Kategoria: Kunnallispolitiikka – Savonlinna

Savonlinnan keskussairaalan turvaaminen sote-lainsäädäntöön tehtävällä kirjauksella

Syyskuun loppupuolella Savonlinnan kaupunki usean muun toimijan tavoin antaa lausuntonsa sote-maakuntien perustamista ja sosiaali-ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaan lainsäädäntöön. Lausunto valmistellaan kaupunginhallitusvetoisesti ja niin, että sitä valmistellessa kuullaan laajaa elinvoimaverkostoa. Tämä työ alkaa 5.8.2020.

Savonlinnan kaupungin edunvalvonnan kannalta aivan keskeistä on saada keskussairaalamme asema ja laajuus turvatuksi sote-lainsäädäntöön tehtävällä kirjauksella. Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä teki vastaavan esityksen kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2019 sote-maakuntavalmistelusuunnasta päätettäessä. Harmittavasti emme saaneet valtuuston enemmistöä tämän taakse. Tulee muistaa, että tämä tavoite on kaupunginhallituksen edunvalvontamuistioissa yksimielisesti aikoinaan hyväksytty.

Suomen Keskusta rp:n puheenjohtaja Katri Kulmuni toi esille Savonlinnan vierailunsa aikana 17.7.2020 sen, että hänen johtamansa puolue on tähän kirjaukseen sitoutunut. Nyt siis tavoitteen toteutuminen on lähempänä kuin aiemmin, keskeinen hallituspuolue on jo sen takana. Koska monet muutkin ministerit ovat luvanneet turvata Savonlinnan keskussairaalan aseman ja laajuuden säilymisen, odotamme heidän lunastavan lupauksena ja tulevan tämän lakikirjauksen kannalle. Avainasemassa on SDP, joka on maan hallituksessa vastuussa sotesta ja sairaaloiden tasoihin liittyvästä lainsäädännöstä.

Julkisuudessa usean toimijan taholta on annettu ymmärtää, että maakunnan vaihtaminen Pohjois-Savoon olisi suora tae sairaalan säilymiselle. Sitä se ei valitettavasti ole! Jos se sitä olisi, tilannehan olisi päivänselvä. Mielestämme tarvitsemme jonkun turvatakuun tälle pelastusoperaatiolle ja lakikirjaus olisi valtioneuvoston toimivallan käsissä oleva keino tälle. Olemme vakuuttuneita siitä, että Mikkelin tai Kuopion kainaloon päätyminen sellaisenaan johdattaisi sairaalamme näivettymisen tielle. Lisärasitteena meillä itä-savolaisilla on ylisuuret sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset kustannukset. FCG:n vuoden 2018 tilinpäätöstietojen perusteella laatima tarvevakioitu laskelma sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenoista Savonlinnan kaupungissa osoitti, että säästöpotentiaalia näissä menoissa väestön palvelutarpeeseen verrattuna olisi peräti 26,6 M€. Kuten tunnettua, fuusiotilanteissa yleensä heikoimmassa asemassa on taloutensa rempalleen päässeen toimijan asema.

Lisäksi meillä on kokonaan jäänyt huomioimatta se, onko Savonlinna haluttu lisä Pohjois-Savon maakunnalle. Pohjois-Savosta on jo kuulunut viestiä siitä, että siellä ei ole halua ottaa savonlinnalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja perustettavan sote-maakunnan kontolle. Lausuntokierroksen jälkeenhän meillä saattaa olla käsissä tilanne, jossa me halutaan siirtyä ja muut eivät halua ottaa vastaan!

Kutsummekin muut savonlinnalaiset toimijat, joilla on mahdollisuus vaikuttaa annettaviin lausuntoihin, liittymään mukaan näihin lakikirjaustalkoisiin.

Reima Härkönen, kaupunginvaltuuston I varapj.

Tuukka Suomalainen, kaupunginhallituksen jäsen

Kirsi Torikka, kaupunginhallituksen pj.

Savonlinnan kaupungin talousarviokokous 9.12.2019

Talousarvion käsittelyssä tärkeää olisi ollut saada Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä tehtävien ostojen osalta määrärahahuojennus senkin vuoksi, että kaupunginvaltuusto antaisi signaalin kuntayhtymälle (Sosteri) menosäästöjen hakemiseksi nykyistä hanakammin.

Laajan ja polveilevan keskustelun jälkeen esityksemme ei kantanut maaliin saakka. Tästä johtuen emme saaneet katetta sivistystoimen määräraharaamiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Lisäksi tällä katteella olisi palautettu elinkeinotoimen sekä sivistys- ja teknisen lautakunnan avustukset vuoden 2019 tasolle.

Illan edetessä saimme lävitse määrärahalisäyksen varhaiskasvatuksen tulosalueeseen liittyen, kustannusvaikutus +260 000€. Iso kiitos tästä sivistyslautakunnan pj:lle Jonne Tynkkyselle.

Lisäksi jo pitkään vellonut keskustelu ns. kyläkoulujen tilanteesta saattoi hieman selkiintyä, koska saimme lävitse selkeän kirjauksen koulujen turvarajasta. Tämä antanee nyt työrauhaa näille kouluyksiköille. Myös koulujen saneerausasioita tulisi arvioida kokoaan uudesta viitekehyksestä. Nyt ollaan tuotu esityksinä näiden koulujen peruskorjauksia. Sellaista toivetta eivät koulujen käyttäjät taikka siellä työskentelevät ole esittäneet oman ymmärrykseni mukaan.

Päätetty talousarvo vuodeksi 2020 ja taloussuunnitelma vuosille 2020 – 2023 ovat tasapainossa eli alijäämää ne eivät osoita. Tämä on se kaikkein tärkein asia tällaisessa päätöksenteossa.

Ohessa hieman tarkemmin muutosesitykset;

Strategiset kärkihankkeet 2020 – 2023, s. 14

Muutosesitys:

Tekstilisäys strategisten hankkeiden taulukon alle (s.14)

Kuttuuripääkaupunki 2026. Hankkeen suunnittelun ja mahdollisen toteuttamisen tukeminen.

Hyväksyttiin yksimielisesti.

s. 31

Muutosesitys:

Esitän, että tähän talousarviokirjaan lisätään nimikeluettelo määrineen.

Perustelu. Osio antaa tärkeää tietoa päättäjille päätöksenteon tueksi.

Hyväksyttiin

Ostot Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä –kohta, s. 50

Muutosesitys:

TA 2020 toimintakulut määrärahasta 149 191 978€ vähennetään 650 000€. 

Perustelut: Kuntaliiton, vuotta 2018 koskeneen selvityksen mukaan Savonlinnan sosiaali- ja terveysmenojen tarvevakioitujen kustannukset tulisi olla 3924€ asukasta kohden. Kyseisen vuoden asukaskohtainen toteutuma oli 4629€. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntien-sote-nettotoimintamenoja-tammi-joulukuu-2018pdf.pdf

Tällainen kehitys ei voi jatkua. Kuntayhtymän tulee löytää uusia keinoja saada näitä ylisuuria kustannuksia kuriin. Savonlinnan kaupunki on omalta osaltaan toteuttanut menosopeuttamista monin eri keinoin ja niin, että sen toimialojen yksikkökustannukset ovat varsin kustannustehokkaita, vaikka asukasluku on laskenut. 

Kaupungin toimialojen palvelutuotantoa ei voi vaarantaa siirtämällä resursseja yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen katteeksi. Olemme erityisen huolissamme nuorimpien ikäluokkien saamista palveluista eli varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. 

Tässä yhteydessä on hyvä myös muistaa, että kaupunki on käyttänyt tulorahoituksen keinot käytännössä jo loppuun. 

Tämä saatava säästö käytetään sivistystoimen tulosalueiden raaminylityksen katteeksi 550 000€:lla ja avustuksiin suunniteltujen leikkausten poistamiseksi 100 00€:lla. Tämä avustus-osio kohdennetaan talousarvion avustuskohdassa tarkemmin.

Tämä esitys ei mennyt lävitse. Harmittavasti emme saaneet tätä kautta sivistyslautakunnan tuskaa hellitettyä niin käyttötalouden kuin sen alaisten avustusten osaltakaan.


s. 52

Muutosesitys:

Poistetaan s. 52 lause; ”Kaupunginvaltuuston aikaisempi päätös koulujen lakkautusrajaa koskevasta oppilasmäärästä (25) poistetaan kokonaisuudessaan.” 

