pj:lle Jonne Tynkkyselle.
Lisäksi jo pitkään vellonut keskustelu ns. kyläkoulujen tilanteesta saattoi hieman selkiintyä, koska saimme lävitse selkeän kirjauksen koulujen turvarajasta. Tämä antanee nyt työrauhaa näille kouluyksiköille. Myös koulujen saneerausasioita tulisi arvioida kokoaan uudesta viitekehyksestä. Nyt ollaan tuotu esityksinä näiden koulujen peruskorjauksia. Sellaista toivetta eivät koulujen käyttäjät taikka siellä työskentelevät ole esittäneet oman ymmärrykseni mukaan.
Päätetty talousarvo vuodeksi 2020 ja taloussuunnitelma vuosille 2020 – 2023 ovat tasapainossa eli alijäämää ne eivät osoita. Tämä on se kaikkein tärkein asia tällaisessa päätöksenteossa.
Ohessa hieman tarkemmin muutosesitykset;
Strategiset kärkihankkeet 2020 – 2023, s. 14
Muutosesitys:
Tekstilisäys strategisten hankkeiden taulukon alle (s.14)
Kuttuuripääkaupunki 2026. Hankkeen suunnittelun ja mahdollisen toteuttamisen tukeminen.
Hyväksyttiin yksimielisesti.
s. 31
Muutosesitys:
Esitän, että tähän talousarviokirjaan lisätään nimikeluettelo määrineen.
Perustelu. Osio antaa tärkeää tietoa päättäjille päätöksenteon tueksi.
Hyväksyttiin
Ostot Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä –kohta, s. 50
Muutosesitys:
TA 2020 toimintakulut määrärahasta 149 191 978€ vähennetään 650 000€.
Tällainen kehitys ei voi jatkua. Kuntayhtymän tulee löytää uusia keinoja saada näitä ylisuuria kustannuksia kuriin. Savonlinnan kaupunki on omalta osaltaan toteuttanut menosopeuttamista monin eri keinoin ja niin, että sen toimialojen yksikkökustannukset ovat varsin kustannustehokkaita, vaikka asukasluku on laskenut.
Kaupungin toimialojen palvelutuotantoa ei voi vaarantaa siirtämällä resursseja yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen katteeksi. Olemme erityisen huolissamme nuorimpien ikäluokkien saamista palveluista eli varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta.
Tässä yhteydessä on hyvä myös muistaa, että kaupunki on käyttänyt tulorahoituksen keinot käytännössä jo loppuun.
Tämä saatava säästö käytetään sivistystoimen tulosalueiden raaminylityksen katteeksi 550 000€:lla ja avustuksiin suunniteltujen leikkausten poistamiseksi 100 00€:lla. Tämä avustus-osio kohdennetaan talousarvion avustuskohdassa tarkemmin.
Tämä esitys ei mennyt lävitse. Harmittavasti emme saaneet tätä kautta sivistyslautakunnan tuskaa hellitettyä niin käyttötalouden kuin sen alaisten avustusten osaltakaan.
s. 52
Muutosesitys:
Poistetaan s. 52 lause; ”Kaupunginvaltuuston aikaisempi päätös koulujen lakkautusrajaa koskevasta oppilasmäärästä (25) poistetaan kokonaisuudessaan.”
Sen tilalle kirjataan seuraavaa;
Koulun lakkautusraja on 25 oppilasta. Kouluilla, joissa on esiopetusta, koulun lakkautusrajan määrittelyssä huomioidaan myös esikoululaiset.
Mikäli koulun oppilasennuste palautuu lähivuosina 25 oppilaaseen tai sen yli, ei kahden vuoden oppilasmäärän alitus aiheuta automaattisesti koulun lakkauttamista, vaan asia tuodaan valtuuston ratkaistavaksi.
Päätös: Hyväkyttiin 28 – 23
s. 95 – avustukset
Muutosesitys:
Kehittämis- ja elinkeinopalveluihin TA2020 kohtaan lisätään 15 000€.
Tämä esitys ei mennyt lävitse.
s. 115
Muutosesitys:
Lisätään tekstikirjaus hankkeeseen 8803 sivistystoimen rakennukset 8683 Louhen koulu, Kerimäki
”Koulun mahdollisesti tarvitsemat korjaukset tehdään täsmäkorjauksin korjausvelkakohteet –määrärahalla.”
Tämä esitys meni myös lävitse.
Talousarviokäsittelyssä tehtiin paljon muitakin esityksiä, niistä saa selkoa tutustumalla valtuuston pöytäkirjaan, siihen pääset tästä linkistä.
Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen ja Mertalan koulun musiikkiluokkalaiset esiintymässä Savonlinnan kaupungin ja seurakunnan itsenäisyysjuhlassa seurakuntalkeskuksessa. Hienoa, että luokat saatiin repertuaariin mukaan syksystä 2019. Tein tästä esityksen sitovaksi tavoitteeksi viime vuoden talosuarviokäsittelyssä ja lävitse meni selkein äänin. Kuva Reima Härkönen.
Vein Savonlinnan kaupungin tervehdyksen vuoden 2019 itsenäisyyspäiväjuhlaan. Samalla huomioimme sodissa kaatuneet laskemalla seppeleet Kirkkopuistoon ja Talvisalon hautausmalle. Ohessa tervehdyspuheeni.
Suomen tasavallalla on takanaan tänään 102 vuoden mittainen taival itsenäisenä kansakuntana. Se tarkoittaa runsaan kolmen täyden sukupolven mittaista aikaa. Näiden sukupolvien aikana maamme on kokenut ennennäkemättömän vaurastumisen jakson. Niukkuuden noidankehä on murrettu monin tavoin ja juuri nyt eletään yltäkylläisyyden Suomessa. Noihin vuosiin ja jokaisen sukupolven kollektiiviseen muistiin mahtuu paljon, tosi paljon onnea ja menestystä, mutta myös suurta surua. Tämän rakkaan isänmaan eteen on tehty paljon uhrauksia.
Kuten me kaikki hyvin tiedämme, Toisen maailmansodan melskeisinä vuosina Suomen kansan itsemääräämisoikeus oli uhattuna. Ylivoimaiselta näyttäneen vihollisen karattua päälle suomalaisista otettiin todellakin mittaa. Me suomalaiset onnistuimme saman tien unohtamaan aiemmat kansalliset ristiriidat ja yhdessä tuumin asettauduimme vihollista vastaan. Käydyissä taisteluissa Suomi sai pelastetuksi kaikkein tärkeimmän eli kansallisen itsenäisyyden ja kansakuntamme vapauden. Tahto siitä, millainen Suomi tulee jatkossa olemaan, muodostettaisiin siis edelleen rajojemme sisällä. Tähän kaikkeen verrattuna valtakuntamme tai tämän kotikaupunkimme nykyiset ongelmat ovat mittakaavaltaan mitättömiä. Tällaiset juhlapäivät ovat omiaan palauttamaan tämän mittakaavan mieliin!
Hyvä juhlaväki. Tämä paikka on mitä parhain jakaa Teidän kanssanne tapahtuma eilispäivältä. Eilen nimittäin pidimme savonlinnalaisissa lukioissa lakkiaisten ohella itsenäisyysjuhlan, jossa siirrettiin suomalaisten veteraanijärjestöjen kouluille tasan kaksi vuosikymmentä sitten lahjoittama vapauden viestikapulan koulujemme vanhimmilta ikäluokilta toiseksi vanhemmille. Kapulan sisältämä viesti kertoo Suomen itsenäisyydestä ja niistä teoista, joilla tätä varmistettiin aikanaan.
Olen tässä yhteydessä aina perännyt tämän ajan nuorilta hetken eläytymistä näiden veteraani-ikäpolven ihmisten elämään. Olen pyytänyt heidät ajattelemaan sitä, kuinka erilaisia näistä ihmisistä olisikaan saattanut tulla ilman näitä sotakokemuksia? Miten paljon helpompaa heidän elämänsä olisi ollut, ellei suurvaltapolitiikka olisi mullistanut heidän elämänhistoriaansa.
Mietitäänpäs hetken aikaa … parhaat nuoruusvuodet rintamalla, kuolema kurkkimassa olan takaa kaiken aikaa, epätietoisuutta huomisesta. Ei todellakaan kadehdittava kohtalo! Jos henki säilyi, sodan arpia niin fyysisiä kuin henkisiä oli kannettava mukana hamaan loppuun saakka. Isänmaan hyväksi annettu uhri pistää ajattelemaan!
