Suositellut

Henkilötiedot

Yhteystiedot

Kirkkoniemenkatu 7b

57510 SAVONLINNA

reima.t.harkonen@gmail.com

https://www.facebook.com/reima.harkonen

+358-444174550

Koulutus

hallintotieteiden ylioppilas vuodesta 2016

johtamisen erikoisammattituktinto, JET 2007

filosofian maisteri 1997

yo-merkonomi 1991

Perhe

Avioliitossa, yksi tytär

 

Nykyinen työ

Savonlinnan Taidelukion rehtori vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikkia lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (KARVI) sekä opeus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin  maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka.  Tätä tehtävää varten Taidelukiolle myönnetään lisärahoitusta 185 000€ / vuosi. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Muu työkokemus ja elinkeinotoiminta

Opetusalan työkokemusta myös aineenopettajana Joroisten yläkoulussa ja Joroisten ja Pieksämäen lukioilla, yläkoulun vararehtorina Joroisten yläkoulussa sekä sivistystoimenjohtajana Joroisten kunnassa.

Kaupallisen alan työkokemusta mm. urheiluvälinemyyjänä Varkauden Kesportissa.

Elinkeinoalan työkokemusta oman yrityksen Toiminimi Reima Härkösen kautta. Toiminimi tekee erilaisia asiantuntijatehtäviä toimeksiantosopimusten mukaisesti. Viimeisin toimeksiantosopimus ulottui syyskuusta 2016 joulukuuhun 2017 ja aiheena oli Joroisten historia II -teoksen loppuunsaattaminen. Teos julkistettiin Joroisten kunnan itsenäisyysjuhlassa 6.12.2017. Oheisessa linkissä pitämäni puhe kyseisessä juhlassa.

Nykyiset luottamustoimet

Savonlinnan kaupungin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2017

Savonlinnan kaupunginvaltuusto – kokoonpano

Savonlinnan kaupunginvaltuusto – esityslistat ja pöytäkirjat

Savonlinnan kaupunginvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtaja (Keskusta) vuodesta 2017

Savonlinnan rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen

Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokoonpano

Rakannus- ja ympäristölautakunnan esitylistat ja pöytäkirjat

Aiemmat luottamustoimet

Joroisten kunnanvaltuuston jäsen 2001-2011

Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja 2005-2008

Joroisten kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja 2008-2011

Joroisten terveyslautakunnan puheenjohtaja 2001-2007

Joroisten historiatoimikunnan puheenjohtaja 2004-2017

Muuta

Sotilasarvo yliluutnantti

Suomen Leijonan ansioristi

 

 

 

Suositellut

Toiminimi Reima Härkönen

Tmi Reima Härkönen, y-tunnus: 2761994-6

Valitsin yritysmuodoksi toiminimen, vaikka osakeyhtiö olisi ollut verotuksellisesti minulle kannattavampi. Haluan omalla elinkeinotoiminnallani tukea kotikuntaani ja maksaa yhteisöveron sijaan kunnan tuloveroa elinkeinotoiminnan tuloksesta.

Kauppalehden yrityshaku – savonlinnalaiset yritykset

Yritystele

Tmi Reima Härkönen suorittaa asiantuntijapalveluita erikseen tehtävien toimenksiantosopimusten mukaisesti. Sopimusten mukaiset korvaukset ovat verohallinnon ohjeen A4/200/2017 mukaisesti työkorvauksia verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 § 2 mom. perusteella.

Vuonna 2016 tehdyt toimeksiannot liittyivät koulutukseen ja kulttuurialaan.

Vuonna 2017 tehdyt toimeksiannot liittyivät kulttuurialaan,  perintö- ja jäämistöoikeuteen sekä koulutukseen.

 

 

 

Suositellut

Reima Härkönen – Savonlinnan Taidelukion rehtori

Olen toiminut Savonlinnan Taidelukion rehtorina vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukion 50 vuotta -juhlaa juhlittiin 11.11.2017 Melartin-salissa. Päivän aikaan juhlassa vieraili n. 450-500 vierasta. Mukavaa oli. Ohessa pitämäni tervetuliaispuhe.


Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikki lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin  maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Taidelukiolaisten Tervahöyryt Saimaalla -näyttelyyn tekemä seinämaalaus

Lisäksi Savonlinnna Taidelukion musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytyksen musiikin erityistehtävän toteuttamiseen. Nykyisistä musiikkilukioista (10) tähän korkeimpaan kategoriaan nousi seitsemänlukiota.

Taidelukion kevyen musiikin konsertti tammikussa 2017.

Nämä hienot uutiset uutisoitiin näyttävästi mm. Itä-Savossa.

Itä-Savon pääkirjoitus 11.11.2017

Itä-Savo seuraamassa normaalia koulupäivää Taidelukiolla

Itä-Savo uutisoi Taidelukion saamista erityistehtävistä ja Lyseon lukion saamatta jääneestä urheilulukiotehtävästä

Tämä erityistehtävähaku herätti laajaa kiinnostusta keskustan eduskunta-ja ministeriryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa elokuussa 2017. Juttelin asiasta ministeri Vehviläinen ja ulkoasiain valiokunnan pj. Matti Vanhasen kanssa. Molemmat olivat varmoja, että näin hienoa oppilaitosta tarvitaan jatkossakin. Hienoja päättäjiä molemmat ja oikeassa olivat.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vierailulla Taidelukiolla. Kuvassa vasemmalla Iida Hämäläinen, opiskelijakunnan pj, Anu, Taidelukion ylioppilas vuosimallia -83 ja allekirjoittanut.
Ulkoasianvaliokunnan pj. ja presidentinvaaliehdokas Matti Vanhanen tutustumassa Taidelukioon elokuussa 2017.

Vastine Itä-Savon mielipidekirjoitukseen / Virpi Loikkanen

Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti ansiokkaan kirjoituksen Savonlinnan kaupungin lukiotoimeen liittyen  Siinä oli yksi lukiotoimen rahoitukseen liittyvä erhe ja siksi oheen naputtelin vastineen. Virpin kirjoitus julkistettiin Itä-Savossa 19.12.2018.

—-

Lukioasioista

Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti sanomalehti Itä-Savossa ansiokkaan kirjoituksen lukiotoimeen liittyen. Haluan kuitenkin oikaista erheen lukiotoimen rahoitukseen liittyen.

Savonlinnan kaupunki joutuu valitettavasti hakemaan erilaisia säätökohteita vuonna 2019 ja edelleen taloussuunnitelmavuosina 2020-2022. Lukion määrärahaleikkaus on yksi näistä. Määrä on Virpin kertoma eli 150 000€ vuonna 2019.

Lukion opiskelijakohtainen yksikköhinta vuonna 2019 tulee olemaan 5549,66€. Moni harhaantuu uskomaan yksikköhinnaksi sitä hintaa, josta ns. tasauskerroin ei ole ropsauttanut osuutta pois. Tämä tasauskerroin alentaa yksikköhintaa ja tämä kertymä sitten jaetaan kaikkein pienimmille lukioyksiköille, koska arvatenkin siellä opetuksen järjestäminen on kalliimpaa. Tämä on ihan oikein. Savonlinna esim. menettää yksikköhinnastaan 356,46€ jokaista opiskelijaa kohden.

Virpi toi esille, että Lyseon lukio toimii huomattavasti alle yksikköhinnan ja tässä tämä erhe nyt sitten on. Jos Lyseon lukio toimisi pelkästään yksikköhinnan mukaisella rahoituksella sen käyttötalous pitäisi olla n. 2 330 00€. Nyt se on toki suurempi eli 2 527 000€ (vuoden 2018 luku).

Nämä yksikköhinnat ovat olleet muuten tanakassa laskusuunnassa vuodesta 2013 valtiontalouteen tehdyn sopeuttamisohjelman mukaisesti. Silloin elettiin Jyrki Kataisen hallituksen aikaa, mutta kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan hallitusvastuussa ollessaan vahvistaneet tämän ohjelman toteuttamisen.

Valtionosuustuottoon liittyen tulee toki muistaa, että Savonlinnan Taidelukio saa opiskelijoilleen (264) samaisen yksikköhinnan kuin Lyseon lukiokin. Tämän lisäksi erityiset lukiokoulutustehtävät ja saatu valtakunnallinen kehittämistehtävä tuovat siihen joulukuun alussa 2018 julkistetun rahoitusraportin mukaan 446 926€ lisää. Kun tämä lasketaan opiskelijaa kohden (näin ei oikeasti voisi tehdä) se tulouttaa 1692,90 € ja täten taidelukiolaisen yksikköhinta on 7242,56€. Savonlinna saa muuten 8. eniten kaikista lukiokoulutuksen järjestäjistä tällaista lisärahoitusta. Savonlinnan taakse jäävät tässä vertailussa isoista koulutuskaupungeista mm. Kuopio, Jyväskylä, Joensuu ja Vantaa. Ei huono!

Esitin itse muutosta talousarviokirjan perusopetus ja iltapäivätoiminta tulosalueeseen liittyen. Sen mukaan perusopetuksen painotukset tulee selvittää avoimesti ja niiden vaikutukset mm. valtionosuuskertymään, kaupunkistrategiaan ja koulutuksellisiin jatkumoihin tulee perata auki. Lisäksi musiikkiluokkatoiminta perusopetukseen tulee erikseen selvittää ja aloittaa se 1.8.2019, jos ja kun riittävästi kysyntää löytyy. Tämä esitys tulikin valtuuston kannaksi. Pysyttääksemme nämä lisärahoitukset, koulutuksen järjestäjän tulee tehdä erityisiä toimia niillä aloilla, joilla meillä lukiokoulutuksen erityistehtäviä on. Meillähän on niitä vain kuvataiteen ja musiikin suhteen. Lisäksi tässä avoimuudessa on ollut isoja puutteita kesästä 2016 alkaen. Nyt tilanne on jo toki parempi.

Taidelukion puolesta haluan toivottaa kaikille mukavan rapsakkaa ja rauhallista joulua

Reima Härkönen, rehtori Savonlinnan Taidelukio, kaupunginvaltuutettu (kesk.)

 

 

 

Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokous 17.12.2018

Kokouksessa istuttiin rapiat kahdeksan tuntia ja valmiiksi talousarviokirja saatiinkin puolenyön jälkeen.

Pykälän käsittelyn alussa pidettiin rapskat ryhmäpuheenvuorot ryhmien suuruusjärjestyksessä. Ohessa pitämäni keskustan ryhmäpuheenvuoro.

Kaupunginhallituksen pohjaesitykseen tuli isohko muutos heti alkuun keskustan valtuustoryhmän esittämänä ja usean muun ryhmän kannattamana. Äänin 30-21 hyväksyttiin seuraava vero- ja talouden sopeuttamislinjaus.

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 7

Savonlinnan kaupungin talous / verot

Muutosesitys: Verot –alaotsikon teksti muuttuu muotoon;

Taloussuunnitelma sisältää tuloveron korotuksen, 0,25%-yks., vuodelle 2019. Lisäksi tuloveroa korotetaan vuodelle 2021, 0,5%-yks (veroprosentti 22,75% ja vuonna 2022 22,75%).

Veronkorotuskehys täsmentyy, kun saadaan Sosterin tasapainotusohjelma ja sen vaikutusarvio sekä toteuma vuoden 2018 sote-palvelujen ostoista.

Leikkausmenoarvio ajalle 2020-2022 on 4,0 miljoonaa euroa.

Se on todettava, että esityksemme muuttui edellisen illan versiosta, jota esiteltiin valtuustoryhmien neuvottelijoille. Puheenvuorossani huhuilinkin muiden ryhmien tukea tälle ja sitä tosiaan saatiinkin, koska esitys meni lävitse selvin numeroin. Vastustusta tuli sdp:n, vasemmistoliitton ja kokoomuksen ryhmästä, kannatusta kokoomuksesta, vihreistä, perussuomalaisista, kristillisdemokraateilta ja keskustalta.