Sen tilalle kirjataan seuraavaa;

Koulun lakkautusraja on 25 oppilasta. Kouluilla, joissa on esiopetusta, koulun lakkautusrajan määrittelyssä huomioidaan myös esikoululaiset. 

Mikäli koulun oppilasennuste palautuu lähivuosina 25 oppilaaseen tai sen yli, ei kahden vuoden oppilasmäärän alitus aiheuta automaattisesti koulun lakkauttamista, vaan asia tuodaan valtuuston ratkaistavaksi.

Päätös: Hyväkyttiin 28 – 23

s. 95 – avustukset

Muutosesitys:

Kehittämis- ja elinkeinopalveluihin TA2020 kohtaan lisätään 15 000€.

Tämä esitys ei mennyt lävitse.  

s. 115

Muutosesitys:

Lisätään tekstikirjaus hankkeeseen 8803 sivistystoimen rakennukset 8683 Louhen koulu, Kerimäki

”Koulun mahdollisesti tarvitsemat korjaukset tehdään täsmäkorjauksin korjausvelkakohteet –määrärahalla.”

Tämä esitys meni myös lävitse.

Talousarviokäsittelyssä tehtiin paljon muitakin esityksiä, niistä saa selkoa tutustumalla valtuuston pöytäkirjaan, siihen pääset tästä linkistä.

Savonlinnan kaupungin tervehdyspuhe Savonlinnan itsenäisyysjuhlassa ja seppeleenlaskutilaisuuksissa

Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen ja Mertalan koulun musiikkiluokkalaiset esiintymässä Savonlinnan kaupungin ja seurakunnan itsenäisyysjuhlassa seurakuntalkeskuksessa. Hienoa, että luokat saatiin repertuaariin mukaan syksystä 2019. Tein tästä esityksen sitovaksi tavoitteeksi viime vuoden talosuarviokäsittelyssä ja lävitse meni selkein äänin. Kuva Reima Härkönen.

Vein Savonlinnan kaupungin tervehdyksen vuoden 2019 itsenäisyyspäiväjuhlaan. Samalla huomioimme sodissa kaatuneet laskemalla seppeleet Kirkkopuistoon ja Talvisalon hautausmalle. Ohessa tervehdyspuheeni.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

https://www.savonlinna.fi/ajankohtaista/24855/itsenaisyyspaivan_vietto_savonlinnassa_2019

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö.

Suomen tasavallalla on takanaan tänään 102 vuoden mittainen taival itsenäisenä kansakuntana. Se tarkoittaa runsaan kolmen täyden sukupolven mittaista aikaa. Näiden sukupolvien aikana maamme on kokenut ennennäkemättömän vaurastumisen jakson. Niukkuuden noidankehä on murrettu monin tavoin ja juuri nyt eletään yltäkylläisyyden Suomessa. Noihin vuosiin ja jokaisen sukupolven kollektiiviseen muistiin mahtuu paljon, tosi paljon onnea ja menestystä, mutta myös suurta surua. Tämän rakkaan isänmaan eteen on tehty paljon uhrauksia.

Kuten me kaikki hyvin tiedämme, Toisen maailmansodan melskeisinä vuosina Suomen kansan itsemääräämisoikeus oli uhattuna. Ylivoimaiselta näyttäneen vihollisen karattua päälle suomalaisista otettiin todellakin mittaa. Me suomalaiset onnistuimme saman tien unohtamaan aiemmat kansalliset ristiriidat ja yhdessä tuumin asettauduimme vihollista vastaan. Käydyissä taisteluissa Suomi sai pelastetuksi kaikkein tärkeimmän eli kansallisen itsenäisyyden ja kansakuntamme vapauden. Tahto siitä, millainen Suomi tulee jatkossa olemaan, muodostettaisiin siis edelleen rajojemme sisällä.  Tähän kaikkeen verrattuna valtakuntamme tai tämän kotikaupunkimme nykyiset ongelmat ovat mittakaavaltaan mitättömiä. Tällaiset juhlapäivät ovat omiaan palauttamaan tämän mittakaavan mieliin!

Hyvä juhlaväki. Tämä paikka on mitä parhain jakaa Teidän kanssanne tapahtuma eilispäivältä. Eilen nimittäin pidimme savonlinnalaisissa lukioissa lakkiaisten ohella itsenäisyysjuhlan, jossa siirrettiin suomalaisten veteraanijärjestöjen kouluille tasan kaksi vuosikymmentä sitten lahjoittama vapauden viestikapulan koulujemme vanhimmilta ikäluokilta toiseksi vanhemmille. Kapulan sisältämä viesti kertoo Suomen itsenäisyydestä ja niistä teoista, joilla tätä varmistettiin aikanaan.

Olen tässä yhteydessä aina perännyt tämän ajan nuorilta hetken eläytymistä näiden veteraani-ikäpolven ihmisten elämään. Olen pyytänyt heidät ajattelemaan sitä, kuinka erilaisia näistä ihmisistä olisikaan saattanut tulla ilman näitä sotakokemuksia? Miten paljon helpompaa heidän elämänsä olisi ollut, ellei suurvaltapolitiikka olisi mullistanut heidän elämänhistoriaansa.

Mietitäänpäs hetken aikaa … parhaat nuoruusvuodet rintamalla, kuolema kurkkimassa olan takaa kaiken aikaa, epätietoisuutta huomisesta. Ei todellakaan kadehdittava kohtalo! Jos henki säilyi, sodan arpia niin fyysisiä kuin henkisiä oli kannettava mukana hamaan loppuun saakka. Isänmaan hyväksi annettu uhri pistää ajattelemaan!

Hyvä juhlaväki. Haluan kiittää Savonlinnan kaupungin puolesta kaikkia niitä tahoja ja ihmisiä, jota pitävät yllä tätä arvokasta veteraaniperintöä. Uskallan väittää, että täällä meillä tämä asia on hoidettu esimerkillisesti. Haluan myös tässä yhteydessä kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tämän juhlan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi haluan tuoda vielä juhlaan hyvän mielen kiitoksena sen, että Savonlinnaan saatiin palautettua musiikkiluokkatoiminta muutaman vuoden tauon jälkeen. Tänään kuulemme Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen ja Mertalan koulun musiikkilukkien yhteisesityksen. Tämä olkoon esimerkkinä siitä, kuinka yhteiskunta pystyy korjaamana tekemänsä virheet

Hyvä juhlaväki, haluan toivottaa Teille kaikille Savonlinnan kaupungin puolesta hyvää itsenäisyyspäivää.

Reima Härkönen

kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokous 11.11.2019

Ryhmäpuheenvuoroa pitämässä 11.11.2019 Savonlinnan kaupungin talousarviokäsittelyssä. Kuva Sanna Metsälä.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin mm. kunnallisen tuloveron nostosta 0,5%-yksiköllä. Vuoden 2020 veroprosentti on siis 22,75%. Myös kiinteistöveroihin tehtiin korotuksia, esim. vakituisen asunnon vero on jatkossa 0,59%, nousua 0,03%-yksikköä. Perusteena näille nostoille ennen kaikkea sosiaali- ja terveysmenojen kalleus Savonlinnassa. Sama vaiva näyttää toki vaivaavan koko maata, mutta Savonlinnan lähtötilanne on jo valmiiksi heikko.

Ohessa muutaman pykälän osalta lisäinfoa ja päätöksen perusteluita sekä talousarvioasiassa pitämäni keskustan ryhmpuheenvuoro.

§ 126 – 127 – Takausten jatkaminen / anataminen Kesamonsaaren ja Ritosaaren yksityistiekunnille

Tekemäni esitys asian jättämisestä uudelleenvalmisteluun tulikin valtuuston päätökseksi. Asia on kimurantti, mutta sitä tulisi selvittää hieman kokonaisvaltaisemmin, koska nämä yksityistiekunnat toteuttavat julkista palvelua ja kaupunkimme on hakeutumassa saaristokunnaksi. Ohessa esitys ja sen perusteet.

—

Savonlinnan kaupunginvaltuusto päättää, että asia jätetään uudelleen valmisteluun.

Valmistelussa selvitetään yksityistiekuntien tilanteen parantamista mm. maksatusta aikaistamalla sekä mahdollisten vastavakuuksien selvittämisellä. Savonlinnan kaupungin tulee olla yhteyksissä kyseessä oleviin yksityistiekuntiin.

Samalla tarkastallaan kupungin takausperiaatteita siten, että tällaiset luonnollisten monopolien tilanteet otettaisiin paremmin. Huomioon kokonaisharkinnassa ja kaupunki voisi olla takaajana tällaisissa lossi- ja lauttatiekunnissa.

