Näytteillä oleva artikkeli

Henkilötiedot

Yhteystiedot

Kirkkoniemenkatu 7b

57510 SAVONLINNA

reima.t.harkonen@gmail.com

https://www.facebook.com/reima.harkonen

+358-444174550

Koulutus

hallintotieteiden ylioppilas vuodesta 2016

johtamisen erikoisammattituktinto, JET 2007

filosofian maisteri 1997

yo-merkonomi 1991

Perhe

Avioliitossa, yksi tytär

 

Nykyinen työ

Savonlinnan Taidelukion rehtori vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikkia lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (KARVI) sekä opeus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin  maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka.  Tätä tehtävää varten Taidelukiolle myönnetään lisärahoitusta 185 000€ / vuosi. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Muu työkokemus ja elinkeinotoiminta

Opetusalan työkokemusta myös aineenopettajana Joroisten yläkoulussa ja Joroisten ja Pieksämäen lukioilla, yläkoulun vararehtorina Joroisten yläkoulussa sekä sivistystoimenjohtajana Joroisten kunnassa.

Kaupallisen alan työkokemusta mm. urheiluvälinemyyjänä Varkauden Kesportissa.

Elinkeinoalan työkokemusta oman yrityksen Toiminimi Reima Härkösen kautta. Toiminimi tekee erilaisia asiantuntijatehtäviä toimeksiantosopimusten mukaisesti. Viimeisin toimeksiantosopimus ulottui syyskuusta 2016 joulukuuhun 2017 ja aiheena oli Joroisten historia II -teoksen loppuunsaattaminen. Teos julkistettiin Joroisten kunnan itsenäisyysjuhlassa 6.12.2017. Oheisessa linkissä pitämäni puhe kyseisessä juhlassa.

Nykyiset luottamustoimet

Savonlinnan kaupungin kaupunginvaltuuston I vapapuheenjohtaja 1.6.2019 alkaen

Savonlinnan kaupungin kaupunginvaltuuston jäsen 1.6.2017 alkaen

Savonlinnan kaupunginvaltuusto – kokoonpano

Savonlinnan kaupunginvaltuusto – esityslistat ja pöytäkirjat

Savonlinnan kaupunginvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtaja (Keskusta) vuodesta 2017

Aiemmat luottamustoimet

Savonlinnan rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen 2017 – 2019

Savonlinnan perusturvalautakunnan jäsen 2012 – 2017

Joroisten kunnanvaltuuston jäsen 2001 – 2011

Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja 2005 – 2008

Joroisten kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja 2008 – 2011

Joroisten terveyslautakunnan puheenjohtaja 2001 – 2007

Joroisten historiatoimikunnan puheenjohtaja 2004 – 2017

Muuta

Sotilasarvo yliluutnantti

Suomen Leijonan ansioristi

 

 

 

Näytteillä oleva artikkeli

Toiminimi Reima Härkönen

Tmi Reima Härkönen, y-tunnus: 2761994-6

Valitsin yritysmuodoksi toiminimen, vaikka osakeyhtiö olisi ollut verotuksellisesti minulle kannattavampi. Haluan omalla elinkeinotoiminnallani tukea kotikuntaani ja maksaa yhteisöveron sijaan kunnan tuloveroa elinkeinotoiminnan tuloksesta.

Kauppalehden yrityshaku – savonlinnalaiset yritykset

Yritystele

Tmi Reima Härkönen suorittaa asiantuntijapalveluita erikseen tehtävien toimenksiantosopimusten mukaisesti. Sopimusten mukaiset korvaukset ovat verohallinnon ohjeen A4/200/2017 mukaisesti työkorvauksia verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 § 2 mom. perusteella.

Vuonna 2016 tehdyt toimeksiannot liittyivät koulutukseen ja kulttuurialaan.

Vuonna 2017 tehdyt toimeksiannot liittyivät kulttuurialaan,  perintö- ja jäämistöoikeuteen sekä koulutukseen.

 

 

 

Näytteillä oleva artikkeli

Reima Härkönen – Savonlinnan Taidelukion rehtori

Olen toiminut Savonlinnan Taidelukion rehtorina vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukion 50 vuotta -juhlaa juhlittiin 11.11.2017 Melartin-salissa. Päivän aikaan juhlassa vieraili n. 450-500 vierasta. Mukavaa oli. Ohessa pitämäni tervetuliaispuhe.


Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikki lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin  maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Taidelukiolaisten Tervahöyryt Saimaalla -näyttelyyn tekemä seinämaalaus

Lisäksi Savonlinnna Taidelukion musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytyksen musiikin erityistehtävän toteuttamiseen. Nykyisistä musiikkilukioista (10) tähän korkeimpaan kategoriaan nousi seitsemänlukiota.

Taidelukion kevyen musiikin konsertti tammikussa 2017.

Nämä hienot uutiset uutisoitiin näyttävästi mm. Itä-Savossa.