Tämän johdosta talousarviokirjaa tuli muuttaa parista muustakin kohdasta seuraavasti;

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 10

Talousarvion olennaiset riskit / verotulot

Muutosesitys:

Toisen tekstikappaleen viimeinen lause muutetaan muotoon, ”Talouden sopeuttamistavoite tulevalla taloussuunnitelmakaudella on yhteensä 4,0 milj. euroa.”

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 11

Talousarvion olennaiset riskit / henkilöstösuunnittelu

Muutosesitys:

Toisen tekstikappaleen viimeinen lause poistuu, ”Henkilöstösäästön saavuttamista valmistellaan luonnollisesti yhtä aikaa kaupunginjohtajan esittämän n. 9,5 milj. euron talouden tasapainotusohjelman kanssa”

Nämä menivät lävitse äänin 30-19 ja kaksi tyhjää sekä 30 – 20 ja yksi tyhjä. Poliittiset jakolinjat olivat lähes identtiset edellisen kohdan kanssa.

Näiden välissä jouduttiin myös äänestämään henkilöstösäästöjen poistosta. Kateeksi esitettiin mystistä ”rakenteellisia muutoksia”. Esitys ei onneksi menestynyt, kh:n esitys voitti äänin 29-22.

Kun talouden suuri inja oli päätetty, tein yksityiskohtaisessa käsittelyssä seuraavat muutosesitykset, joita oli jo esitelty ryhmäneuvottelijoille;

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 12

Strategiset kärkihankkeet

Muutosesitys: Lisätään seuraavaa; 

Aihe: Taidelukio. Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä / kuvataide.

Kaupungin omarahoitusosuus: 0 €

EU-rahoitus: 0€

Muu rahoitus: 0,74 M€

Perustelut:

Taidelukio sai okm:stä päätöksen valtakunnallisesta lukiokoulutuksen kehittämistehtävästä. Se alkaa 1.1.2019 ja ulottuu 31.7.2025 saakka. Talousarviovuodelle 2019 ja ts-vuosille 2020-2022 sen tulouttava vaikutus on 740 000€ eli 185 000€ / vuosi.

Valtuusto hyväksyi tämän yksimielisesti.

 

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 75

Toimiala: Sivistystoimiala

Toimielin: Sivistyslautakunta

Tulosalue: 320 Perusopetus ja iltapäivätoiminta

Muutosesitys:

                      Lisätään tekstimuutos seuraavasti;

Kriittinen menestystekijä 7.1.

Mittarit: Toteutuneiden ryhmien määrä.

Tavoite 2019: Musiikkiluokkatoiminnan aloittaminen selvitetään perusopetuksessa ja toiminta aloitetaan 1.8.2018, mikäli riittävästi kysyntää painotusta kohtaan ilmenee. Lisäksi tehdään selvitys avoimesti perusopetuksen painotuksista siten, että niiden mahdolliset vaikutukset kaupunkistrategiaan, kaupungin valtionosuustulokertymään ja koulutuksellisiin jatkumoihin selvitetään.

Tämä meni äänestykseen ja esitykseni voitti äänin 38-13. Vastustusta taisi tulla vain sdp:stä, pitää tarkistaa aikanaan.

Su 16.12. valtuustoryhmien välillä oli neuvoteltu monesta periaatteellisesta asiasta. Ehkäpä eniten odotetuin oli Savonlinnan teatterin lisäavustus, +60 000€. Tein menomäärärahaesityksen ja SDP hienosti lisäsi sovitun tekstin.

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen (summan osalta)

Sivu: 81 – 83

Toimiala: Sivistystoimiala

Toimielin: Sivistyslautakunta

Tulosalue: 350 Kulttuuripalvelut

Muutosesitys:

Lisätään 60 000€ teatterin toiminta-avustukseen vuodelle 2019.

Valtuusto pystyi hyväksymään tämän yksimielisesti.

Lisäksi sovittiin yksimielisesti myös mm. ympäristöinsinöörin vakanssi vuosille 2019-2022, sivistystoimen avustusten leikkauksen pienentäminen (talousvaikutus +87 000€), muutaman investoinnin kohdentaminen eri vuosille, ns. kylätalojen avustaminen aluedemokratiamallin kumppanuuspöytien kautta (kustannusvaikutus 15 000€) metsätaloustrategian laatiminen, puunmyyntituloarvion alentaminen. 300 000€:lla. Nämä kaikki oli siis sovittu ryhmien välisissä neuvotteluissa. Siihen nähden oli aika kohtuutonta, että sdp:n ryhmäpuheenvuorossa kritikoitiin ryhmien välisten neuvottelujen toimimattomuutta. Puheenvuoron pitäjä ei toki ollut läsnä sunnuntain neuvotteluissa, annettakoon siis anteeksi!

Muut ”opposition” esitykset eivät menestyneet paitsi tekstimuutos Nätkin koulun kohdalla. Se tuli hyväksytyksi ja tilanne selkiintyi. Nätki saa koulunsa ja sen kokoa (siis vuosiluokkakoostumusta) ainoastaan tarkastellaan sivistyslautakunnassa. Tämä vastaa myös keskustan alkuperäistä linjaa huhtikuulta 2018 sekä syyskuussa 2018. Oletimme, että tämä asia menisi sivistyslautakunnan kautta, mutta näinkin tämä on hyvä!

Sanomalehti Itä-Savon uutisointiin valtuuston päätöksistä pääset oheisesta linkistä! Kunnallistoimittaja Jaana on tehnyt tarkkaa työtä!

Ohessa vielä valtuuston äänestysraporit; luettelo I ja luettelo II ja kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen pöytäkirja talousarvion hyväksymisen osalta.

Savonlinnan Taidelukion esiintymis-, tutustumis- ja neuvottelumatka Unkarin Budapesin Budaváriin 23.11.-27.11.2018

Matiaksen kirkko, jossa Savonlinnan Taidelukio tulee esiintymään viimeistään vuonna 2020. Kuva Reima Härkönen.

Savonlinnan Taidelukion delegaatio kävi Unkarin Budapestin Budavárissa 23.11. – 27.11.2018. Ohessa matkaraportti.

Kaupunginvaltuuston kokous 12.11.2018

Kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin kunnan tuloveron ja kiinteistöverojen suuruudesta vuodelle 2019.

”Piikin” verran veroastetta korotettiin ja kiinteistöverot pysytettiin vuoden 2018 tasolla, esim. pysyvä asunto 0,56%, yleinen kiinteistövero 1,4% ja muussa kuin vakituisessa käytössä olevan asunnon vero 1,4%. Asumisen kalleutta kammoksuen tämä tehtiin. Verojen tuotto suurin piirtein sama kuin kaupunginjohtajan esityksessä, verolajien välillä tämä muutos tehtiin. Sanomalehti Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.

Kouluverkkoa sivuttiin Kallislahden oppilasmäärän tiputtua tilapäisesti alle turvarajan, joka on esioppilaat huomioiden 25. Selkein numeroin Kallislahti sai luvan jatkaa toimintaansa. Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.

Kaupunginhallituksen kokouksessa ja aikanaan ehkäpä joulukuun kaupunginvaltuustonkin vastaavassa tikun nokkaan on nostettava taas ylisuuret ja ehkäpä tarkoitushakuisen korkeat saneeraussinvestoinnit muutaman kouluyksikön osalta. Asia ei ehkä ole enää pelkkä fiskaalinen asia vaan jotakin muuta. Hallinnon oikeusperiaatteiden mukaan hallintotoimintaan, olipa se hallintopäätöken tekoa tai niiden valmistelua, ei saa liittyä vääriä tarkoitusperiä.

Vanhusten hoivapalveluiden osalta valtuusto oli kipeän ratkaisun äärellä. Lakkauttaako Savonrannan ainoa hoivapalveluita tuottava julkinen toimija vai saako se jatkoajan? Välimuoto eli vanhainkotitoiminnan (vanhahtava termi ja vanhahtava tapa hoitaa seniorikansalaisia) muuttaminen palveluasumispalveluksi oli liian kallis muutostöiltään. Valtuusto päätyi mielestäni oikeaan ratkaisuun. Säästöjä sosiaali- ja terveysmenoista on löydyttävä muista kohteista kuin tästä. Pisteet toki valtuustossa kuululle Jorma Hongistolle, joka hienosti kertoi valmistelun keskeisimmät seikat ja osoitti monin tavoin empatiaa sekä päättäjiä että hoivan kohteena olevia kohtaan. Päätös syntyi selkein numeroin ja hyvin laajalla poliittisella tuella. Valtuustossa kuultiin myös hienoja puheenvuoroja muiltakin kuin keskustalaisilta, mainitsenpa esim. kokoomuksen Turusen ja Laitisen, perussuomalaisten Kososen ja Puustisen sekä kd:n Koskelan. Hienoa oli myös se, että sdp:n  ja vasemmistoliiton puolelta saatiin myös tukea tälle. Sanomalehti Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.

Varsinkin Päivärinne-asiassa Saonlinnan valtuusto oli eka kertaa todellisella vedenjakajalla. Savonlinnan seudulla toteutettujen kuntaliitosten seurauksena synnytetty Savonlinnan kaupunki oli ensimmäistä kertaa lakkauttamassa todellisen kunnallisen lähipalvelun. Liittyneiden kuntien taajamista tulee löytyä oman käsitykseni mukaan varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluita, väestön määrää vastaava kattaus sosiaali- ja terveyspalveluita ja eritoten sosiaalipalveluihin kuuluvia vanhusten hoivapalveluita. Nyt tämä viimeinen oli lipsahtaa Savonrannan kulmilta pois. Jos tämä ei ollut arvo-kysymys, sitten ei mikään.

Tulevassa talousarviokäsittelyssä käyttötalous ja investoinnit aiheuttavat arvatenkin paljon päänavivaa. Toivottavasti löydämme valtuustoryhmien välillä konsensusta asioista.

Kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018

Savonlinnan kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 24.9. ns. pätkäope-asiaa. Asia on edennyt hyvän valtuustoaloitteen johdosta ja asia on pompiskellut sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä.

Pääsin kokoukseen ja tein esityksen, että asia vietäisiin kaupunginvaltuustoon. Tiedossa oli, että sitä ei sinne viedä / kannata viedä ilman katteisuuden osoittamista. Tein kate-esityksen, jossa esim. lukioiden osuus tästä 220 000€:n summasta tulisi katettua kohdan 7. avulla. Lisäksi noin puolet perusopetuksen possakasta tulisi katettua tällä listalla. Loppuosan valtuusto olisi tämän mukaan delegoinut sivistyslautakunnan päätettäväksi talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Harmi, että KH ei tarttunut tähän. En vetänyt esitystäni pois, koska nämä ovat arvatenkin keskusteluun nousevia asioita kaikki. Onnea ja menestystä ja kaupunginhallitusta viisaampaa asennetta sinne sivistyslautakunnan jäsenille. Tämä irvokas kohtelu määräaikaisten opettajien osalta tulee saada loppumaan ja täysillä työsuhde-eduilla varustetuilta opettajilta vaaditaan nyt hieman solidaarisuutta.

Savonlinnan kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018

319§Valtuustoaloite määräaikaisten opettajien palkkaamisesta ajalle 1.8. – 31.7

Muutosesitys KH 319

KH päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuuston päätös (15.6.2015 § 49) palkata opettajat koulun työajalle kumotaan ja opettajat palkataan jatkossa ajalle 1.8.-31.7. Tämä käytäntö alkaa 1.1.2019.

Asian selostusosassa olevien laskelmien perusteella lisäkate tälle olisi n. 220 000 / vuosi.

