Nämä koonnat pohjutuvat Savonlinnan kaupungin historiaan, osat I – III.
Savonlinnan historia I osa 1639 – 1812
Savonlinnan historia II osa 1812 – 1875
Savonlinnan historia III osa 1876 – 1976
Perustietoa Savonlinnan historiasta
Vastaa
Aihearkisto: Kunnallispolitiikka – Savonlinna
Savonlinnan kaupnginvaltuuston kokous – 24.6.2019 § 58 Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018
Keskustan ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.6.2019 Savonlinnan kaupungin tilinpäätökseen 2018 liittyen
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä paikalle saapunut lehteriyleisö
Vuoden 2018 tilinpäätös ei ole tuloslaskelman osalta kovinkaan mukavaa luettavaa. Kuten kaikki tiedämme se osoittaa alijäämää 4,9 miljoonan euron edestä.
Terveen kuntatalouden tunnistaa nopsaan siitä, että vuosikate riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin tuloslaskelman puolella. Nyt tähän tavoitteeseen olisi tarvittu vuosikatteeseen lisää n. 5 miljoonaa euroa. Tehdyt veropäätökset ja saatu verotulokertymä, valtionosuustuloutuksiin liittyneet tekijät sekä sosiaali- ja terveystoimet odotettua suuremmat menot ovat syynä tähän käppiin.
Rahoituslaskelman osalta vuosikatteen tulisi kattaa investointien nettomenot. Sama meno jatkuu täälläkin, vuosikatteen olisi pitänyt olla rahoituslaskelman näkökulmasta jopa 10 miljoonaa euroa suurempi.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus tuo esille sen, että kaupungin taloutta tulee oikaista jämerillä toimilla. Valtuustomme enemmistö teki tätä työtä ryhtymällä ei-niin-mukaviin säästötalkoisiin henkilöstömenojen osalta. Prosessin aikana saimme aikaan merkittävät käyttötaloussäästöt. Näiden vaikutus näkyy vuosina 2020-2022 eli tässä on vastatti tarkastuslautakunnan huutoon. Lisäksi valtuusto teki järkeviä, ennakollisia veroratkaisuja vuosille 2021 ja 2022. Harmittavasti emme saaneet näihin avauksiin kaikkia valtuuston ryhmiä mukaan.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää tarkastuslautakuntaa muutoinkin varsin oivallisen arviointikertomuksen laatimisesta. Lautakunta on hyvin sisäistänyt sen, että sen tulee löytää asiakokonaisuuksia, joissa tavoitteet eivät ole joko täyttyneet tai ne ovat epäselviä. Täsmällisillä kysymyksillä on herätetty hallintokuntia ja tilivelvollisia.
Lautakunta tuo kertomuksessaan esille myös huolen siitä, kuinka kaupungin talouden kiristynyt tilanne vaikuttaa kuntalaisten palvelujen saatavuuteen. Miten varmistetaan palveluiden saatavuus yhdenvertaisesti eri puolilla laajaa kaupunkia? Nämä lauseet ovat suoria lainauksia kertomuksesta.
Tähän huoleen on helppo yhtyä. Täytyy edelleen kyseenalaistaa ne pyrkimykset, joita olemme toistuvasti esim. perusopetuksen palveluverkon harventamiseen liittyen kuulleet. Tämä ei voi olla jatkossakaan kestävä tie. Säästöjä ja sopeuttamista tulee hakea sieltä, joissa ne eivät kokonaan lakkauta palvelun tuottamista. Keskustan ja muiden ryhmien tukema linjaus henkilöstömenosäästöistä on puolestaan kestävä linjaus. Asukaslukumme on pienentynyt vuoden 2018 aikana runsaalla tuhannella hengellä. Se tarkoittaa n. 3% väkiluvusta. Fiksu yritys tekisi tässä kohden tilausten vähennyttyä sopeutustoimia tuon 3 %:n edestä. Tuo 3% on henkilöstökuluista 1,5 M€ eli juuri se summa, joka keskustan ja muutaman muun ryhmän toimesta esitettiin ja saatiin lävitse.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää kaupungin palkattua väkeä kuntalaisille tuotetuista palveluista. Niiden ja ylipäänsä kaupungin vastuulla oleva toiminnan taso on saatu pidettyä vähintään hyvällä tasolla.
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmä esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilikaudelta 2018 sekä tilikauden alijäämän kirjaamista taseessa oman pääoman yli-/aliäämätilille omaa pääomaa vähentävänä eränä.
Reima Härkönen, puheenjohtaja Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä
EU-parlamenttivaalit
Elsi Kataisen vaalityötä tekemässä Savonlinnassa 21.5.2019. Elsi keräsi Savonlinnasta 902 ääntä, hieno tulos. Kuva Carita Röpelinen-Pitkänen.
Keskustan vaalitulos jäi vaisuksi koko valtakunnan tasolla, 13,5% äänestäneistä äänesti keskustalaista ehdokasta. Tulos on jatkoa eduskuntavaaleille 2019. Keskustan tulee keksiä valtakunnan tasolla uusia keinoja ja avauksia kannatuksen kääntämiseksi kasvuun. Vaaleissa ei riitä, että tämä tärkeä kansanliike on vaalituloksissa 5. sijalla.
Kaakkois-Suomen vaalipiirissä Keskusta sai 17,5%:n kannatuksen, SDP:n ja kokoomuksen jälkeen kolmanneksi suurimman. Savonlinnassa kannatuksemme oli 20,1%. Edelle pääsi SDP 3,4 %-yksikön turvin.
Keskusta sai EU-vaaleissa lävitse kaksi hienoa eurokansanedustajaa, Mauri Pekkarisen ja Elsi Kataisen. Savonlinnan Keskustan paikallisyhdistys ryhmittyi vaalien alla itä-suomalaisen Elsi Kataisen taakse. Ohessa linkki sanomalehti Itä-Savossa julkaistuun kirjoitukseen.
Savonlinnan kanalta on jatkoa ajatellen ensiarvoisen tärkeää, että meillä on täällä oman kansanedustajamme Hannan lisäksi oma euroedustajamme Elsi.
Kaupunginvaltuuston kokous 20.5.2019 – hallintosääntökiemurat ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston vaali ajalle 1.6.2019 – 31.5.2021
Näin selkein numeroin esitys kolmesta varapuheenjohtajasta (punainen väri) voitti vastaesityksen, jonka mukaan valtuustossa olisi kaksi varapuheenjohtajaa (vihreä väri). Taustalla tälle kaikelle oli poliittisten ryhimien kesken tehty sopimus, jota muisteltiin kahdella tapaa kokuksessa. Vasemmistoliittoa lukuunottamatta joka ryhmästä tunnustettiin myös sopimuksen olemssaolo. Kuva Reima Härkönen.
Kaupunginvaltuusto päätti hallintosääntöön liittyen tulevan valtuustokauden toimielinten jäsenmääristä. KH:n esitys oli supistaa niitä. Kokouksessa Jarkko Wuorinen (kesk.) teki esityksen siitä, ettei tätä tehtäisi. Itse yritin kompromissina sitä, että vain kaupunginhallituksen jäsenmäärä pysytettäisiin ennallaan (11 jäsentä), muut tiputettaisiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti eli niistä kaksi jäsentä pois.
Äänestys päätyi tasan 25-25 ja puheenjohtajan äänellä Jarkon esitys voitti. Parlamentaarinen äänestyskierros jatkui ja Jarkon esitys sitten voitti KH:n pohjaesityksen lopulta. Itse kannatin tässä vaiheessa KH:n pohjaesitystä.
Aika hupaisaksi valtuuston kokous kääntyi, kun väänsimme peistä valtuuston varapuheenjohtajien lukumäärästä. Suurin osa valtuuston jäsenistä kunnioitti kaksi vuotta sitten tehtyä diiliä siitä, että KD saa varapuheenjohtajan paikan vuosille 2019 – 2021. Tein esityksen, sopimuksen mukaisesti, siitä, että valtuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Sopimus syntyi aikoinaan siitä tarpeesta, että kaikki valtuustossa edustetut ryhmät saisivat edustajansa kaupunginhallituksen pöydän ääreen. Tämä estäisi vaaran rakenteellisen opposition muodostumisesta. Esitykseni voitti selvin numeroin vastaehdotuksen, jonka mukaa varapuheenjohtajia olisi vain kaksi.
Sen jälkeen heitettiin nimet kehiin. Keskustelun jälkeen meillä oli kaksi kandidaattia 3. varapj:n paikalle. Huhhuh. Toin esille vaalitematiikan ongelmallisuutta ja sen jälkeen saimmekin tämän sovittua yksimielisesti.
Valtuuston puheenjohtajisto 1.6.2019 – 31.5.2021 on seuraava. Puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (SDP), I varapuheenjohtaja Reima Härkönen (kesk.), II varapuheenjohtaja Pekka Turunen (Kok.) ja III varapuheenjohtaja Jouni Koskela (KD).
Sanomalehti Itä-Savon uutinen ohessa!
Kaupunginvaltuuston kokous 20.5.2019 – sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen Savonlinnan kaupungilta Itä-Savon sairaanhoitoiirin kuntayhtymälle
Sosterin hallituksen pj. Pekka Nousiainen (kesk.) esittelemässä järjestämisvastuun siirtomisasiaa valtuutetuille. Vieressä valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina. Kuva Reima Härkönen.
Kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoro sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä Savonlinnan kaupungilta Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (KV 20.5.2019 § 37)
Tuotakoon vielä tässäkin vaiheessa esille harmistus siitä, että Etelä-Savon maakunnassa ei olla saatu aikaan kahden sairaalan välistä, strategista yhteistyö- ja työnjakosopimusta. Meillä täällä Savonlinnassa ei edelleenkään takeita siitä, että maakunnassa olisi jatkossakin kaksi yhteispäivystyssairaalaa.
Emme edelleenkään saa vaarantaa Keskussairaalan olemassaoloa, se olisi meiltä täysin anteeksi antamaton teko! Sairaalan alasajon kerrannaisvaikutukset olisivat moninkertaiset esim. OKL:n menetykseen verrattuna. Tällaista suoneniskua Savonlinna ei tulisi kestämään.
Erikoissairaanhoidon ulkoistamissuunnitelmat vaativat meiltä edelleen nopeaa päätöksentekoa. Edellisessä valtuuston kokouksessa tehty kuntayhtymän perussopimuksen muutos laajensi rajoituslain mukaista laskentapohjaa riittävästi ja saimme siten erikoissairaanhoidon lain edellyttämälle 30%:n tasolle koko Sosterin kustannuksista. Nyt tämä prosessi tulee saattaa päätökseen ja siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu.
Arvoisat valtuutetut. Meidän on otettava lusikka kauniisti käteen ja tehtävä KH:n esityksen mukainen järjestämisvastuun siirto. Aina on nimittäin olemassa vaara, että rajoituslakiin tullaan tekemään tiukennuksia tai muulla tavoin hillitään näitä ymmärrettäviä ulkoistamissuunnitelmia.
Lisäksi hallitusneuvotteluja käyvät puolueet ovat parhaillaan linjaamassa julki tulleiden tietojen perusteella maan sote-rakennetta siten, että siitä ei ole odotettavissa helpotusta tähän tukalaan tilanteeseen. Maata ollaan jakamassa edelleen 18 sote-alueeseen ja se on todettu Savonlinnan kaupungin ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin suhteen ongelmalliseksi.