Itä-Savon pääkirjoitus 11.11.2017

Itä-Savo seuraamassa normaalia koulupäivää Taidelukiolla

Itä-Savo uutisoi Taidelukion saamista erityistehtävistä ja Lyseon lukion saamatta jääneestä urheilulukiotehtävästä

Tämä erityistehtävähaku herätti laajaa kiinnostusta keskustan eduskunta-ja ministeriryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa elokuussa 2017. Juttelin asiasta ministeri Vehviläinen ja ulkoasiain valiokunnan pj. Matti Vanhasen kanssa. Molemmat olivat varmoja, että näin hienoa oppilaitosta tarvitaan jatkossakin. Hienoja päättäjiä molemmat ja oikeassa olivat.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vierailulla Taidelukiolla. Kuvassa vasemmalla Iida Hämäläinen, opiskelijakunnan pj, Anu, Taidelukion ylioppilas vuosimallia -83 ja allekirjoittanut.

Ulkoasianvaliokunnan pj. ja presidentinvaaliehdokas Matti Vanhanen tutustumassa Taidelukioon elokuussa 2017.

Savonlinnan kaupnginvaltuuston kokous – 24.6.2019 § 58 Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilikaudelta 1.1.–31.12.2018

Keskustan ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.6.2019 Savonlinnan kaupungin tilinpäätökseen 2018 liittyen

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä paikalle saapunut lehteriyleisö

Vuoden 2018 tilinpäätös ei ole tuloslaskelman osalta kovinkaan mukavaa luettavaa. Kuten kaikki tiedämme se osoittaa alijäämää 4,9 miljoonan euron edestä.

Terveen kuntatalouden tunnistaa nopsaan siitä, että vuosikate riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin tuloslaskelman puolella. Nyt tähän tavoitteeseen olisi tarvittu vuosikatteeseen lisää n. 5 miljoonaa euroa. Tehdyt veropäätökset ja saatu verotulokertymä, valtionosuustuloutuksiin liittyneet tekijät sekä sosiaali- ja terveystoimet odotettua suuremmat menot ovat syynä tähän käppiin.

Rahoituslaskelman osalta vuosikatteen tulisi kattaa investointien nettomenot. Sama meno jatkuu täälläkin, vuosikatteen olisi pitänyt olla rahoituslaskelman näkökulmasta jopa 10 miljoonaa euroa suurempi.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus tuo esille sen, että kaupungin taloutta tulee oikaista jämerillä toimilla. Valtuustomme enemmistö teki tätä työtä ryhtymällä ei-niin-mukaviin säästötalkoisiin henkilöstömenojen osalta. Prosessin aikana saimme aikaan merkittävät käyttötaloussäästöt. Näiden vaikutus näkyy vuosina 2020-2022 eli tässä on vastatti tarkastuslautakunnan huutoon. Lisäksi valtuusto teki järkeviä, ennakollisia veroratkaisuja vuosille 2021 ja 2022. Harmittavasti emme saaneet näihin avauksiin kaikkia valtuuston ryhmiä mukaan.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää tarkastuslautakuntaa muutoinkin varsin oivallisen arviointikertomuksen laatimisesta. Lautakunta on hyvin sisäistänyt sen, että sen tulee löytää asiakokonaisuuksia, joissa tavoitteet eivät ole joko täyttyneet tai ne ovat epäselviä. Täsmällisillä kysymyksillä on herätetty hallintokuntia ja tilivelvollisia.

Lautakunta tuo kertomuksessaan esille myös huolen siitä, kuinka kaupungin talouden kiristynyt tilanne vaikuttaa kuntalaisten palvelujen saatavuuteen. Miten varmistetaan palveluiden saatavuus yhdenvertaisesti eri puolilla laajaa kaupunkia? Nämä lauseet ovat suoria lainauksia kertomuksesta.

Tähän huoleen on helppo yhtyä. Täytyy edelleen kyseenalaistaa ne pyrkimykset, joita olemme toistuvasti esim. perusopetuksen palveluverkon harventamiseen liittyen kuulleet. Tämä ei voi olla jatkossakaan kestävä tie. Säästöjä ja sopeuttamista tulee hakea sieltä, joissa ne eivät kokonaan lakkauta palvelun tuottamista. Keskustan ja muiden ryhmien tukema linjaus henkilöstömenosäästöistä on puolestaan kestävä linjaus. Asukaslukumme on pienentynyt vuoden 2018 aikana runsaalla tuhannella hengellä. Se tarkoittaa n. 3% väkiluvusta. Fiksu yritys tekisi tässä kohden tilausten vähennyttyä sopeutustoimia tuon 3 %:n edestä. Tuo 3% on henkilöstökuluista 1,5 M€ eli juuri se summa, joka keskustan ja muutaman muun ryhmän toimesta esitettiin ja saatiin lävitse.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää kaupungin palkattua väkeä kuntalaisille tuotetuista palveluista. Niiden ja ylipäänsä kaupungin vastuulla oleva toiminnan taso on saatu pidettyä vähintään hyvällä tasolla.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmä esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilikaudelta 2018 sekä tilikauden alijäämän kirjaamista taseessa oman pääoman yli-/aliäämätilille omaa pääomaa vähentävänä eränä.

Reima Härkönen, puheenjohtaja Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä

 

Musiikki- ja tanssilukioiden rehtoreiden julkilausuma

Musiikki- ja tanssilukioiden rehtoreiden julkilausuma siitä, miten toisen asteen maksuttomuus ja toisen kotimaisen kielen pakollisuuden palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin vaikuttaisi erityislukioiden toimintaan

14.6.2019

Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjatut, toista astetta koskevat uudistukset ovat perusteltuja monelta osin, mutta opetuksen maksuttomuus ja toisen kotimaisen kielen pakollisuus ylioppilastutkinnossa ja sitä kautta pakollisuuden lisääminen lukio-opinnoissa herättää kuitenkin paljon kysymyksiä ja vaatii lisäselvittelyjä.

