Suositellut

Henkilötiedot

Yhteystiedot

Kirkkoniemenkatu 7b

57510 SAVONLINNA

reima.t.harkonen@gmail.com

https://www.facebook.com/reima.harkonen

+358-444174550

Koulutus

hallintotieteiden ylioppilas vuodesta 2016

johtamisen erikoisammattituktinto, JET 2007

filosofian maisteri 1997

yo-merkonomi 1991

Perhe

Avioliitossa, yksi tytär

 

Nykyinen työ

Savonlinnan Taidelukion rehtori vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikkia lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (KARVI) sekä opeus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin  maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka.  Tätä tehtävää varten Taidelukiolle myönnetään lisärahoitusta 185 000€ / vuosi. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Muu työkokemus ja elinkeinotoiminta

Opetusalan työkokemusta myös aineenopettajana Joroisten yläkoulussa ja Joroisten ja Pieksämäen lukioilla, yläkoulun vararehtorina Joroisten yläkoulussa sekä sivistystoimenjohtajana Joroisten kunnassa.

Kaupallisen alan työkokemusta mm. urheiluvälinemyyjänä Varkauden Kesportissa.

Elinkeinoalan työkokemusta oman yrityksen Toiminimi Reima Härkösen kautta. Toiminimi tekee erilaisia asiantuntijatehtäviä toimeksiantosopimusten mukaisesti. Viimeisin toimeksiantosopimus ulottui syyskuusta 2016 joulukuuhun 2017 ja aiheena oli Joroisten historia II -teoksen loppuunsaattaminen. Teos julkistettiin Joroisten kunnan itsenäisyysjuhlassa 6.12.2017. Oheisessa linkissä pitämäni puhe kyseisessä juhlassa.

Nykyiset luottamustoimet

Savonlinnan kaupungin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2017

Savonlinnan kaupunginvaltuusto – kokoonpano

Savonlinnan kaupunginvaltuusto – esityslistat ja pöytäkirjat

Savonlinnan kaupunginvaltuuston valtuustoryhmän puheenjohtaja (Keskusta) vuodesta 2017

Savonlinnan rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen

Rakennus- ja ympäristölautakunnan kokoonpano

Rakannus- ja ympäristölautakunnan esitylistat ja pöytäkirjat

Aiemmat luottamustoimet

Joroisten kunnanvaltuuston jäsen 2001-2011

Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja 2005-2008

Joroisten kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja 2008-2011

Joroisten terveyslautakunnan puheenjohtaja 2001-2007

Joroisten historiatoimikunnan puheenjohtaja 2004-2017

Muuta

Sotilasarvo yliluutnantti

Suomen Leijonan ansioristi

 

 

 

Suositellut

Toiminimi Reima Härkönen

Tmi Reima Härkönen, y-tunnus: 2761994-6

Valitsin yritysmuodoksi toiminimen, vaikka osakeyhtiö olisi ollut verotuksellisesti minulle kannattavampi. Haluan omalla elinkeinotoiminnallani tukea kotikuntaani ja maksaa yhteisöveron sijaan kunnan tuloveroa elinkeinotoiminnan tuloksesta.

Kauppalehden yrityshaku – savonlinnalaiset yritykset

Yritystele

Tmi Reima Härkönen suorittaa asiantuntijapalveluita erikseen tehtävien toimenksiantosopimusten mukaisesti. Sopimusten mukaiset korvaukset ovat verohallinnon ohjeen A4/200/2017 mukaisesti työkorvauksia verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 § 2 mom. perusteella.

Vuonna 2016 tehdyt toimeksiannot liittyivät koulutukseen ja kulttuurialaan.

Vuonna 2017 tehdyt toimeksiannot liittyivät kulttuurialaan,  perintö- ja jäämistöoikeuteen sekä koulutukseen.

 

 

 

Suositellut

Reima Härkönen – Savonlinnan Taidelukion rehtori

Olen toiminut Savonlinnan Taidelukion rehtorina vuodesta 2005, www.taidelukio.fi

Savonlinnan Taidelukion 50 vuotta -juhlaa juhlittiin 11.11.2017 Melartin-salissa. Päivän aikaan juhlassa vieraili n. 450-500 vierasta. Mukavaa oli. Ohessa pitämäni tervetuliaispuhe.


