Puheenvuoro valtuustossa -Vuoden 2018 talousarvio ja taloussuunnitelma 2018 – 2021 KV § 158 / 13.11.2017

KV § 158 / 13.11.2017

Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018 – 2021 taloussuunnitelma

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, tiedotusvälineiden edustajat sekä paikalle saapunut lehteriyleisö

Talousarviokirjan perusteella voidaan todeta, että edellisen valtuustokauden aikana tehdyt talouden tervehdyttämistoimet ovat saaneet Savonlinnan talouden kääntymään terveemmälle uralla. Tämähän oli jo nähtävissä kesäkuussa, jolloin hyväksytty tilinpäätös osoitti tuntuvaa, yli kuuteen miljoonaan euroon noussutta ylijäämää.

Terveen kuntatalouden tunnistaa siitä, että sen tuloslaskelmassa vuosikate riittää kattamaan järkevillä poistotasoilla tehdyn poistosuunnitelman mukaiset poistot eli käyttötalouden kulumisen. Talousarvion 9,8 miljoonan euron vuosikate riittää tähän nippanappa. Käyttötalouden osalta voidaan siis sanoa, että kuntalain edellyttämä tasapaino menojen ja tulojen osalta on saatu talousarvioprosessissa punnerrettua kasaan. Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaikkia niitä, jotka tähän punnerrustyöhön ovat osallistuneet.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa kokonaisveroasteen harkittua alentamista. Erityisen perusteltua on se, että tämä alennus kohdistuu sekä kiinteän omaisuuden verotukseen että ansiotulojen verotukseen. Savonlinnalaisille ansio- tai eläketuloja saavalle kaupungin veroaste on ollut kohtuuttoman korkea ja tässä talousarviossa on otettu askel oikeaan suuntaan. Myös asumisen kustannuksia on saatu tällä veroratkaisulla alenevaan suuntaan ja tätä suuntausta korostaa myös se, että pidättäydymme taksojen korotuksilta.

Talousarvioprosessi ensi vuotta varten oli myös tärkeä ja suuntaa-antava myös sen vuoksi, että ensimmäisen kerran pääsimme täsmentämään hyvässä yhteistyössä laadittua kaupunkistrategiaa. Keskustan valtuustoryhmän mielestä, strategiaan hyväksyttyjä kriittisiä menestystekijöitä täsmentävät tavoitteet varainhoitovuodelle 2018 ovat hyvinkin strategian mukaisia. Ne antavat ihan oikeita työkaluja hallintokunnille ja tulosyksiköille suunnata omaa toimintaansa.

Tämän lievästi ylijäämäisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä tulee muistaa, että kaupungin haasteet eivät ole mihinkään poistuneet. Työttömyysaste on useita prosenttiyksikköjä koko maan vastaavaa korkeampi. Väestön määrä vähenee tasaisesti ja maassa harjoitettu korkeakoulupolitiikka tuo siihen vielä aivan turhan kertaluontoisen haasteen OKL:n toimintojen siirtyessä Joensuuhun syksystä 2018 alkaen Tämä tarkoittaa vääjäämättä jatkossakin sopeuttamistoimien tekoa. Tähän meidän tulee kyetä ja arvaan, että edessä on laajoja arvoviritteisiä keskusteluja, kun esim. teemme päätöksiä esim. varhaiskasvatus- ja kouluverkkotyöryhmän linjauksista.

Edelleen talousarvion tuloslaskelman soittama vuosikate tulee talousarviokirjan rahoituslaskelmassa kattaa investointien nettomenot. Vaikka rahoitussuunnitelmaan kirjatut käyttöomaisuuden kahden miljoonan euron myyntitulot toteutuisivat, vuosikate ei riitä kattamaan investointeja. Tätä epätasapainoa sitten paikataan kuntalain kirjaimen ja hengen mukaan taloussuunnitelmavuosien aikana, joissa investointitahti on siis maltillisempi. Yksi painopistealue vuoden 2018 taloudenpidossa on oltava näiden myyntitulojen toteutuminen, muutoinhan investointitahtimme on kestämättömällä tasolla. Samaan hengenvetoon on todettava, että suuri osa investointitarpeista on aivan välttämättömiä. Esim. pelkästään lakkaavan normaalikoulun oppilaiden koulupaikkajärjestely, Kerimäen terveyskeskuksen muutostyöt ja Pihlajaniemen koulun saneeraus aiheuttavat yhteensä 5,1 miljoonan euron määrärahatarpeet.