Tämä selvitys tulee olla valmis seuraavaan valtuuston kokoukseen mennessä.

Perusteena tälle mm. seuraavat kuntalain esitöissä mainitut perusteet;

Kunta voi takauksen antaa sellaista toimintaa varten, joka ei lähtökohtaisesti tapahdu kilpailutilanteessa markkinoilla. Tällaiseksi tilanteeksi kuntalain esitöissä on mainittu luonnollisten monopolien tilanteet, kuten esimerkiksi kuntien alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien toiminta. (HE 268/2014 vp. s. 231). Yksityistien tiekunta rinnastuu hyvin vesiosuuskuntaan ja siksi takauksen myöntäminen ei ole lainvastaista.

Asian selostusosassa on ihan oikein mainittu, että kunnan edut tulisi turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kuntalain esitöiden mukaan, tällä tarkoitettaisiin sitä, ettei vaadittavien vastavakuuksien tarvitsisi kattaa koko takaukseen liittyvää riskiä, vaan kunnan riskien hallinnan näkökulmasta riittävän osan. Pykälässä mainittujen edellytysten täyttyminen tulisi arvioida jokaisen toimenpiteen osalta erikseen. (HE 268/2014 vp. s. 230).

§ 130 Talousarvion 2020 käsittely

Pitämäni keskustan ryhmäpuheenvuoro. Ryhmyreiden puheitten jälkeen esitin ryhmien välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti talousarvion jättämisestä pydälle seuraavaan kokoukseen, joka pidetään 9.12.2019.

—

Arvoisa neiti valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, tiedotusvälineiden edustajat sekä paikalle saapunut lehteriyleisö

Keskustan valtuustoryhmä on kohtuullisen tyytyväinen käsittelyssä olevaan talousarvioesitykseen vuodelle 2020 ja edelleen taloussuunnitelmaan kaudelle 2020 – 23. Tulemme kuitenkin perustellusti esittämään joitakin muutosesityksiä talousarviokirjan käyttötalous- ja inevstointosiin.

Periaatteellisin kannanottomme on se, että haluamme kirjata talousarviokirjaan sivistyspalveluita koskevaan osaan selkeästi sen, että sivistystoimen palveluverkosta päätettäessä noudatetaan kaupunginvaltuuston aiemmin tekemää linjausta 25 oppilaan (sisältää esioppilaat) turvarajasta.

Kyläkoulujen ei tarvitse enää olla ukkosenjohdattimina valtuustoryhmien välisessä nahistelussa.

Hyvät kuulijat. Savonlinnan kaupunki on harmittavasti ajautunut korkean veroasteen kunnaksi. Lienee paikallaan todeta, että tärkein syy tälle on ollut kaupunkimme ylisuuret sosiaali- ja terveysmenot kaupunkilaisten palvelutarpeeseen verrattuna. Tämä välys on kasvanut kasvamistaan ja se on nyt kaiketi n. 26 miljoonaa euroa. Osa toki tästä välyksestä selittyy tekemällämme arvovalinnalla siitä, että haluamme säilyttää laajaa palvelutarjontaa tarjoavat keskussairaalan.

Tämän johdosta ryhmämme kannattaa kunnan tuloveron nostamista 0,5%-yksiköllä, veroasteemme olisi vuonna 2020 22,75%. Lisäksi tulemme hyväksymään kiinteistöveroihin tehtävät korotukset. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että ilman vuosi sitten päätettyjä henkilöstömenoleikkauksia menojen sovittaminen tulokehykseen olisi ollut vielä tuskallisempaa. Taloussuunnitelmakaudella 2020 – 2023 Savonlinnan kaupungin talous on kuntalain säätämällä tavalla tasapainossa. Ilman näin raskaita tulo- ja menopuolen päätöksiä se ei sitä olisi!

Loppuvuoden aikana hallintokunnille, varsinkin sivistyksen ja teknisen toimen toimialat, joutuvat päättämään käyttötaloussuunnitelmansa haastavassa tilanteessa. Keskustalla on vahva edustus näiden toimialojen päätöksiä tekevissä toimielimissä. Kannamme kortemme kekoon tässä työssä tätä kautta.

Haluan kiittää Savonlinnan kaupungin viranhaltijoita hyvin tehdystä esittely- ja valmistelutyöstä tähän talousarvioon liittyen. Halua myös valtuustoryhmämme puolesta kiittää muita valtuustoryhmiä talousasioiden asiallisesta käsitellystä ja hyvästä yhteistyöstä.

Keskustan valtuustoryhmä on valmis hyväksymään talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman aikavälille 2020 – 2023 myöhemmin kuultavin varauksin ja vastaesityksin.

Savonlinnalaisten lasten ja nuorten hyvinvointitietoa

Kuvahaun tulos haulle opiskelija
Lähde: Pixabay.

Savonlinnan kaupunki juoksee kasaan hyvinvointisuunnitelman kuluvan lukuvuoden aikana.

Työ vaatii tuekseen tämän hetkistä hyvinvointitietoa. Näitä indikaattoreita lasten ja nuorten osalta on saatavissa objektiivisesti THL:n organisoiman kouluterveyskyselyn kautta. Kyselyn tulokset on julkistettu THL:n verkkosivuilla. Kyselyyn on vastattu keväällä 2019.

Ohessa keskeisimmät hyvinvointindikaattorit peruskoululaisten (4- ja 5 -luokkalaiset sekä 8- 9  -luokkalaiset), lukiolaisten ja ammattiopiston opiskelijoiden osalta. Näitä tietoja on sitten verrattu oman maakunnan sekä koko valtakunnan vastaaviin tuloksiin.

Savonlinnalaisetn lasten ja nuorten hyvinvointitietoa – kevät 2019

Vastine Esa Valkosen (vas.) mielipidekirjoitukseen

Esa Valkonen (vas.) kirjoitti mielipidekirjoituksen sanomalehti Itä-Savoon. Siinä oli sen verran epätarkkuutta, että piti kommentoida. Ohessa tämä kommenttini ja sen päätyttyä Esan kirjoitus.

—

Esa Valkoselle Nätkin koulumuotoasiasta – väitteesi ei pidä paikkaansa!

Sanomalehti Itä-Savossa olleessa mielipidekirjoituksessa kaupunginvaltuutettu Esa Valkonen (vas.) kirjoitti, että maaliskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa lähes puolet keskustan valtuustoryhmästä oli valmis sulkemaan Nätkin koulun. Väite ei pidä paikkaansa.

Valtuuston päättäessä Nätkin koulumuoto –asiaa vastakkain oli kaksi mallia. Äänestyksessä valtuuston enemmistö kannatti tilaelementtiratkaisuna ja leasing-rahoituksella toteutettavaa luokkien 1 – 5 ja kahden pienryhmän koulua 25 vuoden ajalle. Vähemmistöön jääneet halusivat Nätkille vuokrattavan tilaelementtikoulun vuosiluokkia 1 – 4 varten viiden vuoden vuokrasopimuksella, tarvittaessa käytettäisiin optiovuosia.

Keskustan valtuutetuista yhdeksän äänesti valtuuston enemmistön kannan mukaisesti ja seitsemän äänesti tappiolle jääneen vaihtoehdon puolesta. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää perustelleen päätöstään asian puutteellisella valmistelulla.

Kukaan valtuutetuistamme ei siis ollut lakkauttamassa Nätkin koulua. Se olisikin ollut yllätys, koska valtuustoryhmämme on yksiselitteisesti ollut valtuuston tekemän periaatelinjauksen kannalla eli koulu on turvassa, jos oppilasmäärä ei alita pysyvästi 25 oppilaan rajaa.

Tulevassa valtuuston kokouksessa Kallislahden koulun jatkosta päätettäessä samalla ollaan tosiasiallisesti päättämässä tämän turvarajan olemassaolosta. Sanomalehti Itä-Savon toimitettua juttua lukiessa käy ilmi, että oppilasmäärä Kallislahdessa ei taivu pysyvästi alle 25 oppilaan, suorastaan päinvastoin, koulun oppilasmäärähän on kasvussa. Jos Kallislahden koulu ei saa lupaa jatkaa toimintaansa, teoriassa kaikki koulut ovat jatkossa liipaisimella, jos tällaista kielikuvaa sallitaan käytettävän. Itse en koe tällaista epävarmuutta toivottavana tilana.

