Savonlinnan ja Mikkelin kaupunginjohtajat esittävät yhteistä neuvotteluesitystä kaupunkien hallituksien päätettäväksi

Savonlinna ja Mikkelin kaupunginjohtajat ovat tehneet hienoa työtä.

He esittävät yhteistä neuvotteluesitystä kaupunkiensa kaupunginhallituksille. Sen sisältöön pääsette oheisesta Savonlinnan kaupungin tiedotteesta. Oma tarinani jatkuu linkin alta.

https://www.savonlinna.fi/ajankohtaista/28401/savonlinnan_ja_mikkelin_kaupunginjohtajat_esittavat_yhteista_neuvotteluesitysta_kaupunkien_hallituksien_paatettavaksi

Kuten huomasitte, nyt pöydällä on aito yhteistyömalli, jossa on yhteistä edunvalvontatavoitetta sekä suuntaviivat tehtäville työnjakoratkaisuille. Lisäsi tässä on tuotu esille esitysten tautalla vaikuttaneet, kaupunkien elinvoimaan liittyvät asiat. Malliesimerkki hyvästä valmistelusta.

Malli pohjautuu seuraaville taustoille;

KYS-yhteistyötä voidaan toteuttaa myös Mikkeli-Savonlinna -mallissa. KYS erva-alueen tehtävänsä mukaisesti tukee molempien sairaaloiden toimintaa osallistumalla työnjaon kehittämiseen sekä turvaamalla lääkäreiden saatavuuden. Mikkelin, Savonlinnan ja KYSin sairaaloiden välistä yhteistyötä on tarkoitus kehittää siten, että laadukkaat hoitoketjut sairaaloiden välillä toimivat niin, että potilaat saavat parhaan mahdollisen palvelun ja potilasturvallisuus on taattu.

Etelä-Savon maakunnan hajoaminen vaarantaisi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Savonlinnan kampuksen tulevaisuuden ja voisi lisäksi aiheuttaa ongelmia myös Ammattiopisto SAMIedun toiminnalle EU-rahoitusmahdollisuuksien merkittävästi pienentyessä. Xamkissa ja SAMIedussa on yhteensä noin 3 000 opiskelijaa mukaan lukien Xamkin saamat lisäkoulutuspaikat. Koulutuksella ja osaamisella on avainvaikutus alueen elinvoimalle ja kehitykselle.

Mikkelillä ja Essotella on vahva tahto turvata Savonlinnan keskussairaalan ympärivuorokautinen päivystys nykytasolla Etelä-Savo -yhteydessä. Molempien kaupunkien alueiden asukkaille erikoissairaanhoitopalvelut ovat elintärkeitä ja niiden turvaamiseksi pitää tehdä hyvää yhteistyötä.

Etelä-Savon sote-alueen rahoituspohja on tämänhetkisten laskelmien perusteella huomattavasti Pohjois-Savoa vahvempi. Etelä-Savossa alijäämä on vain 3 miljoonaa euroa kun Pohjois-Savossa alijäämä on noin 27 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtajat vetoavat Essotea ja Sosteria istumaan samaan pöytään yhteistyössä KYS:in kanssa ja sopimaan asioista neuvottelemalla. Tällä tavalla vahvistetaan myös koko Itä-Suomen yhteistyötä ja tulevaisuutta. Kaupunginjohtajien mielestä sovinnon ja neuvotteluratkaisun saaminen on koko Itä-Suomen, kaupunkien ja alueen asukkaiden etu.

Nyt Sosterin tulee perua aiempi päätöksensä neuvottelujen katkaisusta. Ainoa tie kestävään ratkaisuun on KYS:n tukemat neuvottelut Sosterin ja Essoten välillä ja vahvasti suurimpien omistajakuntiensa valvovan silmän alla.

Kumpi sote-maakunta suostuu Itä-Savon ottamaan, Pohjois-Savo vai Etelä-Savo

Mitä enemmän olemme päättäjinä eri toimijoita kuulleet, sen selvemmäksi muodostuu käsitys siitä, että maakuntavalintaa emme pääse tekemään tyhjiössä.

Vuosi sitten tehty Deloitte Oy:n selvitys erikoissairaanhoidon työjaosta Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kanssa ei ole edennyt Pohjois-Savossa. Suurimpana kantona kaskessa näyttää olevan se, että sopimuksen edellyttämää osaoptimointia ei olla valmiita tekemään. Pohjois-Savon suunnalta on mm. esitetty arvio siitä, että esim. Iisalmen seudun (Ylä-Savo) bkt-osuus on huomattavasti suurempi kuin omamme täällä Itä-Savossa ja Ylä-Savossa ei ole päivystävää sairaalaa. Tätäkin merkittävämpi huoli pohjois-savolaisilla on oman erityisvastuualueemme (KYS-erva) eheydestä ja sen mahdollisesta vaarantumisesta. Erva-alueella ei ole kyetty tekemään erikoissairaanhoidon työnjakoa sairaanhoitopiirien kesken. Miksi oma sairaalamme saisi jotakin erityiskohtelua tässä tilanteessa? Mielestäni tämä on ensiarvoisen tärkeä kysymys.