Keskustan valtuustoryhmä kannattaa Savonlinnan kaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuun siirtämistä Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle 1.6.2019 lukien.
Kaupunginvaltuusto päätti siirtää järjestämisvastuun äänin 46-5.
Kuvassa äänestyskoneen kautta äänestystulos. Kuva Reima Härkönen.
Savonlinnan kaupunginhallituksen pöydän ympärillä henkilömuutoksia
Savonlinnan Keskustan kunnallisjärjestö päätti henkilövalinnoista kapunginhallitukseen ja valtuuston puheenjohtajistoon aikavälille 4.6.2019-31.5.2021.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi nousee Kirsi Torikka. Jäseninä jatkavat Sanna Metsälä, Eero Piironen ja Tuukka Suomalainen. Henkilökohtaisina varajäseninä toimivat Anna-Liisa Uimonen, Aune Kupiainen, Jonne Tynkkynen ja Olli Österlund. Onnea valituille!
Puheenjohtajan paikka vapautui kansanedustaja Hanna Kososen ilmoitettua jättävänsä puheenjohtajuuden. Tämä tiedote tuli julki 14.5. n. klo 19. Hanna on valittu eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajaksi ja oman eduskuntaryhmänsä I varapuheenjohtajaksi. Tämän lisäksi hän johtaa yhtä ilmiöpöytää Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa. Tuohon yhtälöön on aika hankala sisällyttää vielä aikaavievä kaupunginhallituksen puheenjohtajuus.
Minut valittiin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajaksi. Paikka vapautui, kun Matti-Pekka Parkkinen ilmoitti vetäytyvänsä tehtävästä. Sekä Hanna että Matti-Pekka jatkavat luonnollisesti valtuustomme ja valtuustoryhmämme jäseninä. itse jatkan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Puheenjohtajahan meidän puulaakissa valitaan vuosittain tammikuussa.
Elsi Katainen jatkamaan työtään EU-parlamentissa
Aika monelle suomalaiselle on jäänyt epäselväksi se, mitkä EU-päätökset ovat vaikuttaneet meihin suomalaisiin konkreettisesti. Vastaus on, että aika lailla kaikki. Suurin osa kansallisesta politiikastamme nojaa EU:ssa tehtyihin päätöksiin. Jos onnistumme tekemään EU:ssa asiat oikealla tavalla, ei kotimaan toimeenpanossa tarvitse pähkäillä tarpeettomien direktiivien ja asetusten kanssa.
EU:ssa ei uudisteta sosiaaliturvaa tai peruspalveluja, koska EU:lla ei ole näissä asioissa toimivaltaa – ja hyvä niin. Sen sijaan EU:n kovassa ytimessä ovat esimerkiksi maatalous ja alueiden kehittäminen, koska ne muodostavat leijonanosan EU:n budjetista.
Juuri nyt tarvitsemme kokeneita ja osaamisensa jo näyttäneitä meppejä. EU:n alue- ja rakennepolitiikka tulee näet uudistumaan ja ohjelmakauden 2021-2017 valmistelu on jo täydessä käynnissä. Tällä politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista ja sosiaalista sekä Lissabonin sopimuksen myötä myös alueellista tasapainoa Euroopassa. Meitä kiinnostaa täällä Itä-Savossa juuri tämä alueellisen tasapainon ulottuvuus. Seutumme on läpikäynyt vahvan rakennemuutosprosessin ja tämän epäsuotuisan tekijän vaikutuksia tulee lieventää myös EU:n toimien kautta luomalla edellytyksiä alueellisten vahvuuksien voimistamiseen.
EU:n myöntämät aluekehitysvarat määrittävät pitkälti sitä, minkä verran ja mihin maakunnillamme on varaa investoida. Tulevalla kaudella on varmistettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen liittyvät olosuhdetekijät tunnustetaan edelleen EU:n aluepolitiikassa. Tärkeää on myös se, että Suomi onnistuisi jatkossa kotiuttamaan paremmin varoja EU:n yhteisestä budjetista liikennehankkeisiin. Saavutettavuus on keskeinen kasvua haittaava tekijä seudullamme.
Uuden ohjelmakauden myötä aluekehityksen nimissä tehtävissä investoinneissa tulevat korostumaan teemat älykkäämpi Eurooppa sekä vihreämpi ja hiiletön Eurooppa. Näihin prioriteetteihin tullaan kohdistamaan 65-85% EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahoista. Näistä voi löytää liittymäkohtia nykyisiin Itä-Savon vahvuuksiaan ja ennen kaikkea tulevaisuuden kehitystyöhön, jossa paikalliset yritykset ja esim. XAMK:n TKI-toiminta olisivat keskiössä.
Ei tule unohtaa myöskään yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta, jossa haetaan kompromissia muun muassa sille, millaisia ympäristötoimia tuottajilta jatkossa vaaditaan ja millaisia tukia maksetaan.
Savonlinnan keskustan paikallisyhdistys kannattaa Elsi Kataista jatkamaan työtään EU-parlamentissa. Tarvitsemme itä-suomalaisen ja osaamisensa jo näyttäneen edustajan pelipaikalle omia etujamme valvomaan ja edistämään. Muista käyttää ääntäsi tulevissa EU-vaaleissa.
Keskustan Savonlinnan paikallisyhdistys
Opiskelijakuntien vapputapahtumat
Tallisaareen oli kokoontuntut sadoittain ihmisiä. Keli suosi juhlijoita. Kuva Reima Härkönen.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Savonlinnan kampuksen opiskelijajärjestö Sohva ry. ja Savonlinnan Taidelukion opiskelijakunta pitivät vuosikymmeniä jatkuneita perinteitä yllä Joel Lehtosen patsaalla ja Tallisaaressa vapun kunniaksi.
Patsaalla lausuttiin perinteisesti Joel Lehtosen runo ja koottiin opiskelijajoukot yhteen. Sen jälkeen rantareittiä pitkin Tallisaareen, jossa kuultiin loistavat puheet Säteeltä (Taidelukio) ja Antilta (Sohva ry.). Tämän jälkeen Musta pässi sai lakkinsa ja muutama fuksi sai tutustua huhtikuiseen veteen.
Kiitos kaikille mukana olleille ja hyvää vappua kaikille!
Siri (Taidelukio) lausui runoja Joel Lehtosen patsaalla XAMK:n ja Taidelukion liput vierellään. Kuva Reima Härkönen.
Säde (Taidelukio) lausui juhlijat tervetulleiksi Tallisaaressa. Kuva Reima Härkönen.
Antti (XAMK) nostatti Savonlinna-henkeä puheessaan. Kuva Reima Härkönen.
Yhteistyösä on voimaa. XAMK:n ja Taidelukion opiskelijakuntien edustajat lakittivat Mustan pässin. Kuva Reima Härkönen.
Ajatuksia Savonlinnan kaupungin YT-prosessin osalta
Taikkarin teatteri valmiina Kultainen vasikka -kabareenäytelmän ensi-iltaan 13.4.2019. Jatkossakin tällaisia järjestetään YT-prosessista huolimatta. Teatterin toteuttaminen vaatii n. 12 lukiokurssin suuruisen satsauksen vuosittain. Kuva Reima Härkönen.
Savonlinnan kaupunki on saanut kaupunginvaltuuston joulukuisen ”talouden iso kuva” –päätöksen seurauksena aloitetut YT-neuvottelut päätökseen. Valtuuston enemmistö, 30 valtuutettua, edellytti talouden sopeuttamiseksi henkilöstösäästöjä vuosina 2019 – 2022 yhteensä 4,8M€, tätä tukevaa käyttötalouden sopeuttamispäätöstä, jonka suuruus on 4 M€ vuosina 2020 – 2022 sekä veroratkaisua vuosille 2021-2022, jolloin kunnan tuloveroasteemme nousee 0,5%-yksikköä. Tämän jälkimmäisen tulouttava svaikutus noille kahdelle vuodelle on yli 5M€.
Kaupungin keskushallinto ja muut hallintokunnat ovat joutuneet kovasti ponnistelemaan tämän yhtälön ratkaisemiksi. Nyt se on kuitenkin tehty ja on syytä kiittää kaikkia asianomaisia hyvästä työstä. Suurin kiitos kuuluu kaupinginjohtajan lisäksi talouspäällikölle ja henkilöstöpäällikölle omine esikuntineen.
Sanomalehti Itä-Savo uutisoi aiheesta seuraavasti;
https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/70232364-d774-49d0-8451-d6788abc3632
Sopeuttamisen tarvehan on tullut useasta eri lähteestä. Suurin syy talouden nitkahtamiseen ja nykyiseen korkeaan kunnalliseen veroasteeseemme, johtuu ennen kaikkea savonlinnalaisten ylisuurista sosiaali- ja terveysmenoista. Tämä on riidaton asia ja esim. vuonna 2016 tämä välys oli peräti 17 M€ verrattuna siihen tarpeeseen, joka väestöllämme on näihin palveluihin. Tarvetta arvioitaessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on huomioinut väestön ikä- ja sukupuolirakenteen, sairastavuuden, jota mitataan KELA:n erityiskorvattavien lääkkeiden käyttömäärillä sekä isolla joukolla erilaisia sosioekonomisia muuttujia.
Tämä asia näyttä unohtuvan tyystin, kun arvioidaan esim. tätä YT-prosessia. Tikunnokassa ovat edelleen jotkut kouluverkkoratkaisut, joiden kustannusvaikutus on aivan toista luokkaa. Koko prosessin ajan valtuustossa vähemmistöön jääneet ovat puhuneet ”rakenteellisista ratkaisuista”.
Keskustan valtuustoryhmä on ollut valmis talouden realiteettien edessä siihen, että palvelun laatua voidaan ohentaa, mutta palvelua tulee olla saatavilla valtuuston linjaamien palveluverkkoratkaisujen mukaisesti. Saimme esimakua rakenteellisista muutoksista, kun vuoden alussa kolme nuorisotilaa pistettiin kiinni. Tätäkö nämä oppositiossa olevat valtuutetut haluavat?
Vuoden 2021 ja 2022 kuntaveroratkaisuille myöskään valtuuston ”oppositio” ei antanut tukeaan. En ole vielä saanut vastausta olisiko tämäkin välys haluttu kattaa heidän toivomillaan ”rakenteellisilla ratkaisuilla”?
Olen itse myös kunnallinen viranhaltija, Savonlinnan Taidelukion rehtori, ja pääsin siksi laskeskelemaan lukiokoulutukseen tehtäviä säästöjä YT-prosessiin liittyen. Seuraavalla tavalla lukiokoulutukseen on saatavilla 122 400€:n säästö vuositasolla. Tämä oli oma esitykseni ja se sitten jalostui vielä vertaiskollegan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Tässä kirjaan vaan omia ajatuksisani olkoonkin, että lopputulos oli hyvin pitkälti samanmoinen.
Säästöesitys lukiokoulutukseen
Yhden lukiokurssin (vastaa 38 tunnin työtä) hinta voidaan laskea OVTES:n ns. ylituntipalkkion laskentakaavalla (OVTES 2:13§). Se menee näin:
OVTES:n mukaisen palkkaliitteen tehtäväkohtainen palkka (pätevän lukion lehtorin hinnoittelutunnus on 4 04 04 01 7) x 0,83 / opetusvelvollisuuus (voidaan käyttää lukua 20) x 12
Euromääräisesti tämä tarkoittaa seuraavaa;
3017,74 x 0,83 / 20 x 12 = 1502,83€ (sivukulut 0%), 1870,57€ (sivukulut 24,27%)
Tässä kurssihinnassa ei ole huomioitu OVTES:n vuosisidonnaisen lisän vaikutusta. Opettajahan saa työstään paremman korvauksen, jos hänellä on opetusvuosia riittävästi takanaan. Jatkossa esitettävä säästö on siis ”alakanttiin”, mutta suunnittelun tässä vaiheessa ei tarkempaan arvioon voida päästä.