Reima Härkönen, valtuustoryhmä puheenjohtaja, keskusta

Esa Valkosen (vas.) Itä-Savossa julkaistu kirjoitus löytyy tästä linkistä

Savonlinnan kaupunginvaltuuston sote-linjaus 28.10.2019

Savonlinnan keskusairaala.

Maanantaina 28.10.2019 Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti ns. sote-linjauksesta (KV 110§ / 28.10.2019). Päätöshän meni ihan ok, mutta olisin halunnut kovasti paljon viestittää tässä yhteydessä sen, että Savonlinnan keskussairaalaa ei pelasteta hakeutumalla isomman toimijan kainaloon, olipa se kainalo tarjolla Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa tai vaikkapa Lappeenrannassa. Sairaalamme jatkoa turvaisi parhaiten sen aseman ja nykyisen laajuuden kirjaaminen terveydenhuoltolakiin (1326/2010).

Esitykseni voitti toisen vastaesityksen, jonka teki valtuutettu, maakuntahallituksen pj. Jarkko Wuorinen (kesk.). Sen jälkeen esitykseni hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle.

Ohessa perusteluni tekemälleni ehdotukselle pohjaehdotukseen tehtävästä lisäyksestä;

—

Sote-uudistuksessa on useita tavoitteita. Palvelujen painopistettä tulisi siirtää perustasolle ja ennalta ehkäisevään toimintaan, jotta erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve vähenisi.

Tämän lisäksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet. Kuten tiedämme, vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta 18 maakunnalle. Aikanaan myös näiden palveluiden rahoitus ja ohjaus tulevat uudistumaan.

Nyt päätämme siitä, minkä maakunnan hoteisiin hakeudumme tätä sote-valmistelua tekemään. Keskustan valtuustoryhmä kannattaa hakeutumista Pohjois-Savon sote-maakuntavalmisteluun. Meille ei kuitenkaan riitä kaupunginhallituksen pohjaesitys, vaan haluamme päätökseen mukaan rakenteita, joilla vasta keskussairaalamme asema ja toiminnan laajuus tulevat säilymään.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että valinnan tästä sote-suunnasta vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Jos tämä tänään varmaankin aika yksimielisesti päätettävä linjaus ei jostakin syystä käy, peli alkaa eräällä tavoin alusta. Siltoja ei saa polttaa mihinkään suuntaan!

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Savonlinnan sote-menot ovat väestön palvelutarpeisiin nähden n. 22 miljoonaa euroa suuremmat. Osa tästä selittyy omalla valinnallamme siitä, että pidämme sairaalan nykytasoa yllä.

Tämä kustannusasia tulee vastaan ainakin siinä vaiheessa, kun maahan on synnytetty nämä uudet sote-rakenteet. Tämän hetkisen tiedon mukaan maakunnallinen sote-valtuusto tulee päättämään niistä asioista, joista nykyisin kunnat tai kuntayhtymät tekevät. Nämä asiat voidaan kiteyttää kolmeen osaan; palveluverkko, palvelujen laatu ja palveluiden määrä. Pahoin pelkään, että tätä kustannustehottomuutta ei tulla sallimaan aikanaan sote-valtuustoissa. Nyt tulisi puhua myös näistä asioista!

Mielestäni aikoa keino säilyttää Savonlinnan keskussairaalan asema ja laajuus on saada kirjattua nämä asiat terveydenhuoltolakiin. Olemme saaneet useammalta ministeriltä kuulla sen, että Savonlinnan kaupungin ahdinkoon tullaan puuttumaan. Nyt on tämän lupauksen lunastamisen aika.

Näillä saatesanoilla esitän seuraavaa lisäystä kh:n pohjaesitykseen.

Kesän 2019 ja syksyn 2019 aikana sekä sosiaalidemokraattien että keskustan Savonlinnan asiaan perehtyneet ministerit ovat eri tavoin viestittäneet, että ne pitävät nykyisen Savonlinnan keskussairaalan ja sen toiminnallisen tason säilyttämistä tärkeänä.

Ainoa keino turvata Savonlinnan, kuten muidenkin nykyisten keskussairaaloiden nykyisen laajuinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystävä sairaala (ml. anestesiologia, kirurgia ja sisätaudit), on kirjata kaikki nykyiset keskussairaalat terveydenhuoltolakiin (1326/2010) ja määritellä niiden tehtäväksi edellä mainittu laajuus. Muussa tapauksessa sairaaloiden laajuuden määrittely jää mahdollisten tulevien sote-alueiden valtuustojen päätöksenteon varaan, mikä voi tarkoittaa joidenkin sairaaloiden alasajoa. Tästä syystä Savonlinnan kaupunki pyytää maan hallitusta ja eduskuntaa muuttamaan terveydenhuoltolakia edellä mainitulla tavalla. 

Savonlinnan kaupungin tuleva sotelinjaus – ylimääräinen kaupunginhallituksen kokous 8.10.2019

Savonlinnan kaupunginhallitus joutui pitämään ylimääräisen kokouksen ti 8.10.2019 hallituksen enemmistön pyydettyä sitä koolle. Touhukkaana hankkeen puuhaajana oli kokoomuslainen hallitusjäsen.

Hallintosäännön mukaanhan tämä kyllä meni, mutta kokous ei varmaan ollut kunniaksi kenellekään. Kaupunginhallituksen kokouksen ovat suljettuja, eli niissä käydyistä keskusteluista ei tietenkään voi sanoa mitään muiden kokouksessa olleiden osalta, mutta omat puheenvuorot voi toki referoida. Kokousasia löytyy oheisesta linkistä; http://dynasty.savonlinna.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20196423-5

Toin kokouksessa esille ihmetyksen koko kokouksen tarpeellisuudesta. Lisäksi hämmästelin, miksi aiemmassa kokouksessa sovittu kaupunginhallituksen sote-linjaukseen liittyvä valmisteluaikataulu ei nyt käynytkään hallituksen enemmistölle. Ylimääräisessä kokouksessahan olisi tullut ottaa kantaa Savonlinnan kaupungin ns. sote-linjaukseen eli siihen, minkä maakunnan hoteissa olisimme aloittaessamme ns. sote-maakunnan valmistelun. Pidän tätä linjausta tämän valtuustokauden merkittävimpänä.

Vaikka osa on toista mieltä, olen edelleen sillä kannalla, että tähän sote-linjaukseen erinomaisen vahvasti liittyy itä-savolaisen erikoissairaanhoidon ympärillä käyty suunnitteluprosessi. Ulkopuolinen toimija on tehnyt selvityksen Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien osalta. Tämä asiakirja ei ole vielä julkinen, mutta samasta asiasta tehty esiselvitys on toki sellainen. Se löytyy oheisesta linkistä. http://publish.psshp.fi/kokous/2019342209-4-1.PDF

Nopeasti lukien sieltä löytyy muutamia ison kokoluokan asioita, jotka vastaavissa yhdistymishankkeissa ovat aiheuttaneet vilkasta parranpärinää, jopa kariuttaneet nämä. Tässä esiselvityksessä tällaisia ovat esim. erikoissairaanhoidon palveluiden hinnoittelu, tulevien ”kampusten” profilaatioihin liittyvät asiat asiakas- ja suoritetulovirtoineen sekä sairaanhoitopiirin vaihtumisesta aiheutuvat peruspääomakysymykset.

Itseäni päätöksentekijänä suorastaan pelottaa tilanteet, jossa vaikeasta ja kompleksisesta asiasta tehdään liian suora ja yksioikoinen. Nyt oli suuri vaara tällaiselle. Lukiessanne k-hallituksen päätöksen selostusasiaa käy ilmi, että pelkästään erikoissairaanhoidon näkövinkkelistä tällaista asiaa ei voi katsoa. Kaupunginjohtajamme teki hyvä päätösesityksen nopeassa aikataulussa. Kaupunginjohtajan toiminta vastaa hyvin keskustan valtuustoryhmän kantaa.

Sotelinjauksen valmisteluille on eilisen päätöksen jälkeen nyt varattu riittävä aika. Kuntalaiset saavat lausua sanasen asiasta ja kaupunginhallitus pääsee tätä linjaa päättämään 22.10.2019 kokouksessaan. Toivottavasti siellä nämä ”keulijat” ovat läksynsä oppineet ja päästään tekemään perustelu, hyvä päätös kaikella sillä tiedolla, joka juuri silloin on meidän käytettävissämme. Kaupunginvaltuusto sitten toivon mukaan pystyy linjaamaa suunnan yksimielisesti 28.10.2019.