Tämä kate katetaan osittain seuraavilla opetuksen painotuksiin ja koulujen käytänteisiin liittyvillä toimilla;

  1. Opettajien maksullista täydennyskoulutusta vähennetään. Luovutaan mm. ns. seudullisesta opettajatyöpäivästä (veso). Opettajatyöpäivät (OVTES osio B, yhteiset määräykset § 131) järjestetään koulun sisäisin järjestelyin, ilman ylimääräisiä palkkakustannuksia.
  2. Opettajien sijaisuudet pyritään järjestämään koulun sisäisin järjestelyin. Rehtorit raportoivat sivistysvirastoa tammikuussa ja kesäkuussa palkkakustannuksia aiheuttaneista sijaisuusjärjestelyistä edeltävän lukukauden osalta.
  3. Luovutaan uusista perusopetuksen ja lukiokoulutuksen OKM:n tai OPH:n hankkeista, joissa pitää olla kaupungin omavastuuosuutta vähintään 20% perusopetuksen kerhotoimintaa ja talousarviokirjaan kirjattuja kriittisiä menetystekijöitä ja niistä johdettuja tavoitteita tukevia hankkeita lukuun ottamatta.
  4. Perusopetuksen 8. luokalta alkavaa vapaaehtoista B2-kieltä (+4h) ei enää tarjota. Lisäperusteluna tälle se, että kielijatkumoa savonlinnalaisissa lukioissa ei ole voitu tarjota moneen vuoteen
  5. Perusopetuksen kulttuuripolusta ja LuMa-polusta toteutetaan vain toiminta, josta ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia.
  6. Sivistyslautakunnan päätöksellä 17§ / 23.2.2017 perustettu urheiluyläkoulutoiminta muutetaan sellaiseksi, josta ei saa aiheutua ylimääräisiä palkka- tai ostopalvelukustannuksia, aivan kuten kohdan 5. painotuksissa. Toiminta tulee järjestää tätä varten saadun hanke- yms. rahoituksen turvin, lisäperusteluja tälle alla
  7. Lukioiden tuntikehystä pienennetään siten, että opiskelijakohtainen tuntikehyskerroin muuttuu 1.8.2019 alkaen 1,50 tunnista lähemmäksi vertailukuntien keskiarvolukua eli 1,48 tuntiin, nykyisellä opiskelijamäärällä se aiheuttaa 13,8 lukiokurssin pienennyksen palkanmaksuperusteisiin eli 0,70 henkilötyövuoden verran. Opetukseen tämä ei vaikuta, mikäli lukiot käyttävät OVTES:n mahdollisuutta ns. lukioresurssituntien käyttämistä opetustyöhön (OVTES, osio B, liite 2 lukio 7§)

Mahdollinen puuttuva kate osoitetaan sivistystoimen normaalissa budjettikäsittelyssä.

Lisäperustelut listan 6. kohdalle;

Kunnallisessa päätöksenteossa yhtenä ohjaava periaatteena pitäisi olla yhdenvertaisuusperiaate. Sen mukaan keskenään samankaltaisia asioita tulisi kohdella samalla tavalla ja keskenään erilaisia asioita eri tavoin.

Vuodesta 2015 alkaen sivistystoimessa on tehty päätöksiä perusopetuksen painotuksiin liittyen. Iät ja ajat Savonlinnassa olleet musiikkiluokat ajettiin alas, viimeisin niistä toimi Mertalan yhtenäiskoulussa. Luokasta oli vahva jatkumo lukioon. Heti kohta tämän jälkeen päätettiin perustaa urheiluyläkoululuokka. Perustamisaikoihin vallalla oli käsitys siitä, että Savonlinnan tulisi saamaan lukion erityistehtävän myös liikunnasta ja tänne sijoittuisi urheilulukio Lyseon lukion yhteyteen. Itä-Suomessa olikin ”urheilulukion mentävä” aukko. Vastaavia hakemuksia tuli myös Mikkelistä ja Joensuusta. Loppujen lopuksi Joensuu sai tämän urheilulukiostatuksen. Tästä johtuen urheiluyläkoulun toimintaympäristöstä puuttuu erikoislukio, jonne yläkoulu antaisi suoran jatkumon. Luvanvarainen urheilulukio on tärkeä mm. opiskelijoiden lisääntyvän valinnanvapauden ja ylimääräisen valtionosuusrahoituksen vuoksi.

Nämä päätökset ovat saaneet savonlinnalaisessa sivistystoimessa suorastaan hassunkurisen tilanteen.

Tilanne Mertalan musiikkiluokkien ollessa toiminnassa eli vuoteen 2015

Musiikkipainotus yläkoulussa              –>             musiikkilukio

Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa   –>             kuvataidelukio

Ei liikuntapainotusta yläkoulussa        –>              Ei uheilulukiota

 

Tilanne nyt

Ei musiikkipainotus yläkoulussa           –>             musiikkilukio

Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa     –>             kuvataidelukio

Liikuntapainotus yläkoulussa                –>              Ei uheilulukiota

Koska savonlinnalaiseen kuvataide- ja musiikkilukion ei ole koulutuksellista jatkumoa perusopetuksesta lukioon, liikuntapainotus vääristää perusopetuksen kokonaisuutta taide- ja taitoaineiden osalta.

Kaupunginvaltuuston kokous 3.9. / valtuustoaloite Nälkälinnanmäen kirjastorakennukseen liittyen

Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen Nälkälinnanmäen vanhan kirjastorakennuksen suhteen. Tavoitteena saada kaupunki aloittamaan toimet rakennuksen muuttamisesta taidemuseoksi.

Savonlinna tarvitsee toipuakseen OKL:n kirvelevästä alasajosta uusia avauksia ja suurimpana valtuustoryhmänä velvollisuutemme on tehdä tällaisia, elivoimaa aikanaan lisääviä aloitteita.

VALTUUSTOALOITE

Savonlinnan kaupunki tunnetaan vahvana kulttuurikaupunkina ennen kaikkea oopperan ansiosta. Kaupungin strategia linjaa Savonlinnan sivistys- ja kulttuurikaupungiksi. Savonlinnalla on loistavat mahdollisuudet ja edellytykset kohota myös kuvataiteen osalta paljon nykyistä merkittävämmäksi keskittymäksi.

Kuten tunnettua, Savonlinnan Taidelukio on valittu Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) auditoinneissa lokakuussa 2017 maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi Savonlinnan Taidelukiolle on myönnetty opetusministerin päätöksellä valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä kuvataiteessa, ainoana maassa. Tällaisia kehittäjälukioita on maassa vain 11 ja tämä toiminta on alkanut kuluvan vuoden elokuusta.

Oppilaitos on jo aloittanut elinkeinotoimen kanssa suunnitelmat kuvataiteen työskentelytilojen saamiseksi kaupunkiin. Toivottavasti nämä jalostuvat konkreettisiksi toimiksi vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Suuri joukko Taidelukion käyneistä toimii monin eri tavoin taiteen ja kulttuurin parissa. Heillä on hyvät muistot lukioajoilta Savonlinnasta ja vahvaa kiintymystä myös kaupunkiin. Tästä osoituksena on ollut entisten taikkarilaisten aktivoituminen ja huolestuminen Savonlinnan kulttuurielämän kehityksestä.

Edellä mainitun kehittämistehtävän puitteissa Savonlinnan Taidelukio aloittaa vahvan alumni-toiminnan. Oppilaitos kehittää sähköisen alumnialustan, joka on käytössä esim. monissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Tämän työn yhteydessä oppilaitos kartoittaa tavoitettavien henkilöiden halukkuuden olla osa uutta savonlinnalaista kuvataideyhteisöä. Tätä on jo kokeiltukin ja palaute on ollut kannustava.

Kaikesta tästä kerrotusta johtuen kaupunkimme tarvitsee kuvataiteen esille saamiseen ajanmukaiset tilat. Keskustan valtuustoryhmän mielestä Nälkälinnanmäen kirjastotalo on mitä parhain kiinteistö tällaiseksi tilaksi. Tällä toimella myös tasoitettaisiin tietä ns. luovien alojen yritystoiminnalle, Creative industry, jonka piiriin voidaan joidenkin tutkimusten mukana laskea 7% maailman talousvolyymista.

Rakennuksen kunto on kohtuullinen, mutta toki tarvitsee kunnostamista. Ympäri vuoden toimiva Taidemuseo vahvistaisi Savonlinnan kulttuurikaupunkimainetta ja toisi merkittävän lisän tarjontaamme. Ratkaisulla turvaisimme myös arvokkaan kirjastorakennuksen säilymisen nyt uudessa toimintaformaatissa. Lisäksi kyseiselle alueella suunnitellut matkailuinvestoinnit eivät näytä toteutuvan ja kaupungilla on osoittaa tällaisille toiminoille kaavallista valmiutta toisaalta, ydinkeskustan alueelta.

Keskustan valtuustoryhmä esittääkin, että Savonlinnan kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Taidemuseon saamiseksi Nälkälinnanmäelle vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.

Savonlinnassa 3. päivänä syyskuuta 2018

Keskustan valtuustoryhmän jäsenet

 

 

Kaupunginvaltuuston kokous 3.9.2018 / koulu- ja varhaiskasvatusverkko vuoteen 2021

Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti 3.9. sivistystoimen suunnitelmasta koulu- ja varhaiskasvatuspalveluverkosta valtuustokaudelle 2017-2021. Valtuustossa äänestettiin ensin käsittelyn jatkamisen ja asian lähettämisen uudelleenvalmisteluun välillä. Äänin 31-20 valtuusto päätti jatkaa asian käsittelyä. Näin pitikin tehdä, koska kaikki päätöksenteon tueksi saatavilla ollut selvitys oli olemassa. Lisäksi asian pohdintaan oli käytetty vähintään riittävästi aikaa, lokakuusta 2017 syyskuun alkuun 2018.

Lopullisessa äänestyksessä käsittelyn pohjalla ollut kaupunginhallituksen kanta voitti hylkäävän vastaehdotuksen äänin 31-20. Koko keskustan valtuustoryhmä kannatti pohjaesityksen hyväksymistä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että kouluyksiköillä on rauha jatkaa toimintaansa. Tikun nokassa olleiden kyläkoulujen ns. turvaraja säilyi 25 oppilaassa esioppilaat mukaan lukien.

Ohessa linkki Itä-Savon uutiseen.

Päätös oli oikea. Tulevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kunnat muuttuvat entistä selvemmin sivistyskunniksi. Kuntien houkuttelevuuutta tullaan mittaamaan juuri sivistyspalveluiden laadulla. Kuten tunnettua, laadun suhteen palveluverkko on aivan olennainen asia. Kyseessä oli myös arvovalinta. Haluamme antaa jokaiselle nykyiselle koulukylälle, olipa se haja-asutusalueella tai taajamassa, pontimen edelleen kehittää omaa lähiympäristöään. Emme halua olla keskittämässä palveluverkkoamme, kuten maan hallitukset ovat hallituspohjasta riippumatta tehneet viimeisten vuosikymmenten aikana.

Mahdolliset lakkautukset olisivat tuoneet laajat inhimilliset vaikutukset. Jo nyt savonlinnalaisten peruskoululaisten koulukuljetuskustannukset ovat jo 1,85-kertaiset maan keskiarvon verrattuna. Emme halunneet olla lisäämässä tätä epäsuhtaa.

Totta on se, että oppilasmääräennusteet ovat laskevia. Kyläkoulujen ns. turvaraja antaa puitteet kouluverkolle jatkossakin. Muiden koulujen osalta tulevaisuus saa näyttää, mihin kolkkaan väestömuutokset osuvat kaikkein negatiivisimmin. Nyt ei ollut aika tuomita Nätkin koulua. Toivottavasti saamme väestökehityksen suunnan muuttumaan, työtä se teettää, sen tietävät kaikki.

Kokousta edeltävänä sunnuntaina pidimme valtuustoryhmien kokouksen. Kokouksen parasta antia oli se, että osasimme ehkä aiempaa paremmin eläytyä toisen osapuolen argumentaatiopohjaan. Emme päässeet yhteisymmärrykseen tehtävästä päätöksestä, mutta uskoakseni otimme roiman askeleen toisen mielipiteen kunnioittamisen suuntaan. Tätä taustaa vasten oli ikävää, että valtuustossa vähemmistöön jääneet jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Ehkä kuitenkin tästäkin selvitään.

Kaupunginvaltuuston kokous 4.6.2018 / kouluverkkoesitys, ylimääräisen valtuuston kokouksen koollekutsuminen ja valtuustoaloite

Valtuuston kokousta aloittelemassa. Kuvassa Aune, Carita, Reima ja Matti-Pekka. Kuva Itä-Savo/Tuija Pauhu.

Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessa jouduttiin käymään epätavallinen päätöksentekoprosessi 36 §:n osalta.