Kun siis tähdätään vuosittain 124 220€:n säästöön. Se tarkoittaisi lukiokurssien osalta seuraavaa;
124 220 / 1870,57€ = 66,4 kurssia
Lukioiden opiskelijamäärät: Lyska 426 ja Taidelukio 264, yhteensä 690 (tilanne 21.9.2018)
Lyseon opiskelijamäärä mukainen osuus säästövelvoitteesta olisi 61,7% ja Taikkarin 38,3%, kursseina tarkoittaisi Lyskalla -41 kurssia ja taikkarilla -25,4 kurssia.
Tämän ei tarvitse kohdistua suoraan opetuksen määrää alentavana, koska lukion rehtori voi opekunnan kanssa päättää ns. lukioresurssituntien käytöstä luokkahuoneopetuksen tarpeisiin. Tätä on säädelty OVTES:ssa Osio B Liite 2 lukio 2:7§. Soveltamisohjeen mukaan lukioresurssista vähintään puolet on käytettävä luokkahuoneen ulkopuolisiin tehtäviin eli esim. Taidelukiolla tämä raja on 31 vuosiviikkotuntia, lukioresurssimme on 60 vuosiviikkotuntia.
Tässä nyt keskitytty päivälukioihin, en tunne aikuislukion tilannetta niin hyvin, että osaisin siitä sanoa mitään.
Toteutus:
Otetaan tuntikehysleikkuri käyttöön 1.8.2019. Vaikutus ulottuisi siis jo vuoden 2019 puolelle ja koko voimalla se olisi käynnissä vuosina 2020 – 2022. Lukioiden rehtorit voivat yksiköissään opettajien kanssa pohtia, helpotetaanko kurssipainetta ns. lukioresurssipäätöksen kautta. Taidelukio tulee tekemään näin ja siten opiskelijan saama opetus ei vähenny tässä esitetyn mukaisesti täysimäärisesti.
Tehostetaan varsinkin lyseon lukion opiskelijoiden innokkuutta käyttää hyväkseen Taidelukion kurssitarjotinta. Pääsääntöisesti Taidelukiolla on tarjolla kolme sarjaa pakollisia kursseja (keskikoko n. 27) ja kaksi sarjaa valtakunnallisia syventäviä kursseja (keskikoko hieman suurempi). Taidelukiolaisille tämä ”ristiinopiskelu” onnistuu paremmin osin varmaan siksi, että Taidelukion kustantama maantieteen ja biologian sekä terveystiedon opetus tapahtuu Lyseon tiloissa ao. opettajien toiveesta.
Ajatuksia eduskuntavaalin tuloksesta
Savonlinnan äänestysalueen 004 vaaliuurna. Kuva Reima Härkönen.
Valtuustoryhmän puheenjohtajana fiilikset ovat kaksijakoiset. Saimme ryhmämme jäsenen kansanedustaja Hanna Kososen jatkokaudelle. Lämpimät onnittelut Hanna! Silti Savonlinnassa menetimme lähes 2000 ääntä, suhteellisesti 9,5%. Suhteessa kuntavaaleihin tappio oli vielä suurempi. Tämä tulos on huono ja ilman Hannan loistavaa vaalityötä, tämä olisi ollut vielä synkempi tappio! Ohessa Savonlinnan kaupungin vaalitulos.
Kakkois-Suomen vaalipiirissä menetimme kaksi paikkaa ja se on iso tappio. Savonlinnan kannalta hienoa on se, että Heli Järvinen uusi kansanedustajapaikkansa. Harmittavaa on se, että muista puolueista savonlinnalaisten äänet eivät riittäneet viemään ehdokkaita eduskuntaan. Vaaleissa oli ehdolla hyviä savonlinnalaisia ehdokkaita. useasta eri puolueesta. Ohessa vaalipiirinvaalitulos.
Osa tästä tappiosta selittyy pääministeripuolueen asemalla. Pääministeripuolue joutuu eniten tulilinjalle tehdyistä päätöksistä ja osa niistä on talouden sopeuttamisen johdosta kohdistunut joko työsuhteen ehtoihin (esim. kiky) taikka säästötoimien seurauksena tulonsiirtojen tasoon tai hyvinvointipalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Lisäksi sote-myllerrys ei ollut kunniaksi millekään hallituspuolueelle.
Lisäksi täällä paikallisesti OKL:n menettäminen kajasti varmaan äänestäjien mielissä, olkoonkin, että sektoriministerinä toimi kokoomuslainen. Riidatonta oli kuitenkin se, että pääministeri petti lupauksensa Savonlinnalle ja siksi äänestäjien reaktion ymmärtää. Lisäksi hallituksen sote-kaavailut ja Savonlinnan sairaalan kohtalo eivät natsanneet, se olisi tässä kaavailluissa sote-maakuntamallissa tarvinnut oman maakunnallisen, strategisen yhteistyöratkaisun ja sitä ei satu aikaan. Tässä on jatkossa työsarkaa!
Jatkossa Suomen keskustan tulee palata muutama piiru tasavertaisemman aluekehityksen suuntaan. Maakunnat vaativat erityistoimia ja sen aika on viimeistään nyt. Mielestäni esim. savonlinnalaisessa keskustalaisessa kunnallispolitiikassa on tehty tällaista päätöksentekoa, johon koko Keskustaa nyt kaivataan mukaan. Ehkä Sipilän hallituksen aikaansaannokset talouden sopeuttamiseksi ja velkaantumiskehityksen lopettamiseksi antavat tälle kehitykselle jakovaraa.
Onnea kaikille valituille kansanedustajille!
Nuoren kansalaisen turvallisuuskurssi 8.4. – 10.4.2019 – kurssikuvaus ja palaute
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 14 § / 25.3.2019 pitämäni puheenvuoro
Itä-savon sairaanhoitopiirikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän tärkeän esityksen. Aluksi valtuusto äänesti asian lähettämisestä uudelleen valmisteluun ja se esitys ei onneksi menestynyt. Sen jälkeen esitettiin vielä asian hylkäämistä, mutta sekin hävisi selekin numeroin. Kaupunginvaltuusto teki vastuullisen ja oikean päätöksen.
Ohessa asiassa pitämäni puheenvuoro.
Harmittavasti Etelä-Savon maakunnassa ei ole saatu aikaan kahden sairaalan välistä, strategista yhteistyö- ja työnjakosopimusta. Meillä täällä Savonlinnassa ei ole parhaillaan mitään takeita siitä, että maakunnassa olisi jatkossakin kaksi yhteispäivystyssairaalaa. Tämä on vakava paikka meille kaikille.
Jos päätöksenteollamme vaarantaisimme Keskussairaalan olemassaolon, se olisi täysin anteeksi antamaton teko. Sairaalan kerrannaisvaikutukset ovat moninkertaiset esim. OKL:n menetykseen verrattuna. Tällaista suoneniskua Savonlinna ei tule kestämään.
Erikoissairaanhoidon ulkoistamissuunnitelmat, jotka siis edellyttävät tässä pykälässä päätettävää perussopimuksen muutoksia, vaativat nyt meiltä nopeaa päätöksentekoa. Perussopimuksen muutos laajentaa ns. rajoituslain mukaista laskentapohjaa ja saamme siten erikoissairaanhoidon lain edellyttämälle 30%:n tasolle koko Sosterin kustannuksista. Tästä on siis kyse.
On totta, että asia on edennyt kiireellä. Julkitulleiden suurempien puolueiden mallit tulevasta maakuntamalliratkaisuista nojaavat useimmat joko n. 18 alueen Suomeen tai vahvoihin peruskuntiin nojaavaan maliin. 18 alueen Suomi olisi aivan yhtä ongelmallinen meille, pitäisi löytää yhteinen sävel täällä maakunnan sisällä ja tähänhän valmiutta ei ole ollut. Vahvojen peruskuntien malli edellyttänee ainakin 50 000 asukkaan väestöpohjaa ja silloin joutuisimme hakemaan kumppania itsellemme.
Arvoisat valtuutetut. Meidän on otettava lusikka kauniisti käteen ja tehtävä KH:n esityksen mukainen perussopimuksen muutos. Tällä varmistetaan osaltamme, että ulkoistamiseen liittyvät kilpailutusasiakirjat saataisiin liikkeelle ennen kesälomia. Aina on nimittäin olemassa vaara, että rajoituslakiin tullaan tekemään tiukennuksia tai muulla tavoin hillitään näitä ymmärrettäviä ulkoistamissuunnitelmia.
Keskustan ryhmä tuo esille jo tässä vaiheessa, että mahdollisesti tehtävään ulkoistamissopimukseen sisältyvä hintariski tulee minimoida esim. sopimuksessa määriteltävillä säännöllisillä hinnantarkistuskäytänteillä. Lisäksi ns. järjestämissopimukseen liittyvät kuntaneuvottelut perustettavan yhteisyrityksen kanssa tulee käydä vahvalla poliittisella mandaatilla eli kaupungin tahtotila tulee olla muodostaa vahvan demokraattisen prosessin kautta.
Keskustan valtuustoryhmä kannattaa perussopimuksen muuttamista KH:n esittämällä tavalla.
Puheenvuoro liittyy seuraavaan KV:n päätökseen, http://dynasty.savonlinna.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20195237-14
Ajatuksia sosiaali- ja terveysuudistuksen kaatumisesta
Viimeistään 8.3.2019 aamulla kävi ilmi se, että Suomessa on hankala saada megaluokan uudistuksia lävitse poliittisesti. Tämä on nyt nähty neljän vaalikauden ajan jatkuneen sote-suunnittelun ja päätöksenteon osalta. Onko yhteiskunta tältä osin edistyksellisempi kuin esim. 1960-luvulla, jolloin suuria tunteita herättänyt peruskoulu-uudistus räpsäytettiin lävitse? Jos historiaan haluaa kurkkia vielä kauemmas, niin tehdyt maareformit 1918 – 24 olivat soteakin vahvemmin tiettyjen kansaosien iholle käyneitä. Silloin sopuun päästiin ja nämä ovat osoittautuneet koko suomalaista yhteiskuntaa hyvään suuntaan muovanneiksi uudistuksiksi.
Omia täytyy sen verran moittia, että uudistus taisi tosiaan olla liian monisäikeinen ja suuri. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen tuli oikealta mukaan valinnanvapaus ja sitä myötä sote-markkinoiden avaaminen markkinaehtoiselle toiminnalle. Täältä keskeltä puski kuviin maakuntahallinto omine kujeineen. Keskusta on jo vuosikymmenten ajan ajanut valtionhallinnon keskitettyjen vastuiden hajauttamista maakunnallisiksi. Tämä uudistus (maakunta) olisi vienyt vastuita ja tehtäviä ennen kaikkea kunnilta perustettaville, uusille maakunnille.