Näiden suurten investointien ohella talousarviossa puretaan lukuisia, suhteellisen pieniä investointitoiveita, joilla on kuitenkin suuri merkitys kaupunkilaisten arjessa. Tällä halutaan antaa viesti siitä, että kaupunkilaisten vapaa-aikaan, liikuntaa, turvalliseen liikkumiseen ja yhteisölliseen kanssakäymiseen halutaan panostaa. Näitä kertyneitä investointitarpeita rahoitetaan tässä talousarviokirjassa poliittisen ohjauksen kautta purkamalla mm. osa Itäkeskushankkeen ja kirkkolahtihankkeen investointivarauksista. Tämä osaltaan mahdollistaa Olavinkadun saneerauksen jatkumisen. Nämä päätökset ovat juuri sellaisia arvovalintoja, joita itsehallinnollisessa yhteiskunnassa, kuten nykymallinen kunta on, tuleekin tehdä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmä esittää vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018 – 2021 taloussuunnitelma hyväksymistä. Varaamme tarkemmassa käsittelyssä xx määrärahamuutostoivetta. Talousarvion loppusummaan tämä ei tule muuttamaan vaan meillä on esittää kate näille muutoksille.

 

 

Kaupunginvaltuuston kokous 13.11.2017

Vuoden tärkein valtuuston kokous. Talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitela vuosille 2018-2021 päätettiin.

Ohessa käyttämäni Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro kiinteistö- ja kunnan tuloveroihin sekä talousarvioon liittyn

Ainoana määrämuutoksena päätettiin korottaa haja-asutusalueen yksityistieavustusten määrärahaa. Päätöksentekoa ennen poliittisten ryhmien välillä niin kaupunginhallituksessa kuin valtuustoryhmienkin osalta hienosäädettiin ennen kaikkea investointeja. Pääperiaatteena näissä oli purkaa varauksia kahden laajan investointiryppään eli Haislahden ja Itäväylän osalta realistisemmalle tasolle ja hakea niistä katetta erilaisille kaupunkilaisten vapaa-aika-, liikunta- ja kulttuuripalveluihin sekä liikenneväylien turvallisuuden ja kunnon parantamiseen.

Juuri ennen valtuuston kokousta Sosterin suunnalta esitettiin vahvoja kannaottoja siitä, että palveluasumista tarjoavien kiinteistöjen suunnitellut kaupat yksityisten palveluntarjoajien suuntaan tulisi perata vielä kertaalleen lävitse kaupungin ja sosterin kanssa. Minulle jäi erittäin vahva käsitys siitä, että aivan kaikkea tarvittavaa ei oltu tiedotettu Sosterin suuntaan. Tällaisissa asioissa päättäjälle riittää, että hänelle jää kahdesta eri lähteestä vahvistettu varteenotettava epäily asian oikeellisuuden suhteen. Näin tapahtuikin ja valtuuston kokouksen aikana valtuustoryhmät vielä hioivat hyvässä yhteistyössä linjauksen, jonka mukaan puheena ollutta Karpalokotia ei tässä vaiheessa myydä. Myynti tulee suunnitella tiiviissä yhteistyössä Sosterin ja kaupungin kanssa. Toimivaltainen elin kaupungin osalta tässä on tekninen lautakunta, olkoonkin, että myyntipäätökset toki päätetään aikanaan valtuustossa.

Itä-Savon ennakkouutinen valtuuston kokouksesta

Itä-Savon uutinen aiheesta

Valtuuston kokous poiki vihreiden kannaoton Itä-Savon mielipidekirjoituksen muodossa,johon Keskustan valtuustoryhmä vastasi seuraavasti

Valtuuston kokouksen pöytäkirja

Puhe Savonlinnan Taidelukio 50 vuotta -juhlassa 11.11.2017

Arvoisa kansanedustaja, hyvä juhlaväki!

Tervetuloa Savonlinnan Taidelukio 50 vuotta –juhlaan.