Ns. kouluverkkoesitys jäi pöydälle vastoin valtuuston enemmistön kantaa. Poliittiset ryhmät ja valtuutetut eivät päässeet edes argumentoimaan kantojaan, koska ensin jatkovalmisteluesitys tyrehdytti asiakeskustelun ja tämä hirvitys eli pöydällejättöesitys sitten lopetti sen kokonaan.

Kävin puhujapöntössä varoittamassa pöydällejättäjiä siitä, että Keskusta kutsuttaa valtuuston ylimääräiseen kokoukseen, jos sdp ja kok tätä epädemokraattista kikkailua käyttävät. En varmaan osannut argumentoida tarpeeksi hyvin, koska he saivat vaadittavan määrävähemmistön taakseen.

Tämän jälkeen esitin Keskustan kantana, että valtuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään pöydälle jäänyttä asiaa.

Esitys löytyy tästä linkistä!

Itä-Savon uutiset tästä aiheesta löytyvät oheisesta linkistä!

Itä-Savo spekuloi myös mahdollisen kokouksen ajankohdalla, asiahan on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan käsissä ja Anna-Kristiina osaa kyllä olla puheenjohtajan roolissaan neutraali tässä ja ryhtyy viipymättä toimiin, jolla kokous saadaan aikaiseksi.

Savonlinnan keskusta ei pelkää demokratiaa ja siksi jätin ryhmän puolesta valtuustoaloitteen, jossa Savonlinnan kaupungin hallintosääntöä muutettaisiin siten, että pöydällejättö onnistuisi vain valtuuston enemmistön päätöksellä.

Aloite löytyy tästä linkistä!

Toivon valtuustosta löytyvän merkittävää tukea tälle aloitteelle. Pöydällejättöhän tarkoittaa sitä, että kyseiseen asiaan ei kohdistu minkäänlaisia valmistelutoimenpiteitä, se vaan odottaa seuraavaa käsittelyä. Vaikka miltä kantilta asiaa katsoisi, en jaksa ymmärtää, mikä tässä on se lisaarvo.

 

 

Savonlinnan Taidelukion vuosikertomus 2017-2018

Taidelukion promenadikonsertti tammikuussa 2018. Kuva Mervi Karvinen.

Lukuvuotta 2017 – 2018 aloiteltiin osin jännittyeissä oloissa. Taidelukio oli jättänyt toukokuussa 2017 opetus- ja kulttuuriministeriöllle järjestämislupahakemukset kuvataide- ja musiikkipainotteiselle opetukselle. Näitä hakemuksia sitten tulikin ministeriöön n. 140 kappaletta. Hakemusten perusteella tehdyt auditoinnit osoittivat objektiivisesti, että Savonlinnan taidelukio on laadukkaalla työllään ansainnut näiden painotusten jatkumisen. Saimme suorastana mairittelevat auditoinnit niin kuvataiteen kuin musiikin erityistehtäviin liittyen. Kuvataidelukiomme jopa julistettiin mana parhaaksi kuvataidelukoksi ja musiikkilukiomme nousi parhaimpaan kategoriaan omassa sarjassaan. Lisäksi me myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteessa. Vastaavia kehittäjälukioita koko Suomeen saatiin vain 11 kpl:tta. Savonlinnan Taidelukion institutionaalinen asema on parempi kuin koskaan aiemmin historiansa saatossa.

Tämän ohella Taidelukio oli edelleen mukana opetushallituksen LUKE-verkostossa. Tähän verkostoon valittiin runsaat 80 suomalaista lukiota 164 lukion joukosta, tarkoituksella kehittää lukioihin uusia toimintatapoja. LUKE-verkosto julkaisi eka julkaisunsa, johon otettiin kaksi artikkelia Savonlinna Taidelukiosta, linkki julkaisuun ohessa!

Taidelukiolla jatkettiin tuttavuden tekemistä sähköisten ylioppilaskokeiden tekemisessä. Suurin osa esim. kevään 2018 tutkintokerran kokeista tehtiin jo sähköisesti ja koulun kannalta ilman ongelmia. Omassa koulussmme havaittiin, että aivan kaikki kokelaat eivät ole sinuja tämän järjestelmän kanssa. Harmittavasti ylioppilastutkintolautaunnalta ei näytä löytyvän ymmärrystä dignosoidun sairauden johdosta aiheutuville altistumisille, kuten Iida Hämäläisen tapaus kiistatti osoitti. Ehkäpä aika parantaa tämänkin yhteiskunnallisen virheen. Lukuvuoden aikana annettu opetus ja kurssien kurssikokeet olivat jo suuriimmalta osin sähköisiä. Kaikki tämä olisi ollut huomattavan hankalaa toteuttaa ellei henkilökunta olisi ottanut reipasta kehittämisotetta omissa oppiaineissaan.

Lukuvuoden aikana jatkettiin ja syvennettiin Taidelukiolle tarjottua mahdollisuutta yhteistyöhön kiinalaisten partnereiden kanssa. Elokuussa Taidelukiolla toteutettiin mittava leirikouluhanke. Majoitimme 19 opiskelijaa  Taidelukion pekingiläisestä ystävyyskoulusta The Middle School Attached to Northern Jiao Tong University  Tämän vierailun yteydessä toteutettiin myös laaja suomalais-kiinalainen kulttuurifestivaali Olavinlinnassa, Olavinlinnassa esiintyi parisensataa kiinalaista. Taidelukio vastasi suutelta osin illan suomalaisesta musiikkitarjonnasta.

Kiinalaista taidetta Olavinlinnassa. Kuva Saara Rouhe.

Lukuvuoden aikana toteutettiin taidekasvatushankkeita laajalla kirjolla. Musiikkilinjan perinteiset konsertit vetivät jälleen Melartin-salin ja Savonlinnasalin täyteen kuulijoita. Taikkarin teatteri on vakiinnuttanut asemansa osana koulun toimintaa. Keväällä toteutettiin abiproduktiona Mikael Niemen teokseen pohjautuva Populaarimusiikkia Vittulajänkältä – teos. Tässä kertomuksessa on erillinen artikkeli, joka kertoo tarkemmin teoksesta. Kuvataidelinjan perinteinen päättötyönäyttely oli saanut aiheekseen Raja. Teeman parissa kuvataidelinjan abit pääsivät toteuttamaan itseään ja osoittamaan Taidelukiossa hankittua osaamista. Kuvataidelinjan ja musiikkilinjan toiminnasta on erilliset artikkelit tässä kertomuksessa, kannattaa tutustua.

Kansainvälisessä toiminnassa toteutettiin kolme opintomatkaa. Tanskan Kööpenhaminaan suuntautuneesta kuvataidelinjan kakkosten matkasta ja musiikkilinjan Norjan Bergeniin suuntautuneesta työpajamatkasta on niinikään lisäinfoa toisaalla tässä kertomuksessa. Lisäksi ranskan kielen opiskelijoita vieraili Pariisissa toukokuussa. Koulussamme opiskeli kaksi vaihto-opiskelijaa. He tulivat suomalaisen lukio-opetuksen pariin Saksasta ja Indonesiasta. Omia opiskelijoitamme oli lukuvuoden aiakana vaihdossa Ranskassa ja Japanissa.

Kuten huomaatte, lukuvuoden tapahtumakalenteri on pullollaan mitä erilaisimpia tapahtumia. Näyttelyt, konsertit, esitykset, opintomatkat, kouluun saapuneet vieraat ja koulun yhteistyöhankkeet ulkopuolisten toimijoiden kanssa antoivat tärkeitä vaikutteita opiskelijoiden omaan työskentelyyn. Opiskelijoiden omaehtoinen toiminta opettajiemme ohjauksessa taasen antoi opiskelijoille tuiki tärkeitä mahdollisuuksia saada onnistumisen elämyksiä ja sitä kautta kasvattivat heitä ihmisinä ja kulttuuritoimijoina. Lämmin kiitos myös tutor-opiskelijoille ja opiskelijakunnan aktiiveille siitä mutkattomuudesta, jolla yhteisiä asioita hoidettiin. Tutorit tekevät kullanarvoista työtä uusien taikkarilaisten hyvinvoinnin eteen. Opiskelijakunta järjestää koulun kasvatus- ja opetustyötä tukevia tapahtumia, joissa halukkaat voivat ottaa vastuuta yhteisistä asioista.

Lukuvuoden aikana Taidelukiossa lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon suoritti 61 ylioppilasta.

Haluan kiittää Savonlinnan kaupunkia koulutuksen järjestämisestä, Taidelukion opiskelijoita, henkilökuntaan kuuluvia, yhteistyökumppaneita ja ylipäänsä kaikkia toimintaan osallistuneita touhua täynnä olleesta ja onnistuneesta lukuvuodesta.

Hyvää kesää!

Reima Härkönen

https://savonlinnantaidelukio.onedu.fi/verkkojulkaisut/zine/44/cover

 

Hallinto-oikeuden kandidaatintutkielma

Harrastuksia pitää olla.

Kevään mittaan tein hallinto-oikeuden kandidaatintutkielman Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselle. Nämä ovat aikaslailla kirjoitusharjoitelmia, mutta oppii niissä kuitenkin lainopillisen metodin ja oikeustieteellisten tulkintasääntöjen käyttöön. Lisäksi lain ja niiden esitöiden sekä eri viranomaislähteiden käyttötaidosta on arvaamaton hyöty mitä erillaisimmissa yhteyksissä, ei vähiten kunnallispoliittisissa kiemuroissa ja varisnkin nyt sote-myllerryksen keskellä.

Onneksi löysin Lakimiehestä sopivan artikkelin, jolla pystyin hieman hyödyntämään ammattiani tässä tutkimuksessa.

Kiitos Elisalle hyvästä opponoinnista ja ohjaajille pitkämielisyydestä.

Kandidaatintutkielma – Reima Härkönen

 

 

Puheenvuoro Keskustan vihreä vappu -tapahtumassa

Itä-Savon Keskustan piirin järjestämässä Keskustan Vihreä Vappu -tapahtumassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, kansanedustaja Hanna Kosonen sekä maakuntavaaliehdokas Iida Hämäläinen pitivät ansiokkaat puheenvuorot valtakuntamme tilasta omista näkökulmistaan.

Puheenvuoroja seuratessa ei voinut välttyä ajatuksesta, että Suomen Keskusta on vahva ja aikaansa seuraava kansaliike. Suomalainen yhteiskunta on juuri nyt tietynlaisessa risteyskohdassa, ei vähiten maakunta- ja soteuudistuksen tiimoilta. Varmaankin riidatonta on, että sote-palveluiden järjestämiseen on tulossa muutos. Nykyinen hallitus on oman työnsä uudeksi järjestämismalliksi tehnyt ja asia on nyt eduskunnan käsissä.

Tämä edellä kirjattu tulee huomioida myös muiden yhteiskunnallisten prosessien kehitystyössä. Monimutkaistuneessa ja keskinäisriippuvuuksia yhä enemmän sisältävässä yhteiskunnassa mikään julkinen sektori ei voi toimia enää yksin tai olla huomioimatta muuta toimintaympäristöä.

Tästä johtuen Keskustan valtuustoryhmä on päätynyt seuraavassa puheenvuorossa esitettyihin kantoihin ns. kouluverkkotyöryhmän viranhaltijaesitykseen liittyen. Perusteellisemmat ja taustoittavammat kannaotot tuodaan toki myöhemmin julki, viimeistään 4.6. pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Näiden katojen yhteensovittaminen ei varmaan ole helppoa ja joudumme todelliseen jumppaan eri valtuustoryhmien kanssa. Haluamme tuoda omat esityksemme avoimesti esille ja silloin, kun aika kansalaispalautteen osalta on jo ohi. Tätä palautettahan pystyi antamaan 29.4. saakka.

Joel Lehtosen patsaalla 1.5.2018 pidetty puhe

Nätki ja kylät ovat koulunsa ansainneet

Hiljattain julkistettiin viranhaltijaesitys Savonlinnan tulevasta palveluverkosta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Prosessi tulee huipentumaan kesäkuun alussa kaupunginvaltuustossa, jossa tehdään periaatepäätös siitä, missä yksiköissä näitä palveluita jatkossa annetaan.