Suuri huoli meillä kaikilla puoluekantaan katsomatta tulisi olla siitä, millä voimin tämä harjoitus nyt saadaan maaliin? Mielestäni nykyinen hallitus olisi voinut käyttää parlamentaarista valmistelua vahvemmin mukana ja siten vastuuttaa oppositiota ja mikseipä johtavia virkamiehiä ja asiantuntijoitakin vahvemmin yhteisesti valittuun linjaan. Jospa seuraava hallitus toteuttaa tätä tällä tavoin. Toki keskustan pj. Sipilä edellisellä vaalikaudella tuki silloisen hallituksen suunnitelmia, mutta perustuslailliset esteet tulivat mutkistamaan matkaa jo silloin.
Savonlinnassa tämä selkeyttänee tilannetta. Sosterin hallituksen päättämä ja nyttemmin myös kuntayhtymävaltuuston ”siunaama” linjaus erikoissairaanhoidon ulkoistamisesta istuu hyvin muuttuneeseen tilanteeseen. Maassamme tällaista keskusteluja tullaan käymään muuallakin ja eritoten maakuntamme kaltaisilla kaksinapaisilla alueilla. Etelä-Savon maakunnassa ei olla päästy strategiseen ratkaisuun keskussairaaloiden työnjaosta. En osaa syyllisiä tässä osoittaa, koska en ole ollut näiden asioiden parissa päätöksiä suunnittelemassa tai tekemässä, mutta helppoa ratkaisua tässä ei varmaan olekaan, olisi se jo vuosikymmenten aikana tehty.
Musiikkiluokat Talvisalon ja Mertalan kouluihin
Musiikkiluokat Talvisaloon ja Mertalaan
Hyvä päätös, mutta toki ihmetyttää, miksi lautakunta jakaantui näin selvässä asiassa. Tässähän vaan korjataan muutaman vuoden takaista virhettä, joka tehtiin sivistystoimessa päätettäessä perusopetuksen profilaatioista.
Nyt myös topakkaa toimintaa sivistystoimeen asian saamiseksi maaliin eli ryhmät toimintaan syksystä 2019.
Tämähän liittyi hieman laajempaan kokonaisuuteen, jonka mukaan tulee selvittää perusopetuksen painotusten istuvuus kaupunkistrategiaan, Savonlinnassa oleviin jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja niiden aiheuttamaan valtionosuuskertymään. Jos tätä olisi avattu lautakunnassa, uskon, että lautakunta olisi ollut kokonaisuudessaan tämän musaluokkien perustamisen takana.
Ohessa hieman taustaa näille laajemmille kokonaisuuksille.
Erityistehtävälukiot Suomessa ja erityistehtävälukiouudistus!
Vastine Itä-Savon mielipidekirjoitukseen / Virpi Loikkanen
Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti ansiokkaan kirjoituksen Savonlinnan kaupungin lukiotoimeen liittyen Siinä oli yksi lukiotoimen rahoitukseen liittyvä erhe ja siksi oheen naputtelin vastineen. Virpin kirjoitus julkistettiin Itä-Savossa 19.12.2018.
—-
Lukioasioista
Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti sanomalehti Itä-Savossa ansiokkaan kirjoituksen lukiotoimeen liittyen. Haluan kuitenkin oikaista erheen lukiotoimen rahoitukseen liittyen.
Savonlinnan kaupunki joutuu valitettavasti hakemaan erilaisia säätökohteita vuonna 2019 ja edelleen taloussuunnitelmavuosina 2020-2022. Lukion määrärahaleikkaus on yksi näistä. Määrä on Virpin kertoma eli 150 000€ vuonna 2019.
Lukion opiskelijakohtainen yksikköhinta vuonna 2019 tulee olemaan 5549,66€. Moni harhaantuu uskomaan yksikköhinnaksi sitä hintaa, josta ns. tasauskerroin ei ole ropsauttanut osuutta pois. Tämä tasauskerroin alentaa yksikköhintaa ja tämä kertymä sitten jaetaan kaikkein pienimmille lukioyksiköille, koska arvatenkin siellä opetuksen järjestäminen on kalliimpaa. Tämä on ihan oikein. Savonlinna esim. menettää yksikköhinnastaan 356,46€ jokaista opiskelijaa kohden.
Virpi toi esille, että Lyseon lukio toimii huomattavasti alle yksikköhinnan ja tässä tämä erhe nyt sitten on. Jos Lyseon lukio toimisi pelkästään yksikköhinnan mukaisella rahoituksella sen käyttötalous pitäisi olla n. 2 330 00€. Nyt se on toki suurempi eli 2 527 000€ (vuoden 2018 luku).
Nämä yksikköhinnat ovat olleet muuten tanakassa laskusuunnassa vuodesta 2013 valtiontalouteen tehdyn sopeuttamisohjelman mukaisesti. Silloin elettiin Jyrki Kataisen hallituksen aikaa, mutta kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan hallitusvastuussa ollessaan vahvistaneet tämän ohjelman toteuttamisen.
Valtionosuustuottoon liittyen tulee toki muistaa, että Savonlinnan Taidelukio saa opiskelijoilleen (264) samaisen yksikköhinnan kuin Lyseon lukiokin. Tämän lisäksi erityiset lukiokoulutustehtävät ja saatu valtakunnallinen kehittämistehtävä tuovat siihen joulukuun alussa 2018 julkistetun rahoitusraportin mukaan 446 926€ lisää. Kun tämä lasketaan opiskelijaa kohden (näin ei oikeasti voisi tehdä) se tulouttaa 1692,90 € ja täten taidelukiolaisen yksikköhinta on 7242,56€. Savonlinna saa muuten 8. eniten kaikista lukiokoulutuksen järjestäjistä tällaista lisärahoitusta. Savonlinnan taakse jäävät tässä vertailussa isoista koulutuskaupungeista mm. Kuopio, Jyväskylä, Joensuu ja Vantaa. Ei huono!
Esitin itse muutosta talousarviokirjan perusopetus ja iltapäivätoiminta tulosalueeseen liittyen. Sen mukaan perusopetuksen painotukset tulee selvittää avoimesti ja niiden vaikutukset mm. valtionosuuskertymään, kaupunkistrategiaan ja koulutuksellisiin jatkumoihin tulee perata auki. Lisäksi musiikkiluokkatoiminta perusopetukseen tulee erikseen selvittää ja aloittaa se 1.8.2019, jos ja kun riittävästi kysyntää löytyy. Tämä esitys tulikin valtuuston kannaksi. Pysyttääksemme nämä lisärahoitukset, koulutuksen järjestäjän tulee tehdä erityisiä toimia niillä aloilla, joilla meillä lukiokoulutuksen erityistehtäviä on. Meillähän on niitä vain kuvataiteen ja musiikin suhteen. Lisäksi tässä avoimuudessa on ollut isoja puutteita kesästä 2016 alkaen. Nyt tilanne on jo toki parempi.
Taidelukion puolesta haluan toivottaa kaikille mukavan rapsakkaa ja rauhallista joulua
Reima Härkönen, rehtori Savonlinnan Taidelukio, kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokous 17.12.2018
Kokouksessa istuttiin rapiat kahdeksan tuntia ja valmiiksi talousarviokirja saatiinkin puolenyön jälkeen.
Pykälän käsittelyn alussa pidettiin rapskat ryhmäpuheenvuorot ryhmien suuruusjärjestyksessä. Ohessa pitämäni keskustan ryhmäpuheenvuoro.
Kaupunginhallituksen pohjaesitykseen tuli isohko muutos heti alkuun keskustan valtuustoryhmän esittämänä ja usean muun ryhmän kannattamana. Äänin 30-21 hyväksyttiin seuraava vero- ja talouden sopeuttamislinjaus.
Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022
KH:n esitys 17.12.2018
Esittäjän nimi: Reima Härkönen
Sivu: 7
Savonlinnan kaupungin talous / verot
Muutosesitys: Verot –alaotsikon teksti muuttuu muotoon;
Taloussuunnitelma sisältää tuloveron korotuksen, 0,25%-yks., vuodelle 2019. Lisäksi tuloveroa korotetaan vuodelle 2021, 0,5%-yks (veroprosentti 22,75% ja vuonna 2022 22,75%).
Veronkorotuskehys täsmentyy, kun saadaan Sosterin tasapainotusohjelma ja sen vaikutusarvio sekä toteuma vuoden 2018 sote-palvelujen ostoista.
Leikkausmenoarvio ajalle 2020-2022 on 4,0 miljoonaa euroa.
Se on todettava, että esityksemme muuttui edellisen illan versiosta, jota esiteltiin valtuustoryhmien neuvottelijoille. Puheenvuorossani huhuilinkin muiden ryhmien tukea tälle ja sitä tosiaan saatiinkin, koska esitys meni lävitse selvin numeroin. Vastustusta tuli sdp:n, vasemmistoliitton ja kokoomuksen ryhmästä, kannatusta kokoomuksesta, vihreistä, perussuomalaisista, kristillisdemokraateilta ja keskustalta.
Tämän johdosta talousarviokirjaa tuli muuttaa parista muustakin kohdasta seuraavasti;
Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022
KH:n esitys 17.12.2018
Esittäjän nimi: Reima Härkönen
Sivu: 10
Talousarvion olennaiset riskit / verotulot
Muutosesitys:
Toisen tekstikappaleen viimeinen lause muutetaan muotoon, ”Talouden sopeuttamistavoite tulevalla taloussuunnitelmakaudella on yhteensä 4,0 milj. euroa.”
Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022
KH:n esitys 17.12.2018
Esittäjän nimi: Reima Härkönen
Sivu: 11
Talousarvion olennaiset riskit / henkilöstösuunnittelu
Muutosesitys:
Toisen tekstikappaleen viimeinen lause poistuu, ”Henkilöstösäästön saavuttamista valmistellaan luonnollisesti yhtä aikaa kaupunginjohtajan esittämän n. 9,5 milj. euron talouden tasapainotusohjelman kanssa”
Nämä menivät lävitse äänin 30-19 ja kaksi tyhjää sekä 30 – 20 ja yksi tyhjä. Poliittiset jakolinjat olivat lähes identtiset edellisen kohdan kanssa.
Näiden välissä jouduttiin myös äänestämään henkilöstösäästöjen poistosta. Kateeksi esitettiin mystistä ”rakenteellisia muutoksia”. Esitys ei onneksi menestynyt, kh:n esitys voitti äänin 29-22.
Kun talouden suuri inja oli päätetty, tein yksityiskohtaisessa käsittelyssä seuraavat muutosesitykset, joita oli jo esitelty ryhmäneuvottelijoille;
Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022
KH:n esitys 17.12.2018
Esittäjän nimi: Reima Härkönen
Sivu: 12
Strategiset kärkihankkeet
Muutosesitys: Lisätään seuraavaa;
Aihe: Taidelukio. Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä / kuvataide.
Kaupungin omarahoitusosuus: 0 €
EU-rahoitus: 0€
Muu rahoitus: 0,74 M€
Perustelut:
Taidelukio sai okm:stä päätöksen valtakunnallisesta lukiokoulutuksen kehittämistehtävästä. Se alkaa 1.1.2019 ja ulottuu 31.7.2025 saakka. Talousarviovuodelle 2019 ja ts-vuosille 2020-2022 sen tulouttava vaikutus on 740 000€ eli 185 000€ / vuosi.
Valtuusto hyväksyi tämän yksimielisesti.
Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022
KH:n esitys 17.12.2018
Esittäjän nimi: Reima Härkönen
Sivu: 75
Toimiala: Sivistystoimiala
Toimielin: Sivistyslautakunta
Tulosalue: 320 Perusopetus ja iltapäivätoiminta
Muutosesitys:
Lisätään tekstimuutos seuraavasti;
Kriittinen menestystekijä 7.1.