Hyvä juhlaväki. Haluan kiittää Savonlinnan kaupungin puolesta kaikkia niitä tahoja ja ihmisiä, jota pitävät yllä tätä arvokasta veteraaniperintöä. Uskallan väittää, että täällä meillä tämä asia on hoidettu esimerkillisesti. Haluan myös tässä yhteydessä kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tämän juhlan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi haluan tuoda vielä juhlaan hyvän mielen kiitoksena sen, että Savonlinnaan saatiin palautettua musiikkiluokkatoiminta muutaman vuoden tauon jälkeen. Tänään kuulemme Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen ja Mertalan koulun musiikkilukkien yhteisesityksen. Tämä olkoon esimerkkinä siitä, kuinka yhteiskunta pystyy korjaamana tekemänsä virheet
Hyvä juhlaväki, haluan toivottaa Teille kaikille Savonlinnan kaupungin puolesta hyvää itsenäisyyspäivää.
Ryhmäpuheenvuoroa pitämässä 11.11.2019 Savonlinnan kaupungin talousarviokäsittelyssä. Kuva Sanna Metsälä.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin mm. kunnallisen tuloveron nostosta 0,5%-yksiköllä. Vuoden 2020 veroprosentti on siis 22,75%. Myös kiinteistöveroihin tehtiin korotuksia, esim. vakituisen asunnon vero on jatkossa 0,59%, nousua 0,03%-yksikköä. Perusteena näille nostoille ennen kaikkea sosiaali- ja terveysmenojen kalleus Savonlinnassa. Sama vaiva näyttää toki vaivaavan koko maata, mutta Savonlinnan lähtötilanne on jo valmiiksi heikko.
Ohessa muutaman pykälän osalta lisäinfoa ja päätöksen perusteluita sekä talousarvioasiassa pitämäni keskustan ryhmpuheenvuoro.
Tekemäni esitys asian jättämisestä uudelleenvalmisteluun tulikin valtuuston päätökseksi. Asia on kimurantti, mutta sitä tulisi selvittää hieman kokonaisvaltaisemmin, koska nämä yksityistiekunnat toteuttavat julkista palvelua ja kaupunkimme on hakeutumassa saaristokunnaksi. Ohessa esitys ja sen perusteet.
—
Savonlinnan kaupunginvaltuusto päättää, että asia jätetään uudelleen valmisteluun.
Valmistelussa selvitetään yksityistiekuntien tilanteen parantamista mm. maksatusta aikaistamalla sekä mahdollisten vastavakuuksien selvittämisellä. Savonlinnan kaupungin tulee olla yhteyksissä kyseessä oleviin yksityistiekuntiin.
Samalla tarkastallaan kupungin takausperiaatteita siten, että tällaiset luonnollisten monopolien tilanteet otettaisiin paremmin. Huomioon kokonaisharkinnassa ja kaupunki voisi olla takaajana tällaisissa lossi- ja lauttatiekunnissa.
Tämä selvitys tulee olla valmis seuraavaan valtuuston kokoukseen mennessä.
Perusteena tälle mm. seuraavat kuntalain esitöissä mainitut perusteet;
Kunta voi takauksen antaa sellaista toimintaa varten, joka ei lähtökohtaisesti tapahdu kilpailutilanteessa markkinoilla. Tällaiseksi tilanteeksi kuntalain esitöissä on mainittu luonnollisten monopolien tilanteet, kuten esimerkiksi kuntien alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien toiminta. (HE 268/2014 vp. s. 231). Yksityistien tiekunta rinnastuu hyvin vesiosuuskuntaan ja siksi takauksen myöntäminen ei ole lainvastaista.
Asian selostusosassa on ihan oikein mainittu, että kunnan edut tulisi turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kuntalain esitöiden mukaan, tällä tarkoitettaisiin sitä, ettei vaadittavien vastavakuuksien tarvitsisi kattaa koko takaukseen liittyvää riskiä, vaan kunnan riskien hallinnan näkökulmasta riittävän osan. Pykälässä mainittujen edellytysten täyttyminen tulisi arvioida jokaisen toimenpiteen osalta erikseen. (HE 268/2014 vp. s. 230).
§ 130 Talousarvion 2020 käsittely
Pitämäni keskustan ryhmäpuheenvuoro. Ryhmyreiden puheitten jälkeen esitin ryhmien välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti talousarvion jättämisestä pydälle seuraavaan kokoukseen, joka pidetään 9.12.2019.
—
Arvoisa neiti valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, tiedotusvälineiden edustajat sekä paikalle saapunut lehteriyleisö
Keskustan valtuustoryhmä on kohtuullisen tyytyväinen käsittelyssä olevaan talousarvioesitykseen vuodelle 2020 ja edelleen taloussuunnitelmaan kaudelle 2020 – 23. Tulemme kuitenkin perustellusti esittämään joitakin muutosesityksiä talousarviokirjan käyttötalous- ja inevstointosiin.
Periaatteellisin kannanottomme on se, että haluamme kirjata talousarviokirjaan sivistyspalveluita koskevaan osaan selkeästi sen, että sivistystoimen palveluverkosta päätettäessä noudatetaan kaupunginvaltuuston aiemmin tekemää linjausta 25 oppilaan (sisältää esioppilaat) turvarajasta.
Kyläkoulujen ei tarvitse enää olla ukkosenjohdattimina valtuustoryhmien välisessä nahistelussa.
Hyvät kuulijat. Savonlinnan kaupunki on harmittavasti ajautunut korkean veroasteen kunnaksi. Lienee paikallaan todeta, että tärkein syy tälle on ollut kaupunkimme ylisuuret sosiaali- ja terveysmenot kaupunkilaisten palvelutarpeeseen verrattuna. Tämä välys on kasvanut kasvamistaan ja se on nyt kaiketi n. 26 miljoonaa euroa. Osa toki tästä välyksestä selittyy tekemällämme arvovalinnalla siitä, että haluamme säilyttää laajaa palvelutarjontaa tarjoavat keskussairaalan.
Tämän johdosta ryhmämme kannattaa kunnan tuloveron nostamista 0,5%-yksiköllä, veroasteemme olisi vuonna 2020 22,75%. Lisäksi tulemme hyväksymään kiinteistöveroihin tehtävät korotukset. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että ilman vuosi sitten päätettyjä henkilöstömenoleikkauksia menojen sovittaminen tulokehykseen olisi ollut vielä tuskallisempaa. Taloussuunnitelmakaudella 2020 – 2023 Savonlinnan kaupungin talous on kuntalain säätämällä tavalla tasapainossa. Ilman näin raskaita tulo- ja menopuolen päätöksiä se ei sitä olisi!
Loppuvuoden aikana hallintokunnille, varsinkin sivistyksen ja teknisen toimen toimialat, joutuvat päättämään käyttötaloussuunnitelmansa haastavassa tilanteessa. Keskustalla on vahva edustus näiden toimialojen päätöksiä tekevissä toimielimissä. Kannamme kortemme kekoon tässä työssä tätä kautta.
Haluan kiittää Savonlinnan kaupungin viranhaltijoita hyvin tehdystä esittely- ja valmistelutyöstä tähän talousarvioon liittyen. Halua myös valtuustoryhmämme puolesta kiittää muita valtuustoryhmiä talousasioiden asiallisesta käsitellystä ja hyvästä yhteistyöstä.
Keskustan valtuustoryhmä on valmis hyväksymään talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman aikavälille 2020 – 2023 myöhemmin kuultavin varauksin ja vastaesityksin.
Savonlinnan kaupunki juoksee kasaan hyvinvointisuunnitelman kuluvan lukuvuoden aikana.
Työ vaatii tuekseen tämän hetkistä hyvinvointitietoa. Näitä indikaattoreita lasten ja nuorten osalta on saatavissa objektiivisesti THL:n organisoiman kouluterveyskyselyn kautta. Kyselyn tulokset on julkistettu THL:n verkkosivuilla. Kyselyyn on vastattu keväällä 2019.
Ohessa keskeisimmät hyvinvointindikaattorit peruskoululaisten (4- ja 5 -luokkalaiset sekä 8- 9 -luokkalaiset), lukiolaisten ja ammattiopiston opiskelijoiden osalta. Näitä tietoja on sitten verrattu oman maakunnan sekä koko valtakunnan vastaaviin tuloksiin.
Esa Valkonen (vas.) kirjoitti mielipidekirjoituksen sanomalehti Itä-Savoon. Siinä oli sen verran epätarkkuutta, että piti kommentoida. Ohessa tämä kommenttini ja sen päätyttyä Esan kirjoitus.
—
Esa Valkoselle Nätkin koulumuotoasiasta – väitteesi ei pidä paikkaansa!
Sanomalehti Itä-Savossa olleessa mielipidekirjoituksessa kaupunginvaltuutettu Esa Valkonen (vas.) kirjoitti, että maaliskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa lähes puolet keskustan valtuustoryhmästä oli valmis sulkemaan Nätkin koulun. Väite ei pidä paikkaansa.
