Neuvotteleminen olisi nyt viisasta

Savonlinnan keskustan valtuustoryhmän enemmistö kannattaa ylimääräisen valtuustoryhmän koollekutsumista oheisen asiakirjan mukaisessa asiassa. Valtuustoryhmän pj. Reima Härkönen on saattanut tämän kaikkien kaupunginvaltuutettujen tietoon. Valtuuston kokous voidaan kuntalain (410/2015) 92.2.§ mukaan kutsua koolle vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä halutessa. Kokous tullaan kutsumaan koolle, jos valtuuston enemmistö kannattaa tätä aietta.

Ohessa Savonlinnan kaupunginvaltuuston jäsenille lähetetty viesti

Neuvotteleminen olisi nyt viisasta

Savonlinnan kaupunginvaltuusto antoi Sote-Maakuntalausuntonsa 14.9. ja päätyi esittämään valtioneuvostolle, että Savonlinna vaihtaisi uudistuksessa Etelä-Savosta Pohjois-Savon maakuntaan.

Kaikki Sote-Maakuntalausunnot on nyt annettu ja tilanne on olennaisesti muuttunut. Pohjois-Savon kunnista ainoastaan Varkaus lausui toivovansa Itä-Savon kuulumista Pohjois-Savoon, kaikkien muiden kuntien vastustaessa. Yksikään kunta ei lausunut mitään sairaalamme aseman turvaamisesta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ei myöskään ottanut kantaa asiaan. Kielteisiä kantoja selittänee mm. Itä-Savon myötä syvenevä sopeutustarve Pohjois-Savossa tulevaan valtionrahoitukseen nähden (-27M€). Näiden lausuntojen perusteella emme voi siis päätellä keskussairaalamme säilyvän tulevassa sote-maakuntauudistuksessa itsestään. 

Kumpaan tahansa maakuntaan jatkossa kuulummekin, varmin turva keskussairaalan aseman ja laajuuden säilyttämiseen on niiden kirjaaminen terveydenhuoltolakiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii yhtenäistä edunvalvontaa eri puolueilta. Tuleva sote-maakuntamme ja keskussairaalamme asema on nyt siis valtioneuvoston käsissä. 

Siinä tapauksessa, että valtioneuvosto päättää pitää meidät Etelä-Savossa, olisi viisasta jatkaa pikaisesti neuvotteluja Mikkelin kaupungin ja Essoten kanssa sen sopimuksen pohjalta, minkä kaupunkiemme johtajat loppukesällä ovat neuvotelleet. Neuvotteluihin tulee myös Sosterin ottaa osaa. Sopimuksessa lähtökohtana oli, että Etelä-Savossa toimii jatkossakin kaksi ympärivuorokautisesti päivystävää keskussairaalaa ja että Savonlinna toimisi sote-maakuntahallinnon keskuksena.  Mikkelin kaupunki ja Essote on tämän sopimuksen osaltaan hyväksyneet. 

Koska kaikkea ei ole tässä tilanteessa järkevää jättää yhden kortin varaan, esitämme ylimääräisen valtuuston kokouksen koolle kutsumista päättämään neuvottelujen jatkamisesta Mikkelin kaupungin kanssa. Varautuminen molempiin maakuntaratkaisuihin on savonlinnalaisten kannalta viisainta juuri nyt. 

Ilmoitathan allekirjoittaneelle to 1.10.2020 klo 19 mennessä, mikäli kannatat neuvotteluita ja ylimääräistä valtuuston kokousta. Mikäli tähän ei sitoudu valtuuston enemmistö, ylimääräistä kokousta on turha pitää. 

Reima Härkönen (kesk.), kaupunginvaltuuston I varapj.

Puheenvuoro ja muutosesitykset Savonlinnan kaupunginvaltuustossa 14.9.2020 (63 §) – sotemaakuntaratkaisu

Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä edellytti sotemaakunta-asiassa laajaa ja analyyttistä selvitystä. Keskustalle kävi hyvin esitetty ja sittemmin toteutettu laaja kuulemiskierros niiden toimijoiden kanssa, joilla maakuntaratkaisulla tulee olemaan vaikutuksia.