Mittarit: Toteutuneiden ryhmien määrä.
Tavoite 2019: Musiikkiluokkatoiminnan aloittaminen selvitetään perusopetuksessa ja toiminta aloitetaan 1.8.2018, mikäli riittävästi kysyntää painotusta kohtaan ilmenee. Lisäksi tehdään selvitys avoimesti perusopetuksen painotuksista siten, että niiden mahdolliset vaikutukset kaupunkistrategiaan, kaupungin valtionosuustulokertymään ja koulutuksellisiin jatkumoihin selvitetään.
Tämä meni äänestykseen ja esitykseni voitti äänin 38-13. Vastustusta taisi tulla vain sdp:stä, pitää tarkistaa aikanaan.
Su 16.12. valtuustoryhmien välillä oli neuvoteltu monesta periaatteellisesta asiasta. Ehkäpä eniten odotetuin oli Savonlinnan teatterin lisäavustus, +60 000€. Tein menomäärärahaesityksen ja SDP hienosti lisäsi sovitun tekstin.
Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022
KH:n esitys 17.12.2018
Esittäjän nimi: Reima Härkönen (summan osalta)
Sivu: 81 – 83
Toimiala: Sivistystoimiala
Toimielin: Sivistyslautakunta
Tulosalue: 350 Kulttuuripalvelut
Muutosesitys:
Lisätään 60 000€ teatterin toiminta-avustukseen vuodelle 2019.
Valtuusto pystyi hyväksymään tämän yksimielisesti.
Lisäksi sovittiin yksimielisesti myös mm. ympäristöinsinöörin vakanssi vuosille 2019-2022, sivistystoimen avustusten leikkauksen pienentäminen (talousvaikutus +87 000€), muutaman investoinnin kohdentaminen eri vuosille, ns. kylätalojen avustaminen aluedemokratiamallin kumppanuuspöytien kautta (kustannusvaikutus 15 000€) metsätaloustrategian laatiminen, puunmyyntituloarvion alentaminen. 300 000€:lla. Nämä kaikki oli siis sovittu ryhmien välisissä neuvotteluissa. Siihen nähden oli aika kohtuutonta, että sdp:n ryhmäpuheenvuorossa kritikoitiin ryhmien välisten neuvottelujen toimimattomuutta. Puheenvuoron pitäjä ei toki ollut läsnä sunnuntain neuvotteluissa, annettakoon siis anteeksi!
Muut ”opposition” esitykset eivät menestyneet paitsi tekstimuutos Nätkin koulun kohdalla. Se tuli hyväksytyksi ja tilanne selkiintyi. Nätki saa koulunsa ja sen kokoa (siis vuosiluokkakoostumusta) ainoastaan tarkastellaan sivistyslautakunnassa. Tämä vastaa myös keskustan alkuperäistä linjaa huhtikuulta 2018 sekä syyskuussa 2018. Oletimme, että tämä asia menisi sivistyslautakunnan kautta, mutta näinkin tämä on hyvä!
Sanomalehti Itä-Savon uutisointiin valtuuston päätöksistä pääset oheisesta linkistä! Kunnallistoimittaja Jaana on tehnyt tarkkaa työtä!
Ohessa vielä valtuuston äänestysraporit; luettelo I ja luettelo II ja kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen pöytäkirja talousarvion hyväksymisen osalta.
Savonlinnan Taidelukion esiintymis-, tutustumis- ja neuvottelumatka Unkarin Budapesin Budaváriin 23.11.-27.11.2018
Matiaksen kirkko, jossa Savonlinnan Taidelukio tulee esiintymään viimeistään vuonna 2020. Kuva Reima Härkönen.
Savonlinnan Taidelukion delegaatio kävi Unkarin Budapestin Budavárissa 23.11. – 27.11.2018. Ohessa matkaraportti.
Kaupunginvaltuuston kokous 12.11.2018
Kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin kunnan tuloveron ja kiinteistöverojen suuruudesta vuodelle 2019.
”Piikin” verran veroastetta korotettiin ja kiinteistöverot pysytettiin vuoden 2018 tasolla, esim. pysyvä asunto 0,56%, yleinen kiinteistövero 1,4% ja muussa kuin vakituisessa käytössä olevan asunnon vero 1,4%. Asumisen kalleutta kammoksuen tämä tehtiin. Verojen tuotto suurin piirtein sama kuin kaupunginjohtajan esityksessä, verolajien välillä tämä muutos tehtiin. Sanomalehti Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.
Kouluverkkoa sivuttiin Kallislahden oppilasmäärän tiputtua tilapäisesti alle turvarajan, joka on esioppilaat huomioiden 25. Selkein numeroin Kallislahti sai luvan jatkaa toimintaansa. Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.
Kaupunginhallituksen kokouksessa ja aikanaan ehkäpä joulukuun kaupunginvaltuustonkin vastaavassa tikun nokkaan on nostettava taas ylisuuret ja ehkäpä tarkoitushakuisen korkeat saneeraussinvestoinnit muutaman kouluyksikön osalta. Asia ei ehkä ole enää pelkkä fiskaalinen asia vaan jotakin muuta. Hallinnon oikeusperiaatteiden mukaan hallintotoimintaan, olipa se hallintopäätöken tekoa tai niiden valmistelua, ei saa liittyä vääriä tarkoitusperiä.
Vanhusten hoivapalveluiden osalta valtuusto oli kipeän ratkaisun äärellä. Lakkauttaako Savonrannan ainoa hoivapalveluita tuottava julkinen toimija vai saako se jatkoajan? Välimuoto eli vanhainkotitoiminnan (vanhahtava termi ja vanhahtava tapa hoitaa seniorikansalaisia) muuttaminen palveluasumispalveluksi oli liian kallis muutostöiltään. Valtuusto päätyi mielestäni oikeaan ratkaisuun. Säästöjä sosiaali- ja terveysmenoista on löydyttävä muista kohteista kuin tästä. Pisteet toki valtuustossa kuululle Jorma Hongistolle, joka hienosti kertoi valmistelun keskeisimmät seikat ja osoitti monin tavoin empatiaa sekä päättäjiä että hoivan kohteena olevia kohtaan. Päätös syntyi selkein numeroin ja hyvin laajalla poliittisella tuella. Valtuustossa kuultiin myös hienoja puheenvuoroja muiltakin kuin keskustalaisilta, mainitsenpa esim. kokoomuksen Turusen ja Laitisen, perussuomalaisten Kososen ja Puustisen sekä kd:n Koskelan. Hienoa oli myös se, että sdp:n ja vasemmistoliiton puolelta saatiin myös tukea tälle. Sanomalehti Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.
Varsinkin Päivärinne-asiassa Saonlinnan valtuusto oli eka kertaa todellisella vedenjakajalla. Savonlinnan seudulla toteutettujen kuntaliitosten seurauksena synnytetty Savonlinnan kaupunki oli ensimmäistä kertaa lakkauttamassa todellisen kunnallisen lähipalvelun. Liittyneiden kuntien taajamista tulee löytyä oman käsitykseni mukaan varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluita, väestön määrää vastaava kattaus sosiaali- ja terveyspalveluita ja eritoten sosiaalipalveluihin kuuluvia vanhusten hoivapalveluita. Nyt tämä viimeinen oli lipsahtaa Savonrannan kulmilta pois. Jos tämä ei ollut arvo-kysymys, sitten ei mikään.
Tulevassa talousarviokäsittelyssä käyttötalous ja investoinnit aiheuttavat arvatenkin paljon päänavivaa. Toivottavasti löydämme valtuustoryhmien välillä konsensusta asioista.
Kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018
Savonlinnan kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 24.9. ns. pätkäope-asiaa. Asia on edennyt hyvän valtuustoaloitteen johdosta ja asia on pompiskellut sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä.
Pääsin kokoukseen ja tein esityksen, että asia vietäisiin kaupunginvaltuustoon. Tiedossa oli, että sitä ei sinne viedä / kannata viedä ilman katteisuuden osoittamista. Tein kate-esityksen, jossa esim. lukioiden osuus tästä 220 000€:n summasta tulisi katettua kohdan 7. avulla. Lisäksi noin puolet perusopetuksen possakasta tulisi katettua tällä listalla. Loppuosan valtuusto olisi tämän mukaan delegoinut sivistyslautakunnan päätettäväksi talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Harmi, että KH ei tarttunut tähän. En vetänyt esitystäni pois, koska nämä ovat arvatenkin keskusteluun nousevia asioita kaikki. Onnea ja menestystä ja kaupunginhallitusta viisaampaa asennetta sinne sivistyslautakunnan jäsenille. Tämä irvokas kohtelu määräaikaisten opettajien osalta tulee saada loppumaan ja täysillä työsuhde-eduilla varustetuilta opettajilta vaaditaan nyt hieman solidaarisuutta.
Savonlinnan kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018
319§Valtuustoaloite määräaikaisten opettajien palkkaamisesta ajalle 1.8. – 31.7
Muutosesitys KH 319
KH päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuuston päätös (15.6.2015 § 49) palkata opettajat koulun työajalle kumotaan ja opettajat palkataan jatkossa ajalle 1.8.-31.7. Tämä käytäntö alkaa 1.1.2019.
Asian selostusosassa olevien laskelmien perusteella lisäkate tälle olisi n. 220 000 / vuosi.
Tämä kate katetaan osittain seuraavilla opetuksen painotuksiin ja koulujen käytänteisiin liittyvillä toimilla;
- Opettajien maksullista täydennyskoulutusta vähennetään. Luovutaan mm. ns. seudullisesta opettajatyöpäivästä (veso). Opettajatyöpäivät (OVTES osio B, yhteiset määräykset § 131) järjestetään koulun sisäisin järjestelyin, ilman ylimääräisiä palkkakustannuksia.
- Opettajien sijaisuudet pyritään järjestämään koulun sisäisin järjestelyin. Rehtorit raportoivat sivistysvirastoa tammikuussa ja kesäkuussa palkkakustannuksia aiheuttaneista sijaisuusjärjestelyistä edeltävän lukukauden osalta.
- Luovutaan uusista perusopetuksen ja lukiokoulutuksen OKM:n tai OPH:n hankkeista, joissa pitää olla kaupungin omavastuuosuutta vähintään 20% perusopetuksen kerhotoimintaa ja talousarviokirjaan kirjattuja kriittisiä menetystekijöitä ja niistä johdettuja tavoitteita tukevia hankkeita lukuun ottamatta.
- Perusopetuksen 8. luokalta alkavaa vapaaehtoista B2-kieltä (+4h) ei enää tarjota. Lisäperusteluna tälle se, että kielijatkumoa savonlinnalaisissa lukioissa ei ole voitu tarjota moneen vuoteen
- Perusopetuksen kulttuuripolusta ja LuMa-polusta toteutetaan vain toiminta, josta ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia.
- Sivistyslautakunnan päätöksellä 17§ / 23.2.2017 perustettu urheiluyläkoulutoiminta muutetaan sellaiseksi, josta ei saa aiheutua ylimääräisiä palkka- tai ostopalvelukustannuksia, aivan kuten kohdan 5. painotuksissa. Toiminta tulee järjestää tätä varten saadun hanke- yms. rahoituksen turvin, lisäperusteluja tälle alla
- Lukioiden tuntikehystä pienennetään siten, että opiskelijakohtainen tuntikehyskerroin muuttuu 1.8.2019 alkaen 1,50 tunnista lähemmäksi vertailukuntien keskiarvolukua eli 1,48 tuntiin, nykyisellä opiskelijamäärällä se aiheuttaa 13,8 lukiokurssin pienennyksen palkanmaksuperusteisiin eli 0,70 henkilötyövuoden verran. Opetukseen tämä ei vaikuta, mikäli lukiot käyttävät OVTES:n mahdollisuutta ns. lukioresurssituntien käyttämistä opetustyöhön (OVTES, osio B, liite 2 lukio 7§)
Mahdollinen puuttuva kate osoitetaan sivistystoimen normaalissa budjettikäsittelyssä.