Valtuuston päättäessä Nätkin koulumuoto –asiaa vastakkain oli kaksi mallia. Äänestyksessä valtuuston enemmistö kannatti tilaelementtiratkaisuna ja leasing-rahoituksella toteutettavaa luokkien 1 – 5 ja kahden pienryhmän koulua 25 vuoden ajalle. Vähemmistöön jääneet halusivat Nätkille vuokrattavan tilaelementtikoulun vuosiluokkia 1 – 4 varten viiden vuoden vuokrasopimuksella, tarvittaessa käytettäisiin optiovuosia.
Keskustan valtuutetuista yhdeksän äänesti valtuuston enemmistön kannan mukaisesti ja seitsemän äänesti tappiolle jääneen vaihtoehdon puolesta. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää perustelleen päätöstään asian puutteellisella valmistelulla.
Kukaan valtuutetuistamme ei siis ollut lakkauttamassa Nätkin koulua. Se olisikin ollut yllätys, koska valtuustoryhmämme on yksiselitteisesti ollut valtuuston tekemän periaatelinjauksen kannalla eli koulu on turvassa, jos oppilasmäärä ei alita pysyvästi 25 oppilaan rajaa.
Tulevassa valtuuston kokouksessa Kallislahden koulun jatkosta päätettäessä samalla ollaan tosiasiallisesti päättämässä tämän turvarajan olemassaolosta. Sanomalehti Itä-Savon toimitettua juttua lukiessa käy ilmi, että oppilasmäärä Kallislahdessa ei taivu pysyvästi alle 25 oppilaan, suorastaan päinvastoin, koulun oppilasmäärähän on kasvussa. Jos Kallislahden koulu ei saa lupaa jatkaa toimintaansa, teoriassa kaikki koulut ovat jatkossa liipaisimella, jos tällaista kielikuvaa sallitaan käytettävän. Itse en koe tällaista epävarmuutta toivottavana tilana.
Maanantaina 28.10.2019 Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti ns. sote-linjauksesta (KV 110§ / 28.10.2019). Päätöshän meni ihan ok, mutta olisin halunnut kovasti paljon viestittää tässä yhteydessä sen, että Savonlinnan keskussairaalaa ei pelasteta hakeutumalla isomman toimijan kainaloon, olipa se kainalo tarjolla Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa tai vaikkapa Lappeenrannassa. Sairaalamme jatkoa turvaisi parhaiten sen aseman ja nykyisen laajuuden kirjaaminen terveydenhuoltolakiin (1326/2010).
Esitykseni voitti toisen vastaesityksen, jonka teki valtuutettu, maakuntahallituksen pj. Jarkko Wuorinen (kesk.). Sen jälkeen esitykseni hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle.
Ohessa perusteluni tekemälleni ehdotukselle pohjaehdotukseen tehtävästä lisäyksestä;
—
Sote-uudistuksessa on useita tavoitteita. Palvelujen painopistettä tulisi siirtää perustasolle ja ennalta ehkäisevään toimintaan, jotta erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve vähenisi.
Tämän lisäksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet. Kuten tiedämme, vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta 18 maakunnalle. Aikanaan myös näiden palveluiden rahoitus ja ohjaus tulevat uudistumaan.
Nyt päätämme siitä, minkä maakunnan hoteisiin hakeudumme tätä sote-valmistelua tekemään. Keskustan valtuustoryhmä kannattaa hakeutumista Pohjois-Savon sote-maakuntavalmisteluun. Meille ei kuitenkaan riitä kaupunginhallituksen pohjaesitys, vaan haluamme päätökseen mukaan rakenteita, joilla vasta keskussairaalamme asema ja toiminnan laajuus tulevat säilymään.
Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että valinnan tästä sote-suunnasta vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Jos tämä tänään varmaankin aika yksimielisesti päätettävä linjaus ei jostakin syystä käy, peli alkaa eräällä tavoin alusta. Siltoja ei saa polttaa mihinkään suuntaan!
Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Savonlinnan sote-menot ovat väestön palvelutarpeisiin nähden n. 22 miljoonaa euroa suuremmat. Osa tästä selittyy omalla valinnallamme siitä, että pidämme sairaalan nykytasoa yllä.
Tämä kustannusasia tulee vastaan ainakin siinä vaiheessa, kun maahan on synnytetty nämä uudet sote-rakenteet. Tämän hetkisen tiedon mukaan maakunnallinen sote-valtuusto tulee päättämään niistä asioista, joista nykyisin kunnat tai kuntayhtymät tekevät. Nämä asiat voidaan kiteyttää kolmeen osaan; palveluverkko, palvelujen laatu ja palveluiden määrä. Pahoin pelkään, että tätä kustannustehottomuutta ei tulla sallimaan aikanaan sote-valtuustoissa. Nyt tulisi puhua myös näistä asioista!
Mielestäni aikoa keino säilyttää Savonlinnan keskussairaalan asema ja laajuus on saada kirjattua nämä asiat terveydenhuoltolakiin. Olemme saaneet useammalta ministeriltä kuulla sen, että Savonlinnan kaupungin ahdinkoon tullaan puuttumaan. Nyt on tämän lupauksen lunastamisen aika.
Näillä saatesanoilla esitän seuraavaa lisäystä kh:n pohjaesitykseen.
Kesän 2019 ja syksyn 2019 aikana sekä sosiaalidemokraattien että keskustan Savonlinnan asiaan perehtyneet ministerit ovat eri tavoin viestittäneet, että ne pitävät nykyisen Savonlinnan keskussairaalan ja sen toiminnallisen tason säilyttämistä tärkeänä.
Ainoa keino turvata Savonlinnan, kuten muidenkin nykyisten keskussairaaloiden nykyisen laajuinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystävä sairaala (ml. anestesiologia, kirurgia ja sisätaudit), on kirjata kaikki nykyiset keskussairaalat terveydenhuoltolakiin (1326/2010) ja määritellä niiden tehtäväksi edellä mainittu laajuus. Muussa tapauksessa sairaaloiden laajuuden määrittely jää mahdollisten tulevien sote-alueiden valtuustojen päätöksenteon varaan, mikä voi tarkoittaa joidenkin sairaaloiden alasajoa. Tästä syystä Savonlinnan kaupunki pyytää maan hallitusta ja eduskuntaa muuttamaan terveydenhuoltolakia edellä mainitulla tavalla.
Savonlinnan kaupunginhallitus joutui pitämään ylimääräisen kokouksen ti 8.10.2019 hallituksen enemmistön pyydettyä sitä koolle. Touhukkaana hankkeen puuhaajana oli kokoomuslainen hallitusjäsen.
Hallintosäännön mukaanhan tämä kyllä meni, mutta kokous ei varmaan ollut kunniaksi kenellekään. Kaupunginhallituksen kokouksen ovat suljettuja, eli niissä käydyistä keskusteluista ei tietenkään voi sanoa mitään muiden kokouksessa olleiden osalta, mutta omat puheenvuorot voi toki referoida. Kokousasia löytyy oheisesta linkistä; http://dynasty.savonlinna.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20196423-5
Toin kokouksessa esille ihmetyksen koko kokouksen tarpeellisuudesta. Lisäksi hämmästelin, miksi aiemmassa kokouksessa sovittu kaupunginhallituksen sote-linjaukseen liittyvä valmisteluaikataulu ei nyt käynytkään hallituksen enemmistölle. Ylimääräisessä kokouksessahan olisi tullut ottaa kantaa Savonlinnan kaupungin ns. sote-linjaukseen eli siihen, minkä maakunnan hoteissa olisimme aloittaessamme ns. sote-maakunnan valmistelun. Pidän tätä linjausta tämän valtuustokauden merkittävimpänä.
Vaikka osa on toista mieltä, olen edelleen sillä kannalla, että tähän sote-linjaukseen erinomaisen vahvasti liittyy itä-savolaisen erikoissairaanhoidon ympärillä käyty suunnitteluprosessi. Ulkopuolinen toimija on tehnyt selvityksen Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien osalta. Tämä asiakirja ei ole vielä julkinen, mutta samasta asiasta tehty esiselvitys on toki sellainen. Se löytyy oheisesta linkistä. http://publish.psshp.fi/kokous/2019342209-4-1.PDF
Nopeasti lukien sieltä löytyy muutamia ison kokoluokan asioita, jotka vastaavissa yhdistymishankkeissa ovat aiheuttaneet vilkasta parranpärinää, jopa kariuttaneet nämä. Tässä esiselvityksessä tällaisia ovat esim. erikoissairaanhoidon palveluiden hinnoittelu, tulevien ”kampusten” profilaatioihin liittyvät asiat asiakas- ja suoritetulovirtoineen sekä sairaanhoitopiirin vaihtumisesta aiheutuvat peruspääomakysymykset.