Savonlinnan Taidelukiossa toimii kuvataidelukio ja musiikkilukio. Toukokuusta lokakuuhun vuonna 2017 kaikki lukiokoulutuksen erityisiä koulutustehtäviä hakeneita lukioita auditoitiin Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetus- ja kulttuurministeriön toimesta. KARVI:n auditointiaineistot löytyvät oheisesta linkistä.

https://karvi.fi/publication/lukioiden-erityisen-koulutustehtavan-jarjestamislupahakemusten-arviointi/

Lopputulemana siis se, että Savonlinnan Taidelukion kuvataidelukio todettiin  maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi meille myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteesta vuoteen 2025 saakka. Tällaisia huippulukioita nimettiin yhteensä 11. Näistä vain kolme toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Taidelukiolaisten Tervahöyryt Saimaalla -näyttelyyn tekemä seinämaalaus

Lisäksi Savonlinnna Taidelukion musiikkilukiolla todettiin olevan erinomaiset edellytyksen musiikin erityistehtävän toteuttamiseen. Nykyisistä musiikkilukioista (10) tähän korkeimpaan kategoriaan nousi seitsemänlukiota.

Taidelukion kevyen musiikin konsertti tammikussa 2017.

Nämä hienot uutiset uutisoitiin näyttävästi mm. Itä-Savossa.

Itä-Savon pääkirjoitus 11.11.2017

Itä-Savo seuraamassa normaalia koulupäivää Taidelukiolla

Itä-Savo uutisoi Taidelukion saamista erityistehtävistä ja Lyseon lukion saamatta jääneestä urheilulukiotehtävästä

Tämä erityistehtävähaku herätti laajaa kiinnostusta keskustan eduskunta-ja ministeriryhmän kesäkokouksessa Savonlinnassa elokuussa 2017. Juttelin asiasta ministeri Vehviläinen ja ulkoasiain valiokunnan pj. Matti Vanhasen kanssa. Molemmat olivat varmoja, että näin hienoa oppilaitosta tarvitaan jatkossakin. Hienoja päättäjiä molemmat ja oikeassa olivat.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vierailulla Taidelukiolla. Kuvassa vasemmalla Iida Hämäläinen, opiskelijakunnan pj, Anu, Taidelukion ylioppilas vuosimallia -83 ja allekirjoittanut.
Ulkoasianvaliokunnan pj. ja presidentinvaaliehdokas Matti Vanhanen tutustumassa Taidelukioon elokuussa 2017.

Ajatuksia Savonlinnan kaupungin YT-prosessin osalta

Taikkarin teatteri valmiina Kultainen vasikka -kabareenäytelmän ensi-iltaan 13.4.2019. Jatkossakin tällaisia järjestetään YT-prosessista huolimatta. Teatterin toteuttaminen vaatii n. 12 lukiokurssin suuruisen satsauksen vuosittain. Kuva Reima Härkönen.

Savonlinnan kaupunki on saanut kaupunginvaltuuston joulukuisen ”talouden iso kuva” –päätöksen seurauksena aloitetut YT-neuvottelut päätökseen. Valtuuston enemmistö, 30 valtuutettua, edellytti talouden sopeuttamiseksi henkilöstösäästöjä vuosina 2019 – 2022 yhteensä 4,8M€, tätä tukevaa käyttötalouden sopeuttamispäätöstä, jonka suuruus on 4 M€ vuosina 2020 – 2022 sekä veroratkaisua vuosille 2021-2022, jolloin kunnan tuloveroasteemme nousee 0,5%-yksikköä. Tämän jälkimmäisen tulouttava svaikutus noille kahdelle vuodelle on yli 5M€.

Kaupungin keskushallinto ja muut hallintokunnat ovat joutuneet kovasti ponnistelemaan tämän yhtälön ratkaisemiksi. Nyt se on kuitenkin tehty ja on syytä kiittää kaikkia asianomaisia hyvästä työstä. Suurin kiitos kuuluu kaupinginjohtajan lisäksi talouspäällikölle ja henkilöstöpäällikölle omine esikuntineen.

Sanomalehti Itä-Savo uutisoi aiheesta seuraavasti;

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/70232364-d774-49d0-8451-d6788abc3632

Sopeuttamisen tarvehan on tullut useasta eri lähteestä. Suurin syy talouden nitkahtamiseen ja nykyiseen korkeaan kunnalliseen veroasteeseemme, johtuu ennen kaikkea savonlinnalaisten ylisuurista sosiaali- ja terveysmenoista. Tämä on riidaton asia ja esim. vuonna 2016 tämä välys oli peräti 17 M€ verrattuna siihen tarpeeseen, joka väestöllämme on näihin palveluihin. Tarvetta arvioitaessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on huomioinut väestön ikä- ja sukupuolirakenteen, sairastavuuden, jota mitataan KELA:n erityiskorvattavien lääkkeiden käyttömäärillä sekä isolla joukolla erilaisia sosioekonomisia muuttujia.