Ihan lopuksi on vielä hyvä muistaa, että aiempi pyrintö erikoissairaanhoidon järjestämisestä ulkoistamisen avulla kariutettiin maan hallituksen toimesta. Tässä tulee perätä ”kaatajan vastuuta”. Vastuuta kannettaisiin parhaiten, jos maan hallitus antaisi esityksen eduskunnalle terveydenhuoltolakiin (1326/2010) tehtävään kirjaukseen siitä, että kaikissa nykyisissä keskussairaaloissa säilyisi erikoissairaanhoidon päivystys. Vain tällainen antaisi riittävät takeet Savonlinnan keskussairaalan säilymiselle. Mitkään muut vaihtoehdot eivät tätä turvaa aukottomasti anna.

Sanomalehti Itä-Savon uutinen asiasta

Savonlinnan kaupungin elinvoimapaketti – budjettiriihessä luvatut ja jatkotoimet

Joskus kiireessä vauhti on kova. Jouduimme hajauttamaan edunvalvontamatkallamme päättäjäporukan kahtia. Osa jäi juttelemaan ministeri Kiurun kanssa pidemmäksi aikaa (ministeri tuli hieman myöhässä tapaamiseen) ja me reippaat nuoret miehet eli valtuuston varapuheenjohtajisto hyppäsi taksiin ja ajoimme eduskuntaan tapaamaan ympäristöministeri Krista Mikkosta. Saimme lämpimän vastaanoton ja lupauksen UNESCO:n luonnonperintökohteen saamiseksi kansalliselle aielistalle. Iso asia meille. Koskaan ei ole kuitenkana niin kiire, etteikö ehtisi entistä pääministeriä jututtaa. Kuvassa Jouni Koskela (vas.), Pekka Turunen, Juha Sipilä (ei ole valstuustomme varapuheenjohtajia) ja Reima Härkönen. Kuva Reima Härkönen.

Savonlinnan kaupungin elinvoimapaketti – maan hallituksen budjettiriihessä pakettiin kuuluvat osiot

Maan hallitus piti 16.9. tiedotustilaisuuden valtion 2020 talousarvion valmisteluprosessin tiimoilta. Tämän budjettiriiheen liittyvästä tiedotteesta saatiin jo lukea positiivisia asioita Savonlinnan elinvoimapakettiin liittyen. Nämä ovat hyviä avauksia ja ehdottomasti koko seudun elinvoimaa lisääviä. Hyvä Savonlinna ja suuri kiitos tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle sekä muille valtioneuvoston jäsenille.

Alla ote valtioneuvoston tiedotteesta, jossa sovittiin elinvoimapakettiin kuuluvista asioista.

Hallitus vahvistaa Savonlinnan seudun elinvoimaa. Osana kokonaisuutta Savonlinnaan lisätään 150 uutta ammattikorkeakoulualoituspaikkaa vuodesta 2020 lähtien sekä käynnistetään valmistelu Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamiseksi vuonna 2024. Lisäksi hallitus edistää Saimaan norppa-alueen pääsyä Unescon maailman luonnonperintökohteeksi.

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallituksen-budjetilla-rakennetaan-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavaa-suomea?_101_INSTANCE_YZfcyWxQB2Me_groupId=10616

Savonlinnalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on tehnyt valtaisan yön edistääkseen kaupunkimme elinvoimapyrkimyksiä. Me olimme onnekkaita, että juuri Hanna vastasi tässä kohdin korkeakouluasioista ja ohessa hänen tiedotteensa budjettiriiheen liittyen

Savonlinnan elinvoimapakettiin liittyy toki muitakin elementtejä, joita tässä valtioneuvoston tiedotteessa sivuttiin. Osa näistä kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan ja siksi oli erinomaisen mukavaa luettavaa keskustan puheenjohtajan, elinkeinoministerin Katri Kulmunin omat kommentit asiasta keskustan jäsenkirjeessä. Nyt on keskusta niillä urilla, joilla sen pitääkin olla. Hyvä Katri, Hanna ja muut

Ilahtunut olen siitä, että vihdoin budjetissa toden teolla tunnistetaan niin sanottujen seutukaupunkien merkitys paitsi suomalaiselle teollisuudelle myös koko maan elinvoimaisuudelle.

Yksi tällainen kaupunki on Savonlinna, joka on viime vuosina kokenut isoja menetyksiä. Nyt vahvistamme Savonlinnan tulevaisuuden näkymiä 150 uudella koulutuksen aloituspaikalla. Päätimme myös Parikkalan uuden kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisesta.

Katri vierailee Savonlinnassa 26.10. ja se tarjoaa edelleen mahdollisuuksia näiden edunvalvonta-asioiden edistämiseen.

Kaupungin sisäisenä prosessina tämän elinvoimapaketin valmistelu oli sujuvaa, yksimielistä ja sellaista, johon ei kokonaisuutta häiritseviä elementtejä tällä kertaa päässyt mukaan. Suuri kiitos kuuluu myös kaupunginjohtaja Janne Laineelle. Hienoa pelisilmää oli käydä vielä juuri ennen budjettiriiheä Helsingissä isohkolla päättäjäporukalla varmistamassa, että Savonlinnan asia on tiedossa ja ennen kaikkea muistissa. Tämän tiimoilta tapasimme seuraavat henkilöt; kansanedustaja Heli Järvinen, tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, ympäristöministeri Krista Mikkonen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Kaikki tiesivät ja muistivat. Ympäristöministerin tapaaminen jäi valtuuston varapuheenjohtajien tehtäväksi ja matkalla tapasimme ex-pääministeri Juha Sipilän, joka muisti hyvin Savonlinnan asian.

Lopuksi on syytä mainita ja muistuttaa, että edellinen kompensaatioharjoitus kärsi sitä, että pakettiin yritettiin sellaista, joka ei siihen voinut kuulua. Kyseessä oli tietenkin pyrkimys urheilun erityistehtävän saamiseksi Savonlinnaan. Tällaiset luvittamiset päätetään nykyisin aivan eri tavalla, johon tämä junttaporukka silloin pyrki. Lisäksi tämä kaikki tehtiin silloin salassa ja kaupungin erikoislukio, Savonlinnan Taidelukio, pidettiin pimennossa koko hankkeesta. Melkeinpä punaisen kortin paikka asianomaisille, jos tällainen urheilutermi sallitaan!

Savonlinnan kaupungin tervehdys XAMK:n fysioterapia-koulutuksen juhlassa 27.9.2019

XAMK:n fysioterapiayksikön juhla pe 27.9. klo 19

Lämmin kiitos kutsusta saapua tuomaan Savonlinnan kaupungin tervehdys juhlaanne. Nimeni on Reima Härkönen ja toimin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajana. Siviilipuolella toimin Savonlinnan Taidelukion rehtorina.

Sanomalehti Itä-Savon taannoisessa kirjoituksessa kerrottiin, että tänään tänne on koottu tämän juhlivan koulutuksen entisiä ja nykyisiä opettajia, entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, yhteistyökumppaneita ja tukijoita. Suurella mielihyvällä bongasin myös lupauksen, että juhla tulee olemaan yhteinen ja ennen kaikkea iloinen. Hienon joukon olettekin saaneet koolle ja juhlahan on jo osoitanut iloisuutensa. Sana Baarikin on jo mianittu. Suurta viisautta on tässä vaiheessa pitää puhe lyhyenä juuri tämän baarin vuoksi!

Aluksi täytyy kiittää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua hyvin sujuneesta yhteistyöstä kaupungin elinvoimapaketin suhteen. Siitähän ensimmäiset osiot on julkistettu syyskuun puolivälissä budjettiriiheen liittyvissä tiedotteissa. Hyvin kävi! XAMK:n Savonlinnan kampus tulee vahvistumaan ja monipuolistumaan kolmen uuden koulutusohjelman ansiosta. Tässä, jos missä, Savonlinnan kaupungin ja XAMK:n hallituksen askeleet menivät samaan tahtiin. Kiitos tästä kaikesta XAMK:n väelle, Teille kaikille.

Tänään olemme kokoontuneet tänne juhlistamaan kuntoutus- ja terveysalan koulutusyksikköä. Onnistuneita toimintavuosia Teillä on nyt takana 35. Olen ymmärtänyt, että tämä yksikkö on ollut kaikkina näinä toimintavuosinaan hyvin vetovoimainen.