Lisäperustelut listan 6. kohdalle;
Kunnallisessa päätöksenteossa yhtenä ohjaava periaatteena pitäisi olla yhdenvertaisuusperiaate. Sen mukaan keskenään samankaltaisia asioita tulisi kohdella samalla tavalla ja keskenään erilaisia asioita eri tavoin.
Vuodesta 2015 alkaen sivistystoimessa on tehty päätöksiä perusopetuksen painotuksiin liittyen. Iät ja ajat Savonlinnassa olleet musiikkiluokat ajettiin alas, viimeisin niistä toimi Mertalan yhtenäiskoulussa. Luokasta oli vahva jatkumo lukioon. Heti kohta tämän jälkeen päätettiin perustaa urheiluyläkoululuokka. Perustamisaikoihin vallalla oli käsitys siitä, että Savonlinnan tulisi saamaan lukion erityistehtävän myös liikunnasta ja tänne sijoittuisi urheilulukio Lyseon lukion yhteyteen. Itä-Suomessa olikin ”urheilulukion mentävä” aukko. Vastaavia hakemuksia tuli myös Mikkelistä ja Joensuusta. Loppujen lopuksi Joensuu sai tämän urheilulukiostatuksen. Tästä johtuen urheiluyläkoulun toimintaympäristöstä puuttuu erikoislukio, jonne yläkoulu antaisi suoran jatkumon. Luvanvarainen urheilulukio on tärkeä mm. opiskelijoiden lisääntyvän valinnanvapauden ja ylimääräisen valtionosuusrahoituksen vuoksi.
Nämä päätökset ovat saaneet savonlinnalaisessa sivistystoimessa suorastaan hassunkurisen tilanteen.
Tilanne Mertalan musiikkiluokkien ollessa toiminnassa eli vuoteen 2015
Musiikkipainotus yläkoulussa –> musiikkilukio
Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa –> kuvataidelukio
Ei liikuntapainotusta yläkoulussa –> Ei uheilulukiota
Tilanne nyt
Ei musiikkipainotus yläkoulussa –> musiikkilukio
Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa –> kuvataidelukio
Liikuntapainotus yläkoulussa –> Ei uheilulukiota
Koska savonlinnalaiseen kuvataide- ja musiikkilukion ei ole koulutuksellista jatkumoa perusopetuksesta lukioon, liikuntapainotus vääristää perusopetuksen kokonaisuutta taide- ja taitoaineiden osalta.
Kaupunginvaltuuston kokous 3.9. / valtuustoaloite Nälkälinnanmäen kirjastorakennukseen liittyen
Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen Nälkälinnanmäen vanhan kirjastorakennuksen suhteen. Tavoitteena saada kaupunki aloittamaan toimet rakennuksen muuttamisesta taidemuseoksi.
Savonlinna tarvitsee toipuakseen OKL:n kirvelevästä alasajosta uusia avauksia ja suurimpana valtuustoryhmänä velvollisuutemme on tehdä tällaisia, elivoimaa aikanaan lisääviä aloitteita.
VALTUUSTOALOITE
Savonlinnan kaupunki tunnetaan vahvana kulttuurikaupunkina ennen kaikkea oopperan ansiosta. Kaupungin strategia linjaa Savonlinnan sivistys- ja kulttuurikaupungiksi. Savonlinnalla on loistavat mahdollisuudet ja edellytykset kohota myös kuvataiteen osalta paljon nykyistä merkittävämmäksi keskittymäksi.
Kuten tunnettua, Savonlinnan Taidelukio on valittu Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) auditoinneissa lokakuussa 2017 maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi Savonlinnan Taidelukiolle on myönnetty opetusministerin päätöksellä valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä kuvataiteessa, ainoana maassa. Tällaisia kehittäjälukioita on maassa vain 11 ja tämä toiminta on alkanut kuluvan vuoden elokuusta.
Oppilaitos on jo aloittanut elinkeinotoimen kanssa suunnitelmat kuvataiteen työskentelytilojen saamiseksi kaupunkiin. Toivottavasti nämä jalostuvat konkreettisiksi toimiksi vuosien 2018 ja 2019 aikana.
Suuri joukko Taidelukion käyneistä toimii monin eri tavoin taiteen ja kulttuurin parissa. Heillä on hyvät muistot lukioajoilta Savonlinnasta ja vahvaa kiintymystä myös kaupunkiin. Tästä osoituksena on ollut entisten taikkarilaisten aktivoituminen ja huolestuminen Savonlinnan kulttuurielämän kehityksestä.
Edellä mainitun kehittämistehtävän puitteissa Savonlinnan Taidelukio aloittaa vahvan alumni-toiminnan. Oppilaitos kehittää sähköisen alumnialustan, joka on käytössä esim. monissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Tämän työn yhteydessä oppilaitos kartoittaa tavoitettavien henkilöiden halukkuuden olla osa uutta savonlinnalaista kuvataideyhteisöä. Tätä on jo kokeiltukin ja palaute on ollut kannustava.
Kaikesta tästä kerrotusta johtuen kaupunkimme tarvitsee kuvataiteen esille saamiseen ajanmukaiset tilat. Keskustan valtuustoryhmän mielestä Nälkälinnanmäen kirjastotalo on mitä parhain kiinteistö tällaiseksi tilaksi. Tällä toimella myös tasoitettaisiin tietä ns. luovien alojen yritystoiminnalle, Creative industry, jonka piiriin voidaan joidenkin tutkimusten mukana laskea 7% maailman talousvolyymista.
Rakennuksen kunto on kohtuullinen, mutta toki tarvitsee kunnostamista. Ympäri vuoden toimiva Taidemuseo vahvistaisi Savonlinnan kulttuurikaupunkimainetta ja toisi merkittävän lisän tarjontaamme. Ratkaisulla turvaisimme myös arvokkaan kirjastorakennuksen säilymisen nyt uudessa toimintaformaatissa. Lisäksi kyseiselle alueella suunnitellut matkailuinvestoinnit eivät näytä toteutuvan ja kaupungilla on osoittaa tällaisille toiminoille kaavallista valmiutta toisaalta, ydinkeskustan alueelta.
Keskustan valtuustoryhmä esittääkin, että Savonlinnan kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Taidemuseon saamiseksi Nälkälinnanmäelle vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.
Savonlinnassa 3. päivänä syyskuuta 2018
Keskustan valtuustoryhmän jäsenet
Kaupunginvaltuuston kokous 3.9.2018 / koulu- ja varhaiskasvatusverkko vuoteen 2021
Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti 3.9. sivistystoimen suunnitelmasta koulu- ja varhaiskasvatuspalveluverkosta valtuustokaudelle 2017-2021. Valtuustossa äänestettiin ensin käsittelyn jatkamisen ja asian lähettämisen uudelleenvalmisteluun välillä. Äänin 31-20 valtuusto päätti jatkaa asian käsittelyä. Näin pitikin tehdä, koska kaikki päätöksenteon tueksi saatavilla ollut selvitys oli olemassa. Lisäksi asian pohdintaan oli käytetty vähintään riittävästi aikaa, lokakuusta 2017 syyskuun alkuun 2018.
Lopullisessa äänestyksessä käsittelyn pohjalla ollut kaupunginhallituksen kanta voitti hylkäävän vastaehdotuksen äänin 31-20. Koko keskustan valtuustoryhmä kannatti pohjaesityksen hyväksymistä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että kouluyksiköillä on rauha jatkaa toimintaansa. Tikun nokassa olleiden kyläkoulujen ns. turvaraja säilyi 25 oppilaassa esioppilaat mukaan lukien.
Ohessa linkki Itä-Savon uutiseen.
Päätös oli oikea. Tulevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kunnat muuttuvat entistä selvemmin sivistyskunniksi. Kuntien houkuttelevuuutta tullaan mittaamaan juuri sivistyspalveluiden laadulla. Kuten tunnettua, laadun suhteen palveluverkko on aivan olennainen asia. Kyseessä oli myös arvovalinta. Haluamme antaa jokaiselle nykyiselle koulukylälle, olipa se haja-asutusalueella tai taajamassa, pontimen edelleen kehittää omaa lähiympäristöään. Emme halua olla keskittämässä palveluverkkoamme, kuten maan hallitukset ovat hallituspohjasta riippumatta tehneet viimeisten vuosikymmenten aikana.
Mahdolliset lakkautukset olisivat tuoneet laajat inhimilliset vaikutukset. Jo nyt savonlinnalaisten peruskoululaisten koulukuljetuskustannukset ovat jo 1,85-kertaiset maan keskiarvon verrattuna. Emme halunneet olla lisäämässä tätä epäsuhtaa.
Totta on se, että oppilasmääräennusteet ovat laskevia. Kyläkoulujen ns. turvaraja antaa puitteet kouluverkolle jatkossakin. Muiden koulujen osalta tulevaisuus saa näyttää, mihin kolkkaan väestömuutokset osuvat kaikkein negatiivisimmin. Nyt ei ollut aika tuomita Nätkin koulua. Toivottavasti saamme väestökehityksen suunnan muuttumaan, työtä se teettää, sen tietävät kaikki.
Kokousta edeltävänä sunnuntaina pidimme valtuustoryhmien kokouksen. Kokouksen parasta antia oli se, että osasimme ehkä aiempaa paremmin eläytyä toisen osapuolen argumentaatiopohjaan. Emme päässeet yhteisymmärrykseen tehtävästä päätöksestä, mutta uskoakseni otimme roiman askeleen toisen mielipiteen kunnioittamisen suuntaan. Tätä taustaa vasten oli ikävää, että valtuustossa vähemmistöön jääneet jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Ehkä kuitenkin tästäkin selvitään.
Kaupunginvaltuuston kokous 4.6.2018 / kouluverkkoesitys, ylimääräisen valtuuston kokouksen koollekutsuminen ja valtuustoaloite
Valtuuston kokousta aloittelemassa. Kuvassa Aune, Carita, Reima ja Matti-Pekka. Kuva Itä-Savo/Tuija Pauhu.
Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessa jouduttiin käymään epätavallinen päätöksentekoprosessi 36 §:n osalta.
Ns. kouluverkkoesitys jäi pöydälle vastoin valtuuston enemmistön kantaa. Poliittiset ryhmät ja valtuutetut eivät päässeet edes argumentoimaan kantojaan, koska ensin jatkovalmisteluesitys tyrehdytti asiakeskustelun ja tämä hirvitys eli pöydällejättöesitys sitten lopetti sen kokonaan.
Kävin puhujapöntössä varoittamassa pöydällejättäjiä siitä, että Keskusta kutsuttaa valtuuston ylimääräiseen kokoukseen, jos sdp ja kok tätä epädemokraattista kikkailua käyttävät. En varmaan osannut argumentoida tarpeeksi hyvin, koska he saivat vaadittavan määrävähemmistön taakseen.
Tämän jälkeen esitin Keskustan kantana, että valtuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään pöydälle jäänyttä asiaa.