Perusopetuksen kaltainen maksuttomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki materiaalit ja opiskeluvälineet tulee olla opiskelijoille ilmaisia, samoin kansainvälisyyskasvatusta tukevat ulkomaanmatkat, korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä lisäävät matkat sekä sellaiset laaja-alaista oppimista tukevat oppimisympäristöt, joita ei löydy ilmaiseksi tai joihin kulkeminen on maksullista.

Oppimateriaalit ja -välineet tullaan kilpailuttamaan kunnissa, mikä tarkoittaa sitä, että valitaan todennäköisesti edullisimmat oppimateriaalit, jotka eivät ole laadukkaimpia eikä niiden valinnassa ole välttämättä otettu huomioon opettajien pedagogista näkemystä. On suuri vaara, että opettajien pedagoginen vapaus kapenee ja opettajista tulee oppimateriaalin tekijöitä. Tämä ei tietystikään tue opettajien hyvinvointia ja on pois varsinaisesta opetuksesta. On otettava huomioon myös se, että lukiossa materiaalien tulee olla opiskelijoilla käytössä kolme vuotta eikä niitä voida kierrättää samalla tavoin kuin perusopetuksessa, mikä lisää kustannuksia. Digitaalisia oppimateriaaleja ei voi kierrättää ollenkaan.

Lukioissa digitaalisuus on jokapäiväistä, joten koulutuksen järjestäjän tarjoamien tietokoneiden tulisi olla tarpeeksi laadukkaita. Siihen, kuinka paljon eri kaupungeissa on mahdollisuus resurssoida opetukseen on suuria eroja, joten eri kaupunkien opiskelijat voivat olla hyvin eriarvoisessa asemassa opiskeluvälineiden suhteen. Monissa kunnissa voi olla sellainen tilanne, että kilpailutetut tietokoneet eivät tule kestämään kolmea vuotta eivätkä toimi ylioppilaskirjoituksissa. Sähköinen ylioppilastutkinto asettaa omat vaatimuksensa niin lukio-opetukseen kuin opiskeluvälineisiinkin. Tästä seuraa se, että suurin osa lukiolaisista, joilla on siihen mahdollisuus, tulee hankkimaan oman tehokkaamman ja itselleen sopivamman tietokoneen, jos koulutuksen järjestäjän tarjoama opiskeluväline ei ole riittävä. On valitettavaa, jos maksuttomat koneet jäävät käyttämättä ja niihin käytetty raha menee hukkaan, sillä tietotekniikka vanhenee hyvin nopeasti eikä koneita ole mahdollista kierrättää.

Opiskelijalla täytyy olla koneet käytössä lukion ulkopuolella erilaisissa oppimisympäristöissä ja kotona, jotta hän pystyy opiskelemaan myös itsenäisesti. Lukiossa kaikki opetus ei tapahdu lähiopetuksena. Koska lukiossa opiskelu on liikkuvaa, koneiden vahingoittuminen on riski, joten kustannuksia rikkimenneistä koneista tulee. Koneiden hallinta – kun kone ei ole opiskelijan oma – kuuluu lukioille, joten lukioiden on myös ylläpidettävä koneita ja niiden ohjelmistoja. Tähän ei tällä hetkellä ole lukioissa resurssia. Koneiden ja ohjelmistojen päivittäminen ja huolto vie runsaasti aikaa – etenkin suurissa lukioissa, joissa opiskelijoita on 500 – 1300. Tähän tarvittaisiin huomattavasti lisäresurssia, joka ei voi olla pois muualta.

Suomessa on yli 70 erityislukiota, esimerkiksi musiikki-, tanssi-, kuvataide-, ilmaisutaito-, urheilu-, luonnontiede- ja IB-lukioita. Erityislukioissa on oma opetussuunnitelmansa, ja opiskelija voi jättää 8 kurssia pakollisia kursseja suorittamatta niistä oppiaineista, joita hän ei kirjoita ylioppilaskirjoituksissa. Erityislukiolaisilla on siis enemmän vapauksia valita kuin tavallisen lukion opiskelijoilla. Toisen kotimaisen kielen pakollisuus ei siten tue erityislukiolaisen opiskelua. Erityistehtävän myötä nämä lukiot tarjoavat opiskelijoille kyseiseen erityistehtävään liittyvää opetusta enemmän kuin sellaiset lukiot, joissa ei ole erityistehtävää. Tämä mahdollistaa opiskelijalle kyseiseen oppiaineeseen syventymisen ja sitä kautta yksilöllisten taitojen kehittymisen – useat musiikin ja tanssin erityislukion käyneet päätyvät usein ammattimuusikoiksi, pedagogeiksi tai tanssijoiksi. Tätä valinnanvapautta pitäisi jatkossakin tukea.