Itseäni päätöksentekijänä suorastaan pelottaa tilanteet, jossa vaikeasta ja kompleksisesta asiasta tehdään liian suora ja yksioikoinen. Nyt oli suuri vaara tällaiselle. Lukiessanne k-hallituksen päätöksen selostusasiaa käy ilmi, että pelkästään erikoissairaanhoidon näkövinkkelistä tällaista asiaa ei voi katsoa. Kaupunginjohtajamme teki hyvä päätösesityksen nopeassa aikataulussa. Kaupunginjohtajan toiminta vastaa hyvin keskustan valtuustoryhmän kantaa.
Sotelinjauksen valmisteluille on eilisen päätöksen jälkeen nyt varattu riittävä aika. Kuntalaiset saavat lausua sanasen asiasta ja kaupunginhallitus pääsee tätä linjaa päättämään 22.10.2019 kokouksessaan. Toivottavasti siellä nämä ”keulijat” ovat läksynsä oppineet ja päästään tekemään perustelu, hyvä päätös kaikella sillä tiedolla, joka juuri silloin on meidän käytettävissämme. Kaupunginvaltuusto sitten toivon mukaan pystyy linjaamaa suunnan yksimielisesti 28.10.2019.
Ihan lopuksi on vielä hyvä muistaa, että aiempi pyrintö erikoissairaanhoidon järjestämisestä ulkoistamisen avulla kariutettiin maan hallituksen toimesta. Tässä tulee perätä ”kaatajan vastuuta”. Vastuuta kannettaisiin parhaiten, jos maan hallitus antaisi esityksen eduskunnalle terveydenhuoltolakiin (1326/2010) tehtävään kirjaukseen siitä, että kaikissa nykyisissä keskussairaaloissa säilyisi erikoissairaanhoidon päivystys. Vain tällainen antaisi riittävät takeet Savonlinnan keskussairaalan säilymiselle. Mitkään muut vaihtoehdot eivät tätä turvaa aukottomasti anna.
Joskus kiireessä vauhti on kova. Jouduimme hajauttamaan edunvalvontamatkallamme päättäjäporukan kahtia. Osa jäi juttelemaan ministeri Kiurun kanssa pidemmäksi aikaa (ministeri tuli hieman myöhässä tapaamiseen) ja me reippaat nuoret miehet eli valtuuston varapuheenjohtajisto hyppäsi taksiin ja ajoimme eduskuntaan tapaamaan ympäristöministeri Krista Mikkosta. Saimme lämpimän vastaanoton ja lupauksen UNESCO:n luonnonperintökohteen saamiseksi kansalliselle aielistalle. Iso asia meille. Koskaan ei ole kuitenkana niin kiire, etteikö ehtisi entistä pääministeriä jututtaa. Kuvassa Jouni Koskela (vas.), Pekka Turunen, Juha Sipilä (ei ole valstuustomme varapuheenjohtajia) ja Reima Härkönen. Kuva Reima Härkönen.
Savonlinnan kaupungin elinvoimapaketti – maan hallituksen budjettiriihessä pakettiin kuuluvat osiot
Maan hallitus piti 16.9. tiedotustilaisuuden valtion 2020 talousarvion valmisteluprosessin tiimoilta. Tämän budjettiriiheen liittyvästä tiedotteesta saatiin jo lukea positiivisia asioita Savonlinnan elinvoimapakettiin liittyen. Nämä ovat hyviä avauksia ja ehdottomasti koko seudun elinvoimaa lisääviä. Hyvä Savonlinna ja suuri kiitos tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle sekä muille valtioneuvoston jäsenille.
Alla ote valtioneuvoston tiedotteesta, jossa sovittiin elinvoimapakettiin kuuluvista asioista.
Hallitus vahvistaa Savonlinnan seudun elinvoimaa. Osana kokonaisuutta Savonlinnaan lisätään 150 uutta ammattikorkeakoulualoituspaikkaa vuodesta 2020 lähtien sekä käynnistetään valmistelu Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamiseksi vuonna 2024. Lisäksi hallitus edistää Saimaan norppa-alueen pääsyä Unescon maailman luonnonperintökohteeksi.
Savonlinnalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on tehnyt valtaisan yön edistääkseen kaupunkimme elinvoimapyrkimyksiä. Me olimme onnekkaita, että juuri Hanna vastasi tässä kohdin korkeakouluasioista ja ohessa hänen tiedotteensa budjettiriiheen liittyen
Savonlinnan elinvoimapakettiin liittyy toki muitakin elementtejä, joita tässä valtioneuvoston tiedotteessa sivuttiin. Osa näistä kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan ja siksi oli erinomaisen mukavaa luettavaa keskustan puheenjohtajan, elinkeinoministerin Katri Kulmunin omat kommentit asiasta keskustan jäsenkirjeessä. Nyt on keskusta niillä urilla, joilla sen pitääkin olla. Hyvä Katri, Hanna ja muut
Ilahtunut olen siitä, että vihdoin budjetissa toden teolla tunnistetaan niin sanottujen seutukaupunkien merkitys paitsi suomalaiselle teollisuudelle myös koko maan elinvoimaisuudelle.
Yksi tällainen kaupunki on Savonlinna, joka on viime vuosina kokenut isoja menetyksiä. Nyt vahvistamme Savonlinnan tulevaisuuden näkymiä 150 uudella koulutuksen aloituspaikalla. Päätimme myös Parikkalan uuden kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisesta.
Katri vierailee Savonlinnassa 26.10. ja se tarjoaa edelleen mahdollisuuksia näiden edunvalvonta-asioiden edistämiseen.
Kaupungin sisäisenä prosessina tämän elinvoimapaketin valmistelu oli sujuvaa, yksimielistä ja sellaista, johon ei kokonaisuutta häiritseviä elementtejä tällä kertaa päässyt mukaan. Suuri kiitos kuuluu myös kaupunginjohtaja Janne Laineelle. Hienoa pelisilmää oli käydä vielä juuri ennen budjettiriiheä Helsingissä isohkolla päättäjäporukalla varmistamassa, että Savonlinnan asia on tiedossa ja ennen kaikkea muistissa. Tämän tiimoilta tapasimme seuraavat henkilöt; kansanedustaja Heli Järvinen, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, ympäristöministeri Krista Mikkonen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Kaikki tiesivät ja muistivat. Ympäristöministerin tapaaminen jäi valtuuston varapuheenjohtajien tehtäväksi ja matkalla tapasimme ex-pääministeri Juha Sipilän, joka muisti hyvin Savonlinnan asian.
Lopuksi on syytä mainita ja muistuttaa, että edellinen kompensaatioharjoitus kärsi sitä, että pakettiin yritettiin sellaista, joka ei siihen voinut kuulua. Kyseessä oli tietenkin pyrkimys urheilun erityistehtävän saamiseksi Savonlinnaan. Tällaiset luvittamiset päätetään nykyisin aivan eri tavalla, johon tämä junttaporukka silloin pyrki. Lisäksi tämä kaikki tehtiin silloin salassa ja kaupungin erikoislukio, Savonlinnan Taidelukio, pidettiin pimennossa koko hankkeesta. Melkeinpä punaisen kortin paikka asianomaisille, jos tällainen urheilutermi sallitaan!
Lämmin kiitos kutsusta saapua tuomaan Savonlinnan kaupungin tervehdys juhlaanne. Nimeni on Reima Härkönen ja toimin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajana. Siviilipuolella toimin Savonlinnan Taidelukion rehtorina.
Sanomalehti Itä-Savon taannoisessa kirjoituksessa kerrottiin, että tänään tänne on koottu tämän juhlivan koulutuksen entisiä ja nykyisiä opettajia, entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Suurella mielihyvällä bongasin myös lupauksen, että juhla tulee olemaan yhteinen ja ennen kaikkea iloinen. Hienon joukon olettekin saaneet koolle ja juhlahan on jo osoitanut iloisuutensa. Sana Baarikin on jo mianittu. Suurta viisautta on tässä vaiheessa pitää puhe lyhyenä juuri tämän baarin vuoksi!
Aluksi täytyy kiittää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua hyvin sujuneesta yhteistyöstä kaupungin elinvoimapaketin suhteen. Siitähän ensimmäiset osiot on julkistettu syyskuun puolivälissä budjettiriiheen liittyvissä tiedotteissa. Hyvin kävi! XAMK:n Savonlinnan kampus tulee vahvistumaan ja monipuolistumaan kolmen uuden koulutusohjelman ansiosta. Tässä, jos missä, Savonlinnan kaupungin ja XAMK:n hallituksen askeleet menivät samaan tahtiin. Kiitos tästä kaikesta XAMK:n väelle, Teille kaikille.
Tänään olemme kokoontuneet tänne juhlistamaan kuntoutus- ja terveysalan koulutusyksikköä. Onnistuneita toimintavuosia Teillä on nyt takana 35. Olen ymmärtänyt, että tämä yksikkö on ollut kaikkina näinä toimintavuosinaan hyvin vetovoimainen.
