Luento Joroisten kirjastossa aiheesta ”Köyhyyden noidankehä alkaa murtua”

Joroisten historia II -teoksen esitelytilaisuus Joroisten kirjastossa 14.12.2017. Luennolla esiteltiin kirjan kahta teemaa, suuret nälkävuodet 1867-1868 ja Joroisten sosiaalihuolto 1865 – 1939.

Luentoon pääset tästä linkistä

 

Kaupunginvaltuuston kokous 11.12.2017

Valtuuston kokouksessa tehtiin kaupungin elinvoimaisuuden ja tulevaisuususkon kannalta merkittäviä päätöksiä Metsäwoodin tehdasinvestoinnin laajentamiseksi Punkaharjulla. Päätöksenteko sujui kitkattomasti ja valmistelua tukevasti.

Erityiskiitos tämän hankkeen onistumisesta kuuluu kaupunginjohtaja Janne Laineelle ja muulle valmisteluun osallistuneelle viranhaltijakunnalle. Janne Laine antoi hienon näytön osaamisestaan. Tämä ei olisi onnistunut ellei hän olisi pitänyt tiivistä yhteyttä yritykseen ja saanut aikaan luottamusta siellä suunnalla. Meidän päättäjien tuli sitten tukea kaikin keinoin hankkeen onnistumista.

Lisäksi elinkeinojaoksen rakenteeseen saatiin vihdoin ratkaisu, joka tukee entistä paremmin elinkeinojen ja alueen elinvoimaisuuden tukemista. Nyt jaokseen voidaan nimetä enintään 7 jäsentä. Keskusta aikoo nimetä sinne kansanedustaja Hanna Kososen lisäksi Olli Österlundin, jota myös esitetään jaoksen puheenjohtajaksi.  Olli on pitkän linjan yrittäjä, joka on toiminut omilla pääomillaan ja siten tietää, mistä yrittämisestä on kyse. Tämä valinta tapahtuu 18.12.2017 kaupunginhallituksessa. Olli oli ehdokkaamme tähän tehtävään jo kuntavaalien jälkeen. Asia mutkistui kesäkuun 2017 nimemispäätöksen myötä. Sen tuli olla väliaikainen, mutta sitä tulkittiinkin eri tavoin.Onneksi asia nyt korjaantuu.

Hyväksytty lähidemokratiamalli on hyvä. Se lähtee paikallistasolta ja ennen kaikkea yhdistyspohjalta. Oman asuinalueeni eli Laitaatsillan ”rakenne” on kunnossa tätä varten. Sunnuntaina 17.12. pääsemme jo keskustelemaan tästä yhdistyksen syyskokouksessa (kaupunginosayhdistys). Nimeämme kaiketi edustajan tähän kumppanuuspöytään, joka kutsutaan kasaan keskikaupungin osalta maaliskuun loppuun mennessä.

Hyvä kokous ja erittäin kannatettavia päätöksiä kakiki!

Kaupunginvaltuusston pöytäkirja löytyy tästä linkistä

 

 

Joroisten historia II -teoksen julkistamistilaisuudessa pitämäni puhe 6.12.2017

Arvoisat sotiemme veteraanit. Hyvä juhlayleisö.

Vuonna 2003 julkaistiin Raimo Viikin kirjoittama Joroisten historia I –teos, Joroisten kunta ja seurakunta aloittivat saman tien toimet pitäjänhistorian jatko-osan tekemiseksi. Maisteri Raimo Viikin kanssa tehtiin sopimus teoksen teosta ja toimintaa tukemaan perustettiin historiatoimikunta. Nyt olemme tulleet tien päähän. Teos Joroisten historia II – Joroisten kunnan ja seurakunnan vaiheet kunnallisasetuksen säätämisestä talvisodan kynnykselle julkistetaan. Teoksen julkistaminen ajoitettiin Suomen sadanteen itsenäisyyspäivään.

Tämän teoksen tarkasteluajanjakso ulottuu vuodesta 1865 vuoteen 1939. Tarkasteluajanjakson aikana Joroisten pitäjä kävi lävitse dramaattisen yhteiskunnallisen murroksen. Seurakunnan pitäjänkokouksen johtamasta pitäjästä kasvoi demokraattinen itsehallintoyhdyskunta yhä kasvavine tehtävineen ja toimijoineen. Seurakunta jäi hoitamaan omia tärkeitä ja arvostettuja tehtäviään.