Tulevassa sotemaakunnassa olisi huomattavan erilainen taloudellinen sopeuttamistarve tulevaan valtion rahoitukseen verrattuna riippuen siitä, kumman suunnan päättäjinä valitsemme. Jos Itä-Savo siirtyisi osaksi Pohjois-Savon sotemaakuntaa, sopeuttamistarve on lakiluonnokseen sisältyvien laskelmien ja vastikään FCG:n tuottamien tietojen mukaan -26,9 M€. Jos olisimme osa Etelä-Savoa, vastaava sopeuttamistarve olisi -2,9 M€.  Myös vuotuinen poistokustannus pitkävaikutteisesta omaisuudesta sairaanhoitopiireissä on erilainen, Etelä-Savossa 77€/as. ja Pohjois-savossa 131€. Talousluvut siis puoltavat seutumme liittämistä Etelä-Savon sote-maakuntaan.

Kuopion suunnalta on tuotu esille myös harmistus siitä, että heidän oman sairaanhoitopiirinsä alijäämä olisi varainhoitovuoden 2020 jälkeen n. 61M€. Suurin osa tästä selittyy koronavirusepidemian vaikutuksilla. Kovia lukuja nämä tällaiset! Ollaanko siellä tässä yhteydessä valmiit käymään taloustalkoisiin Itä-Savon kanssa?

Täällä Itä-Savossa meille on varsinkin Sosterin johtavien viranhaltijoiden ja Sosterin kuntayhtymähallituksen pj:n toimesta maalailtu kuvaa siitä, että keskussairaalamme saisi tärkeän roolin osana Pohjois-Savon sotemaakuntaa. Jos Pohjois-Savon tahtotila on tosiaan tämä, asiat olisi varmaan jo sovittu ja niistä tiedotettu. Näin ei ole tapahtunut. Samaan aikaan Sosteri suorastaan uppiniskaisesti sulki oven Essoten kanssa käytäviltä neuvotteluilta, joihin heidät määrättiin 10.8. tehdyllä yksimielisellä kaupunginhallituksen päätöksellä. Nyttemmin myös Savonlinnan kaupunginhallituksen enemmistö on keskeyttänyt neuvonpidon Mikkelin kaupungin ja Essoten kanssa.

Mitä tästä tulee ajatella? Ovi, joka Sosterin ja kaupunginhallituksen enemmistön mukaan on ollut houkuttelevasti auki Pohjois-Savoon, on vähintäänkin sulkeutumassa tai ehkä jo kokonaan sulkeutunut. Samaan aikaan Mikkelin suunnalta on maakunnan hajoamisen pelossa raotettu ovea neuvonpidolle. Tähän ei kuitenkaan ole tartuttu. Kumman oven Sinä kuntalaisena valitsisit?

Reima Härkönen

kaupunginvaltuuston I varapj. (kesk.)

Sanomalehti Itä-Savo julkaisi kirjoitukseni.

Savonlinnan kaupunginhallituksen kyseenalainen toiminta

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaupunginhallituksen kokouksessa ke 5.8.2020 pelattiin poliittisin perustein kaupunginhalllituksen puheenjohtaja Kirsi Torikka pois sote-maakuntavalmisteluun liittyvistä neuvotteluista ja päätöksentekovaiheista.

Kesäkuussa 2020, jolloin sote-maakuntapäätöksenteon valmistelu aloitettiin, Kuntaliitosta kysyttiin kaupungin viranhaltijoiden toimesta mahdolliset jääviydet kaupunginhallituksen pöydän ympärillä olevien suhteen. Tuo pöydän ympärillähän on kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja jäsenet sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto, yhteensä 15 päättäjää. Lausunnossa mm. todettiin, että puheenjohtaja Kirsi Torikka ei ole jäävi osallistumaan päätöksentekoon.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 5.8. kuitenkin omaksi yllätyksekseni puheenjohtaja Torikan jääviys nousi uudelleen esille. Puuttumatta sen enemmän kokouksen kulkuun, osa kaupunginhallituksen jäsenistä halusi saattaa jääviyden toimielimen ratkaistavaksi ja äänin 7-3 se totesikin puheenjohtaja Torikan jääviksi. Jotakin kokouksen kulusta kertoo se, että kaupunginjohtaja Janne Laine, sekä kolme päättäjää jättivät asiassa eriävän mielipiteen.

Istun itse kh-pöydän äärellä kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajan roolissa. Jo pidemmän aikaa minulle on välittynyt huoli kaupunginhallituksen toiminnasta tai paremmin sen toimimattomuudesta. Tämä yksittäinen esimerkki paljastaa sen, että kaupunginhallituksen toimintatavat ovat vähintäänkin arveluttavat. Puhtaasti poliittisin perustein jäävätään keskeisin päättäjämme pois päätöksenteosta, jolla on vuosikymmenten vaikutukset savonlinnalaisten elämään. Tälle jääväämiselle ei ole olemassa mitään juridisia perusteita, kuten kuntaliiton lausunto osoitti. Pelkkää mielivaltaa siis!

Olen huolissani kaupunginhallituksen toimintakyvystä.

Reima Härkönen (kesk.), kaupunginvaltuuston I varapj