Koulutuksen ammattilaisena tämä kertoo minulle paljon. Täällä annettavaa koulutusta arvostetaan. Mielestäni tälle arvostukselle on kaksi syytä. Täällä on varmuudella onnistuttu koulutuksessa ja ohjauksessa, hyvä kello nimittäin kauas kuuluu! Kokemuksesta myös tiedän, että tämä tällaisen toiminnan ylläpitäminen on aika vaikea harjoitus. Joka ainoa vuosi nämä opiskelijat on hankittava, koulutus siis uusintaa eräällä tavalla itsensä joka vuosi.
Tämä koulutuksen arvostus myös kertoo sen, että me suomalaiset arvostamme kaikkinaiseen hyvinvointiin liittyviä ammatteja. Täällä oppinsa saaneet ovat nyt ja tulevaisuudessa tärkeitä ammattilaisia: he takaavat työllään meidän suomalaisten työ- ja toimintakyvyn säilymistä sekä poistavat tai laimentavat ainakin meiltä vammojen ja sairauksien aiheuttamia vaivoja.
Olen myös ymmärtänyt, että olette uusintaneet koulutusta ja tarjonneet myös ei-tutkintotavoitteellista koulusta sitä tarvitseville yhä enemmän. Olen myös ymmärtänyt, että fysioterapia on nykyisin aiempaa vahvemmin mukana alan tutkimustoiminnassa. Vanhamuotoiset oppilaitokset ovat muuttumassa tai jo muuttuneetkin oppimispisteiksi. Olette hyvin eläneet ajassa!
Hyvät kuulijat ja juhlijat! Savonlinnan kaupunki tarvitsee juuri koulutusyksikkönne kaltaisia onnistumisia. Nykyisiin on muotia puhua veto- ja pitovoimasta, tämä on juuri sitä!
Haluan vielä kerran koko Savonlinnan kaupungin puolesta onnitella Teitä ja toivottaa mitä parhainta jatkoa toiminnallenne.
Unkarin tiede- ja kulttuurikeskus, Suomen-Unkarin suurlähetystö ja Unkari-Suomi -seura järjestävät Savonlinnan kaupungin ja usean kulttuuritoimijan kanssa Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan. Kokonaisuuden päätapahtumat olivat 19.9. – 21.9.2019. Teen selkoa omasta osuudestani tähän hienoon taahtumasarjaan.
To 19.9. isännöin kulttuurijohtaja Outi Rantasuon kanssa lounasta kaupungintalolla. Paikalla mm. Budapestin Budavárin pormestari Gábor Tamás Nágy ja Peter Sarik -trion jäsenet, Péter Sárik, Gabor Gálfi ja Attila Gábor ja Tibor Fonay. Ohessa näyte kokoonpanon osaamisesta.
Pe 20.9. Savonlinnan kirjastotalo Joelissa valokuvaaja Ottó Kaiserin valokuvanäyttelyyn liittyvä esittelytilaisuus. Paikalla oli mm. kolmisen kymmentä taidelukiolaista opettajansa Katriina Kaijan johdolla. Tilaisuutta juhlistamaan olivat tulleet mm. Unkarin-Suomen suurlähettiläs Görgy Urkuti, Unkarin tiede-ja kulttuurikeskuksen johtaja Gabor Richly sekä Budavárin pormestari Gabor Tamás Nágy.
Valokuvataitelija Ottó Kaiser teostensa edessä.
Ohessa tilaisuudessa pitämäni tervehdyspuhe;
Herra suurlähettiläs, arvoisat unkarilaiset vieraat, hyvät naiset ja miehet
Haluan Savonlinnan kaupungin puolesta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette edesauttaneet Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan järjestelyissä ja toteutuksessa. Täällä Savonlinnassakin kattaus on ollut monipuolinen ja monet kaupunkilaiset ovat saaneet nauttia jo nyt moniaistisesti eri tapahtumista.
Erityiskiitos Unkarin tiede- ja kulttuurikeskukselle, Unkarin-Suomen suurlähetystölle, Savonlinnan ystävyyskaupunki Budavárille ja Savonlinnan Suomi-Unkari -seuralle sekä paikallisille kulttuuritoimijoille.
Tänään täällä Joelissa juhlistetaan valokuvaaja Ottó Kaiserin valokuvanäyttelyä. Kiitos Otto siitä, että tuot näyttelysi, Kiviä ja ihmisiä, tänne Suomeen ja Savonlinnaan. Kuulin eilen, että tämä on ensimmäinen vierailusi Suomessa, jo oli aikakin. Näyttelyyn ja tähän keskustelutilaisuuteen tulee myös tutustumaan Savonlinnan Taidelukion opiskelijoita kuvataideopettaja Katriina Kaijan ohjauksessa. Me laajennamme omaa oppimisympäristöämme tällä näyttelyllä ja uskon, että monet opiskelijamme saavat vahvoja vaikutteita omaan taiteelliseen työhönsä.
Haluan vielä tässä yhteydessä kiittää Budavárin pormestaria Gábor Tamár Nagya sekä Barbara Beckzneriä meitä kohtaan osoitetusta vieraanvaraisuudesta viime marraskuussa. Taidelukion kokoonpano antoi joululaulukonsertin kauniin kaupunginosanne kauniissa kaupungintalossa. Osoititte suurta vieraanvaraisuutta ja saitte olomme tuntemaan kotoisaksi koko vierailun ajan
Hyvät kuulijat. Me suomalaiset tunnemme aidosti vahvaa kohtalonyhteyttä ja lämpöä veljeskansaamme unkarilaisia kohtaan. Toivotaan, että täällä nähdyt vahvat kulttuuriyhteydet säilyvät sellaisina tulevinakin vuosina.
Ottó. Onnea näyttelyllesi vielä kerran ja kiitos!
Perjantai huipentui tapahtumasarjan pääkonserttiin Melartin-salissa. Taidelukion kansanmusiikkiyhtye TaKaMus pääsi lehtori Sanna Pirttisalon ohjaamana esiintymään unkarilaisen Szalonna yhtyeen kanssa. Muutama kuva konsertista alla;
Taidelukiolaisia Venla (vas.), Anni, Henna, Nea, Mimmi, Milla, Aurora, Mariija, Niilo ja Sini
… Niilo (vas.), Sini, Kasperi, Lauri, Elli, Pekko, Joel, Mirjami ja Lauri
Erikoiskiitos takamuslaisille, Osa oli näet samana päivänä tehnyt yo-kokeen englannin kielen pitkän oppimäärän osalta ja tulivat vielä illalla konsertoimaan. Osalle oli tullut koulupäivälle pituutta siis 13 tuntia. Vieraat ihmettelivät, kuinka hienosti he esittivät kappaleen selvällä unkarin kielellä! Taikkarilaisista on moneksi.
La 21.9. isännöin delegaatiota vierailulla Metsämuseo Lustossa ja lounaalla Hotelli Punkaharjulla. Vieraat ihastuivat kovin Lustoon, yllätys ainakin itselleni oli se, että moottorisaha on hyvinkin tuttu myös unkarilaisten keskuudessa, veljeskansaa siis. Lounaalla näpättiin kuva seurueesta.
Barbara Beczner (vas.), suurlähettiläs Györgi Urkuti, valtuuston varapuheenjohtaja, rehtori Reima Härkönen, counsellor Gabor Richly, Ottilia Richly, Ott Zsuzsanna Kaiserné , valokuvaaja Ottó Kaiser, pormestari Gábor Tamás Nágy
Keskustan ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.6.2019 Savonlinnan kaupungin tilinpäätökseen 2018 liittyen
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä paikalle saapunut lehteriyleisö
Vuoden 2018 tilinpäätös ei ole tuloslaskelman osalta kovinkaan mukavaa luettavaa. Kuten kaikki tiedämme se osoittaa alijäämää 4,9 miljoonan euron edestä.
Terveen kuntatalouden tunnistaa nopsaan siitä, että vuosikate riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin tuloslaskelman puolella. Nyt tähän tavoitteeseen olisi tarvittu vuosikatteeseen lisää n. 5 miljoonaa euroa. Tehdyt veropäätökset ja saatu verotulokertymä, valtionosuustuloutuksiin liittyneet tekijät sekä sosiaali- ja terveystoimet odotettua suuremmat menot ovat syynä tähän käppiin.