Koulutuksen ammattilaisena tämä kertoo minulle paljon. Täällä annettavaa koulutusta arvostetaan. Mielestäni tälle arvostukselle on kaksi syytä. Täällä on varmuudella onnistuttu koulutuksessa ja ohjauksessa, hyvä kello nimittäin kauas kuuluu! Kokemuksesta myös tiedän, että tämä tällaisen toiminnan ylläpitäminen on aika vaikea harjoitus. Joka ainoa vuosi nämä opiskelijat on hankittava, koulutus siis uusintaa eräällä tavalla itsensä joka vuosi.

Tämä koulutuksen arvostus myös kertoo sen, että me suomalaiset arvostamme kaikkinaiseen hyvinvointiin liittyviä ammatteja. Täällä oppinsa saaneet ovat nyt ja tulevaisuudessa tärkeitä ammattilaisia: he takaavat työllään meidän suomalaisten työ- ja toimintakyvyn säilymistä sekä poistavat tai laimentavat ainakin meiltä vammojen ja sairauksien aiheuttamia vaivoja.

Olen myös ymmärtänyt, että olette uusintaneet koulutusta ja tarjonneet myös ei-tutkintotavoitteellista koulusta sitä tarvitseville yhä enemmän. Olen myös ymmärtänyt, että fysioterapia on nykyisin aiempaa vahvemmin mukana alan tutkimustoiminnassa. Vanhamuotoiset oppilaitokset ovat muuttumassa tai jo muuttuneetkin oppimispisteiksi. Olette hyvin eläneet ajassa!

Hyvät kuulijat ja juhlijat! Savonlinnan kaupunki tarvitsee juuri koulutusyksikkönne kaltaisia onnistumisia. Nykyisiin on muotia puhua veto- ja pitovoimasta, tämä on juuri sitä!

Haluan vielä kerran koko Savonlinnan kaupungin puolesta onnitella Teitä ja toivottaa mitä parhainta jatkoa toiminnallenne.

 

Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan päätapahtumat Savonlinnassa

Unkarin tiede- ja kulttuurikeskus, Suomen-Unkarin suurlähetystö ja Unkari-Suomi -seura järjestävät Savonlinnan kaupungin ja usean kulttuuritoimijan kanssa Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan. Kokonaisuuden päätapahtumat olivat 19.9. – 21.9.2019. Teen selkoa omasta osuudestani tähän hienoon taahtumasarjaan.

To 19.9. isännöin kulttuurijohtaja Outi Rantasuon kanssa lounasta kaupungintalolla. Paikalla mm. Budapestin Budavárin pormestari Gábor Tamás Nágy ja Peter Sarik -trion jäsenet, Péter Sárik, Gabor Gálfi ja Attila Gábor ja Tibor Fonay. Ohessa näyte kokoonpanon osaamisesta.

Pe 20.9. Savonlinnan kirjastotalo Joelissa valokuvaaja Ottó Kaiserin valokuvanäyttelyyn liittyvä esittelytilaisuus. Paikalla oli mm. kolmisen kymmentä taidelukiolaista opettajansa Katriina Kaijan johdolla. Tilaisuutta juhlistamaan olivat tulleet mm. Unkarin-Suomen suurlähettiläs Görgy Urkuti, Unkarin tiede-ja kulttuurikeskuksen johtaja Gabor Richly sekä Budavárin pormestari Gabor Tamás Nágy.

Valokuvataitelija Ottó Kaiser teostensa edessä.

Ohessa tilaisuudessa pitämäni tervehdyspuhe;

Herra suurlähettiläs, arvoisat unkarilaiset vieraat, hyvät naiset ja miehet

Haluan Savonlinnan kaupungin puolesta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette edesauttaneet Unkarin kulttuuriviikot -tapahtumasarjan järjestelyissä ja toteutuksessa. Täällä Savonlinnassakin kattaus on ollut monipuolinen ja monet kaupunkilaiset ovat saaneet nauttia jo nyt moniaistisesti eri tapahtumista.

Erityiskiitos Unkarin tiede- ja kulttuurikeskukselle, Unkarin-Suomen suurlähetystölle, Savonlinnan ystävyyskaupunki Budavárille ja Savonlinnan Suomi-Unkari -seuralle sekä paikallisille kulttuuritoimijoille.

Tänään täällä Joelissa juhlistetaan valokuvaaja Ottó Kaiserin valokuvanäyttelyä. Kiitos Otto siitä, että tuot näyttelysi, Kiviä ja ihmisiä, tänne Suomeen ja Savonlinnaan. Kuulin eilen, että tämä on ensimmäinen vierailusi Suomessa, jo oli aikakin. Näyttelyyn ja tähän keskustelutilaisuuteen tulee myös tutustumaan Savonlinnan Taidelukion opiskelijoita kuvataideopettaja Katriina Kaijan ohjauksessa. Me laajennamme omaa oppimisympäristöämme tällä näyttelyllä ja uskon, että monet opiskelijamme saavat vahvoja vaikutteita omaan taiteelliseen työhönsä.

Haluan vielä tässä yhteydessä kiittää Budavárin pormestaria Gábor Tamár Nagya sekä Barbara Beckzneriä meitä kohtaan osoitetusta vieraanvaraisuudesta viime marraskuussa. Taidelukion kokoonpano antoi joululaulukonsertin kauniin kaupunginosanne kauniissa kaupungintalossa. Osoititte suurta vieraanvaraisuutta ja saitte olomme tuntemaan kotoisaksi koko vierailun ajan

Hyvät kuulijat.  Me suomalaiset tunnemme aidosti vahvaa kohtalonyhteyttä ja lämpöä veljeskansaamme unkarilaisia kohtaan. Toivotaan, että täällä nähdyt vahvat kulttuuriyhteydet säilyvät sellaisina tulevinakin vuosina.

Ottó. Onnea näyttelyllesi vielä kerran ja kiitos!

Perjantai huipentui tapahtumasarjan pääkonserttiin Melartin-salissa. Taidelukion kansanmusiikkiyhtye TaKaMus pääsi lehtori Sanna Pirttisalon ohjaamana esiintymään unkarilaisen Szalonna yhtyeen kanssa. Muutama kuva konsertista alla;

Taidelukiolaisia Venla (vas.), Anni, Henna, Nea, Mimmi, Milla, Aurora, Mariija, Niilo ja Sini

… Niilo (vas.), Sini, Kasperi, Lauri, Elli, Pekko, Joel, Mirjami ja Lauri

Erikoiskiitos takamuslaisille, Osa oli näet samana päivänä tehnyt yo-kokeen englannin kielen pitkän oppimäärän osalta ja tulivat vielä illalla konsertoimaan. Osalle oli tullut koulupäivälle pituutta siis 13 tuntia. Vieraat ihmettelivät, kuinka hienosti he esittivät kappaleen selvällä unkarin kielellä! Taikkarilaisista on moneksi.

La 21.9. isännöin delegaatiota vierailulla Metsämuseo Lustossa ja lounaalla Hotelli Punkaharjulla. Vieraat ihastuivat kovin Lustoon, yllätys ainakin itselleni oli se, että moottorisaha on hyvinkin tuttu myös unkarilaisten keskuudessa, veljeskansaa siis. Lounaalla näpättiin kuva seurueesta.

dr. N KAISERNÉ Ott
Barbara Beczner (vas.), suurlähettiläs Györgi Urkuti, valtuuston varapuheenjohtaja, rehtori Reima Härkönen, counsellor Gabor Richly, Ottilia Richly, Ott Zsuzsanna Kaiserné , valokuvaaja Ottó Kaiser, pormestari Gábor Tamás Nágy

Perustietoa Savonlinnan historiasta

Nämä koonnat pohjutuvat Savonlinnan kaupungin historiaan, osat I – III.

Savonlinnan historia I osa 1639 – 1812

Savonlinnan historia II osa 1812 – 1875

Savonlinnan historia III  osa 1876 – 1976

 

Savonlinnan kaupnginvaltuuston kokous – 24.6.2019 § 58 Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018

Keskustan ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.6.2019 Savonlinnan kaupungin tilinpäätökseen 2018 liittyen

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä paikalle saapunut lehteriyleisö

Vuoden 2018 tilinpäätös ei ole tuloslaskelman osalta kovinkaan mukavaa luettavaa. Kuten kaikki tiedämme se osoittaa alijäämää 4,9 miljoonan euron edestä.

Terveen kuntatalouden tunnistaa nopsaan siitä, että vuosikate riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin tuloslaskelman puolella. Nyt tähän tavoitteeseen olisi tarvittu vuosikatteeseen lisää n. 5 miljoonaa euroa. Tehdyt veropäätökset ja saatu verotulokertymä, valtionosuustuloutuksiin liittyneet tekijät sekä sosiaali- ja terveystoimet odotettua suuremmat menot ovat syynä tähän käppiin.