Koneen Säätiön rahoittamassa kansainvälisessä Art-Eco-tutkimuksessa (4.12.2017) todetaan tärkeä asia: “Taideaineiden karsiminen kouluopetuksesta olisi hirveä karhunpalvelus nuorille ja tulevaisuudelle”. Toisen asteen maksuttomuus väistämättä uhkaa taideaineiden opetusta, siihen liittyvien esiintymismatkojen toteutumista ja soveltavien kurssien tarjoamista. Jos opetus tehdään täysin maksuttomasti perusopetuksen tapaan, raha ei millään tule riittämään maksuttomien oppimateriaalien ja välineiden lisäksi muun toiminnan maksuttomuuteen. Koska ryhmäkokoja ei ole lukioissa enää mahdollista kasvattaa (päinvastoin niitä pitäisi pystyä pienentämään laadukkaan opetuksen varmistamiseksi), on ainoa vaihtoehto leikata opetuksesta. Opiskelijavalintauudistuksen ja ylioppilaskirjoitusten pisteytysperiaatteiden muuttamisen myötä matemaattisten aineiden valintojen määrä on kasvanut, mikä tarkoittaa resurssien ohjaamista vahvasti tuohon suuntaan. Jos tämän lisäksi ajetaan lukiot tilanteeseen, jossa opetuksen tulee olla maksutonta kaikille, ei lukioilla ole enää mahdollisuutta tarjota mitään muuta opetusta kuin pakolliset ja syventävät kurssit.

Lukiokoulutuksen tehtävä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Koneen Säätiön teettämässä tutkimuksessa todetaan: ”Jos kouluopetuksessa panostetaan ainoastaan teknologiaan ja luonnontieteisiin, se johtaa vääristyneeseen käsitykseen maailmasta.” Tämä ei mahdollista mm. sosiaalisten taitojen kehittymistä eikä yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamista – saati laaja-alaisen sivistyksen hankkimista. Taideaineet ovat mm. näissä asioissa erityisen tärkeässä asemassa. Lukioiden yksi vetovoimatekijä on se, että nuoret saavat jatko-opintokelpoisuuden lisäksi valita itseä kiinnostavia soveltavia kursseja tai kokonaisia oppiaineita, esimerkiksi teatteriopintoja, mediaa tai harvinaisia kieliä. Monien tutkimusten mukaan nämä ei akateemiset -aineet vahvistavat nuorten itsetuntoa, jaksamista ja lisäävät opiskelumotivaatiota. Kouluterveyskyselyn perusteella herää huoli nuorten jaksamisesta. Jos taideaineista joudutaan leikkaamaan, heikentyy nuorten jaksaminen, emmekä usko, että oppimistulokset paranevat.

Musiikin ja tanssin erityistehtävään kuuluu monipuolisen opetuksen lisäksi esiintymismatkoja, yhteistyömatkoja niin Suomessa kuin ulkomailla, kilpailuja, erilaisiin tapahtumiin osallistumisia ja paljon sellaista toimintaa, joka vahvistaa opiskelijan itsetuntoa, laajentaa kokemusmaailmaa, mahdollistaa verkostojen luomisen, työelämätaitojen ja kansainvälisten valmiuksien kehittymisen ja kasvun ihmisenä. Jos näistä asioista joudutaan karsimaan, emme tue suomalaisnuorten kyvykkyyttä, sosiaalisten taitojen ja luovuuden kehittymistä, onnistumisen iloa emmekä jaksamista. Jokaiselle nuorelle pitää antaa mahdollisuus ihmisenä kasvuun motivoivassa ja monipuolisessa koulutusympäristössä, jonka nuori on itse saanut valita, jossa nuori voi kokea onnistumisia, tehdä omia valintoja ja saada tulevaisuuden taitoja, joita tarvitaan suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Oman haasteensa tuo pakollisuuden lisääminen lukio-opinnoissa sekä ylioppilaskirjoituksissa toisen kotimaisen kielen pakollisuuden palauttamissuunnitelman myötä. Pidämme juuri tehtyä ylioppilastutkinnon rakenneuudistusta hyvänä, koska siinä ainoana pakollisena kirjoitettavana kokeena on äidinkielen ja kirjallisuuden koe, ja muut kokeet opiskelija voi valita neljästä ryhmästä vahvuuksiensa, kiinnostuksensa ja tulevaisuuden suunnitelmiensa mukaan.

Tällä hetkellä suurin osa opiskelijoiden huoltajista pystyy huolehtimaan jälkikasvunsa oppimateriaaleista. Edellisen hallituksen aikana hyväksytty opintorahan oppimateriaalilisä vähävaraisten perheiden opiskelijoille kohdentaa niukat resurssit niitä eniten tarvitseville. Jos tuen määrää nostettaisiin suunnitellusta 46,80 €:sta ja opiskelijan vanhempien yhteenlaskettua ansiotulorajaa taasen nostettaisiin, saataisiin suurin osa nykyisistä ongelmista poistetuksi. Kenenkään opintopolku ei jäisi vain haaveeksi tämän jälkeen. Tuen kanavoituminen KELA:n kautta olisi myös kustannustehokas ratkaisu, opiskelija voisi itse päättää, mihin tukensa käyttäisi. Tässäkin asiassa kannattaisi luottaa nuoriin.