Teoksen kantavana teemana on vahva talous- ja sosiaalihistoriallinen katsantokanta. Joroislaiset elinkeinot on kuvattu korostuneen tarkkaan. Taajamien ja kylien kehityksen eriytyminen ja jyrkähköt erot eri sosiaaliryhmien välillä on nostettu esille. Muun Suomen tavoin tarkasteluajanjakson aikana köyhyyden noidankehä alkoi murtua ja elintason kohoamisen myötä kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin kasvoi ja tämä toi uusia jännitteitä yhteiskuntaan. Joroisista oli 1900-luvun alussa löydettävissä ihka oikeita porvareita ja pesun kestäviä sosialisteja. Kansallisen katastrofin jälkeen 1918 alkoi vahva yhteiskunnallinen uudistustyö mm. maareformeineen ja oppivelvollisuuksineen. Uudet aatteet ja riennot houkuttelivat joroislaisia ja virallisten itsehallintoyhdyskuntien eli kunnan ja seurakunnan rinnalle kasvoi vahva kansalaisyhteiskunta. Dramatiikkaa teokseen tuovat suurten nälkävuosien ja sisällissodan aikaisten tapahtumien tarkastelu.

Teoksen valmistumisen eteen tuli ylimääräisiä kumpareita teoksen kirjoittaja Raimo Viikin kuoltua kevättalvella 2016. Suomen tilaushistoriakeskus ry:n mukaan, koskaan aiemmin pitäjänhistorian kirjoittamiseen ei ole tullut tällaista haastetta. Historiatoimikunta ja teoksen tilaajat päätyivät siihen, että minä saattaisin loppuun käsikirjoituksen sekä toteuttaisin kertyneen tekstin toimittamistyön. Lisäksi teoksen kuvasuunnitelma ja kuvien toimittaminen jäivät myös minun vastuulleni. Olin toiminut historiatoimikunnassa puheenjohtajana alusta alkaen ja tunsin teoksen kuin omat taskuni. Lisäksi Raimo oli pari kertaa vannottanut minua, että teos on saatava valmiiksi. Viimeisin tällainen keskustelu käytiin kesällä 2015 Pihlasjärven rannalla Kaukurniemessä. Nyt tämä lupaus lunastetaan!

Hyvä juhlaväki. Tämä teos on Raimo Viikin teos. Hän suoritti mittavan arkistotyön primaaristen lähteiden parissa. Hän laati n. 700 sivuisen käsikirjoituksen ja sitä tukevan taustamateriaalin. Kuten tunnettua, toisen asiantuntijatyön jatkaminen on vähintäänkin haastavaa. Otimme toimikunnassa lähtökohdan, että tekstitoimitustyö ja tästä johtuva käsikirjoituksen tiivistämistyö on tehtävä tekstiä kunnioittavalla tavalla. Lisäksi halusimme säilyttää Raimon kielellisen ilmaisun mahdollisimman tarkoin. Myös Raimon tärkeänä pitämä henkilöiden runsaus on edelleen teoksen sivuilta löydettävissä. Teos on joroislaisten sukujen, tilojen, yritysten ja henkilöiden historiaa. Teoksen henkilöluettelon kautta näihin mikrohistorioihin pääsee kiinni. Allekirjoittaneen tuottamat tekstiosiot ovat jokaisen teeman alussa löytyvät yleisvaltakunnalliseen ja etelä-savolaiseen kehitykseen orientoivat osiot sekä teoksen liitteet ja kuvatekstit.

Teokseen sisällytettiin runsaasti kuvia. Niitä saatiin mm. Museovirastolta, yksityisarkistoista, Warkauden museosta sekä Joroisten kunnan ja seurakunnan arkistoista. Tärkeimpänä kuvalähteenä toimi pitäjänneuvos Olavi Hyvösen kokoama Joroisten vanhat valokuvat – arkisto. Valitsin hänen kuva-arkistostaan tekstiin sopivimmat kuvat, tekstitin ne ja muutin ne valokuvista painokonevalmiiseen sähköiseen muotoon. Olavi Hyvösen keräämät kuvien selitykset olivat korvaamaton apu tässä työssä. Historiatoimikunnan puolesta haluankin lausua Olaville mitä suurimmat kiitokset tästä kulttuuriteosta, jonka hän on meidän joroislaisten ja Joroisten asioista kiinnostuneiden eteen tehnyt.