Rahoituslaskelman osalta vuosikatteen tulisi kattaa investointien nettomenot. Sama meno jatkuu täälläkin, vuosikatteen olisi pitänyt olla rahoituslaskelman näkökulmasta jopa 10 miljoonaa euroa suurempi.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus tuo esille sen, että kaupungin taloutta tulee oikaista jämerillä toimilla. Valtuustomme enemmistö teki tätä työtä ryhtymällä ei-niin-mukaviin säästötalkoisiin henkilöstömenojen osalta. Prosessin aikana saimme aikaan merkittävät käyttötaloussäästöt. Näiden vaikutus näkyy vuosina 2020-2022 eli tässä on vastatti tarkastuslautakunnan huutoon. Lisäksi valtuusto teki järkeviä, ennakollisia veroratkaisuja vuosille 2021 ja 2022. Harmittavasti emme saaneet näihin avauksiin kaikkia valtuuston ryhmiä mukaan.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää tarkastuslautakuntaa muutoinkin varsin oivallisen arviointikertomuksen laatimisesta. Lautakunta on hyvin sisäistänyt sen, että sen tulee löytää asiakokonaisuuksia, joissa tavoitteet eivät ole joko täyttyneet tai ne ovat epäselviä. Täsmällisillä kysymyksillä on herätetty hallintokuntia ja tilivelvollisia.

Lautakunta tuo kertomuksessaan esille myös huolen siitä, kuinka kaupungin talouden kiristynyt tilanne vaikuttaa kuntalaisten palvelujen saatavuuteen. Miten varmistetaan palveluiden saatavuus yhdenvertaisesti eri puolilla laajaa kaupunkia? Nämä lauseet ovat suoria lainauksia kertomuksesta.

Tähän huoleen on helppo yhtyä. Täytyy edelleen kyseenalaistaa ne pyrkimykset, joita olemme toistuvasti esim. perusopetuksen palveluverkon harventamiseen liittyen kuulleet. Tämä ei voi olla jatkossakaan kestävä tie. Säästöjä ja sopeuttamista tulee hakea sieltä, joissa ne eivät kokonaan lakkauta palvelun tuottamista. Keskustan ja muiden ryhmien tukema linjaus henkilöstömenosäästöistä on puolestaan kestävä linjaus. Asukaslukumme on pienentynyt vuoden 2018 aikana runsaalla tuhannella hengellä. Se tarkoittaa n. 3% väkiluvusta. Fiksu yritys tekisi tässä kohden tilausten vähennyttyä sopeutustoimia tuon 3 %:n edestä. Tuo 3% on henkilöstökuluista 1,5 M€ eli juuri se summa, joka keskustan ja muutaman muun ryhmän toimesta esitettiin ja saatiin lävitse.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää kaupungin palkattua väkeä kuntalaisille tuotetuista palveluista. Niiden ja ylipäänsä kaupungin vastuulla oleva toiminnan taso on saatu pidettyä vähintään hyvällä tasolla.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmä esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilikaudelta 2018 sekä tilikauden alijäämän kirjaamista taseessa oman pääoman yli-/aliäämätilille omaa pääomaa vähentävänä eränä.

Reima Härkönen, puheenjohtaja Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä

 

EU-parlamenttivaalit

Elsi Kataisen vaalityötä tekemässä Savonlinnassa 21.5.2019. Elsi keräsi Savonlinnasta 902 ääntä, hieno tulos. Kuva Carita Röpelinen-Pitkänen.

Keskustan vaalitulos jäi vaisuksi koko valtakunnan tasolla, 13,5% äänestäneistä äänesti keskustalaista ehdokasta. Tulos on jatkoa eduskuntavaaleille 2019. Keskustan tulee keksiä valtakunnan tasolla uusia keinoja ja avauksia kannatuksen kääntämiseksi kasvuun. Vaaleissa ei riitä, että tämä tärkeä kansanliike on vaalituloksissa 5. sijalla.

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä Keskusta sai 17,5%:n kannatuksen, SDP:n ja kokoomuksen jälkeen kolmanneksi suurimman. Savonlinnassa kannatuksemme oli 20,1%. Edelle pääsi SDP 3,4 %-yksikön turvin.

Keskusta sai EU-vaaleissa lävitse kaksi hienoa eurokansanedustajaa, Mauri Pekkarisen ja Elsi Kataisen. Savonlinnan Keskustan paikallisyhdistys ryhmittyi vaalien alla itä-suomalaisen Elsi Kataisen taakse. Ohessa linkki sanomalehti Itä-Savossa julkaistuun kirjoitukseen.

Savonlinnan kanalta on jatkoa ajatellen ensiarvoisen tärkeää, että meillä on täällä oman kansanedustajamme Hannan lisäksi oma euroedustajamme Elsi.

Kaupunginvaltuuston kokous 20.5.2019 – hallintosääntökiemurat ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston vaali ajalle 1.6.2019 – 31.5.2021

Näin selkein numeroin esitys kolmesta varapuheenjohtajasta (punainen väri) voitti vastaesityksen, jonka mukaan valtuustossa olisi kaksi varapuheenjohtajaa (vihreä väri). Taustalla tälle kaikelle oli poliittisten ryhimien kesken tehty sopimus, jota muisteltiin kahdella tapaa kokuksessa. Vasemmistoliittoa lukuunottamatta joka ryhmästä tunnustettiin myös sopimuksen olemssaolo. Kuva Reima Härkönen.

Kaupunginvaltuusto päätti hallintosääntöön liittyen tulevan valtuustokauden toimielinten jäsenmääristä. KH:n esitys oli supistaa niitä. Kokouksessa Jarkko Wuorinen (kesk.) teki esityksen siitä, ettei tätä tehtäisi. Itse yritin kompromissina sitä, että vain kaupunginhallituksen jäsenmäärä pysytettäisiin ennallaan (11 jäsentä), muut tiputettaisiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti eli niistä kaksi jäsentä pois.

Äänestys päätyi tasan 25-25 ja puheenjohtajan äänellä Jarkon esitys voitti. Parlamentaarinen äänestyskierros jatkui ja Jarkon esitys sitten voitti KH:n pohjaesityksen lopulta. Itse kannatin tässä vaiheessa KH:n pohjaesitystä.

Aika hupaisaksi valtuuston kokous kääntyi, kun väänsimme peistä valtuuston varapuheenjohtajien lukumäärästä. Suurin osa valtuuston jäsenistä kunnioitti kaksi vuotta sitten tehtyä diiliä siitä, että KD saa varapuheenjohtajan paikan vuosille 2019 – 2021. Tein esityksen, sopimuksen mukaisesti, siitä, että valtuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Sopimus syntyi aikoinaan siitä tarpeesta, että kaikki valtuustossa edustetut ryhmät saisivat edustajansa kaupunginhallituksen pöydän ääreen. Tämä estäisi vaaran rakenteellisen opposition muodostumisesta. Esitykseni voitti selvin numeroin vastaehdotuksen, jonka mukaa varapuheenjohtajia olisi vain kaksi.

Sen jälkeen heitettiin nimet kehiin. Keskustelun jälkeen meillä oli kaksi kandidaattia 3. varapj:n paikalle. Huhhuh. Toin esille vaalitematiikan ongelmallisuutta ja sen jälkeen saimmekin tämän sovittua yksimielisesti.

Valtuuston puheenjohtajisto 1.6.2019 – 31.5.2021 on seuraava. Puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (SDP), I varapuheenjohtaja Reima Härkönen (kesk.), II varapuheenjohtaja Pekka Turunen (Kok.) ja III varapuheenjohtaja Jouni Koskela (KD).

Sanomalehti Itä-Savon uutinen ohessa!

Kaupunginvaltuuston kokous 20.5.2019 – sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen Savonlinnan kaupungilta Itä-Savon sairaanhoitoiirin kuntayhtymälle

Sosterin hallituksen pj. Pekka Nousiainen (kesk.) esittelemässä järjestämisvastuun siirtomisasiaa valtuutetuille. Vieressä valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina. Kuva Reima Härkönen.

Kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoro sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä Savonlinnan kaupungilta Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (KV 20.5.2019 § 37)

Tuotakoon vielä tässäkin vaiheessa esille harmistus siitä, että Etelä-Savon maakunnassa ei olla saatu aikaan kahden sairaalan välistä, strategista yhteistyö- ja työnjakosopimusta. Meillä täällä Savonlinnassa ei edelleenkään takeita siitä, että maakunnassa olisi jatkossakin kaksi yhteispäivystyssairaalaa.