Tämä asia näyttä unohtuvan tyystin, kun arvioidaan esim. tätä YT-prosessia. Tikunnokassa ovat edelleen jotkut kouluverkkoratkaisut, joiden kustannusvaikutus on aivan toista luokkaa. Koko prosessin ajan valtuustossa vähemmistöön jääneet ovat puhuneet ”rakenteellisista ratkaisuista”.

Keskustan valtuustoryhmä on ollut valmis talouden realiteettien edessä siihen, että palvelun laatua voidaan ohentaa, mutta palvelua tulee olla saatavilla valtuuston linjaamien palveluverkkoratkaisujen mukaisesti. Saimme esimakua rakenteellisista muutoksista, kun vuoden alussa kolme nuorisotilaa pistettiin kiinni. Tätäkö nämä oppositiossa olevat valtuutetut haluavat?

Vuoden 2021 ja 2022 kuntaveroratkaisuille myöskään valtuuston ”oppositio” ei antanut tukeaan. En ole vielä saanut vastausta olisiko tämäkin välys haluttu kattaa heidän toivomillaan ”rakenteellisilla ratkaisuilla”?

Olen itse myös kunnallinen viranhaltija, Savonlinnan Taidelukion rehtori, ja pääsin siksi laskeskelemaan lukiokoulutukseen tehtäviä säästöjä YT-prosessiin liittyen. Seuraavalla tavalla lukiokoulutukseen on saatavilla 122 400€:n säästö vuositasolla. Tämä oli oma esitykseni ja se sitten jalostui vielä vertaiskollegan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Tässä kirjaan vaan omia ajatuksisani olkoonkin, että lopputulos oli hyvin pitkälti samanmoinen.

Säästöesitys lukiokoulutukseen

Yhden lukiokurssin (vastaa 38 tunnin työtä) hinta voidaan laskea OVTES:n ns. ylituntipalkkion laskentakaavalla (OVTES 2:13§). Se menee näin:

OVTES:n mukaisen palkkaliitteen tehtäväkohtainen palkka (pätevän lukion lehtorin hinnoittelutunnus on 4 04 04 01 7) x 0,83 / opetusvelvollisuuus (voidaan käyttää lukua 20) x 12

Euromääräisesti tämä tarkoittaa seuraavaa;

3017,74 x 0,83 / 20 x 12 = 1502,83€ (sivukulut 0%), 1870,57€ (sivukulut 24,27%)

Tässä kurssihinnassa ei ole huomioitu OVTES:n vuosisidonnaisen lisän vaikutusta. Opettajahan saa työstään paremman korvauksen, jos hänellä on opetusvuosia riittävästi takanaan. Jatkossa esitettävä säästö on siis ”alakanttiin”, mutta suunnittelun tässä vaiheessa ei tarkempaan arvioon voida päästä.

Kun siis tähdätään vuosittain 124 220€:n säästöön. Se tarkoittaisi lukiokurssien osalta seuraavaa;

124 220 / 1870,57€ = 66,4 kurssia

Lukioiden opiskelijamäärät: Lyska 426 ja Taidelukio 264, yhteensä 690 (tilanne 21.9.2018)

Lyseon opiskelijamäärä mukainen osuus säästövelvoitteesta olisi 61,7% ja Taikkarin 38,3%, kursseina tarkoittaisi Lyskalla -41 kurssia ja taikkarilla -25,4 kurssia.

Tämän ei tarvitse kohdistua suoraan opetuksen määrää alentavana, koska lukion rehtori voi opekunnan kanssa päättää ns. lukioresurssituntien käytöstä luokkahuoneopetuksen tarpeisiin. Tätä on säädelty OVTES:ssa Osio B Liite 2 lukio 2:7§. Soveltamisohjeen mukaan lukioresurssista vähintään puolet on käytettävä luokkahuoneen ulkopuolisiin tehtäviin eli esim. Taidelukiolla tämä raja on 31 vuosiviikkotuntia, lukioresurssimme on 60 vuosiviikkotuntia.

Tässä nyt keskitytty päivälukioihin, en tunne aikuislukion tilannetta niin hyvin, että osaisin siitä sanoa mitään.