Keskustan valtuustoryhmää kiinnostaa eniten tämä asia Savonlinnan kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta. Tulevan sote- ja maakuntamyllerryksen tiimoilta kuntien tehtäväkenttä näet supistuu olennaisesti. Jos aiemmin kaupunki päätti 10 eurosta, jatkossa päätöksenteon piiri supistuu kolmeen tai neljään. Kunnan määräysvaltaan jäävät suurimpina asioina juuri elinvoimaisuuteen ja sivistykseen liittyvät asiakokonaisuudet. Jatkossa juuri sivistyspalveluiden taso on kuntapalveluista se, jolla kuntien erinomaisuutta vertaillaan. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata ehdoin tahdoin tehtävää alaskirjausta sivistyspalveluiden tason suhteen. Minulle tihkuneiden tietojen mukaan tätä kannatusta löytyy onneksi muistakin valtuustoryhmistä.

Muutama peruste. Emme halua viedä pohjaa pois asuinalueiden kehittämiseltä. Savonlinnan kaupunki on ihan aiheesta kritisoinut valtiovallan edesottamuksia eri toimintojen keskittämiseksi. Nämä argumentit menettävät kovasti tehoaan, jos sorrumme keskittämiseen omassa palvelutuotannossamme. Lisäksi pelkäämme, että tämä supistus tulee aiheuttamaan laajaa palveluvuotoa naapurikuntiin ja pahentaa siten entisestään väestökatoa.

Usein unohdetaan haja-asutuspainotteisempien alueiden merkitys itse seutukaupungeille. Pelkästään savonlinnalaisten maatilojen tuottama arvonlisäveroton rahavirta oli vuonna 2017 n. 40 miljoonaa euroa. Emme halua päätöksillämme vaarantaa tämän yrityskentän toimintaedellytyksiä viemällä asuinalueilta viimeisetkin kunnalliset palvelut.

Savonlinnan kaupunki on jo aikaa sitten tehnyt arvovalinnan siitä, että savonlinnalaisen keskimääriset tarvevakioidut sosiaali- ja terveysmenot saavat olla huomattavan paljon korkeampia kuin maassa keskimäärin. Ero mikkeliläisen ja savonlinnalaisen välillä oli jo pari vuotta sitten 650 €. Nyt meillä saattaa olla edessä tilanne, jossa oma päätöksenteko ei enää riitä, vaan näihin kustannuksiin tulee mitä ilmeisemmin ulkopuolista, kustannuseroja tasoittavaa pyrkimystä. Jos näin käy, huomaamme supistavamme sivistyspalveluita ja edellä mainittuja sosiaali- ja terveyspalveluita samaan aikaan. Kuntalaisen kokema palveluvaste tippuu liiaksi. Tätä emme voi sallia.

Koulujen lakkauttamisesta saatava säästö tulee aina palvelujen käyttäjien maksettaviksi. Lapsiperheet maksavat tätä laskua pidempien koulukuljetusten ja siitä aiheutuvan aikahävikin muodossa. Jo nyt savonlinnalaisen peruskoulun oppilaan kuljetuskustannukset ovat lähes kolminkertaiset maan keskiarvolukuun verrattuna. Emme halua olla tätä epäsuhtaa lisäämässä.

Annetaan siis asuinalueille mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa. Yhä useampi meistä haluaa perheelleen asumisväljyyttä, lisääntyvää yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta, mitä edustavat parhaimmillaan savonlinnalaiset asuinalueet omilla tutuilla paikoillaan nököttävine kouluineen. Nämä asuinalueet niin kylillä kuin Nätkilläkin ovat koulunsa ansainneet. Emme halua mustia aukkoja Savonlinnaan!

Keskustan valtuustoryhmän puolesta pj. Reima Härkönen, Savonlinna

Itä-Savon uutisointi aiheesta;

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/20357959-47fe-48ce-8739-dc035c4b433f

Itä-Savon videohaastattelu aiheeseen liittyen;

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/dded3ec8-b232-49e6-931e-439170a34afb

 

 

 

Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä Savonlinnan Taidelukiolle

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus pitivät suunnittelutilaisuuden lukiokoulutuksen valtakunnallisen kehittämistehtävän saaneille lukioille 10.4.2018. Tämä kehittämistehtävä annettiin Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) ja opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamissa auditoinneissa lokakuussa 2017 yhdelletoista suomalaiselle lukiolle. Nämä kaikki lukiot ovat erityistehtävälukioita ja edustettuina erityistehtävinä ovat musiikki, urheilu, kuvataide, vieraat kielet, matematiikka ja luonnontieteet sekä yrittäjyys. Näistä lukioista kahdeksan toimii pääkaupunkiseudulla ja kolme muualla Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toi julki tilaisuudessa, että kaikki valitut lukiot saavat erillisrahoitusta siten, että se on vuosittain vähintään 150 000€ ja enimmillään 180 000€. Nämä tehtävät ja rahoitukset ovat suhteellisen pitkäaikaisia eli ne ovat voimassa 31.7.2025 saakka.

Savonlinnan Taidelukio valittiin tähän joukkoon ja sen tehtäväksi tuli kuvataiteen lukiokoulutuksen kehittäminen koko valtakunnassa. Savonlinnan Taidelukion rinnalle kuvataiteen kehittäjälukioksi valittiin Tölö Gymnasium Helsingistä.

Syyskuussa 2018 Savonlinnan Taidelukio perustaa kuvataidelukioista (maassa niitä on kuusi kpl:tta) pysyvän yhteistyörakenteen, jonka tarkoituksena on pilotoida kehittäjälukioiden ajatuksia. Savonlinnan Taidelukion esittämät kehittämiskohteet liittyvät lukioiden toimintakulttuurin kehittämiseen (alakohtina lukioiden yhteisöllisyyden lisääminen, osallistavan taiteen menetelmien ja pedagogisten painotusten sekä ilmiöpohjaisuuden ja moniaistillisuuden kehittäminen), lukion kuvataideopettajille suunnatut täydennyskoulutusaihiot (mm. 3D-mallinnus, animaatio, digitaalisuuden edistäminen laajemminkin, osallistavan taiteen työpajat) sekä alumniyhteistyö.

Tämän suunnittelu- ja pilotointivaiheen jälkeen tehtävämme on suodattaa näitä toimintakulttuuriin, toimintaympäristöön ja pedagogiikkaan liittyviä ajatuksia koko lukiokentälle. Lisäksi haluamme kokeilla kuvataideopettajia hyödyntävän virtuaalisen mentoroinnin menetelmiä.

Tämä kaikki toiminta tukee aikanaan Savonlinnan seudun elinvoimaisuutta, koska koulutukset yms. tapahtuvat Savonlinnan Taidelukiossa. Lisäksi kunnalliseen päätöksentekoon tästä siilautunee aikanaan esim. luovien alojen yritys- ja työskentelytilaesityksiä.

Tässä suunnitteluvaiheessa olemme hyödyntäneet vahvasti tänne paluumuuttaneita Taidelukion käyneitä, nykyisiä kuvataiteen ammattilaisia.

Henkilön Reima Härkönen kuva.
Allekirjoittanut puhumassa kuvataiteen lukiokoulutuksen kehittämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä suunnittelutilaisuudessa 10.4.2018

Keskittämisasetuksen vaarat Etelä-Savon erikoissairaanhoidolle – nyt tarivtaan vilpitöntä yhteistyötä

Maltti on tosiaan nyt paikallaan. Pahimmillaan tämä keskittämisasetus tarkoittaisi, että yli 1000 leikkausta siirtyisi maakunnasta pois Kuopiossa toteutettavaksi. Työnjaolla Etelä-Savon keskussairaaloiden välillä suurinosa tästä olisi pidettävissä maakunnan sisällä. Ohessa Itä-Savon uutinen aiheesta!

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/48132c06-8743-4228-95ef-3231dd081d46

 

Sote- ja maakuntauudistuksen nykytila

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005599107.html?share=0211467a2ae0a6d0b5275d8c4010048a

Painava puheenvuoro sote- ja maakuntauudistuksesta.

Lienee totta, että kansantaloutemme rakenteelliset ja väestökehitykseen liittyvät ongelmat eivät yksinkertaisesti kestä tämän uudistuksen alasajoa ja uuden yrityksen, olisiko jo neljäs, lanseeraamista joskun ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen.

Esim. Itä-Savossa Sosterin kulurakennetta on todella hankala saada  kustannustehokkaammaaksi kahdesta syystä. Ensinnäkin ikääntyvän väestön ja lisääntynyneen palvelutarpeen kanssa on vaan elettävä. Toiseksi kuntayhtymän järjestämien sosiaali- ja ennen kaikkea terveyspalveluiden kulurakenteessa kiinteiden kulujen osuus on liian suuri. Jäsenkuntia on irtautunut ja pysyneiden kuntien väestö on pienentynyt. Jakajia on vähemmän ja siksi palvelusuoritteiden hinta nousee juuri kiinteiden kustannusten vyörytysten johdosta.

Sote- ja miksei myös maakuntauudistus toisi tähän jälkimmäiseen ongelmaan ratkaisuksi sen, että Etelä-Savon maakunnan alueen sairaanhoitopiirit tiivistävät yhteistyötään ja jopa erikoistuisivat. Tästähän on jo näyttöä ennen kaikkea viranhaltijoiden (meiltä Panu Peitsaro muiden viranhaltijoiden tukemana) ja myös sosiaali- ja terveyspäättäjien osalta. Nyt usvaa putkeen ja yhä syvempiä avauksia yhteistyön suhteen. Mikkeli tarvitsee Savonlinnaa ja Savonlinna Mikkeliä.

Väestöön liittyvään ongelmavyyhtiin ratkaisuna tässä uudistustyössä on kunta-valtio -rahoitusvastuiden muutos. Olisi aivan kohtuutonta tuomita maantieteellisesti suurin osa Suomesta taloudeltaan rappioalueeksi, koska kuntia ja kuntayhtymiä rasittaa nämä tolkuttoman korkeat sote-menot. Ikäääntyvästä ja yhä enemmän palveluita tarvitsevasta väestöstä kärsivien kuntien ja maakuntien taloustilanne ei kurjistu nykyisestä, kun valtio ottaa rahoitusvastuun sote-palveluista.

Valinnanvapus on artikkelin mukaan ollut vahva tuki julkisten palveluiden rinnalla jo pitkään. Nyt tätä ollaan lisäämässä, hyvä niin. Postasin tällä sivulla aiemmin sen, että valinnanvapauden ulottuessa erikoissairaanhoitoon ja sen leikkaustoimintaan, olisi uhannut rappauttaa julkisten toimijoiden päivystoiminnan. Lausuntokierros teki tehtävänsä ja nyt tästä ollaan luopumassa. Hyvä hyvä.

Hesarin artikkeli osoittaa siis vahvalla asiantuntemuksella, että kuullun sote-kritiikin perusteet ovat jo förbi! Aikoinaan oppositiopuolue Keskusta lähti Kataisen hallituksen suunnitteleman mallin tukijaksi, silloin puolue oli isänmaan asialla. Vastaavaa vastuunkantoa toivoisi nyt nykyisiltä oppositiopuolueilta. SDP on aika usein tullut merkittävänä kansanlikkeenä isänmaan korjaustalkoisiin. Nyt olisi sopiva aika tällaiselle.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005599107.html?sharge=0211467a2ae0a6d0b5275d8c4010048a

Luento Joroisten kirjastossa aiheesta ”Köyhyyden noidankehä alkaa murtua”

Joroisten historia II -teoksen esitelytilaisuus Joroisten kirjastossa 14.12.2017. Luennolla esiteltiin kirjan kahta teemaa, suuret nälkävuodet 1867-1868 ja Joroisten sosiaalihuolto 1865 – 1939.

Luentoon pääset tästä linkistä

 

Kaupunginvaltuuston kokous 11.12.2017

Valtuuston kokouksessa tehtiin kaupungin elinvoimaisuuden ja tulevaisuususkon kannalta merkittäviä päätöksiä Metsäwoodin tehdasinvestoinnin laajentamiseksi Punkaharjulla. Päätöksenteko sujui kitkattomasti ja valmistelua tukevasti.