Lähtölaukauksena Taidelukion perustamiselle toimi Suomen Kasvatusopillisen Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kyösti Skytän tekemä ehdotus kuvataidepainotteisen erikoislukion perustamisesta jonnekin päin Suomea. Elettiin vuotta 1965. Tätä ajatusta kehittelemään asetettiin professori Martti Ruudun johtama taidelukiotoimikunta. Toimikunnan työn edetessä mahdollisesti perustettavan koulun sijaintipaikaksi haarukoitui Savonlinna, jossa oli näet sopiva koulutalo jo valmiina.

Tässä vaiheessa perustettiin Savonlinnan Taidelukion kannatusyhdistys. Puheenjohtajana toimi professori Ruuttu ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Virtanen. Tässä vaiheessa kalenteri näytti marraskuuta 1966. Yhdistys asetti tavoitteekseen koulutyön aloittamisen seuraavasta syksystä 1967 alkaen.

Hyvin kävi.  Valtioneuvosto heltyi antamaan haetun luvan kannatusyhdistykselle ja Savonlinnaan saatiin perustaa kolmiluokkainen yhteislukio, jonka tehtävänä oli antaa normaalin lukiokoulutuksen lisäksi taidekasvatusta.

Opetus pyörähti käyntiin syyskuun alussa 1967.  Koulutalona toimi tyhjäksi jäänyt Lyseon rakennus, eli nykyisen kaupungintalon vanhin osa. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio oli nyt täyttä totta.

Ensimmäisenä lukuvuonna koulun pyrki 111 nuorta, joista 60 valittiin opiskelijoiksi. Heitä tuli ympäri maata, joten Taidelukio osoitti valtakunnallisen luonteensa saman tien. Rehtorina toimi kuvaamataidon opettaja Pertti Pulkkinen, jonka tehtäväksi jäi toteuttaa kaikki taidelukiotoimikunnan linjaukset. Työn tukena toimi professori Ruudun johtama johtokunta, talkoohenkiset opettajat ja innostuneet opiskelijat.

Savonlinnan Taidelukio onnistui tässä pioneerityössä niin hyvin, että Kouluhallitus edisti vastaavien lukioiden perustamista. Esim. Taidelukion sisarkouluksi perustettiin Kuopion Musiikkilukio jo heti seuraavana vuonna. Haastetta toiminnalle toi se, että todistuksenanto-oikeus, oikeus ylimääräiseen valtionapuun ja oikeus poiketa sen ajan tuntijakopäätöksistä olivat voimassa aina vuoden kerrallaan.

Vuoden 1979 alusta koulutuksen järjestäjänä on toiminut Savonlinnan kaupunki. Toiminnan taloudellinen pohja vakiintui. Kaupungin poliittinen- ja viranhaltijajohto ottivat kiitettävästi huomioon erikoislukion tarpeet ja tämä on jatkunut samalla hyvällä tasolla siitä lähtien.

Samaisena vuonna kuvataiteen erityistehtävän rinnalle perustettiin musiikkilinja ja siitä lähtien olemmekin toimineet valtakunnallisena kuvataide- ja musiikkilukiona. Savonlinnan Taidelukio on ainoa lukio maassamme, jossa nämä taidemuodot ovat rinta rinnan taidekasvatusta toteuttamassa.

Koulun toiminta siirtyi nykyiselle paikalleen eli Sotilaspojankadulle syyslukukauden 1983 alusta. Neljä vuotta myöhemmin valmistui Savonlinnan musiikkiopiston toimitalo. Sinne saatiin Taidelukiota varten moderni ateljee ja grafiikan opetustilat. Vuonna 1994 toimitilaperheemme laajeni ns. sovelletun taiteen talolla eli Sotilaspojankadun suuntaisesti sijaitsevalla puutalolla. Lukiota pidettiin ns. kolmisarjaisena lukiona opiskelijamäärän ollessa n. 270.

Rehtori Pertti Pulkkinen siirtyi muihin tehtäviin lukuvuoden 1977-78 päätteeksi ja hänen työnsä jatkajaksi valittiin filosofian maisteri Maunu Paajanen, joka hoiti tehtävää heinäkuun loppuun 1997. Hänen jälkeensä rehtoriksi valittiin taiteen maisteri Riitta Moisander. Riitta ohjasti taikkarilaivaa lokakuun loppuun 2005. Sen jälkeen olen saanut toimia tämän loisteliaan oppilaitoksen rehtorina.