Kuulemisten aikana saimme tietää asioita, jotka eivät vastanneet juurikaan Sosterin kuntalaisille kertomaa. Savonlinnan keskussairaalan tuleva asema eräänlaisena KYS-filiaalina vaihtui ajatuksiin siitä, ettei koko sairaalaa olla valmiita ottamaan Pohjois-Savon tulevaan sotemaakuntaan. Tätä on perusteltu monilla eri perusteilla. Taloudellisesti se edellyttäisi -27M€:n sopeuttamistarvetta nykyisen Pohjois-Savon ja Itä-Savon osalta, vastaava tarve, jos liittyisimme Etelä-Savon sotemaakuntaan olisi n. -3M€. Sopeuttamistarve kasvaa molemmissa vaihtoehdoissa, jos nämä maakunnat ottavat Itä-Savon kunnat omaan sotemaakuntaansa.

Pohjois-Savolaisilla on myös suuri huoli ns. KYS-ervan yhtenäisyydestä, jos Savonlinna saisi erityiskohtelua. Vaikka Mikkeliä ei päästettäisikään toiseen erityisvastuualueeseen, se pystyy ikävästi suuntamaan palveluostojaan ja siten rapauttamaan KYS-ervan toimintaa. Erikoista on se, että Sosterin kuulemisen aikana tätä vaaraa vähäteltiin! Lisäksi Sosterin korkea kulurakenne suhteessa väestömme palvelutarpeeseen huolettaa.

Tässä vaiheessa siis näytti siltä, että keskussairaalamme asema ja laajuus vaatii turvakseen jotakin muuta. Aloitimme vahvan edunvalvontatyön sen suhteen, että sote-lainsäädännössä keskussairaalamme ja mahdollisesti muut, vastaavassa asemassa olevat kirjattaisiin lain tasolla säilytettäviksi sekä toiminnan kannalta hankalaa ns. keskittämisasetusta väljennettäisiin. Tähän edunvalvontatyöhön olisi tarvittu meidän kaikkien voima, mutta sitä ei tullut, vaikka asia oli keskeisin kaupungin edunvalvotatavoitteissa.  

Tämän lakitavoitteen rinnalla ryhdyimme vahvasti tukemaan sitä, että saisimme Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin kanssa aikaiseksi lähentymistä tulevan sotemaakunnan yhteistyö- ja työnjakokysymyksissä. Tämähän olisi ollut osa tätä vaihtoehtojen selvitystyötä. Tilaisuus tähän oli otollinen sen vuoksi, että Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Mikkelin kaupunki olivat valmiita neuvottelemaan maakunnan hajoamisen pelossa. Mitä sitten tapahtui? Sosteri irtautui neuvotteluista, joihin se oli määrätty kh:n yksimielisellä päätöksellä. Myöhemmin kaupunginhallituksen enemmistö, jostakin kumman syystä lakkautti neuvon pidon.

Tuossa vaiheessa oli jo selvää, että kaupunginhallituksen enemmistö ja arvatenkin myös –valtuuston enemmistö oli jo kantansa valinnut. Nyt se kanta on luettavissa valtuuston esityksessä ja kanta on täysin toinen kuin kaupunginjohtajan esityksessä kaupunginhallitukselle.

Lisäksi KH:n esityksessä ei ole huomioitu sotemaakuntavaihdoksen muita vaikutuksia. Nostan esille ainoastaan koulutusrakenteet. Etelä-Savon maakunnan hajoaminen vaarantaisi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:n Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden ja se voi aiheuttaa ongelmia myös Ammattiopisto SAMIedun toiminnalle EU-rahoitusmahdollisuuksien merkittävästi pienentyessä. Näissä oppilaitoksissa on yhteensä noin 3 000 opiskelijaa mukaan lukien XAMK:n saamat lisäkoulutuspaikat. Koulutuksella ja osaamisella on avainvaikutus alueen elinvoimalle ja kehitykselle.