Toimikunnan jäsenten vankka paikallistietämys ja – tuntemus sekä yleinen valveutuneisuus ovat olleet korvaamaton apu tässä kaikessa niin Raimo Viikin kuin allekirjoittaneen tekemässä työssä. Nykyisessä toimikunnassa alkuperäisinä jäseninä itseni lisäksi ovat toimineet Ansa Haapalainen ja Armas Komi. Nykyisen toimikunnan täydentävät Pekka Holopainen, Pirkko Hämäläinen (kirkonkylältä), Jarkko Piippo, Sinikka Sikanen ja Hilkka Ullah. Toimikunnassa ovat vuosein varrella myös toimineet Tuula Anttonen, Heino Häyrinen, Tapio Nummi, Tiina Pehkonen, Ari Pelkonen, Aira Soosalu, Teuvo Tyrväinen, Heli Viinikainen ja Matti Meskanen. Joroisten kunnan hallintojohtaja Marjatta Savolainen on toiminut sihteerinä koko prosessin ajan. Kiitos kaikille.

Toimikunnan hyväksyttyä tekstin kuvineen kaikkineen Eeva Valtonen on lukenut käsikirjoituksen ihailtavan tarkasti lävitse sekä toimittanut löytämänsä kirjoitus- ja ajatusvirheet allekirjoittaneelle. Haluankin lausua lämpimän kiitoksen Eevalle tästä suuresta työstä.

Hyvä juhlaväki. Teoksen valmistuminen on kunnianosoitus todelliselle Joroisten ystävällä Raimo Viikille. 

Ajatuksia laista asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa – HE47/2017

Tämä ns. valinnanvapauslaki lienee tämän sote-uudistuksen pulmallisin osio. Sehän karahti jo perustuslakivaliokuntaan ja nyt se on tullut lausunnoille mm. Sosteriin ja Savonlinnan kaupunkiin.

Sosterin toiminnan piirissä olevasta erikoissairaanhoidon toiminnasta laskennallisesti noin 50% menisi asiakassetelin käyttöalueen piiriin, jos asiakassetelin käyttö toteutuisi esitetyssä muodossa. En jaksa ymmärtää, kuinka voidaan vamristaa riittävä julkinen tuki ja turva siinä tapauksessa, että yksityissektori ottaisikin merkittävän osan tästä ”potista” hoitaakseen. Kuinka käy päivystyksen tässä tapauksessa?

Täytyy pohtia ja pureskella lisää!

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_47+2017.pdf

Henkilötiedot

Yhteystiedot

Kirkkoniemenkatu 7b

57510 SAVONLINNA

reima.t.harkonen@gmail.com

https://www.facebook.com/reima.harkonen

+358-444174550

Koulutus

hallintotieteiden ylioppilas vuodesta 2016

johtamisen erikoisammattituktinto, JET 2007

filosofian maisteri 1997

yo-merkonomi 1991

Perhe

Avioliitossa, yksi tytär

 

Nykyinen työ

Savonlinnan Taidelukion rehtori vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikkia lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (KARVI) sekä opeus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin  maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka.  Tätä tehtävää varten Taidelukiolle myönnetään lisärahoitusta 185 000€ / vuosi. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Muu työkokemus ja elinkeinotoiminta

Opetusalan työkokemusta myös aineenopettajana Joroisten yläkoulussa ja Joroisten ja Pieksämäen lukioilla, yläkoulun vararehtorina Joroisten yläkoulussa sekä sivistystoimenjohtajana Joroisten kunnassa.

Kaupallisen alan työkokemusta mm. urheiluvälinemyyjänä Varkauden Kesportissa.

Elinkeinoalan työkokemusta oman yrityksen Toiminimi Reima Härkösen kautta. Toiminimi tekee erilaisia asiantuntijatehtäviä toimeksiantosopimusten mukaisesti. Viimeisin toimeksiantosopimus ulottui syyskuusta 2016 joulukuuhun 2017 ja aiheena oli Joroisten historia II -teoksen loppuunsaattaminen. Teos julkistettiin Joroisten kunnan itsenäisyysjuhlassa 6.12.2017. Oheisessa linkissä pitämäni puhe kyseisessä juhlassa.