Esitys löytyy tästä linkistä!
Itä-Savon uutiset tästä aiheesta löytyvät oheisesta linkistä!
Itä-Savo spekuloi myös mahdollisen kokouksen ajankohdalla, asiahan on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan käsissä ja Anna-Kristiina osaa kyllä olla puheenjohtajan roolissaan neutraali tässä ja ryhtyy viipymättä toimiin, jolla kokous saadaan aikaiseksi.
Savonlinnan keskusta ei pelkää demokratiaa ja siksi jätin ryhmän puolesta valtuustoaloitteen, jossa Savonlinnan kaupungin hallintosääntöä muutettaisiin siten, että pöydällejättö onnistuisi vain valtuuston enemmistön päätöksellä.
Aloite löytyy tästä linkistä!
Toivon valtuustosta löytyvän merkittävää tukea tälle aloitteelle. Pöydällejättöhän tarkoittaa sitä, että kyseiseen asiaan ei kohdistu minkäänlaisia valmistelutoimenpiteitä, se vaan odottaa seuraavaa käsittelyä. Vaikka miltä kantilta asiaa katsoisi, en jaksa ymmärtää, mikä tässä on se lisaarvo.
Savonlinnan Taidelukion vuosikertomus 2017-2018
Taidelukion promenadikonsertti tammikuussa 2018. Kuva Mervi Karvinen.
Lukuvuotta 2017 – 2018 aloiteltiin osin jännittyeissä oloissa. Taidelukio oli jättänyt toukokuussa 2017 opetus- ja kulttuuriministeriöllle järjestämislupahakemukset kuvataide- ja musiikkipainotteiselle opetukselle. Näitä hakemuksia sitten tulikin ministeriöön n. 140 kappaletta. Hakemusten perusteella tehdyt auditoinnit osoittivat objektiivisesti, että Savonlinnan taidelukio on laadukkaalla työllään ansainnut näiden painotusten jatkumisen. Saimme suorastana mairittelevat auditoinnit niin kuvataiteen kuin musiikin erityistehtäviin liittyen. Kuvataidelukiomme jopa julistettiin mana parhaaksi kuvataidelukoksi ja musiikkilukiomme nousi parhaimpaan kategoriaan omassa sarjassaan. Lisäksi me myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteessa. Vastaavia kehittäjälukioita koko Suomeen saatiin vain 11 kpl:tta. Savonlinnan Taidelukion institutionaalinen asema on parempi kuin koskaan aiemmin historiansa saatossa.
Tämän ohella Taidelukio oli edelleen mukana opetushallituksen LUKE-verkostossa. Tähän verkostoon valittiin runsaat 80 suomalaista lukiota 164 lukion joukosta, tarkoituksella kehittää lukioihin uusia toimintatapoja. LUKE-verkosto julkaisi eka julkaisunsa, johon otettiin kaksi artikkelia Savonlinna Taidelukiosta, linkki julkaisuun ohessa!
Taidelukiolla jatkettiin tuttavuden tekemistä sähköisten ylioppilaskokeiden tekemisessä. Suurin osa esim. kevään 2018 tutkintokerran kokeista tehtiin jo sähköisesti ja koulun kannalta ilman ongelmia. Omassa koulussmme havaittiin, että aivan kaikki kokelaat eivät ole sinuja tämän järjestelmän kanssa. Harmittavasti ylioppilastutkintolautaunnalta ei näytä löytyvän ymmärrystä dignosoidun sairauden johdosta aiheutuville altistumisille, kuten Iida Hämäläisen tapaus kiistatti osoitti. Ehkäpä aika parantaa tämänkin yhteiskunnallisen virheen. Lukuvuoden aikana annettu opetus ja kurssien kurssikokeet olivat jo suuriimmalta osin sähköisiä. Kaikki tämä olisi ollut huomattavan hankalaa toteuttaa ellei henkilökunta olisi ottanut reipasta kehittämisotetta omissa oppiaineissaan.
Lukuvuoden aikana jatkettiin ja syvennettiin Taidelukiolle tarjottua mahdollisuutta yhteistyöhön kiinalaisten partnereiden kanssa. Elokuussa Taidelukiolla toteutettiin mittava leirikouluhanke. Majoitimme 19 opiskelijaa Taidelukion pekingiläisestä ystävyyskoulusta The Middle School Attached to Northern Jiao Tong University Tämän vierailun yteydessä toteutettiin myös laaja suomalais-kiinalainen kulttuurifestivaali Olavinlinnassa, Olavinlinnassa esiintyi parisensataa kiinalaista. Taidelukio vastasi suutelta osin illan suomalaisesta musiikkitarjonnasta.
Kiinalaista taidetta Olavinlinnassa. Kuva Saara Rouhe.
Lukuvuoden aikana toteutettiin taidekasvatushankkeita laajalla kirjolla. Musiikkilinjan perinteiset konsertit vetivät jälleen Melartin-salin ja Savonlinnasalin täyteen kuulijoita. Taikkarin teatteri on vakiinnuttanut asemansa osana koulun toimintaa. Keväällä toteutettiin abiproduktiona Mikael Niemen teokseen pohjautuva Populaarimusiikkia Vittulajänkältä – teos. Tässä kertomuksessa on erillinen artikkeli, joka kertoo tarkemmin teoksesta. Kuvataidelinjan perinteinen päättötyönäyttely oli saanut aiheekseen Raja. Teeman parissa kuvataidelinjan abit pääsivät toteuttamaan itseään ja osoittamaan Taidelukiossa hankittua osaamista. Kuvataidelinjan ja musiikkilinjan toiminnasta on erilliset artikkelit tässä kertomuksessa, kannattaa tutustua.
Kansainvälisessä toiminnassa toteutettiin kolme opintomatkaa. Tanskan Kööpenhaminaan suuntautuneesta kuvataidelinjan kakkosten matkasta ja musiikkilinjan Norjan Bergeniin suuntautuneesta työpajamatkasta on niinikään lisäinfoa toisaalla tässä kertomuksessa. Lisäksi ranskan kielen opiskelijoita vieraili Pariisissa toukokuussa. Koulussamme opiskeli kaksi vaihto-opiskelijaa. He tulivat suomalaisen lukio-opetuksen pariin Saksasta ja Indonesiasta. Omia opiskelijoitamme oli lukuvuoden aiakana vaihdossa Ranskassa ja Japanissa.
Kuten huomaatte, lukuvuoden tapahtumakalenteri on pullollaan mitä erilaisimpia tapahtumia. Näyttelyt, konsertit, esitykset, opintomatkat, kouluun saapuneet vieraat ja koulun yhteistyöhankkeet ulkopuolisten toimijoiden kanssa antoivat tärkeitä vaikutteita opiskelijoiden omaan työskentelyyn. Opiskelijoiden omaehtoinen toiminta opettajiemme ohjauksessa taasen antoi opiskelijoille tuiki tärkeitä mahdollisuuksia saada onnistumisen elämyksiä ja sitä kautta kasvattivat heitä ihmisinä ja kulttuuritoimijoina. Lämmin kiitos myös tutor-opiskelijoille ja opiskelijakunnan aktiiveille siitä mutkattomuudesta, jolla yhteisiä asioita hoidettiin. Tutorit tekevät kullanarvoista työtä uusien taikkarilaisten hyvinvoinnin eteen. Opiskelijakunta järjestää koulun kasvatus- ja opetustyötä tukevia tapahtumia, joissa halukkaat voivat ottaa vastuuta yhteisistä asioista.
Lukuvuoden aikana Taidelukiossa lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon suoritti 61 ylioppilasta.
Haluan kiittää Savonlinnan kaupunkia koulutuksen järjestämisestä, Taidelukion opiskelijoita, henkilökuntaan kuuluvia, yhteistyökumppaneita ja ylipäänsä kaikkia toimintaan osallistuneita touhua täynnä olleesta ja onnistuneesta lukuvuodesta.
Hyvää kesää!
Reima Härkönen
https://savonlinnantaidelukio.onedu.fi/verkkojulkaisut/zine/44/cover
Hallinto-oikeuden kandidaatintutkielma
Harrastuksia pitää olla.
Kevään mittaan tein hallinto-oikeuden kandidaatintutkielman Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselle. Nämä ovat aikaslailla kirjoitusharjoitelmia, mutta oppii niissä kuitenkin lainopillisen metodin ja oikeustieteellisten tulkintasääntöjen käyttöön. Lisäksi lain ja niiden esitöiden sekä eri viranomaislähteiden käyttötaidosta on arvaamaton hyöty mitä erillaisimmissa yhteyksissä, ei vähiten kunnallispoliittisissa kiemuroissa ja varisnkin nyt sote-myllerryksen keskellä.
Onneksi löysin Lakimiehestä sopivan artikkelin, jolla pystyin hieman hyödyntämään ammattiani tässä tutkimuksessa.
Kiitos Elisalle hyvästä opponoinnista ja ohjaajille pitkämielisyydestä.
Kandidaatintutkielma – Reima Härkönen
Puheenvuoro Keskustan vihreä vappu -tapahtumassa
Itä-Savon Keskustan piirin järjestämässä Keskustan Vihreä Vappu -tapahtumassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, kansanedustaja Hanna Kosonen sekä maakuntavaaliehdokas Iida Hämäläinen pitivät ansiokkaat puheenvuorot valtakuntamme tilasta omista näkökulmistaan.
Puheenvuoroja seuratessa ei voinut välttyä ajatuksesta, että Suomen Keskusta on vahva ja aikaansa seuraava kansaliike. Suomalainen yhteiskunta on juuri nyt tietynlaisessa risteyskohdassa, ei vähiten maakunta- ja soteuudistuksen tiimoilta. Varmaankin riidatonta on, että sote-palveluiden järjestämiseen on tulossa muutos. Nykyinen hallitus on oman työnsä uudeksi järjestämismalliksi tehnyt ja asia on nyt eduskunnan käsissä.
Tämä edellä kirjattu tulee huomioida myös muiden yhteiskunnallisten prosessien kehitystyössä. Monimutkaistuneessa ja keskinäisriippuvuuksia yhä enemmän sisältävässä yhteiskunnassa mikään julkinen sektori ei voi toimia enää yksin tai olla huomioimatta muuta toimintaympäristöä.
Tästä johtuen Keskustan valtuustoryhmä on päätynyt seuraavassa puheenvuorossa esitettyihin kantoihin ns. kouluverkkotyöryhmän viranhaltijaesitykseen liittyen. Perusteellisemmat ja taustoittavammat kannaotot tuodaan toki myöhemmin julki, viimeistään 4.6. pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Näiden katojen yhteensovittaminen ei varmaan ole helppoa ja joudumme todelliseen jumppaan eri valtuustoryhmien kanssa. Haluamme tuoda omat esityksemme avoimesti esille ja silloin, kun aika kansalaispalautteen osalta on jo ohi. Tätä palautettahan pystyi antamaan 29.4. saakka.
Joel Lehtosen patsaalla 1.5.2018 pidetty puhe
Nätki ja kylät ovat koulunsa ansainneet
Hiljattain julkistettiin viranhaltijaesitys Savonlinnan tulevasta palveluverkosta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Prosessi tulee huipentumaan kesäkuun alussa kaupunginvaltuustossa, jossa tehdään periaatepäätös siitä, missä yksiköissä näitä palveluita jatkossa annetaan.