Tulen tekemään muutosesityksiä sotelakiluonnos-lausuntoon liittyen. Kaupunginhallituksessa päätetty kanta on väärä ja se perustuu ensinnäkin puutteelliseen asian selvittämiseen, neuvottelut olisi pitänyt vetää maaliin saakka ja sen tulos olisi ollut painavin kriteeri suuntapäätöksellemme, nyt tämä haluttiin estää. Lisäksi KH:n pohjaehdotus perustuu virheellisiin ja vääristeltyihin perusteisiin sairaalamme asemasta ja laajuudesta osana Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä.

Tein muutossitykset sotelakiluonnoslausuntoon liittyen lomakkeen kysymyksiin nro 1, 2, 6, 15, 33, 34, 35, 88 ja 89. Harmittavasti ne eivät menestyneet eli valtuuston enemmistö ei lämmennyt niille.

Nämä muutosesitykset selittyivät sillä, että Savonlinnan kaupunginhallituksen esitykset perustuvat riittämättömään asian selvittämiseen, koska Savonlinnan kaupunginhallitus keskeytti työnjako- ja yhteistyöneuvottelut Mikkelin kaupungin ja Essoten kassa. Lisäksi neuvotteluja ei käyty lainkaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa, koska se ei ole niitä halunnut. Näistä johtuen asiaan liittyviä seikkoja ja selvityksiä ei ole riittävästi tällaisen lausuman antamiseksi.

Savonlinna lastuna virran vietävänä

 Sopetustarve suhteessa saatavaan valtionrahoitukseenSopetusutarve / as.Poistot / as.
Itä-Savo-8,3M€ 54 €
Etelä-Savo+5,5M€ 77 €
Pohjois-Savo-18,5M€ 131 €
Itä-Savo + Etelä-Savo-2,9M€-21 € 
Itä-Savo + Pohjois-Savo-26,9M€-92 € 

Savonlinnan kaupunginhallitus päätti eilen lopettaa kaikki neuvottelut Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Päätös syntyi äänin 6-4. Keskustalaiset ja perussuomalaiset olisivat jatkaneet neuvotteluita kaupunginjohtajien tekemien suuntaviivojen puitteissa.

Päätös on hankala. Sotemaakuntavalinnassa emme pääse vaikuttamaan Pohjois-Savon saatikka Etelä-Savon kannanmuodostukseen emmekä mahdollisiin työnjakokysymyksiin. Ollaan eräällä tavalla lastuna vuolaan virran vietävänä.

Edelleen ihmettelen suuresti Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymähallituksen toimintaa. Se on heitellyt kapuloita kaiken aikaa näihin ”neuvottelurattaisiin”. Se on tehnyt ymmärtääkseni suuntapäätöksensä erikoissairaanhoitoon liittyvän työnjakoselvityksen perusteella. Selvityksen, jota edes toinen kumppani eli Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, ei ole vienyt päätöksentekoon lainkaan. Usko on kova!

Edessä voi hyvin olla tilanne, jossa Savonlinnan kaupunginvaltuusto lausuu sotemaakuntasuunnakseen Pohjois-Savon, tuskin yksimielisesti, mutta kuitenkin. Pohjois-Savon kuntien kanta lienee se, että uusia jäseniä maakuntaan ei toivota. Perusteet tälle on esitetty monen toimijan toimesta. Etelä-Savon kuntien kanta lienee taas se, että maakunnan tulisi säilyä eheänä. Entäpä, jos valtiovalta osoittaakin Savonlinnan Etelä-Savon sotemaakuntaan? Siinä tilanteessa olisi tarvittu sitä lisäapua, jota nämä kariutuneet neuvottelut olisivat tarjonneet.

Artikkelin alussa oleva kaavio kertoo eri vaihtoehtojen aiheuttamasta sopeuttamistarpeesta suhteessa valtiovallan rahoitukseen. Pohjois-Savo näyttäytyy hieman haastavammalta. Lisäksi investointien kuluminen (poistot) rasittaa enemmän Pohjois-Savo -vaihtoehdossa.

Sanomalehden uutinen tästä aiheesta löytyy tästä linkistä.