Toteutus:

Otetaan tuntikehysleikkuri käyttöön 1.8.2019. Vaikutus ulottuisi siis jo vuoden 2019 puolelle ja koko voimalla se olisi käynnissä vuosina 2020 – 2022. Lukioiden rehtorit voivat yksiköissään opettajien kanssa pohtia, helpotetaanko kurssipainetta ns. lukioresurssipäätöksen kautta. Taidelukio tulee tekemään näin ja siten opiskelijan saama opetus ei vähenny tässä esitetyn mukaisesti täysimäärisesti.

Tehostetaan varsinkin lyseon lukion opiskelijoiden innokkuutta käyttää hyväkseen Taidelukion kurssitarjotinta. Pääsääntöisesti Taidelukiolla on tarjolla kolme sarjaa pakollisia kursseja (keskikoko n. 27) ja kaksi sarjaa valtakunnallisia syventäviä kursseja (keskikoko hieman suurempi). Taidelukiolaisille tämä ”ristiinopiskelu” onnistuu paremmin osin varmaan siksi, että Taidelukion kustantama maantieteen ja biologian sekä terveystiedon opetus tapahtuu Lyseon tiloissa ao. opettajien toiveesta.

 

 

Ajatuksia eduskuntavaalin tuloksesta

Savonlinnan äänestysalueen 004 vaaliuurna. Kuva Reima Härkönen.

Valtuustoryhmän puheenjohtajana fiilikset ovat kaksijakoiset. Saimme ryhmämme jäsenen kansanedustaja Hanna Kososen jatkokaudelle. Lämpimät onnittelut Hanna! Silti Savonlinnassa menetimme lähes 2000 ääntä, suhteellisesti 9,5%. Suhteessa kuntavaaleihin tappio oli vielä suurempi. Tämä tulos on huono ja ilman Hannan loistavaa vaalityötä, tämä olisi ollut vielä synkempi tappio! Ohessa Savonlinnan kaupungin vaalitulos.

Kakkois-Suomen vaalipiirissä menetimme kaksi paikkaa ja se on iso tappio. Savonlinnan kannalta hienoa on se, että Heli Järvinen uusi kansanedustajapaikkansa. Harmittavaa on se, että muista puolueista savonlinnalaisten äänet eivät riittäneet viemään ehdokkaita eduskuntaan. Vaaleissa oli ehdolla hyviä savonlinnalaisia ehdokkaita. useasta eri puolueesta. Ohessa vaalipiirinvaalitulos.

Osa tästä tappiosta selittyy pääministeripuolueen asemalla. Pääministeripuolue joutuu eniten tulilinjalle tehdyistä päätöksistä ja osa niistä on talouden sopeuttamisen johdosta kohdistunut joko työsuhteen ehtoihin (esim. kiky) taikka säästötoimien seurauksena tulonsiirtojen tasoon tai hyvinvointipalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Lisäksi sote-myllerrys ei ollut kunniaksi millekään hallituspuolueelle.

Lisäksi täällä paikallisesti OKL:n menettäminen kajasti varmaan äänestäjien mielissä, olkoonkin, että sektoriministerinä toimi kokoomuslainen. Riidatonta oli kuitenkin se, että pääministeri petti lupauksensa Savonlinnalle ja siksi äänestäjien reaktion ymmärtää. Lisäksi hallituksen sote-kaavailut ja Savonlinnan sairaalan kohtalo eivät natsanneet, se olisi tässä kaavailluissa sote-maakuntamallissa tarvinnut oman maakunnallisen, strategisen yhteistyöratkaisun ja sitä ei satu aikaan. Tässä on jatkossa työsarkaa!

Jatkossa Suomen keskustan tulee palata muutama piiru tasavertaisemman aluekehityksen suuntaan. Maakunnat vaativat erityistoimia ja sen aika on viimeistään nyt. Mielestäni esim. savonlinnalaisessa keskustalaisessa kunnallispolitiikassa on tehty tällaista päätöksentekoa, johon koko Keskustaa nyt kaivataan mukaan. Ehkä Sipilän hallituksen aikaansaannokset talouden sopeuttamiseksi ja velkaantumiskehityksen lopettamiseksi antavat tälle kehitykselle jakovaraa.

Onnea kaikille valituille kansanedustajille!

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 14 § / 25.3.2019 pitämäni puheenvuoro

Itä-savon sairaanhoitopiirikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän tärkeän esityksen. Aluksi valtuusto äänesti asian lähettämisestä uudelleen valmisteluun ja se esitys ei onneksi menestynyt. Sen jälkeen esitettiin vielä asian hylkäämistä, mutta sekin hävisi selekin numeroin. Kaupunginvaltuusto teki vastuullisen ja oikean päätöksen.