Toivomme, että maksuttomuudessa selvitetään tarkkaan sen käänteisvaikutukset ja arjen todellisuus. Apua pitäisi kohdentaa niihin, jotka sitä tarvitsevat – ei kaikkiin. Näin resurssien käyttö olisi kustannustehokkainta. Maksuttomuus uhkaa tasapäistää lukiot. Se ei mahdollista lukioiden omien vahvuuksien ylläpitämistä eikä omaleimaisuutta eikä tue opiskelijoiden vapautta valita tai kasvattaa kokemusmaailmaa lukiokoulutuksen aikana. Toivomme, että näissä selvittelyissä kuullaan asiantuntijoita, sillä meillä kaikilla lienee sama pyrkimys: syrjäytymisen ehkäisy, nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja sitä kautta työttömyyden vähentäminen. Maksuttomuus niille, joilla ei ole varaa toisen asteen koulutukseen, on hyvä asia, mutta se pitää suunnitella niin, ettei sitä tehdä opetusta leikkaamalla ja lukioiden erityisyyttä kaventamalla.

Suomen musiikki- ja tanssilukioiden rehtorit

Hallitusohjelma – lukiokoulutuksen ulottuvuudet

Savonlinnan Taidelukiolla tai maan muilla lukioilla ei tuota ongelmia aikanaan toteuttaa hallitusohjelman lukioon kohdistuvia linjauksia. Toisen kotimaisen kielen pakollisuus yo-tutkinnossa arveluttaa sekä vaikuttavuuden näkökulmasta toisen koulutusasteen maksuttomuus. Kuva Reima Härkönen.

Antti Rinteen hallituksen (sd.) hallitusohjelma

Tulevan hallituksen hallitusohjelma sisältää joitakin avauksia lukiokoulutukseen liittyen. Ohessa nämä ja omia ajatuksia niihin liittyen.

Varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen: Korotetaan oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen. Rakennetaan oppivelvollisuuden sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulutukset.

Tavoite ihan hyvä, mutta juuri näiden ei-niin-formaalien opintomuotojen osuus tulisi olla merkittävä, koska koulupudokkaille tai niille, jotka eivät halua hakeutua koulutuksen toiselle asteelle tulisi olla väyliä, joissa erilainen oppiminen tunnistettaisiin nykyistä paremmin.

Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valmistelun yhteydessä käydään läpi toisen asteen keskeyttämisen syyt ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä tehdään selvitys maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja oppimateriaalikustannusten alentamisesta ja ryhdytään sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamiseksi.

Maksuttomuus olisi ehkä kannattanut hoitaa erilaisen oppimateriaalilisän kaltaisilla tukimuodoilla. Jos edellisen hallituksen säätämä lisä olisi korotettu tukikuukuatta kohden n. 120€ ja huoltajien tuloraja (yhteenlaskettu) esim. 50 000 – 55 000€, tuki kohdentuisi tässä suunniteltua paremmin. Nyt maksuttomuuden piiriin pääsee kymmeniätuhansia perheitä, jotka pystyisivät kohtuullisen maltillisista oppimateriaalikustannuksista selviytymään. Julkisuudessa ollut VATT:n arvio koulutuksen järjestäjille aiheutuvista kustannuksista on laskettu alakantiin. Yksi lukioikäluokka maksaa tämän perusteella n. 39 M€, se sisältää 25 lukiokurssin materiaalit sekä tietokoneen. Reksinä toivon, että tämä selvitys olisi mahdollisimman konkreettinen. Taidelukiossa ainakin maksuttomat matskut tulevat olemaan sähköisiä lisenssejä, kirjapelleilyihin emme lähde!

Maksuttomuus aiheuttaa haasteita esim. opintomatkojen suhteen.

Osana oppivelvollisuutta kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta helpottamaan siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Määrärahatarpeet tulee varmistaa jokaisen opinto- ja tukimuodon kohdalla. Oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, kuten maahanmuuttajien koulutusta koskevien säädösten kohdalta on jo tehty.

Tätä tarvitaan toki. Ohjauksen varaan on rakennettu aika moni viimeaikaisista lukion uudistuksista. Jatkuva paradoksi lukiokoulutuksessa on siinä, että opiskelijan vastuuta kasvatetaan ja samalla huomataan, että tukevaa ja ohjaavaa resurssia tulisi olla koko ajan lisää.

Säädetään sitovista mitoituksista toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin.

Nythän tämä on tehty eräänlaisen ”hoitotakuun varaan”. Huoltajien ja opiskelijoiden tietoisuus palveluiden velvoittavuudesta ja palveluiden piiriin pääsemisen aikarajoista vaihtelee paljon maassa. Savonlinnassa tämä asia on onneksi hyvällä mallilla. Tämä uudistus on kuitenkin tervetullut.

Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla. Selvitetään sitovat mitoitukset opinto-ohjaajien määrästä toisen asteen koulutuksessa ja jälkiohjausvelvoitteen ulottamisesta ammatilliseen koulutukseen sekä tukiopinto-ohjaus peruskoulusta toiselle asteelle osana oppivelvollisuusiän korotuksen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen valmistelua. Parannetaan maahanmuuttajataustaisten jatko-opintovalmiuksia lisäämällä opinto-ohjausta ja monialaista yhteistyötä perheiden kanssa.

Hyvä uudistus tämänkin. SOPO ry:n suositus on 200 opiskelijaa yhtä opinto-ohjaajan henkilötyövuotta kohden. Se olisi näiden lisääntyneiden velvoitteiden valossa hyvä.

Tehdään eri koulutusasteiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmista velvoittavat.

Löytyy jo nykyisinin opetussuunnitelman liitteistä. Hyvä, että edellytetään koko maassa.