Nykyiset luottamustoimet

Savonlinnan kaupungin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2017

Savonlinnan kaupunginvaltuusto – kokoonpano

Savonlinnan kaupunginvaltuusto – esityslistat ja pöytäkirjat

Savonlinnan kaupunginvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtaja (Keskusta) vuodesta 2017

Savonlinnan rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen

Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokoonpano

Rakannus- ja ympäristölautakunnan esitylistat ja pöytäkirjat

Aiemmat luottamustoimet

Joroisten kunnanvaltuuston jäsen 2001-2011

Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja 2005-2008

Joroisten kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja 2008-2011

Joroisten terveyslautakunnan puheenjohtaja 2001-2007

Joroisten historiatoimikunnan puheenjohtaja 2004-2017

Muuta

Sotilasarvo yliluutnantti

Suomen Leijonan ansioristi

 

 

 

Toiminimi Reima Härkönen

Tmi Reima Härkönen, y-tunnus: 2761994-6

Valitsin yritysmuodoksi toiminimen, vaikka osakeyhtiö olisi ollut verotuksellisesti minulle kannattavampi. Haluan omalla elinkeinotoiminnallani tukea kotikuntaani ja maksaa yhteisöveron sijaan kunnan tuloveroa elinkeinotoiminnan tuloksesta.

Kauppalehden yrityshaku – savonlinnalaiset yritykset

Yritystele

Tmi Reima Härkönen suorittaa asiantuntijapalveluita erikseen tehtävien toimenksiantosopimusten mukaisesti. Sopimusten mukaiset korvaukset ovat verohallinnon ohjeen A4/200/2017 mukaisesti työkorvauksia verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 § 2 mom. perusteella.

Vuonna 2016 tehdyt toimeksiannot liittyivät koulutukseen ja kulttuurialaan.

Vuonna 2017 tehdyt toimeksiannot liittyivät kulttuurialaan,  perintö- ja jäämistöoikeuteen sekä koulutukseen.

 

 

 

Reima Härkönen – Savonlinnan Taidelukion rehtori

Olen toiminut Savonlinnan Taidelukion rehtorina vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukion 50 vuotta -juhlaa juhlittiin 11.11.2017 Melartin-salissa. Päivän aikaan juhlassa vieraili n. 450-500 vierasta. Mukavaa oli. Ohessa pitämäni tervetuliaispuhe.


Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikki lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin  maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Taidelukiolaisten Tervahöyryt Saimaalla -näyttelyyn tekemä seinämaalaus

Lisäksi Savonlinnna Taidelukion musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytyksen musiikin erityistehtävän toteuttamiseen. Nykyisistä musiikkilukioista (10) tähän korkeimpaan kategoriaan nousi seitsemänlukiota.

Taidelukion kevyen musiikin konsertti tammikussa 2017.

Nämä hienot uutiset uutisoitiin näyttävästi mm. Itä-Savossa.

Itä-Savon pääkirjoitus 11.11.2017

Itä-Savo seuraamassa normaalia koulupäivää Taidelukiolla

Itä-Savo uutisoi Taidelukion saamista erityistehtävistä ja Lyseon lukion saamatta jääneestä urheilulukiotehtävästä

Tämä erityistehtävähaku herätti laajaa kiinnostusta keskustan eduskunta-ja ministeriryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa elokuussa 2017. Juttelin asiasta ministeri Vehviläinen ja ulkoasiain valiokunnan pj. Matti Vanhasen kanssa. Molemmat olivat varmoja, että näin hienoa oppilaitosta tarvitaan jatkossakin. Hienoja päättäjiä molemmat ja oikeassa olivat.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vierailulla Taidelukiolla. Kuvassa vasemmalla Iida Hämäläinen, opiskelijakunnan pj, Anu, Taidelukion ylioppilas vuosimallia -83 ja allekirjoittanut.
Ulkoasianvaliokunnan pj. ja presidentinvaaliehdokas Matti Vanhanen tutustumassa Taidelukioon elokuussa 2017.