Keskustan valtuustoryhmää kiinnostaa eniten tämä asia Savonlinnan kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta. Tulevan sote- ja maakuntamyllerryksen tiimoilta kuntien tehtäväkenttä näet supistuu olennaisesti. Jos aiemmin kaupunki päätti 10 eurosta, jatkossa päätöksenteon piiri supistuu kolmeen tai neljään. Kunnan määräysvaltaan jäävät suurimpina asioina juuri elinvoimaisuuteen ja sivistykseen liittyvät asiakokonaisuudet. Jatkossa juuri sivistyspalveluiden taso on kuntapalveluista se, jolla kuntien erinomaisuutta vertaillaan. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata ehdoin tahdoin tehtävää alaskirjausta sivistyspalveluiden tason suhteen. Minulle tihkuneiden tietojen mukaan tätä kannatusta löytyy onneksi muistakin valtuustoryhmistä.
Muutama peruste. Emme halua viedä pohjaa pois asuinalueiden kehittämiseltä. Savonlinnan kaupunki on ihan aiheesta kritisoinut valtiovallan edesottamuksia eri toimintojen keskittämiseksi. Nämä argumentit menettävät kovasti tehoaan, jos sorrumme keskittämiseen omassa palvelutuotannossamme. Lisäksi pelkäämme, että tämä supistus tulee aiheuttamaan laajaa palveluvuotoa naapurikuntiin ja pahentaa siten entisestään väestökatoa.
Usein unohdetaan haja-asutuspainotteisempien alueiden merkitys itse seutukaupungeille. Pelkästään savonlinnalaisten maatilojen tuottama arvonlisäveroton rahavirta oli vuonna 2017 n. 40 miljoonaa euroa. Emme halua päätöksillämme vaarantaa tämän yrityskentän toimintaedellytyksiä viemällä asuinalueilta viimeisetkin kunnalliset palvelut.
Savonlinnan kaupunki on jo aikaa sitten tehnyt arvovalinnan siitä, että savonlinnalaisen keskimääriset tarvevakioidut sosiaali- ja terveysmenot saavat olla huomattavan paljon korkeampia kuin maassa keskimäärin. Ero mikkeliläisen ja savonlinnalaisen välillä oli jo pari vuotta sitten 650 €. Nyt meillä saattaa olla edessä tilanne, jossa oma päätöksenteko ei enää riitä, vaan näihin kustannuksiin tulee mitä ilmeisemmin ulkopuolista, kustannuseroja tasoittavaa pyrkimystä. Jos näin käy, huomaamme supistavamme sivistyspalveluita ja edellä mainittuja sosiaali- ja terveyspalveluita samaan aikaan. Kuntalaisen kokema palveluvaste tippuu liiaksi. Tätä emme voi sallia.
Koulujen lakkauttamisesta saatava säästö tulee aina palvelujen käyttäjien maksettaviksi. Lapsiperheet maksavat tätä laskua pidempien koulukuljetusten ja siitä aiheutuvan aikahävikin muodossa. Jo nyt savonlinnalaisen peruskoulun oppilaan kuljetuskustannukset ovat lähes kolminkertaiset maan keskiarvolukuun verrattuna. Emme halua olla tätä epäsuhtaa lisäämässä.
Annetaan siis asuinalueille mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa. Yhä useampi meistä haluaa perheelleen asumisväljyyttä, lisääntyvää yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta, mitä edustavat parhaimmillaan savonlinnalaiset asuinalueet omilla tutuilla paikoillaan nököttävine kouluineen. Nämä asuinalueet niin kylillä kuin Nätkilläkin ovat koulunsa ansainneet. Emme halua mustia aukkoja Savonlinnaan!
Keskustan valtuustoryhmän puolesta pj. Reima Härkönen, Savonlinna
Itä-Savon uutisointi aiheesta;
https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/20357959-47fe-48ce-8739-dc035c4b433f
Itä-Savon videohaastattelu aiheeseen liittyen;
https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/dded3ec8-b232-49e6-931e-439170a34afb
Tervetuloa tapahtumaan
Keskittämisasetuksen vaarat Etelä-Savon erikoissairaanhoidolle – nyt tarivtaan vilpitöntä yhteistyötä
Maltti on tosiaan nyt paikallaan. Pahimmillaan tämä keskittämisasetus tarkoittaisi, että yli 1000 leikkausta siirtyisi maakunnasta pois Kuopiossa toteutettavaksi. Työnjaolla Etelä-Savon keskussairaaloiden välillä suurinosa tästä olisi pidettävissä maakunnan sisällä. Ohessa Itä-Savon uutinen aiheesta!
https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/48132c06-8743-4228-95ef-3231dd081d46
Sote- ja maakuntauudistuksen nykytila
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005599107.html?share=0211467a2ae0a6d0b5275d8c4010048a
Painava puheenvuoro sote- ja maakuntauudistuksesta.
Lienee totta, että kansantaloutemme rakenteelliset ja väestökehitykseen liittyvät ongelmat eivät yksinkertaisesti kestä tämän uudistuksen alasajoa ja uuden yrityksen, olisiko jo neljäs, lanseeraamista joskun ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen.
Esim. Itä-Savossa Sosterin kulurakennetta on todella hankala saada kustannustehokkaammaaksi kahdesta syystä. Ensinnäkin ikääntyvän väestön ja lisääntynyneen palvelutarpeen kanssa on vaan elettävä. Toiseksi kuntayhtymän järjestämien sosiaali- ja ennen kaikkea terveyspalveluiden kulurakenteessa kiinteiden kulujen osuus on liian suuri. Jäsenkuntia on irtautunut ja pysyneiden kuntien väestö on pienentynyt. Jakajia on vähemmän ja siksi palvelusuoritteiden hinta nousee juuri kiinteiden kustannusten vyörytysten johdosta.
Sote- ja miksei myös maakuntauudistus toisi tähän jälkimmäiseen ongelmaan ratkaisuksi sen, että Etelä-Savon maakunnan alueen sairaanhoitopiirit tiivistävät yhteistyötään ja jopa erikoistuisivat. Tästähän on jo näyttöä ennen kaikkea viranhaltijoiden (meiltä Panu Peitsaro muiden viranhaltijoiden tukemana) ja myös sosiaali- ja terveyspäättäjien osalta. Nyt usvaa putkeen ja yhä syvempiä avauksia yhteistyön suhteen. Mikkeli tarvitsee Savonlinnaa ja Savonlinna Mikkeliä.
Väestöön liittyvään ongelmavyyhtiin ratkaisuna tässä uudistustyössä on kunta-valtio -rahoitusvastuiden muutos. Olisi aivan kohtuutonta tuomita maantieteellisesti suurin osa Suomesta taloudeltaan rappioalueeksi, koska kuntia ja kuntayhtymiä rasittaa nämä tolkuttoman korkeat sote-menot. Ikäääntyvästä ja yhä enemmän palveluita tarvitsevasta väestöstä kärsivien kuntien ja maakuntien taloustilanne ei kurjistu nykyisestä, kun valtio ottaa rahoitusvastuun sote-palveluista.
Valinnanvapus on artikkelin mukaan ollut vahva tuki julkisten palveluiden rinnalla jo pitkään. Nyt tätä ollaan lisäämässä, hyvä niin. Postasin tällä sivulla aiemmin sen, että valinnanvapauden ulottuessa erikoissairaanhoitoon ja sen leikkaustoimintaan, olisi uhannut rappauttaa julkisten toimijoiden päivystoiminnan. Lausuntokierros teki tehtävänsä ja nyt tästä ollaan luopumassa. Hyvä hyvä.
Hesarin artikkeli osoittaa siis vahvalla asiantuntemuksella, että kuullun sote-kritiikin perusteet ovat jo förbi! Aikoinaan oppositiopuolue Keskusta lähti Kataisen hallituksen suunnitteleman mallin tukijaksi, silloin puolue oli isänmaan asialla. Vastaavaa vastuunkantoa toivoisi nyt nykyisiltä oppositiopuolueilta. SDP on aika usein tullut merkittävänä kansanlikkeenä isänmaan korjaustalkoisiin. Nyt olisi sopiva aika tällaiselle.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005599107.html?sharge=0211467a2ae0a6d0b5275d8c4010048a
Kaupunginvaltuuston kokous 11.12.2017
Valtuuston kokouksessa tehtiin kaupungin elinvoimaisuuden ja tulevaisuususkon kannalta merkittäviä päätöksiä Metsäwoodin tehdasinvestoinnin laajentamiseksi Punkaharjulla. Päätöksenteko sujui kitkattomasti ja valmistelua tukevasti.
Erityiskiitos tämän hankkeen onistumisesta kuuluu kaupunginjohtaja Janne Laineelle ja muulle valmisteluun osallistuneelle viranhaltijakunnalle. Janne Laine antoi hienon näytön osaamisestaan. Tämä ei olisi onnistunut ellei hän olisi pitänyt tiivistä yhteyttä yritykseen ja saanut aikaan luottamusta siellä suunnalla. Meidän päättäjien tuli sitten tukea kaikin keinoin hankkeen onnistumista.
Lisäksi elinkeinojaoksen rakenteeseen saatiin vihdoin ratkaisu, joka tukee entistä paremmin elinkeinojen ja alueen elinvoimaisuuden tukemista. Nyt jaokseen voidaan nimetä enintään 7 jäsentä. Keskusta aikoo nimetä sinne kansanedustaja Hanna Kososen lisäksi Olli Österlundin, jota myös esitetään jaoksen puheenjohtajaksi. Olli on pitkän linjan yrittäjä, joka on toiminut omilla pääomillaan ja siten tietää, mistä yrittämisestä on kyse. Tämä valinta tapahtuu 18.12.2017 kaupunginhallituksessa. Olli oli ehdokkaamme tähän tehtävään jo kuntavaalien jälkeen. Asia mutkistui kesäkuun 2017 nimemispäätöksen myötä. Sen tuli olla väliaikainen, mutta sitä tulkittiinkin eri tavoin.Onneksi asia nyt korjaantuu.
Hyväksytty lähidemokratiamalli on hyvä. Se lähtee paikallistasolta ja ennen kaikkea yhdistyspohjalta. Oman asuinalueeni eli Laitaatsillan ”rakenne” on kunnossa tätä varten. Sunnuntaina 17.12. pääsemme jo keskustelemaan tästä yhdistyksen syyskokouksessa (kaupunginosayhdistys). Nimeämme kaiketi edustajan tähän kumppanuuspöytään, joka kutsutaan kasaan keskikaupungin osalta maaliskuun loppuun mennessä.
Hyvä kokous ja erittäin kannatettavia päätöksiä kakiki!
Kaupunginvaltuusston pöytäkirja löytyy tästä linkistä
Ajatuksia laista asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa – HE47/2017
Tämä ns. valinnanvapauslaki lienee tämän sote-uudistuksen pulmallisin osio. Sehän karahti jo perustuslakivaliokuntaan ja nyt se on tullut lausunnoille mm. Sosteriin ja Savonlinnan kaupunkiin.
Sosterin toiminnan piirissä olevasta erikoissairaanhoidon toiminnasta laskennallisesti noin 50% menisi asiakassetelin käyttöalueen piiriin, jos asiakassetelin käyttö toteutuisi esitetyssä muodossa. En jaksa ymmärtää, kuinka voidaan vamristaa riittävä julkinen tuki ja turva siinä tapauksessa, että yksityissektori ottaisikin merkittävän osan tästä ”potista” hoitaakseen. Kuinka käy päivystyksen tässä tapauksessa?
Täytyy pohtia ja pureskella lisää!
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_47+2017.pdf