Selvitetään, miten toisen asteen koulutuksessa opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet opiskella kokonaisuuksia sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa toteutuvat. Samalla selvitetään, miten kaikki koulutuksenjärjestäjät pystyvät tarjoamaan tämän mahdollisuuden muun muassa rahoituskannustimia kehittämällä ja vahvistamalla toisen asteen koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä myös harvaanasutuilla seuduilla, jotta korkea-asteelle hakeutuminen lisääntyisi.

Savonlinnassa koulutusarkkitehtuuri on sellainen, että tämä toteutuu. Esim. keväällä 2019 molemmista päivälukioista valmistui kaksoistutkintolaisia. 

Savonlinnassa tulisi pohtia näiden koulumuotojen saattamista saman koulutuksenjärjestäjän alaiseksi toiminnaksi.

Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpano.

Toki.

Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.

Ei jatkoon. Kylmä ja märkä rätti opiskelijan aitoa valinnanvapautta vasten. Nykyinen yo-tutkintorakenne on hyvä; äikkä pakolinen ja rinnalle kolme muuta ryhmästä vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka tai reaaliaine. Lisäksi vaatimuksena se, että yksi aine tulee olla ns. pitkän oppimäärän koe. Taidelukiossa toinen kotimainen kieli sisällytetään yo-tutkintoon harvakseltaan. Lukuvuonna 2018 – 2019 siitä kirjoitettiin 21 yo-koetta. Lisäksi toinen kotimainen kieli on eniten vähentty oppiaine. Tämähän juontuu siitä, että erityistehtävälukiossa opiskelevana taikkarilaisella on oikeus vähentää maksimissaan kahdeksan pakollista lukiokurssia. Eniten siis vähennetään toisen kotimaisen kielen 4 ja 5. kurssia. Jos tämä uudistus toteutuisi, kaikki viisi pakollista kurssia tulisi opiskella ja sitten vielä kirjoitaa ko. oppiaine. On siinä reksilläkin selittämistä!

Julkisuudessa on jo tuotu esille, että tämä pakollisuus olisi jo hyväksytty, toivottavasti siihen tulee muutos!

EU-parlamenttivaalit

Elsi Kataisen vaalityötä tekemässä Savonlinnassa 21.5.2019. Elsi keräsi Savonlinnasta 902 ääntä, hieno tulos. Kuva Carita Röpelinen-Pitkänen.

Keskustan vaalitulos jäi vaisuksi koko valtakunnan tasolla, 13,5% äänestäneistä äänesti keskustalaista ehdokasta. Tulos on jatkoa eduskuntavaaleille 2019. Keskustan tulee keksiä valtakunnan tasolla uusia keinoja ja avauksia kannatuksen kääntämiseksi kasvuun. Vaaleissa ei riitä, että tämä tärkeä kansanliike on vaalituloksissa 5. sijalla.

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä Keskusta sai 17,5%:n kannatuksen, SDP:n ja kokoomuksen jälkeen kolmanneksi suurimman. Savonlinnassa kannatuksemme oli 20,1%. Edelle pääsi SDP 3,4 %-yksikön turvin.

Keskusta sai EU-vaaleissa lävitse kaksi hienoa eurokansanedustajaa, Mauri Pekkarisen ja Elsi Kataisen. Savonlinnan Keskustan paikallisyhdistys ryhmittyi vaalien alla itä-suomalaisen Elsi Kataisen taakse. Ohessa linkki sanomalehti Itä-Savossa julkaistuun kirjoitukseen.

Savonlinnan kanalta on jatkoa ajatellen ensiarvoisen tärkeää, että meillä on täällä oman kansanedustajamme Hannan lisäksi oma euroedustajamme Elsi.

Kaupunginvaltuuston kokous 20.5.2019 – hallintosääntökiemurat ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston vaali ajalle 1.6.2019 – 31.5.2021

Näin selkein numeroin esitys kolmesta varapuheenjohtajasta (punainen väri) voitti vastaesityksen, jonka mukaan valtuustossa olisi kaksi varapuheenjohtajaa (vihreä väri). Taustalla tälle kaikelle oli poliittisten ryhimien kesken tehty sopimus, jota muisteltiin kahdella tapaa kokuksessa. Vasemmistoliittoa lukuunottamatta joka ryhmästä tunnustettiin myös sopimuksen olemssaolo. Kuva Reima Härkönen.

Kaupunginvaltuusto päätti hallintosääntöön liittyen tulevan valtuustokauden toimielinten jäsenmääristä. KH:n esitys oli supistaa niitä. Kokouksessa Jarkko Wuorinen (kesk.) teki esityksen siitä, ettei tätä tehtäisi. Itse yritin kompromissina sitä, että vain kaupunginhallituksen jäsenmäärä pysytettäisiin ennallaan (11 jäsentä), muut tiputettaisiin kaupunginhallituksen pohjaesityksen mukaisesti eli niistä kaksi jäsentä pois.

Äänestys päätyi tasan 25-25 ja puheenjohtajan äänellä Jarkon esitys voitti. Parlamentaarinen äänestyskierros jatkui ja Jarkon esitys sitten voitti KH:n pohjaesityksen lopulta. Itse kannatin tässä vaiheessa KH:n pohjaesitystä.