Rahoituslaskelman osalta vuosikatteen tulisi kattaa investointien nettomenot. Sama meno jatkuu täälläkin, vuosikatteen olisi pitänyt olla rahoituslaskelman näkökulmasta jopa 10 miljoonaa euroa suurempi.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus tuo esille sen, että kaupungin taloutta tulee oikaista jämerillä toimilla. Valtuustomme enemmistö teki tätä työtä ryhtymällä ei-niin-mukaviin säästötalkoisiin henkilöstömenojen osalta. Prosessin aikana saimme aikaan merkittävät käyttötaloussäästöt. Näiden vaikutus näkyy vuosina 2020-2022 eli tässä on vastatti tarkastuslautakunnan huutoon. Lisäksi valtuusto teki järkeviä, ennakollisia veroratkaisuja vuosille 2021 ja 2022. Harmittavasti emme saaneet näihin avauksiin kaikkia valtuuston ryhmiä mukaan.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää tarkastuslautakuntaa muutoinkin varsin oivallisen arviointikertomuksen laatimisesta. Lautakunta on hyvin sisäistänyt sen, että sen tulee löytää asiakokonaisuuksia, joissa tavoitteet eivät ole joko täyttyneet tai ne ovat epäselviä. Täsmällisillä kysymyksillä on herätetty hallintokuntia ja tilivelvollisia.
Lautakunta tuo kertomuksessaan esille myös huolen siitä, kuinka kaupungin talouden kiristynyt tilanne vaikuttaa kuntalaisten palvelujen saatavuuteen. Miten varmistetaan palveluiden saatavuus yhdenvertaisesti eri puolilla laajaa kaupunkia? Nämä lauseet ovat suoria lainauksia kertomuksesta.
Tähän huoleen on helppo yhtyä. Täytyy edelleen kyseenalaistaa ne pyrkimykset, joita olemme toistuvasti esim. perusopetuksen palveluverkon harventamiseen liittyen kuulleet. Tämä ei voi olla jatkossakaan kestävä tie. Säästöjä ja sopeuttamista tulee hakea sieltä, joissa ne eivät kokonaan lakkauta palvelun tuottamista. Keskustan ja muiden ryhmien tukema linjaus henkilöstömenosäästöistä on puolestaan kestävä linjaus. Asukaslukumme on pienentynyt vuoden 2018 aikana runsaalla tuhannella hengellä. Se tarkoittaa n. 3% väkiluvusta. Fiksu yritys tekisi tässä kohden tilausten vähennyttyä sopeutustoimia tuon 3 %:n edestä. Tuo 3% on henkilöstökuluista 1,5 M€ eli juuri se summa, joka keskustan ja muutaman muun ryhmän toimesta esitettiin ja saatiin lävitse.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää kaupungin palkattua väkeä kuntalaisille tuotetuista palveluista. Niiden ja ylipäänsä kaupungin vastuulla oleva toiminnan taso on saatu pidettyä vähintään hyvällä tasolla.
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmä esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilikaudelta 2018 sekä tilikauden alijäämän kirjaamista taseessa oman pääoman yli-/aliäämätilille omaa pääomaa vähentävänä eränä.
Reima Härkönen, puheenjohtaja Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä
Elsi Kataisen vaalityötä tekemässä Savonlinnassa 21.5.2019. Elsi keräsi Savonlinnasta 902 ääntä, hieno tulos. Kuva Carita Röpelinen-Pitkänen.
Keskustan vaalitulos jäi vaisuksi koko valtakunnan tasolla, 13,5% äänestäneistä äänesti keskustalaista ehdokasta. Tulos on jatkoa eduskuntavaaleille 2019. Keskustan tulee keksiä valtakunnan tasolla uusia keinoja ja avauksia kannatuksen kääntämiseksi kasvuun. Vaaleissa ei riitä, että tämä tärkeä kansanliike on vaalituloksissa 5. sijalla.
Kaakkois-Suomen vaalipiirissä Keskusta sai 17,5%:n kannatuksen, SDP:n ja kokoomuksen jälkeen kolmanneksi suurimman. Savonlinnassa kannatuksemme oli 20,1%. Edelle pääsi SDP 3,4 %-yksikön turvin.
Keskusta sai EU-vaaleissa lävitse kaksi hienoa eurokansanedustajaa, Mauri Pekkarisen ja Elsi Kataisen. Savonlinnan Keskustan paikallisyhdistys ryhmittyi vaalien alla itä-suomalaisen Elsi Kataisen taakse. Ohessa linkki sanomalehti Itä-Savossa julkaistuun kirjoitukseen.
Savonlinnan kanalta on jatkoa ajatellen ensiarvoisen tärkeää, että meillä on täällä oman kansanedustajamme Hannan lisäksi oma euroedustajamme Elsi.
Näin selkein numeroin esitys kolmesta varapuheenjohtajasta (punainen väri) voitti vastaesityksen, jonka mukaan valtuustossa olisi kaksi varapuheenjohtajaa (vihreä väri). Taustalla tälle kaikelle oli poliittisten ryhimien kesken tehty sopimus, jota muisteltiin kahdella tapaa kokuksessa. Vasemmistoliittoa lukuunottamatta joka ryhmästä tunnustettiin myös sopimuksen olemssaolo. Kuva Reima Härkönen.
Kaupunginvaltuusto päätti hallintosääntöön liittyen tulevan valtuustokauden toimielinten jäsenmääristä. KH:n esitys oli supistaa niitä. Kokouksessa Jarkko Wuorinen (kesk.) teki esityksen siitä, ettei tätä tehtäisi. Itse yritin kompromissina sitä, että vain kaupunginhallituksen jäsenmäärä pysytettäisiin ennallaan (11 jäsentä), muut tiputettaisiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti eli niistä kaksi jäsentä pois.
Äänestys päätyi tasan 25-25 ja puheenjohtajan äänellä Jarkon esitys voitti. Parlamentaarinen äänestyskierros jatkui ja Jarkon esitys sitten voitti KH:n pohjaesityksen lopulta. Itse kannatin tässä vaiheessa KH:n pohjaesitystä.
Aika hupaisaksi valtuuston kokous kääntyi, kun väänsimme peistä valtuuston varapuheenjohtajien lukumäärästä. Suurin osa valtuuston jäsenistä kunnioitti kaksi vuotta sitten tehtyä diiliä siitä, että KD saa varapuheenjohtajan paikan vuosille 2019 – 2021. Tein esityksen, sopimuksen mukaisesti, siitä, että valtuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Sopimus syntyi aikoinaan siitä tarpeesta, että kaikki valtuustossa edustetut ryhmät saisivat edustajansa kaupunginhallituksen pöydän ääreen. Tämä estäisi vaaran rakenteellisen opposition muodostumisesta. Esitykseni voitti selvin numeroin vastaehdotuksen, jonka mukaa varapuheenjohtajia olisi vain kaksi.
Sen jälkeen heitettiin nimet kehiin. Keskustelun jälkeen meillä oli kaksi kandidaattia 3. varapj:n paikalle. Huhhuh. Toin esille vaalitematiikan ongelmallisuutta ja sen jälkeen saimmekin tämän sovittua yksimielisesti.
Valtuuston puheenjohtajisto 1.6.2019 – 31.5.2021 on seuraava. Puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (SDP), I varapuheenjohtaja Reima Härkönen (kesk.), II varapuheenjohtaja Pekka Turunen (Kok.) ja III varapuheenjohtaja Jouni Koskela (KD).
Sosterin hallituksen pj. Pekka Nousiainen (kesk.) esittelemässä järjestämisvastuun siirtomisasiaa valtuutetuille. Vieressä valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina. Kuva Reima Härkönen.
Kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoro sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä Savonlinnan kaupungilta Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (KV 20.5.2019 § 37)
Tuotakoon vielä tässäkin vaiheessa esille harmistus siitä, että Etelä-Savon maakunnassa ei olla saatu aikaan kahden sairaalan välistä, strategista yhteistyö- ja työnjakosopimusta. Meillä täällä Savonlinnassa ei edelleenkään takeita siitä, että maakunnassa olisi jatkossakin kaksi yhteispäivystyssairaalaa.
Emme edelleenkään saa vaarantaa Keskussairaalan olemassaoloa, se olisi meiltä täysin anteeksi antamaton teko! Sairaalan alasajon kerrannaisvaikutukset olisivat moninkertaiset esim. OKL:n menetykseen verrattuna. Tällaista suoneniskua Savonlinna ei tulisi kestämään.
Erikoissairaanhoidon ulkoistamissuunnitelmat vaativat meiltä edelleen nopeaa päätöksentekoa. Edellisessä valtuuston kokouksessa tehty kuntayhtymän perussopimuksen muutos laajensi rajoituslain mukaista laskentapohjaa riittävästi ja saimme siten erikoissairaanhoidon lain edellyttämälle 30%:n tasolle koko Sosterin kustannuksista. Nyt tämä prosessi tulee saattaa päätökseen ja siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu.
Arvoisat valtuutetut. Meidän on otettava lusikka kauniisti käteen ja tehtävä KH:n esityksen mukainen järjestämisvastuun siirto. Aina on nimittäin olemassa vaara, että rajoituslakiin tullaan tekemään tiukennuksia tai muulla tavoin hillitään näitä ymmärrettäviä ulkoistamissuunnitelmia.