Erityiskiitos tämän hankkeen onistumisesta kuuluu kaupunginjohtaja Janne Laineelle ja muulle valmisteluun osallistuneelle viranhaltijakunnalle. Janne Laine antoi hienon näytön osaamisestaan. Tämä ei olisi onnistunut ellei hän olisi pitänyt tiivistä yhteyttä yritykseen ja saanut aikaan luottamusta siellä suunnalla. Meidän päättäjien tuli sitten tukea kaikin keinoin hankkeen onnistumista.

Lisäksi elinkeinojaoksen rakenteeseen saatiin vihdoin ratkaisu, joka tukee entistä paremmin elinkeinojen ja alueen elinvoimaisuuden tukemista. Nyt jaokseen voidaan nimetä enintään 7 jäsentä. Keskusta aikoo nimetä sinne kansanedustaja Hanna Kososen lisäksi Olli Österlundin, jota myös esitetään jaoksen puheenjohtajaksi.  Olli on pitkän linjan yrittäjä, joka on toiminut omilla pääomillaan ja siten tietää, mistä yrittämisestä on kyse. Tämä valinta tapahtuu 18.12.2017 kaupunginhallituksessa. Olli oli ehdokkaamme tähän tehtävään jo kuntavaalien jälkeen. Asia mutkistui kesäkuun 2017 nimemispäätöksen myötä. Sen tuli olla väliaikainen, mutta sitä tulkittiinkin eri tavoin.Onneksi asia nyt korjaantuu.

Hyväksytty lähidemokratiamalli on hyvä. Se lähtee paikallistasolta ja ennen kaikkea yhdistyspohjalta. Oman asuinalueeni eli Laitaatsillan ”rakenne” on kunnossa tätä varten. Sunnuntaina 17.12. pääsemme jo keskustelemaan tästä yhdistyksen syyskokouksessa (kaupunginosayhdistys). Nimeämme kaiketi edustajan tähän kumppanuuspöytään, joka kutsutaan kasaan keskikaupungin osalta maaliskuun loppuun mennessä.

Hyvä kokous ja erittäin kannatettavia päätöksiä kakiki!

Kaupunginvaltuusston pöytäkirja löytyy tästä linkistä

 

 

Joroisten historia II -teoksen julkistamistilaisuudessa pitämäni puhe 6.12.2017

Arvoisat sotiemme veteraanit. Hyvä juhlayleisö.

Vuonna 2003 julkaistiin Raimo Viikin kirjoittama Joroisten historia I –teos, Joroisten kunta ja seurakunta aloittivat saman tien toimet pitäjänhistorian jatko-osan tekemiseksi. Maisteri Raimo Viikin kanssa tehtiin sopimus teoksen teosta ja toimintaa tukemaan perustettiin historiatoimikunta. Nyt olemme tulleet tien päähän. Teos Joroisten historia II – Joroisten kunnan ja seurakunnan vaiheet kunnallisasetuksen säätämisestä talvisodan kynnykselle julkistetaan. Teoksen julkistaminen ajoitettiin Suomen sadanteen itsenäisyyspäivään.

Tämän teoksen tarkasteluajanjakso ulottuu vuodesta 1865 vuoteen 1939. Tarkasteluajanjakson aikana Joroisten pitäjä kävi lävitse dramaattisen yhteiskunnallisen murroksen. Seurakunnan pitäjänkokouksen johtamasta pitäjästä kasvoi demokraattinen itsehallintoyhdyskunta yhä kasvavine tehtävineen ja toimijoineen. Seurakunta jäi hoitamaan omia tärkeitä ja arvostettuja tehtäviään.

Teoksen kantavana teemana on vahva talous- ja sosiaalihistoriallinen katsantokanta. Joroislaiset elinkeinot on kuvattu korostuneen tarkkaan. Taajamien ja kylien kehityksen eriytyminen ja jyrkähköt erot eri sosiaaliryhmien välillä on nostettu esille. Muun Suomen tavoin tarkasteluajanjakson aikana köyhyyden noidankehä alkoi murtua ja elintason kohoamisen myötä kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin kasvoi ja tämä toi uusia jännitteitä yhteiskuntaan. Joroisista oli 1900-luvun alussa löydettävissä ihka oikeita porvareita ja pesun kestäviä sosialisteja. Kansallisen katastrofin jälkeen 1918 alkoi vahva yhteiskunnallinen uudistustyö mm. maareformeineen ja oppivelvollisuuksineen. Uudet aatteet ja riennot houkuttelivat joroislaisia ja virallisten itsehallintoyhdyskuntien eli kunnan ja seurakunnan rinnalle kasvoi vahva kansalaisyhteiskunta. Dramatiikkaa teokseen tuovat suurten nälkävuosien ja sisällissodan aikaisten tapahtumien tarkastelu.

Teoksen valmistumisen eteen tuli ylimääräisiä kumpareita teoksen kirjoittaja Raimo Viikin kuoltua kevättalvella 2016. Suomen tilaushistoriakeskus ry:n mukaan, koskaan aiemmin pitäjänhistorian kirjoittamiseen ei ole tullut tällaista haastetta. Historiatoimikunta ja teoksen tilaajat päätyivät siihen, että minä saattaisin loppuun käsikirjoituksen sekä toteuttaisin kertyneen tekstin toimittamistyön. Lisäksi teoksen kuvasuunnitelma ja kuvien toimittaminen jäivät myös minun vastuulleni. Olin toiminut historiatoimikunnassa puheenjohtajana alusta alkaen ja tunsin teoksen kuin omat taskuni. Lisäksi Raimo oli pari kertaa vannottanut minua, että teos on saatava valmiiksi. Viimeisin tällainen keskustelu käytiin kesällä 2015 Pihlasjärven rannalla Kaukurniemessä. Nyt tämä lupaus lunastetaan!

Hyvä juhlaväki. Tämä teos on Raimo Viikin teos. Hän suoritti mittavan arkistotyön primaaristen lähteiden parissa. Hän laati n. 700 sivuisen käsikirjoituksen ja sitä tukevan taustamateriaalin. Kuten tunnettua, toisen asiantuntijatyön jatkaminen on vähintäänkin haastavaa. Otimme toimikunnassa lähtökohdan, että tekstitoimitustyö ja tästä johtuva käsikirjoituksen tiivistämistyö on tehtävä tekstiä kunnioittavalla tavalla. Lisäksi halusimme säilyttää Raimon kielellisen ilmaisun mahdollisimman tarkoin. Myös Raimon tärkeänä pitämä henkilöiden runsaus on edelleen teoksen sivuilta löydettävissä. Teos on joroislaisten sukujen, tilojen, yritysten ja henkilöiden historiaa. Teoksen henkilöluettelon kautta näihin mikrohistorioihin pääsee kiinni. Allekirjoittaneen tuottamat tekstiosiot ovat jokaisen teeman alussa löytyvät yleisvaltakunnalliseen ja etelä-savolaiseen kehitykseen orientoivat osiot sekä teoksen liitteet ja kuvatekstit.

Teokseen sisällytettiin runsaasti kuvia. Niitä saatiin mm. Museovirastolta, yksityisarkistoista, Warkauden museosta sekä Joroisten kunnan ja seurakunnan arkistoista. Tärkeimpänä kuvalähteenä toimi pitäjänneuvos Olavi Hyvösen kokoama Joroisten vanhat valokuvat – arkisto. Valitsin hänen kuva-arkistostaan tekstiin sopivimmat kuvat, tekstitin ne ja muutin ne valokuvista painokonevalmiiseen sähköiseen muotoon. Olavi Hyvösen keräämät kuvien selitykset olivat korvaamaton apu tässä työssä. Historiatoimikunnan puolesta haluankin lausua Olaville mitä suurimmat kiitokset tästä kulttuuriteosta, jonka hän on meidän joroislaisten ja Joroisten asioista kiinnostuneiden eteen tehnyt.

Toimikunnan jäsenten vankka paikallistietämys ja – tuntemus sekä yleinen valveutuneisuus ovat olleet korvaamaton apu tässä kaikessa niin Raimo Viikin kuin allekirjoittaneen tekemässä työssä. Nykyisessä toimikunnassa alkuperäisinä jäseninä itseni lisäksi ovat toimineet Ansa Haapalainen ja Armas Komi. Nykyisen toimikunnan täydentävät Pekka Holopainen, Pirkko Hämäläinen (kirkonkylältä), Jarkko Piippo, Sinikka Sikanen ja Hilkka Ullah. Toimikunnassa ovat vuosein varrella myös toimineet Tuula Anttonen, Heino Häyrinen, Tapio Nummi, Tiina Pehkonen, Ari Pelkonen, Aira Soosalu, Teuvo Tyrväinen, Heli Viinikainen ja Matti Meskanen. Joroisten kunnan hallintojohtaja Marjatta Savolainen on toiminut sihteerinä koko prosessin ajan. Kiitos kaikille.

Toimikunnan hyväksyttyä tekstin kuvineen kaikkineen Eeva Valtonen on lukenut käsikirjoituksen ihailtavan tarkasti lävitse sekä toimittanut löytämänsä kirjoitus- ja ajatusvirheet allekirjoittaneelle. Haluankin lausua lämpimän kiitoksen Eevalle tästä suuresta työstä.

Hyvä juhlaväki. Teoksen valmistuminen on kunnianosoitus todelliselle Joroisten ystävällä Raimo Viikille. 

Ajatuksia laista asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa – HE47/2017

Tämä ns. valinnanvapauslaki lienee tämän sote-uudistuksen pulmallisin osio. Sehän karahti jo perustuslakivaliokuntaan ja nyt se on tullut lausunnoille mm. Sosteriin ja Savonlinnan kaupunkiin.

Sosterin toiminnan piirissä olevasta erikoissairaanhoidon toiminnasta laskennallisesti noin 50% menisi asiakassetelin käyttöalueen piiriin, jos asiakassetelin käyttö toteutuisi esitetyssä muodossa. En jaksa ymmärtää, kuinka voidaan vamristaa riittävä julkinen tuki ja turva siinä tapauksessa, että yksityissektori ottaisikin merkittävän osan tästä ”potista” hoitaakseen. Kuinka käy päivystyksen tässä tapauksessa?

Täytyy pohtia ja pureskella lisää!

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_47+2017.pdf

Puheenvuoro valtuustossa -Vuoden 2018 talousarvio ja taloussuunnitelma 2018 – 2021 KV § 158 / 13.11.2017

KV § 158 / 13.11.2017

Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018 – 2021 taloussuunnitelma

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, tiedotusvälineiden edustajat sekä paikalle saapunut lehteriyleisö

Talousarviokirjan perusteella voidaan todeta, että edellisen valtuustokauden aikana tehdyt talouden tervehdyttämistoimet ovat saaneet Savonlinnan talouden kääntymään terveemmälle uralla. Tämähän oli jo nähtävissä kesäkuussa, jolloin hyväksytty tilinpäätös osoitti tuntuvaa, yli kuuteen miljoonaan euroon noussutta ylijäämää.

Terveen kuntatalouden tunnistaa siitä, että sen tuloslaskelmassa vuosikate riittää kattamaan järkevillä poistotasoilla tehdyn poistosuunnitelman mukaiset poistot eli käyttötalouden kulumisen. Talousarvion 9,8 miljoonan euron vuosikate riittää tähän nippanappa. Käyttötalouden osalta voidaan siis sanoa, että kuntalain edellyttämä tasapaino menojen ja tulojen osalta on saatu talousarvioprosessissa punnerrettua kasaan. Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaikkia niitä, jotka tähän punnerrustyöhön ovat osallistuneet.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa kokonaisveroasteen harkittua alentamista. Erityisen perusteltua on se, että tämä alennus kohdistuu sekä kiinteän omaisuuden verotukseen että ansiotulojen verotukseen. Savonlinnalaisille ansio- tai eläketuloja saavalle kaupungin veroaste on ollut kohtuuttoman korkea ja tässä talousarviossa on otettu askel oikeaan suuntaan. Myös asumisen kustannuksia on saatu tällä veroratkaisulla alenevaan suuntaan ja tätä suuntausta korostaa myös se, että pidättäydymme taksojen korotuksilta.