Emme edelleenkään saa vaarantaa Keskussairaalan olemassaoloa, se olisi meiltä täysin anteeksi antamaton teko! Sairaalan alasajon kerrannaisvaikutukset olisivat moninkertaiset esim. OKL:n menetykseen verrattuna. Tällaista suoneniskua Savonlinna ei tulisi kestämään.

Erikoissairaanhoidon ulkoistamissuunnitelmat vaativat meiltä edelleen nopeaa päätöksentekoa. Edellisessä valtuuston kokouksessa tehty kuntayhtymän perussopimuksen muutos laajensi rajoituslain mukaista laskentapohjaa riittävästi ja saimme siten erikoissairaanhoidon lain edellyttämälle 30%:n tasolle koko Sosterin kustannuksista. Nyt tämä prosessi tulee saattaa päätökseen ja siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu.

Arvoisat valtuutetut. Meidän on otettava lusikka kauniisti käteen ja tehtävä KH:n esityksen mukainen järjestämisvastuun siirto. Aina on nimittäin olemassa vaara, että rajoituslakiin tullaan tekemään tiukennuksia tai muulla tavoin hillitään näitä ymmärrettäviä ulkoistamissuunnitelmia.

Lisäksi hallitusneuvotteluja käyvät puolueet ovat parhaillaan linjaamassa julki tulleiden tietojen perusteella maan sote-rakennetta siten, että siitä ei ole odotettavissa helpotusta tähän tukalaan tilanteeseen. Maata ollaan jakamassa edelleen 18 sote-alueeseen ja se on todettu Savonlinnan kaupungin ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin suhteen ongelmalliseksi.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa Savonlinnan kaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuun siirtämistä Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle 1.6.2019 lukien.

Kaupunginvaltuusto päätti siirtää järjestämisvastuun äänin 46-5.

Kuvassa äänestyskoneen kautta äänestystulos. Kuva Reima Härkönen.

Savonlinnan kaupunginhallituksen pöydän ympärillä henkilömuutoksia

Savonlinnan Keskustan kunnallisjärjestö päätti henkilövalinnoista kapunginhallitukseen ja valtuuston puheenjohtajistoon aikavälille 4.6.2019-31.5.2021.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi nousee Kirsi Torikka. Jäseninä jatkavat Sanna Metsälä, Eero Piironen ja Tuukka Suomalainen. Henkilökohtaisina varajäseninä toimivat Anna-Liisa Uimonen, Aune Kupiainen, Jonne Tynkkynen ja Olli Österlund. Onnea valituille!

Puheenjohtajan paikka vapautui kansanedustaja Hanna Kososen ilmoitettua jättävänsä puheenjohtajuuden. Tämä tiedote tuli julki 14.5. n. klo 19. Hanna on valittu eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajaksi ja oman eduskuntaryhmänsä I varapuheenjohtajaksi. Tämän lisäksi hän johtaa yhtä ilmiöpöytää Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa. Tuohon yhtälöön on aika hankala sisällyttää vielä aikaavievä kaupunginhallituksen puheenjohtajuus.

Minut valittiin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajaksi. Paikka vapautui, kun Matti-Pekka Parkkinen ilmoitti vetäytyvänsä tehtävästä. Sekä Hanna että Matti-Pekka jatkavat luonnollisesti valtuustomme ja valtuustoryhmämme jäseninä. itse jatkan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Puheenjohtajahan meidän puulaakissa valitaan vuosittain tammikuussa.

Sanomalehti Itä-Savon uutinen ohessa

Elsi Katainen jatkamaan työtään EU-parlamentissa


Aika monelle suomalaiselle on jäänyt epäselväksi se, mitkä EU-päätökset ovat vaikuttaneet meihin suomalaisiin konkreettisesti. Vastaus on, että aika lailla kaikki. Suurin osa kansallisesta politiikastamme nojaa EU:ssa tehtyihin päätöksiin. Jos onnistumme tekemään EU:ssa asiat oikealla tavalla, ei kotimaan toimeenpanossa tarvitse pähkäillä tarpeettomien direktiivien ja asetusten kanssa.

EU:ssa ei uudisteta sosiaaliturvaa tai peruspalveluja, koska EU:lla ei ole näissä asioissa toimivaltaa – ja hyvä niin. Sen sijaan EU:n kovassa ytimessä ovat esimerkiksi maatalous ja alueiden kehittäminen, koska ne muodostavat leijonanosan EU:n budjetista.

Juuri nyt tarvitsemme kokeneita ja osaamisensa jo näyttäneitä meppejä. EU:n alue- ja rakennepolitiikka tulee näet uudistumaan ja ohjelmakauden 2021-2017 valmistelu on jo täydessä käynnissä. Tällä politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista ja sosiaalista sekä Lissabonin sopimuksen myötä myös alueellista tasapainoa Euroopassa. Meitä kiinnostaa täällä Itä-Savossa juuri tämä alueellisen tasapainon ulottuvuus. Seutumme on läpikäynyt vahvan rakennemuutosprosessin ja tämän epäsuotuisan tekijän vaikutuksia tulee lieventää myös EU:n toimien kautta luomalla edellytyksiä alueellisten vahvuuksien voimistamiseen.

EU:n myöntämät aluekehitysvarat määrittävät pitkälti sitä, minkä verran ja mihin maakunnillamme on varaa investoida. Tulevalla kaudella on varmistettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen liittyvät olosuhdetekijät tunnustetaan edelleen EU:n aluepolitiikassa. Tärkeää on myös se, että Suomi onnistuisi jatkossa kotiuttamaan paremmin varoja EU:n yhteisestä budjetista liikennehankkeisiin. Saavutettavuus on keskeinen kasvua haittaava tekijä seudullamme.

Uuden ohjelmakauden myötä aluekehityksen nimissä tehtävissä investoinneissa tulevat korostumaan teemat älykkäämpi Eurooppa sekä vihreämpi ja hiiletön Eurooppa. Näihin prioriteetteihin tullaan kohdistamaan 65-85% EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahoista. Näistä voi löytää liittymäkohtia nykyisiin Itä-Savon vahvuuksiaan ja ennen kaikkea tulevaisuuden kehitystyöhön, jossa paikalliset yritykset ja esim. XAMK:n TKI-toiminta olisivat keskiössä.

Ei tule unohtaa myöskään yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta, jossa haetaan kompromissia muun muassa sille, millaisia ympäristötoimia tuottajilta jatkossa vaaditaan ja millaisia tukia maksetaan.

Savonlinnan keskustan paikallisyhdistys kannattaa Elsi Kataista jatkamaan työtään EU-parlamentissa. Tarvitsemme itä-suomalaisen ja osaamisensa jo näyttäneen edustajan pelipaikalle omia etujamme valvomaan ja edistämään. Muista käyttää ääntäsi tulevissa EU-vaaleissa.

Keskustan Savonlinnan paikallisyhdistys

 

Opiskelijakuntien vapputapahtumat

Tallisaareen oli kokoontuntut sadoittain ihmisiä. Keli suosi juhlijoita. Kuva Reima Härkönen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Savonlinnan kampuksen opiskelijajärjestö Sohva ry. ja Savonlinnan Taidelukion opiskelijakunta pitivät vuosikymmeniä jatkuneita perinteitä yllä Joel Lehtosen patsaalla ja Tallisaaressa vapun  kunniaksi.

Patsaalla lausuttiin perinteisesti Joel Lehtosen runo ja koottiin opiskelijajoukot yhteen. Sen jälkeen rantareittiä pitkin Tallisaareen, jossa kuultiin loistavat puheet Säteeltä (Taidelukio) ja Antilta (Sohva ry.). Tämän jälkeen Musta pässi sai lakkinsa ja muutama fuksi sai tutustua huhtikuiseen veteen.

Kiitos kaikille mukana olleille ja hyvää vappua kaikille!

Siri (Taidelukio) lausui runoja Joel Lehtosen patsaalla XAMK:n ja Taidelukion liput vierellään. Kuva Reima Härkönen.

Säde (Taidelukio) lausui juhlijat tervetulleiksi Tallisaaressa. Kuva Reima Härkönen.

Antti (XAMK) nostatti Savonlinna-henkeä puheessaan. Kuva Reima Härkönen.

 

Yhteistyösä on voimaa. XAMK:n ja Taidelukion opiskelijakuntien edustajat lakittivat Mustan pässin. Kuva Reima Härkönen.