Lisäksi hallitusneuvotteluja käyvät puolueet ovat parhaillaan linjaamassa julki tulleiden tietojen perusteella maan sote-rakennetta siten, että siitä ei ole odotettavissa helpotusta tähän tukalaan tilanteeseen. Maata ollaan jakamassa edelleen 18 sote-alueeseen ja se on todettu Savonlinnan kaupungin ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin suhteen ongelmalliseksi.
Keskustan valtuustoryhmä kannattaa Savonlinnan kaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuun siirtämistä Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle 1.6.2019 lukien.
Kaupunginvaltuusto päätti siirtää järjestämisvastuun äänin 46-5.
Kuvassa äänestyskoneen kautta äänestystulos. Kuva Reima Härkönen.
Savonlinnan Keskustan kunnallisjärjestö päätti henkilövalinnoista kapunginhallitukseen ja valtuuston puheenjohtajistoon aikavälille 4.6.2019-31.5.2021.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi nousee Kirsi Torikka. Jäseninä jatkavat Sanna Metsälä, Eero Piironen ja Tuukka Suomalainen. Henkilökohtaisina varajäseninä toimivat Anna-Liisa Uimonen, Aune Kupiainen, Jonne Tynkkynen ja Olli Österlund. Onnea valituille!
Puheenjohtajan paikka vapautui kansanedustaja Hanna Kososen ilmoitettua jättävänsä puheenjohtajuuden. Tämä tiedote tuli julki 14.5. n. klo 19. Hanna on valittu eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajaksi ja oman eduskuntaryhmänsä I varapuheenjohtajaksi. Tämän lisäksi hän johtaa yhtä ilmiöpöytää Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa. Tuohon yhtälöön on aika hankala sisällyttää vielä aikaavievä kaupunginhallituksen puheenjohtajuus.
Minut valittiin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajaksi. Paikka vapautui, kun Matti-Pekka Parkkinen ilmoitti vetäytyvänsä tehtävästä. Sekä Hanna että Matti-Pekka jatkavat luonnollisesti valtuustomme ja valtuustoryhmämme jäseninä. itse jatkan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Puheenjohtajahan meidän puulaakissa valitaan vuosittain tammikuussa.
Aika monelle suomalaiselle on jäänyt epäselväksi se, mitkä EU-päätökset ovat vaikuttaneet meihin suomalaisiin konkreettisesti. Vastaus on, että aika lailla kaikki. Suurin osa kansallisesta politiikastamme nojaa EU:ssa tehtyihin päätöksiin. Jos onnistumme tekemään EU:ssa asiat oikealla tavalla, ei kotimaan toimeenpanossa tarvitse pähkäillä tarpeettomien direktiivien ja asetusten kanssa.
EU:ssa ei uudisteta sosiaaliturvaa tai peruspalveluja, koska EU:lla ei ole näissä asioissa toimivaltaa – ja hyvä niin. Sen sijaan EU:n kovassa ytimessä ovat esimerkiksi maatalous ja alueiden kehittäminen, koska ne muodostavat leijonanosan EU:n budjetista.
Juuri nyt tarvitsemme kokeneita ja osaamisensa jo näyttäneitä meppejä. EU:n alue- ja rakennepolitiikka tulee näet uudistumaan ja ohjelmakauden 2021-2017 valmistelu on jo täydessä käynnissä. Tällä politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista ja sosiaalista sekä Lissabonin sopimuksen myötä myös alueellista tasapainoa Euroopassa. Meitä kiinnostaa täällä Itä-Savossa juuri tämä alueellisen tasapainon ulottuvuus. Seutumme on läpikäynyt vahvan rakennemuutosprosessin ja tämän epäsuotuisan tekijän vaikutuksia tulee lieventää myös EU:n toimien kautta luomalla edellytyksiä alueellisten vahvuuksien voimistamiseen.
EU:n myöntämät aluekehitysvarat määrittävät pitkälti sitä, minkä verran ja mihin maakunnillamme on varaa investoida. Tulevalla kaudella on varmistettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen liittyvät olosuhdetekijät tunnustetaan edelleen EU:n aluepolitiikassa. Tärkeää on myös se, että Suomi onnistuisi jatkossa kotiuttamaan paremmin varoja EU:n yhteisestä budjetista liikennehankkeisiin. Saavutettavuus on keskeinen kasvua haittaava tekijä seudullamme.
Uuden ohjelmakauden myötä aluekehityksen nimissä tehtävissä investoinneissa tulevat korostumaan teemat älykkäämpi Eurooppa sekä vihreämpi ja hiiletön Eurooppa. Näihin prioriteetteihin tullaan kohdistamaan 65-85% EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahoista. Näistä voi löytää liittymäkohtia nykyisiin Itä-Savon vahvuuksiaan ja ennen kaikkea tulevaisuuden kehitystyöhön, jossa paikalliset yritykset ja esim. XAMK:n TKI-toiminta olisivat keskiössä.
Ei tule unohtaa myöskään yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta, jossa haetaan kompromissia muun muassa sille, millaisia ympäristötoimia tuottajilta jatkossa vaaditaan ja millaisia tukia maksetaan.
Savonlinnan keskustan paikallisyhdistys kannattaa Elsi Kataista jatkamaan työtään EU-parlamentissa. Tarvitsemme itä-suomalaisen ja osaamisensa jo näyttäneen edustajan pelipaikalle omia etujamme valvomaan ja edistämään. Muista käyttää ääntäsi tulevissa EU-vaaleissa.
Tallisaareen oli kokoontuntut sadoittain ihmisiä. Keli suosi juhlijoita. Kuva Reima Härkönen.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Savonlinnan kampuksen opiskelijajärjestö Sohva ry. ja Savonlinnan Taidelukion opiskelijakunta pitivät vuosikymmeniä jatkuneita perinteitä yllä Joel Lehtosen patsaalla ja Tallisaaressa vapun kunniaksi.
Patsaalla lausuttiin perinteisesti Joel Lehtosen runo ja koottiin opiskelijajoukot yhteen. Sen jälkeen rantareittiä pitkin Tallisaareen, jossa kuultiin loistavat puheet Säteeltä (Taidelukio) ja Antilta (Sohva ry.). Tämän jälkeen Musta pässi sai lakkinsa ja muutama fuksi sai tutustua huhtikuiseen veteen.
Kiitos kaikille mukana olleille ja hyvää vappua kaikille!
Siri (Taidelukio) lausui runoja Joel Lehtosen patsaalla XAMK:n ja Taidelukion liput vierellään. Kuva Reima Härkönen.
Säde (Taidelukio) lausui juhlijat tervetulleiksi Tallisaaressa. Kuva Reima Härkönen.
Antti (XAMK) nostatti Savonlinna-henkeä puheessaan. Kuva Reima Härkönen.
Yhteistyösä on voimaa. XAMK:n ja Taidelukion opiskelijakuntien edustajat lakittivat Mustan pässin. Kuva Reima Härkönen.
Taikkarin teatteri valmiina Kultainen vasikka -kabareenäytelmän ensi-iltaan 13.4.2019. Jatkossakin tällaisia järjestetään YT-prosessista huolimatta. Teatterin toteuttaminen vaatii n. 12 lukiokurssin suuruisen satsauksen vuosittain. Kuva Reima Härkönen.
Savonlinnan kaupunki on saanut kaupunginvaltuuston joulukuisen ”talouden iso kuva” –päätöksen seurauksena aloitetut YT-neuvottelut päätökseen. Valtuuston enemmistö, 30 valtuutettua, edellytti talouden sopeuttamiseksi henkilöstösäästöjä vuosina 2019 – 2022 yhteensä 4,8M€, tätä tukevaa käyttötalouden sopeuttamispäätöstä, jonka suuruus on 4 M€ vuosina 2020 – 2022 sekä veroratkaisua vuosille 2021-2022, jolloin kunnan tuloveroasteemme nousee 0,5%-yksikköä. Tämän jälkimmäisen tulouttava svaikutus noille kahdelle vuodelle on yli 5M€.
Kaupungin keskushallinto ja muut hallintokunnat ovat joutuneet kovasti ponnistelemaan tämän yhtälön ratkaisemiksi. Nyt se on kuitenkin tehty ja on syytä kiittää kaikkia asianomaisia hyvästä työstä. Suurin kiitos kuuluu kaupinginjohtajan lisäksi talouspäällikölle ja henkilöstöpäällikölle omine esikuntineen.