Nykyisin Taidelukion palkanmaksun piirissä on 57 opettajaa. Henkilötyövuosina laskettuna meitä on 28. Opiskelijamäärä on tällä hetkellä 264. Olemme juuri sopivan kokoinen lukio, erikoislukioksi itse asiassa aika iso. Jatkossakin tällaisia kahden erityistehtävän lukioita on maassa vain kolme. Lisäksi olemme painottaneet opetuksessamme teatteri-ilmaisua ja perustaneet Taikkarin teatterin. Sen tehtävän on ennen kaikkea eheyttää yleislukioaineiden sekä taidelinjojen antamaa opetusta. Tätä painostus hyödyntää parhaimmillaan n. 40% ikäluokasta. Valmistuvien ylioppilaiden kurssikertymästä noin kolmannen on taidekasvatuksen kursseja eli sen osuus on pysynyt vuosien saatossa käytännössä ennallaan.

Hyvä juhlaväki. Otimme pienoisen riskin järjestäessämme tämän juhlan juuri tähän hetkeen. Nimittäin toukokuussa 2017 OKM julkisti lukion erityistehtävähaun. Mikä tahansa koulutuksen järjestäjä saattoi siis hakea lukiokoulutuksen erityistehtävää. Savonlinnan kaupunkikin haki Taidelukiolle erityistehtävää kuvataiteessa ja musiikissa. Vastaavia hakemuksia tuli yhteensä 131 kappaletta.

Koulutuksen arviointineuvosto (KARVI) suoritti objektiivisen arvioinnin hakemuksista. Sen jälkeen Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama virkamiesryhmä päätyi esittämään erityistehtäviä osalle koulutuksen järjestäjiä. Lopuksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn—Laasonen päätti erityistehtävät.

Taas Savonlinnalle kävi hyvin. Savonlinnan Taidelukiolle myönnettiin erityistehtävät kuvataiteessa ja musiikissa. Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukiolla ja musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytykset jatkossakin toteuttaa näitä erityistehtäviä. Olemme todella harvalukuisessa joukossa, nykyisistä kuvataidelukioista tähän erinomaiset edellytykset –kategoriaan pääsi vain kolme kuvataidelukiota ja 7 musiikkilukiota.

Lisäksi ylimääräisen valtionosuuden piirissä olevien opiskelijoiden määrää korotettiin 60 opiskelijalla. Nyt rahoituksen maksimimääräksi on rajattu 280 opiskelijaa ja se on juuri sopiva määrä.

Kaiken tämän lisäksi Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio nimettiin valtakunnalliseksi kehittäjälukioksi ja näissä em. arvioinneissa se nostettiin jopa maan parhaaksi kuvataidelukoksi. Tällaisia kehittäjälukioita nimettiin vain 11. Vain kolme näistä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Savonlinnan Taidelukio, Kastellin urheilulukio Oulussa ja Kaustisen musiikkilukio.

Kuten me kaikki varmuudella tiedämme, kaikki tämä suitsutus, joka näissä Koulutuksen arviointineuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirjoista on luettavissa, ei olisi mahdollista ilman erinomaisen osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Haluankin Taidelukio puolesta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette omalla esimerkillänne ja osaamisellanne kasvattaneet ja opettaneet täällä opiskelleita. Olen itse saanut ihailla tätä jo runsaan 12 vuoden ajan. Rehtorilla ei voisi olla töissä Teitä parempaa porukkaa.

Erityiskiitos kuuluu myös opiskelijoillemme. En tiedä, mistä se henki ja yhteisöllisyys aina tulee, mutta joka vuosi me olemme osanneet jotakin sellaista, josta syntyy vahva yhteisöllisyys. Suorastaan pysäyttävä oli se plakaatti syksyllä 2005, jolla uudet opiskelijat toivotettiin tervetulleiksi uuteen kouluun, ”tervetuloa kotiin”. Haluankin kiittää täällä opiskelleita siitä mutkattomasta ja kitkattomasta yhteistyöstä, jota aikananne olette toteuttaneet.  Teistä on ollut helppo olla ylpeä. Hienoa sakkia.

Haluan myös lämpimästi kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme.  Haluan myös kiittää lämpimästi Savonlinnan kaupunkia koulutuksen järjestämisestä ja siitä laajasta tuesta ja ymmärryksestä, jota tällainen erikoislukio vaatii.

Toivotan vielä Teidän kaikki tervetulleeksi tähän juhlaan. Tervetuloa kotiin!