Aika hupaisaksi valtuuston kokous kääntyi, kun väänsimme peistä valtuuston varapuheenjohtajien lukumäärästä. Suurin osa valtuuston jäsenistä kunnioitti kaksi vuotta sitten tehtyä diiliä siitä, että KD saa varapuheenjohtajan paikan vuosille 2019 – 2021. Tein esityksen, sopimuksen mukaisesti, siitä, että valtuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Sopimus syntyi aikoinaan siitä tarpeesta, että kaikki valtuustossa edustetut ryhmät saisivat edustajansa kaupunginhallituksen pöydän ääreen. Tämä estäisi vaaran rakenteellisen opposition muodostumisesta. Esitykseni voitti selvin numeroin vastaehdotuksen, jonka mukaa varapuheenjohtajia olisi vain kaksi.

Sen jälkeen heitettiin nimet kehiin. Keskustelun jälkeen meillä oli kaksi kandidaattia 3. varapj:n paikalle. Huhhuh. Toin esille vaalitematiikan ongelmallisuutta ja sen jälkeen saimmekin tämän sovittua yksimielisesti.

Valtuuston puheenjohtajisto 1.6.2019 – 31.5.2021 on seuraava. Puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (SDP), I varapuheenjohtaja Reima Härkönen (kesk.), II varapuheenjohtaja Pekka Turunen (Kok.) ja III varapuheenjohtaja Jouni Koskela (KD).

Sanomalehti Itä-Savon uutinen ohessa!

Kaupunginvaltuuston kokous 20.5.2019 – sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen Savonlinnan kaupungilta Itä-Savon sairaanhoitoiirin kuntayhtymälle

Sosterin hallituksen pj. Pekka Nousiainen (kesk.) esittelemässä järjestämisvastuun siirtomisasiaa valtuutetuille. Vieressä valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina. Kuva Reima Härkönen.

Kaupunginvaltuustossa pitämäni puheenvuoro sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä Savonlinnan kaupungilta Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (KV 20.5.2019 § 37)

Tuotakoon vielä tässäkin vaiheessa esille harmistus siitä, että Etelä-Savon maakunnassa ei olla saatu aikaan kahden sairaalan välistä, strategista yhteistyö- ja työnjakosopimusta. Meillä täällä Savonlinnassa ei edelleenkään takeita siitä, että maakunnassa olisi jatkossakin kaksi yhteispäivystyssairaalaa.

Emme edelleenkään saa vaarantaa Keskussairaalan olemassaoloa, se olisi meiltä täysin anteeksi antamaton teko! Sairaalan alasajon kerrannaisvaikutukset olisivat moninkertaiset esim. OKL:n menetykseen verrattuna. Tällaista suoneniskua Savonlinna ei tulisi kestämään.

Erikoissairaanhoidon ulkoistamissuunnitelmat vaativat meiltä edelleen nopeaa päätöksentekoa. Edellisessä valtuuston kokouksessa tehty kuntayhtymän perussopimuksen muutos laajensi rajoituslain mukaista laskentapohjaa riittävästi ja saimme siten erikoissairaanhoidon lain edellyttämälle 30%:n tasolle koko Sosterin kustannuksista. Nyt tämä prosessi tulee saattaa päätökseen ja siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu.

Arvoisat valtuutetut. Meidän on otettava lusikka kauniisti käteen ja tehtävä KH:n esityksen mukainen järjestämisvastuun siirto. Aina on nimittäin olemassa vaara, että rajoituslakiin tullaan tekemään tiukennuksia tai muulla tavoin hillitään näitä ymmärrettäviä ulkoistamissuunnitelmia.

Lisäksi hallitusneuvotteluja käyvät puolueet ovat parhaillaan linjaamassa julki tulleiden tietojen perusteella maan sote-rakennetta siten, että siitä ei ole odotettavissa helpotusta tähän tukalaan tilanteeseen. Maata ollaan jakamassa edelleen 18 sote-alueeseen ja se on todettu Savonlinnan kaupungin ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin suhteen ongelmalliseksi.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa Savonlinnan kaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuun siirtämistä Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle 1.6.2019 lukien.

Kaupunginvaltuusto päätti siirtää järjestämisvastuun äänin 46-5.

Kuvassa äänestyskoneen kautta äänestystulos. Kuva Reima Härkönen.

Savonlinnan kaupunginhallituksen pöydän ympärillä henkilömuutoksia

Savonlinnan Keskustan kunnallisjärjestö päätti henkilövalinnoista kapunginhallitukseen ja valtuuston puheenjohtajistoon aikavälille 4.6.2019-31.5.2021.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi nousee Kirsi Torikka. Jäseninä jatkavat Sanna Metsälä, Eero Piironen ja Tuukka Suomalainen. Henkilökohtaisina varajäseninä toimivat Anna-Liisa Uimonen, Aune Kupiainen, Jonne Tynkkynen ja Olli Österlund. Onnea valituille!

Puheenjohtajan paikka vapautui kansanedustaja Hanna Kososen ilmoitettua jättävänsä puheenjohtajuuden. Tämä tiedote tuli julki 14.5. n. klo 19. Hanna on valittu eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajaksi ja oman eduskuntaryhmänsä I varapuheenjohtajaksi. Tämän lisäksi hän johtaa yhtä ilmiöpöytää Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa. Tuohon yhtälöön on aika hankala sisällyttää vielä aikaavievä kaupunginhallituksen puheenjohtajuus.