Sanomalehti Itä-Savo uutisoi aiheesta seuraavasti;
Sopeuttamisen tarvehan on tullut useasta eri lähteestä. Suurin syy talouden nitkahtamiseen ja nykyiseen korkeaan kunnalliseen veroasteeseemme, johtuu ennen kaikkea savonlinnalaisten ylisuurista sosiaali- ja terveysmenoista. Tämä on riidaton asia ja esim. vuonna 2016 tämä välys oli peräti 17 M€ verrattuna siihen tarpeeseen, joka väestöllämme on näihin palveluihin. Tarvetta arvioitaessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on huomioinut väestön ikä- ja sukupuolirakenteen, sairastavuuden, jota mitataan KELA:n erityiskorvattavien lääkkeiden käyttömäärillä sekä isolla joukolla erilaisia sosioekonomisia muuttujia.
Tämä asia näyttä unohtuvan tyystin, kun arvioidaan esim. tätä YT-prosessia. Tikunnokassa ovat edelleen jotkut kouluverkkoratkaisut, joiden kustannusvaikutus on aivan toista luokkaa. Koko prosessin ajan valtuustossa vähemmistöön jääneet ovat puhuneet ”rakenteellisista ratkaisuista”.
Keskustan valtuustoryhmä on ollut valmis talouden realiteettien edessä siihen, että palvelun laatua voidaan ohentaa, mutta palvelua tulee olla saatavilla valtuuston linjaamien palveluverkkoratkaisujen mukaisesti. Saimme esimakua rakenteellisista muutoksista, kun vuoden alussa kolme nuorisotilaa pistettiin kiinni. Tätäkö nämä oppositiossa olevat valtuutetut haluavat?
Vuoden 2021 ja 2022 kuntaveroratkaisuille myöskään valtuuston ”oppositio” ei antanut tukeaan. En ole vielä saanut vastausta olisiko tämäkin välys haluttu kattaa heidän toivomillaan ”rakenteellisilla ratkaisuilla”?
Olen itse myös kunnallinen viranhaltija, Savonlinnan Taidelukion rehtori, ja pääsin siksi laskeskelemaan lukiokoulutukseen tehtäviä säästöjä YT-prosessiin liittyen. Seuraavalla tavalla lukiokoulutukseen on saatavilla 122 400€:n säästö vuositasolla. Tämä oli oma esitykseni ja se sitten jalostui vielä vertaiskollegan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Tässä kirjaan vaan omia ajatuksisani olkoonkin, että lopputulos oli hyvin pitkälti samanmoinen.
Säästöesitys lukiokoulutukseen
Yhden lukiokurssin (vastaa 38 tunnin työtä) hinta voidaan laskea OVTES:n ns. ylituntipalkkion laskentakaavalla (OVTES 2:13§). Se menee näin:
OVTES:n mukaisen palkkaliitteen tehtäväkohtainen palkka (pätevän lukion lehtorin hinnoittelutunnus on 4 04 04 01 7) x 0,83 / opetusvelvollisuuus (voidaan käyttää lukua 20) x 12
Euromääräisesti tämä tarkoittaa seuraavaa;
3017,74 x 0,83 / 20 x 12 = 1502,83€ (sivukulut 0%), 1870,57€ (sivukulut 24,27%)
Tässä kurssihinnassa ei ole huomioitu OVTES:n vuosisidonnaisen lisän vaikutusta. Opettajahan saa työstään paremman korvauksen, jos hänellä on opetusvuosia riittävästi takanaan. Jatkossa esitettävä säästö on siis ”alakanttiin”, mutta suunnittelun tässä vaiheessa ei tarkempaan arvioon voida päästä.
Kun siis tähdätään vuosittain 124 220€:n säästöön. Se tarkoittaisi lukiokurssien osalta seuraavaa;
124 220 / 1870,57€ = 66,4 kurssia
Lukioiden opiskelijamäärät: Lyska 426 ja Taidelukio 264, yhteensä 690 (tilanne 21.9.2018)
Lyseon opiskelijamäärä mukainen osuus säästövelvoitteesta olisi 61,7% ja Taikkarin 38,3%, kursseina tarkoittaisi Lyskalla -41 kurssia ja taikkarilla -25,4 kurssia.
Tämän ei tarvitse kohdistua suoraan opetuksen määrää alentavana, koska lukion rehtori voi opekunnan kanssa päättää ns. lukioresurssituntien käytöstä luokkahuoneopetuksen tarpeisiin. Tätä on säädelty OVTES:ssa Osio B Liite 2 lukio 2:7§. Soveltamisohjeen mukaan lukioresurssista vähintään puolet on käytettävä luokkahuoneen ulkopuolisiin tehtäviin eli esim. Taidelukiolla tämä raja on 31 vuosiviikkotuntia, lukioresurssimme on 60 vuosiviikkotuntia.
Tässä nyt keskitytty päivälukioihin, en tunne aikuislukion tilannetta niin hyvin, että osaisin siitä sanoa mitään.
Toteutus:
Otetaan tuntikehysleikkuri käyttöön 1.8.2019. Vaikutus ulottuisi siis jo vuoden 2019 puolelle ja koko voimalla se olisi käynnissä vuosina 2020 – 2022. Lukioiden rehtorit voivat yksiköissään opettajien kanssa pohtia, helpotetaanko kurssipainetta ns. lukioresurssipäätöksen kautta. Taidelukio tulee tekemään näin ja siten opiskelijan saama opetus ei vähenny tässä esitetyn mukaisesti täysimäärisesti.
Tehostetaan varsinkin lyseon lukion opiskelijoiden innokkuutta käyttää hyväkseen Taidelukion kurssitarjotinta. Pääsääntöisesti Taidelukiolla on tarjolla kolme sarjaa pakollisia kursseja (keskikoko n. 27) ja kaksi sarjaa valtakunnallisia syventäviä kursseja (keskikoko hieman suurempi). Taidelukiolaisille tämä ”ristiinopiskelu” onnistuu paremmin osin varmaan siksi, että Taidelukion kustantama maantieteen ja biologian sekä terveystiedon opetus tapahtuu Lyseon tiloissa ao. opettajien toiveesta.
Savonlinnan äänestysalueen 004 vaaliuurna. Kuva Reima Härkönen.
Valtuustoryhmän puheenjohtajana fiilikset ovat kaksijakoiset. Saimme ryhmämme jäsenen kansanedustaja Hanna Kososen jatkokaudelle. Lämpimät onnittelut Hanna! Silti Savonlinnassa menetimme lähes 2000 ääntä, suhteellisesti 9,5%. Suhteessa kuntavaaleihin tappio oli vielä suurempi. Tämä tulos on huono ja ilman Hannan loistavaa vaalityötä, tämä olisi ollut vielä synkempi tappio! Ohessa Savonlinnan kaupungin vaalitulos.
Kakkois-Suomen vaalipiirissä menetimme kaksi paikkaa ja se on iso tappio. Savonlinnan kannalta hienoa on se, että Heli Järvinen uusi kansanedustajapaikkansa. Harmittavaa on se, että muista puolueista savonlinnalaisten äänet eivät riittäneet viemään ehdokkaita eduskuntaan. Vaaleissa oli ehdolla hyviä savonlinnalaisia ehdokkaita. useasta eri puolueesta. Ohessa vaalipiirinvaalitulos.
Osa tästä tappiosta selittyy pääministeripuolueen asemalla. Pääministeripuolue joutuu eniten tulilinjalle tehdyistä päätöksistä ja osa niistä on talouden sopeuttamisen johdosta kohdistunut joko työsuhteen ehtoihin (esim. kiky) taikka säästötoimien seurauksena tulonsiirtojen tasoon tai hyvinvointipalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Lisäksi sote-myllerrys ei ollut kunniaksi millekään hallituspuolueelle.
Lisäksi täällä paikallisesti OKL:n menettäminen kajasti varmaan äänestäjien mielissä, olkoonkin, että sektoriministerinä toimi kokoomuslainen. Riidatonta oli kuitenkin se, että pääministeri petti lupauksensa Savonlinnalle ja siksi äänestäjien reaktion ymmärtää. Lisäksi hallituksen sote-kaavailut ja Savonlinnan sairaalan kohtalo eivät natsanneet, se olisi tässä kaavailluissa sote-maakuntamallissa tarvinnut oman maakunnallisen, strategisen yhteistyöratkaisun ja sitä ei satu aikaan. Tässä on jatkossa työsarkaa!
Jatkossa Suomen keskustan tulee palata muutama piiru tasavertaisemman aluekehityksen suuntaan. Maakunnat vaativat erityistoimia ja sen aika on viimeistään nyt. Mielestäni esim. savonlinnalaisessa keskustalaisessa kunnallispolitiikassa on tehty tällaista päätöksentekoa, johon koko Keskustaa nyt kaivataan mukaan. Ehkä Sipilän hallituksen aikaansaannokset talouden sopeuttamiseksi ja velkaantumiskehityksen lopettamiseksi antavat tälle kehitykselle jakovaraa.