Itä-Savo kuuluu jatkossa Etelä-Savon hyvinvointialueeseen ja Savonlinnan keskussairaala yhteispäivystys säilyy lainkirjauksen avulla

Sote-vastuuministeri Krista Kiuru soteministerityöryhmän tiedostustilaisuuden alussa13.10.2020 lausui sen, että Itä-Savo kuuluu jatkossa Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Savonlinnan keksussairaalan yhteispäivystys säilyy ns. järjestämislakiin tehtävällä kirjauksella vähintään 2033 saakka.

Savonlinnan keskustan valtuustoryhmän tärkeinä pitämät tavoitteet tässä sote-myllerryksessä täyttyivät hyvin. Saimme lakikirjauksen, jota tavoittelimmekin alusta alkaen. Ilman tällaista olisimme olleet jo vuoden 2023 alusta lähtien aluevaltuuston päätösten varassa. Nyt saimme eduskunnan antaman turvan sairaalallemme.

Keskustan toimijat tavoittelivat kaiken aikaa kirjausta ilman tätä määräraikaa. Olisimmeko siinä onnistuneet, jos kaikki Itä-Savon toimijat olisivat pontevasti tätä kirjausta ajaneet? Nyt Sosterin toimijat ja osa päättäjistämme ei tämän taakse tullut!

Edelleen ihmetellä täytyy, miksi Savonlinnan kaupunginhallituksen enemmistö ja Sosterin johto keskeyttivät neuvottelut Essoten kanssa. Nyt olemme eräällä tavalla lähtöruudussa yhteistyö- ja työnjakokysymyksissä. Miksi näin tapahtui?

Ohessa keskustatoimijoiden yhteinen julkilausuma asiaan liittyen.

Hallitus turvaa sosiaali- terveyspalvelut koko maakunnassa

Hallitus on esitellyt sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta koskevan ratkaisun, joka annetaan eduskunnalle loppuvuodesta. Uudistuksen myötä uudelle Etelä-Savon hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen.

Keskustalle tärkeintä on tasa-arvoisten palvelujen turvaaminen jokaiselle suomalaiselle kautta maan. Haluamme pitää palvelut lähellä ihmisiä, tämä tarkoittaa toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita Enonkoskelta Sulkavalle ja Pieksämäeltä Mäntyharjulle. Viime kädessä kyse on siitä, että lääkäriin on päästävä ja paloauton on tarvittaessa tultava asuinpaikasta riippumatta.

Ratkaisu kulminoituu vahvaan julkiseen järjestäjään, mutta myös yksityiset toimijat ovat jatkossakin mukana. Itäsavolaisilla on ollut oikeutettuja huolia liittyen Savonlinnan sairaalan aseman turvaamiseen. Tähän hallitus vastaa kirjaamalla soten voimaanpanolakiin erityisaseman Etelä-Savon ja Lapin nykyisille maakunnille. Molemmissa maakunnissa voidaan ylläpitää vuoteen 2033 kahta keskussairaalaa, hallitus siis antaa Kemille ja Savonlinnalle turvatakuut sairaalasta seuraavaksi kolmeksitoista vuodeksi. Missään ei ole myöskään päätetty, että Savonlinnasta sairaala poistuisi tuon aikajakson jälkeen. Tämän 13 vuoden aikana alueilla on mahdollisuus hakea pysyvämpiä ratkaisuja.

Koko Etelä-Savon maakunta ja Mikkelin sekä Savonlinnan seutu muuttuvat tulevan 13 vuoden aikana valtavasti. Tälläkin hetkellä korona ohjaa ihmiset etätöihin esimerkiksi mökeilleen. Me keskustassa uskomme monipaikkaisuuden tulevan jäädäkseen. Maakuntamme vesistöisyys ja pitkät välimatkat sekä kausiväestö luovat myös ainutlaatuisen palvelutarpeen. Maakunnassamme on 50 000 vapaa-ajan asuntoa. On täysin mahdollista, että Savonlinnan sairaalan osalta palveluiden tarve tulee siis kasvamaan vuoteen 2033 mennessä.

Hallituksen sopimalla ratkaisulla pidetään huolta myös koko maakuntamme vahvasta koulutusyhteistyöstä, tämä on elinvoimamme kulmakivi. Haluamme myös varmistaa, että meillä on tulevaisuudessa niin elinvoimainen maakunta, ettei kenenkään tarvitse epäillä Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalatason yksiköiden olemassaoloa.

Me allekirjoittajat haluamme kiittää syntyneestä päätöksestä ministeri Kiurua sekä SDP:ta erinomaisesta yhteistyöstä. Valtio muodostaa näkymän ja lainsäädäntö määrittelee rajat, mutta toimeenpano tapahtuu kuitenkin alueilla. Uusi hyvinvointialue myös itse rakentaa hoitoketjut, talouden ja esimerkiksi organisaationsa parhaaksi katsomallaan tavalla. Voidaan siis sanoa, että maaseutukunnissa ja Savonlinnan, Mikkelin tai Pieksämäen kaupungeissa on niin hyvät palvelut kuin itse pystymme maakunnassa ja Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteistoiminta-alueella rakentamaan. Jatko edellyttää neuvottelua yli kunta-, hyvinvointialue- tai puoluerajojen. Keskusta on valmis vuoropuheluun, entistä paremman elinvoiman, soten sekä pelastustoimen edistämiseksi.

Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, Pertunmaa

Hanna Kosonen, kansanedustaja, Savonlinna

Arto Sepponen, Keskustan Etelä-Savon piirin pj, Pieksämäki

Hannu Auvinen, Keskustan Itä-Savon piirin pj, Sulkava

Reima Härkönen, valtuustoryhmän pj, Savonlinna

Pekka Pöyry, valtuustoryhmän pj, Mikkeli

Kirsi Torikka, kaupunginhallituksen pj, Savonlinna

Seija Kuikka, kaupunginvaltuuston pj, Mikkeli

Tuukka Suomalainen, kaupunginhallituksen jäsen, Savonlinna

Kirsi Olkkonen, kaupunginhallituksen 1. vpj, Mikkeli

Petri Pekonen, kaupunginhallituksen jäsen, Mikkeli

Jonne Tynkkynen, sivistyslautakunnan pj, kaupunginvaltuutettu, Savonlinna

Laura Hämäläinen, kunnallisjärjestön pj, kaupunginvaltuutettu, Mikkeli

Lukiodiplomiselvitys (OKM64/040/2019) valmistumassa

Oman virkatyöni ohella olen sivutoimisessa palvelussuhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön, joka kutsui minut jäseneksi lukiodiplomeiden tulevaisuutta pohtivaan kolmijäseniseen työryhmään 19.12.2019 (OKM64/040/2019).

Valmistuva selvitys jätetään lokakuun lopussa 2020 ministeriölle. Tällä hetkellä se sisältää 14-kohtaisen johtopäätös- ja suosituslistauksen. Sen jälkeen selvityksemme lähtee lausuntokierrokselle.

Tänään esittelin johtopäätöksiämme sekä niiden johdosta aiheutuvia lainsäädäntö- ja opetussuunnitelmamuutostarpeita Kuntaliiton lukioverkoston seminaarissa. Esittelin myös laskemiamme kustannusvaikutuksia.

Hienoa, että työn tässä vaiheessa tarjoutui tilaisuus esitellä selvitysyhmämme ajatuksia tällaisen asiantuntijaraadin edessä. Kiitos Kuntaliitolle tästä madollisuudesta.