Talousarvioprosessi ensi vuotta varten oli myös tärkeä ja suuntaa-antava myös sen vuoksi, että ensimmäisen kerran pääsimme täsmentämään hyvässä yhteistyössä laadittua kaupunkistrategiaa. Keskustan valtuustoryhmän mielestä, strategiaan hyväksyttyjä kriittisiä menestystekijöitä täsmentävät tavoitteet varainhoitovuodelle 2018 ovat hyvinkin strategian mukaisia. Ne antavat ihan oikeita työkaluja hallintokunnille ja tulosyksiköille suunnata omaa toimintaansa.

Tämän lievästi ylijäämäisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä tulee muistaa, että kaupungin haasteet eivät ole mihinkään poistuneet. Työttömyysaste on useita prosenttiyksikköjä koko maan vastaavaa korkeampi. Väestön määrä vähenee tasaisesti ja maassa harjoitettu korkeakoulupolitiikka tuo siihen vielä aivan turhan kertaluontoisen haasteen OKL:n toimintojen siirtyessä Joensuuhun syksystä 2018 alkaen Tämä tarkoittaa vääjäämättä jatkossakin sopeuttamistoimien tekoa. Tähän meidän tulee kyetä ja arvaan, että edessä on laajoja arvoviritteisiä keskusteluja, kun esim. teemme päätöksiä esim. varhaiskasvatus- ja kouluverkkotyöryhmän linjauksista.

Edelleen talousarvion tuloslaskelman soittama vuosikate tulee talousarviokirjan rahoituslaskelmassa kattaa investointien nettomenot. Vaikka rahoitussuunnitelmaan kirjatut käyttöomaisuuden kahden miljoonan euron myyntitulot toteutuisivat, vuosikate ei riitä kattamaan investointeja. Tätä epätasapainoa sitten paikataan kuntalain kirjaimen ja hengen mukaan taloussuunnitelmavuosien aikana, joissa investointitahti on siis maltillisempi. Yksi painopistealue vuoden 2018 taloudenpidossa on oltava näiden myyntitulojen toteutuminen, muutoinhan investointitahtimme on kestämättömällä tasolla. Samaan hengenvetoon on todettava, että suuri osa investointitarpeista on aivan välttämättömiä. Esim. pelkästään lakkaavan normaalikoulun oppilaiden koulupaikkajärjestely, Kerimäen terveyskeskuksen muutostyöt ja Pihlajaniemen koulun saneeraus aiheuttavat yhteensä 5,1 miljoonan euron määrärahatarpeet.

Näiden suurten investointien ohella talousarviossa puretaan lukuisia, suhteellisen pieniä investointitoiveita, joilla on kuitenkin suuri merkitys kaupunkilaisten arjessa. Tällä halutaan antaa viesti siitä, että kaupunkilaisten vapaa-aikaan, liikuntaa, turvalliseen liikkumiseen ja yhteisölliseen kanssakäymiseen halutaan panostaa. Näitä kertyneitä investointitarpeita rahoitetaan tässä talousarviokirjassa poliittisen ohjauksen kautta purkamalla mm. osa Itäkeskushankkeen ja kirkkolahtihankkeen investointivarauksista. Tämä osaltaan mahdollistaa Olavinkadun saneerauksen jatkumisen. Nämä päätökset ovat juuri sellaisia arvovalintoja, joita itsehallinnollisessa yhteiskunnassa, kuten nykymallinen kunta on, tuleekin tehdä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmä esittää vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018 – 2021 taloussuunnitelma hyväksymistä. Varaamme tarkemmassa käsittelyssä xx määrärahamuutostoivetta. Talousarvion loppusummaan tämä ei tule muuttamaan vaan meillä on esittää kate näille muutoksille.

 

 

Kaupunginvaltuuston kokous 13.11.2017

Vuoden tärkein valtuuston kokous. Talousarvio vuodelle 2018 ja taloussuunnitela vuosille 2018-2021 päätettiin.

Ohessa käyttämäni Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro kiinteistö- ja kunnan tuloveroihin sekä talousarvioon liittyn

Ainoana määrämuutoksena päätettiin korottaa haja-asutusalueen yksityistieavustusten määrärahaa. Päätöksentekoa ennen poliittisten ryhmien välillä niin kaupunginhallituksessa kuin valtuustoryhmienkin osalta hienosäädettiin ennen kaikkea investointeja. Pääperiaatteena näissä oli purkaa varauksia kahden laajan investointiryppään eli Haislahden ja Itäväylän osalta realistisemmalle tasolle ja hakea niistä katetta erilaisille kaupunkilaisten vapaa-aika-, liikunta- ja kulttuuripalveluihin sekä liikenneväylien turvallisuuden ja kunnon parantamiseen.

Juuri ennen valtuuston kokousta Sosterin suunnalta esitettiin vahvoja kannaottoja siitä, että palveluasumista tarjoavien kiinteistöjen suunnitellut kaupat yksityisten palveluntarjoajien suuntaan tulisi perata vielä kertaalleen lävitse kaupungin ja sosterin kanssa. Minulle jäi erittäin vahva käsitys siitä, että aivan kaikkea tarvittavaa ei oltu tiedotettu Sosterin suuntaan. Tällaisissa asioissa päättäjälle riittää, että hänelle jää kahdesta eri lähteestä vahvistettu varteenotettava epäily asian oikeellisuuden suhteen. Näin tapahtuikin ja valtuuston kokouksen aikana valtuustoryhmät vielä hioivat hyvässä yhteistyössä linjauksen, jonka mukaan puheena ollutta Karpalokotia ei tässä vaiheessa myydä. Myynti tulee suunnitella tiiviissä yhteistyössä Sosterin ja kaupungin kanssa. Toimivaltainen elin kaupungin osalta tässä on tekninen lautakunta, olkoonkin, että myyntipäätökset toki päätetään aikanaan valtuustossa.

Itä-Savon ennakkouutinen valtuuston kokouksesta

Itä-Savon uutinen aiheesta

Valtuuston kokous poiki vihreiden kannaoton Itä-Savon mielipidekirjoituksen muodossa,johon Keskustan valtuustoryhmä vastasi seuraavasti

Valtuuston kokouksen pöytäkirja

Puhe Savonlinnan Taidelukio 50 vuotta -juhlassa 11.11.2017

Arvoisa kansanedustaja, hyvä juhlaväki!

Tervetuloa Savonlinnan Taidelukio 50 vuotta –juhlaan.

Lähtölaukauksena Taidelukion perustamiselle toimi Suomen Kasvatusopillisen Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kyösti Skytän tekemä ehdotus kuvataidepainotteisen erikoislukion perustamisesta jonnekin päin Suomea. Elettiin vuotta 1965. Tätä ajatusta kehittelemään asetettiin professori Martti Ruudun johtama taidelukiotoimikunta. Toimikunnan työn edetessä mahdollisesti perustettavan koulun sijaintipaikaksi haarukoitui Savonlinna, jossa oli näet sopiva koulutalo jo valmiina.

Tässä vaiheessa perustettiin Savonlinnan Taidelukion kannatusyhdistys. Puheenjohtajana toimi professori Ruuttu ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Virtanen. Tässä vaiheessa kalenteri näytti marraskuuta 1966. Yhdistys asetti tavoitteekseen koulutyön aloittamisen seuraavasta syksystä 1967 alkaen.

Hyvin kävi.  Valtioneuvosto heltyi antamaan haetun luvan kannatusyhdistykselle ja Savonlinnaan saatiin perustaa kolmiluokkainen yhteislukio, jonka tehtävänä oli antaa normaalin lukiokoulutuksen lisäksi taidekasvatusta.

Opetus pyörähti käyntiin syyskuun alussa 1967.  Koulutalona toimi tyhjäksi jäänyt Lyseon rakennus, eli nykyisen kaupungintalon vanhin osa. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio oli nyt täyttä totta.

Ensimmäisenä lukuvuonna koulun pyrki 111 nuorta, joista 60 valittiin opiskelijoiksi. Heitä tuli ympäri maata, joten Taidelukio osoitti valtakunnallisen luonteensa saman tien. Rehtorina toimi kuvaamataidon opettaja Pertti Pulkkinen, jonka tehtäväksi jäi toteuttaa kaikki taidelukiotoimikunnan linjaukset. Työn tukena toimi professori Ruudun johtama johtokunta, talkoohenkiset opettajat ja innostuneet opiskelijat.

Savonlinnan Taidelukio onnistui tässä pioneerityössä niin hyvin, että Kouluhallitus edisti vastaavien lukioiden perustamista. Esim. Taidelukion sisarkouluksi perustettiin Kuopion Musiikkilukio jo heti seuraavana vuonna. Haastetta toiminnalle toi se, että todistuksenanto-oikeus, oikeus ylimääräiseen valtionapuun ja oikeus poiketa sen ajan tuntijakopäätöksistä olivat voimassa aina vuoden kerrallaan.

Vuoden 1979 alusta koulutuksen järjestäjänä on toiminut Savonlinnan kaupunki. Toiminnan taloudellinen pohja vakiintui. Kaupungin poliittinen- ja viranhaltijajohto ottivat kiitettävästi huomioon erikoislukion tarpeet ja tämä on jatkunut samalla hyvällä tasolla siitä lähtien.

Samaisena vuonna kuvataiteen erityistehtävän rinnalle perustettiin musiikkilinja ja siitä lähtien olemmekin toimineet valtakunnallisena kuvataide- ja musiikkilukiona. Savonlinnan Taidelukio on ainoa lukio maassamme, jossa nämä taidemuodot ovat rinta rinnan taidekasvatusta toteuttamassa.

Koulun toiminta siirtyi nykyiselle paikalleen eli Sotilaspojankadulle syyslukukauden 1983 alusta. Neljä vuotta myöhemmin valmistui Savonlinnan musiikkiopiston toimitalo. Sinne saatiin Taidelukiota varten moderni ateljee ja grafiikan opetustilat. Vuonna 1994 toimitilaperheemme laajeni ns. sovelletun taiteen talolla eli Sotilaspojankadun suuntaisesti sijaitsevalla puutalolla. Lukiota pidettiin ns. kolmisarjaisena lukiona opiskelijamäärän ollessa n. 270.

Rehtori Pertti Pulkkinen siirtyi muihin tehtäviin lukuvuoden 1977-78 päätteeksi ja hänen työnsä jatkajaksi valittiin filosofian maisteri Maunu Paajanen, joka hoiti tehtävää heinäkuun loppuun 1997. Hänen jälkeensä rehtoriksi valittiin taiteen maisteri Riitta Moisander. Riitta ohjasti taikkarilaivaa lokakuun loppuun 2005. Sen jälkeen olen saanut toimia tämän loisteliaan oppilaitoksen rehtorina.

Nykyisin Taidelukion palkanmaksun piirissä on 57 opettajaa. Henkilötyövuosina laskettuna meitä on 28. Opiskelijamäärä on tällä hetkellä 264. Olemme juuri sopivan kokoinen lukio, erikoislukioksi itse asiassa aika iso. Jatkossakin tällaisia kahden erityistehtävän lukioita on maassa vain kolme. Lisäksi olemme painottaneet opetuksessamme teatteri-ilmaisua ja perustaneet Taikkarin teatterin. Sen tehtävän on ennen kaikkea eheyttää yleislukioaineiden sekä taidelinjojen antamaa opetusta. Tätä painostus hyödyntää parhaimmillaan n. 40% ikäluokasta. Valmistuvien ylioppilaiden kurssikertymästä noin kolmannen on taidekasvatuksen kursseja eli sen osuus on pysynyt vuosien saatossa käytännössä ennallaan.

Hyvä juhlaväki. Otimme pienoisen riskin järjestäessämme tämän juhlan juuri tähän hetkeen. Nimittäin toukokuussa 2017 OKM julkisti lukion erityistehtävähaun. Mikä tahansa koulutuksen järjestäjä saattoi siis hakea lukiokoulutuksen erityistehtävää. Savonlinnan kaupunkikin haki Taidelukiolle erityistehtävää kuvataiteessa ja musiikissa. Vastaavia hakemuksia tuli yhteensä 131 kappaletta.