Minut valittiin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtajaksi. Paikka vapautui, kun Matti-Pekka Parkkinen ilmoitti vetäytyvänsä tehtävästä. Sekä Hanna että Matti-Pekka jatkavat luonnollisesti valtuustomme ja valtuustoryhmämme jäseninä. itse jatkan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Puheenjohtajahan meidän puulaakissa valitaan vuosittain tammikuussa.

Sanomalehti Itä-Savon uutinen ohessa

Elsi Katainen jatkamaan työtään EU-parlamentissa


Aika monelle suomalaiselle on jäänyt epäselväksi se, mitkä EU-päätökset ovat vaikuttaneet meihin suomalaisiin konkreettisesti. Vastaus on, että aika lailla kaikki. Suurin osa kansallisesta politiikastamme nojaa EU:ssa tehtyihin päätöksiin. Jos onnistumme tekemään EU:ssa asiat oikealla tavalla, ei kotimaan toimeenpanossa tarvitse pähkäillä tarpeettomien direktiivien ja asetusten kanssa.

EU:ssa ei uudisteta sosiaaliturvaa tai peruspalveluja, koska EU:lla ei ole näissä asioissa toimivaltaa – ja hyvä niin. Sen sijaan EU:n kovassa ytimessä ovat esimerkiksi maatalous ja alueiden kehittäminen, koska ne muodostavat leijonanosan EU:n budjetista.

Juuri nyt tarvitsemme kokeneita ja osaamisensa jo näyttäneitä meppejä. EU:n alue- ja rakennepolitiikka tulee näet uudistumaan ja ohjelmakauden 2021-2017 valmistelu on jo täydessä käynnissä. Tällä politiikalla tavoitellaan nykyistä parempaa taloudellista ja sosiaalista sekä Lissabonin sopimuksen myötä myös alueellista tasapainoa Euroopassa. Meitä kiinnostaa täällä Itä-Savossa juuri tämä alueellisen tasapainon ulottuvuus. Seutumme on läpikäynyt vahvan rakennemuutosprosessin ja tämän epäsuotuisan tekijän vaikutuksia tulee lieventää myös EU:n toimien kautta luomalla edellytyksiä alueellisten vahvuuksien voimistamiseen.

EU:n myöntämät aluekehitysvarat määrittävät pitkälti sitä, minkä verran ja mihin maakunnillamme on varaa investoida. Tulevalla kaudella on varmistettava, että Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen liittyvät olosuhdetekijät tunnustetaan edelleen EU:n aluepolitiikassa. Tärkeää on myös se, että Suomi onnistuisi jatkossa kotiuttamaan paremmin varoja EU:n yhteisestä budjetista liikennehankkeisiin. Saavutettavuus on keskeinen kasvua haittaava tekijä seudullamme.

Uuden ohjelmakauden myötä aluekehityksen nimissä tehtävissä investoinneissa tulevat korostumaan teemat älykkäämpi Eurooppa sekä vihreämpi ja hiiletön Eurooppa. Näihin prioriteetteihin tullaan kohdistamaan 65-85% EAKR:n ja koheesiorahaston määrärahoista. Näistä voi löytää liittymäkohtia nykyisiin Itä-Savon vahvuuksiaan ja ennen kaikkea tulevaisuuden kehitystyöhön, jossa paikalliset yritykset ja esim. XAMK:n TKI-toiminta olisivat keskiössä.

Ei tule unohtaa myöskään yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta, jossa haetaan kompromissia muun muassa sille, millaisia ympäristötoimia tuottajilta jatkossa vaaditaan ja millaisia tukia maksetaan.

Savonlinnan keskustan paikallisyhdistys kannattaa Elsi Kataista jatkamaan työtään EU-parlamentissa. Tarvitsemme itä-suomalaisen ja osaamisensa jo näyttäneen edustajan pelipaikalle omia etujamme valvomaan ja edistämään. Muista käyttää ääntäsi tulevissa EU-vaaleissa.

Keskustan Savonlinnan paikallisyhdistys

 

Opiskelijakuntien vapputapahtumat

Tallisaareen oli kokoontuntut sadoittain ihmisiä. Keli suosi juhlijoita. Kuva Reima Härkönen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) Savonlinnan kampuksen opiskelijajärjestö Sohva ry. ja Savonlinnan Taidelukion opiskelijakunta pitivät vuosikymmeniä jatkuneita perinteitä yllä Joel Lehtosen patsaalla ja Tallisaaressa vapun  kunniaksi.

Patsaalla lausuttiin perinteisesti Joel Lehtosen runo ja koottiin opiskelijajoukot yhteen. Sen jälkeen rantareittiä pitkin Tallisaareen, jossa kuultiin loistavat puheet Säteeltä (Taidelukio) ja Antilta (Sohva ry.). Tämän jälkeen Musta pässi sai lakkinsa ja muutama fuksi sai tutustua huhtikuiseen veteen.

Kiitos kaikille mukana olleille ja hyvää vappua kaikille!

Siri (Taidelukio) lausui runoja Joel Lehtosen patsaalla XAMK:n ja Taidelukion liput vierellään. Kuva Reima Härkönen.

Säde (Taidelukio) lausui juhlijat tervetulleiksi Tallisaaressa. Kuva Reima Härkönen.

Antti (XAMK) nostatti Savonlinna-henkeä puheessaan. Kuva Reima Härkönen.

 

Yhteistyösä on voimaa. XAMK:n ja Taidelukion opiskelijakuntien edustajat lakittivat Mustan pässin. Kuva Reima Härkönen.