Koulutuksen arviointineuvosto (KARVI) suoritti objektiivisen arvioinnin hakemuksista. Sen jälkeen Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama virkamiesryhmä päätyi esittämään erityistehtäviä osalle koulutuksen järjestäjiä. Lopuksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn—Laasonen päätti erityistehtävät.

Taas Savonlinnalle kävi hyvin. Savonlinnan Taidelukiolle myönnettiin erityistehtävät kuvataiteessa ja musiikissa. Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukiolla ja musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytykset jatkossakin toteuttaa näitä erityistehtäviä. Olemme todella harvalukuisessa joukossa, nykyisistä kuvataidelukioista tähän erinomaiset edellytykset –kategoriaan pääsi vain kolme kuvataidelukiota ja 7 musiikkilukiota.

Lisäksi ylimääräisen valtionosuuden piirissä olevien opiskelijoiden määrää korotettiin 60 opiskelijalla. Nyt rahoituksen maksimimääräksi on rajattu 280 opiskelijaa ja se on juuri sopiva määrä.

Kaiken tämän lisäksi Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio nimettiin valtakunnalliseksi kehittäjälukioksi ja näissä em. arvioinneissa se nostettiin jopa maan parhaaksi kuvataidelukoksi. Tällaisia kehittäjälukioita nimettiin vain 11. Vain kolme näistä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Savonlinnan Taidelukio, Kastellin urheilulukio Oulussa ja Kaustisen musiikkilukio.

Kuten me kaikki varmuudella tiedämme, kaikki tämä suitsutus, joka näissä Koulutuksen arviointineuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirjoista on luettavissa, ei olisi mahdollista ilman erinomaisen osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Haluankin Taidelukio puolesta kiittää Teitä kaikkia, jotka olette omalla esimerkillänne ja osaamisellanne kasvattaneet ja opettaneet täällä opiskelleita. Olen itse saanut ihailla tätä jo runsaan 12 vuoden ajan. Rehtorilla ei voisi olla töissä Teitä parempaa porukkaa.

Erityiskiitos kuuluu myös opiskelijoillemme. En tiedä, mistä se henki ja yhteisöllisyys aina tulee, mutta joka vuosi me olemme osanneet jotakin sellaista, josta syntyy vahva yhteisöllisyys. Suorastaan pysäyttävä oli se plakaatti syksyllä 2005, jolla uudet opiskelijat toivotettiin tervetulleiksi uuteen kouluun, ”tervetuloa kotiin”. Haluankin kiittää täällä opiskelleita siitä mutkattomasta ja kitkattomasta yhteistyöstä, jota aikananne olette toteuttaneet.  Teistä on ollut helppo olla ylpeä. Hienoa sakkia.

Haluan myös lämpimästi kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme.  Haluan myös kiittää lämpimästi Savonlinnan kaupunkia koulutuksen järjestämisestä ja siitä laajasta tuesta ja ymmärryksestä, jota tällainen erikoislukio vaatii.

Toivotan vielä Teidän kaikki tervetulleeksi tähän juhlaan. Tervetuloa kotiin!

Kaupunginvaltuuston kokous 16.10.2017

Valtuusto päätti ns. Kallislahden kouluasiassa linjata koulujen turvarjaa (perusopetus) niin, että oppilasmääriin luetaan kuuluvaksi myös kouluen esioppilaat. Asia tuntui olevan vaikea valtuustolle; se jäi kertaalleen pöydälle, jouduttiin äänestämään asioiden käsittelyjärjestyksestä, valtuuston esittelyssä oli selvää tarkoitushakuisuutta mm. kustannusvaikutusten suurentelun osalta. Kovin hyvää kuvaa tämän asian valmistelu ei antanut.

Koulu- ja varhaiskasvatustyöryhmän perustemisessakin oli lähes farssin piirteitä. Valtuuston lista oli valmisteltu siten, että tämä asia olisi ollut ensin. 19 valtuutettua oli kuitenkin jättänyt Kallislahti-asian pöydälle. Vähäinekin hallintotieteen tuntemus osoittaa tämän järjestyksen vääräksi. Tämä kuitenkin äänestettiin sitten ensimäiseksi käsiteltäväksi asiaksi. Esitykseni hyvöksyttiin äänin 28 – 23.

Tein myös aloitteen, että puheena olleeseen ryhmään olisi kutsuttu kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, emeritus professori Jorma Enkenberg ja AVI:n sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola. Tämä esitys ei mennyt lävitse. Kummastelen edelleen tätä. Ponsiesitykseni hävisi äänestyksessä äänin 22-29.

Harjoitusjäähallin takausasiassa jätin ponsiesityksen siitä, että halliin tulee saada kahden sijaan neljä pukuhuonetilaa. Tästä käytiin laajahko keskustelu. Sain tukea ajatukselle, mutta myös vastakkaistakin mieltä. Peruste, että perustettava osakeyhtiön ei tarvitse kuulla valtuuston linjausta on kuitenkin täysin väärä. Osakeyhtiön osakekannan omistaa nimittäin kaupunki kokonaisuudessaa. Missä on juju, jota en ymmärrä? Vasen käsikö ei saisi tietää, mitä oikea tekee.

Itä-Savon uutinen aiheesta

Valtuusto päätti myös uuden pääterveysrakentamisesta sairaalan yhteyteen. Linjakas ja kustannustehokas ratkaisu, joka takaa näiden palveluiden säilymisen kaupunkitaajamassa sote-myllerryksen jälkeenkin.

Valtuuston kokouksen pöytäkirja

Puheenvuoro valtuustossa – kuntastrategia KV § 94 / 16.9.2017

Kuntalain mukaan kunnan toimintaa tulee johtaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti. Meidän kaikkien on hyvä ymmärtää tämän päätöksen merkitys alkaneelle valtuustokaudelle. Tässä meillä on askelmerkit eri sektoreille.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa tuoda esille kiitokset eri tahoille siitä, että strategian laadinta toteutettiin avoimessa, demokraattisessa ja eri poliittisia ryhmiä kunnioittavassa hengessä. Oravin seminaarissa tapahtui paljon hyviä asioita ja siellä eri ryhmien kirjaamat muutosesitykset tukivat käytännössä toisiaan ja tästä johtuen, uskon, että tähän valtuuston työmääräykseen on meidän kaikkien helpompi sitoutua.

Keskustan valtuustoryhmää kannattaa strategian hyväksymistä esitetyssä muodossa.

Puheenvuoro valtuustossa – lakkaavan Normaalikoulun oppilaiden koulupaikka ja sen vaikutukset – KV § 95 / 16.9.2017

Keskustan valtuustoryhmä haluaa tuoda esille seuraavaa Savonlinnan normaalikoulun oppilaiden koulupaikkajärjestelyistä ja sen vaikutuksista tulevan lukuvuoden alusta alkaen

Aluksi se tärkein. Keskustan valtuustoryhmä kannattaa kh:n pohjaesitystä. Savonlinnan kaupunki antaisi nimittäin tulevan sote- ja maakuntamyllerryksen edellä väärän viesti, jos määrävänä kriteerina Normaalikoulun oppilaiden tulevassa koulupaikkaratkaisussa olisivat neliöt, neliöhinnat ja oppilaista aiheutuvien menojen yksikköhinnat. Tällainen ratkaisu tulee tehdä lapsi ja perhe edellä. Vastaavaa rakenteellista kouluverkko-ongelmaa meillä ei ole koskaan ollut pätettävänä. Mietitäänpäs hetken aikaa. Eri koulutuksen järjestäjä, erilainen resurssipohja, täysin erilaiset pedagogiset ratkaisut ja painotukset. Listaa voisi vielä jatkaa.

Nyt esitettävä ratkaisu on tässä viitekehyksessä paras mahdollinen. Vuosiluokkien 1-9 koulu törmäisi jonkun ajan päästä kustannustehokkuusongelmaa, yläkoulu kävisi liian pieneksi ja  sama tapahtuisi Talvisalon vastaaville luokille. Luokkien 1-6 tarve on olemassa joka tapauksessa. Aivan keskustasta tällainen kunnallinen yksikkö puuttuu. Sen jääminen Okl:n rakennuksiin on jo kaupungin tilojen käyttöasteen vuoksi perusteltua. Tämän seminaarinmäen kiinteistöasian ratkettua kaupungin eduksi, olisi järjetöntä kasvattaa kaupungin omistamien tai vuokraamien tilojen neilömäärää.

Tämä pohjaehdotus mahdollistaa myös Okl:n rakennuksen jatkokehittelyn. Aluetta voidaan kehittää avoimen ja verkostomaisen oppimisympäristön hengessä. Aikanaan sivistyslautakunnan nimittämän digitiimin tulee pohtia myös tätä asiaa. Nykyisen Normaalikoulun ict-painotukset tulee säilyttää ja aikanaan sivistyslautakunnan nimittämän digioppimistiimin tulee tehdä tämän osaamisalueen kehittämis – ja jalkauttamissuunnitelma koko Savonlinnan perusopetusta varten. Jos ja kun samaan yhteytään saadaan ainakin muita koulutustoimijoita, meille syntyykin osaamiskeskus, jossa lapset, täydennys- tai muuntokoulutusta hakevat aikuiset ja ulkomaiset koulutettavat toimivat sulassa sovussa samoissa tiloissa.

Prosessin lopputulos on siis hyvä. Prosessi sisälsi kuitenkin sellaisia elementtejä, joista emme voi olla täysin tyytyväisiä. Ymmärtääkseni me kaikki päättäjät tiedostamme, että eri vaihtoehtojen vertailtavuutta vaikeutti tämän harjoituksen tietynlainen poikkihallinnollisuus. Silti ei ole hyväksyttävää, että päättäjille esiteltiin aluksi Talvisalo-vaihtoehdon ja tässä esitettävän vaihtoehdon väliseksi hintaeroksi vajaa miljoona euroa. Sivistyslautakunta teki ansiokasta työtä perätessään lukujen oikeellisuutta ja vaatiessaan lisäselvityksiä. Niitä tulikin, mutta olen itse ymmärtänyt, että päättäjät joutuivat riitauttamaan esitetyt selvitykset ja laskelmat kolmessa eri vaiheessa. Tästä johtuen käsittelimme asiaa poikkeuksellisesti myös valtuustoryhmien välillä. Kh:een sitten tuotiinkin aikanaan sellaiset selvitykset, jotka usean henkilön lukemina näyttivät siltä, että hallintolain § 31 edellyttämä riittävä ja asianmukainen selvitys oli vihdoin päätöksenteon pohjalle. Kh sitten tekikin hyvää työtä päättäessään asian ja tässä esitetty päätös on olosuhteisiin nähden paras mahdollinen.

Lisäksi meidän tulisi osata linjata iltakouluintsrumentille asetetut tavoitteet. Niitä on jatkossa turha pitää, jos valmistelu pistetään iltakoulussa esitettyyn nähden aivan päälaelleen. Minulla itselläni on kutina, että kuntalaiset ovat onnistuneet valitsemaan hyvän ja tiedostavan valtuuston. Iltakouluinstrumentti olisi tällaisessa tilanteessa mitä parhain päätöksenteon laadun takaaja. Se antaisi vahvistusta ja uusia virikkeitä asiaa valmisteleville viranhaltijoille ja meille päättäjien suuntaan se lisäisi sitotumista valmistelussa löydettyn, parhaiten perusteltavissa olevaan vaihtoehtoon.

Lopuksi haluan vielä kiittää sivistyslautakuntaa, sen puheenjohtajaa ja jokaista jäsentä tästä sinnikkyydestä. Lisäksi kaupunginhallitusta valmisteluun antamastaan tuuppauksesta. Jos olisimme tekemässä päätöstä sen ensimmäisen vaihtoehdon mukaan, meidän olisi helppo komentaa vuosiluokat 1-6 opettajineen kaikkineen parakkeihin taloudellisten perusteiden vuoksi. Nyt ollaan tekemässä onneksi päätöstä lapsi ja perhe edellä.