Ohessa asiassa pitämäni puheenvuoro.

Harmittavasti Etelä-Savon maakunnassa ei ole saatu aikaan kahden sairaalan välistä, strategista yhteistyö- ja työnjakosopimusta. Meillä täällä Savonlinnassa ei ole parhaillaan mitään takeita siitä, että maakunnassa olisi jatkossakin kaksi yhteispäivystyssairaalaa. Tämä on vakava paikka meille kaikille.

Jos päätöksenteollamme vaarantaisimme Keskussairaalan olemassaolon, se olisi täysin anteeksi antamaton teko. Sairaalan kerrannaisvaikutukset ovat moninkertaiset esim. OKL:n menetykseen verrattuna. Tällaista suoneniskua Savonlinna ei tule kestämään.

Erikoissairaanhoidon ulkoistamissuunnitelmat, jotka siis edellyttävät tässä pykälässä päätettävää perussopimuksen muutoksia, vaativat nyt meiltä nopeaa päätöksentekoa. Perussopimuksen muutos laajentaa ns. rajoituslain mukaista laskentapohjaa ja saamme siten erikoissairaanhoidon lain edellyttämälle 30%:n tasolle koko Sosterin kustannuksista. Tästä on siis kyse.

On totta, että asia on edennyt kiireellä. Julkitulleiden suurempien puolueiden mallit tulevasta maakuntamalliratkaisuista nojaavat useimmat joko n. 18 alueen Suomeen tai vahvoihin peruskuntiin nojaavaan maliin. 18 alueen Suomi olisi aivan yhtä ongelmallinen meille, pitäisi löytää yhteinen sävel täällä maakunnan sisällä ja tähänhän valmiutta ei ole ollut. Vahvojen peruskuntien malli edellyttänee ainakin 50 000 asukkaan väestöpohjaa ja silloin joutuisimme hakemaan kumppania itsellemme.

Arvoisat valtuutetut. Meidän on otettava lusikka kauniisti käteen ja tehtävä KH:n esityksen mukainen perussopimuksen muutos. Tällä varmistetaan osaltamme, että ulkoistamiseen liittyvät kilpailutusasiakirjat saataisiin liikkeelle ennen kesälomia. Aina on nimittäin olemassa vaara, että rajoituslakiin tullaan tekemään tiukennuksia tai muulla tavoin hillitään näitä ymmärrettäviä ulkoistamissuunnitelmia.

Keskustan ryhmä tuo esille jo tässä vaiheessa, että mahdollisesti tehtävään ulkoistamissopimukseen sisältyvä hintariski tulee minimoida esim. sopimuksessa määriteltävillä säännöllisillä hinnantarkistuskäytänteillä. Lisäksi ns. järjestämissopimukseen liittyvät kuntaneuvottelut perustettavan yhteisyrityksen kanssa tulee käydä vahvalla poliittisella mandaatilla eli kaupungin tahtotila tulee olla muodostaa vahvan demokraattisen prosessin kautta.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa perussopimuksen muuttamista KH:n esittämällä tavalla.

Puheenvuoro liittyy seuraavaan KV:n päätökseen, http://dynasty.savonlinna.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20195237-14

Ajatuksia sosiaali- ja terveysuudistuksen kaatumisesta

Viimeistään 8.3.2019 aamulla kävi ilmi se, että Suomessa on hankala saada megaluokan uudistuksia lävitse poliittisesti. Tämä on nyt nähty neljän vaalikauden ajan jatkuneen sote-suunnittelun ja päätöksenteon osalta. Onko yhteiskunta tältä osin edistyksellisempi kuin esim. 1960-luvulla, jolloin suuria tunteita herättänyt peruskoulu-uudistus räpsäytettiin lävitse? Jos historiaan haluaa kurkkia vielä kauemmas, niin tehdyt maareformit 1918 – 24 olivat soteakin vahvemmin tiettyjen kansaosien iholle käyneitä. Silloin sopuun päästiin ja nämä ovat osoittautuneet koko suomalaista yhteiskuntaa hyvään suuntaan muovanneiksi uudistuksiksi.

Omia täytyy sen verran moittia, että uudistus taisi tosiaan olla liian monisäikeinen ja suuri. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen tuli oikealta mukaan valinnanvapaus ja sitä myötä sote-markkinoiden avaaminen markkinaehtoiselle toiminnalle. Täältä keskeltä puski kuviin maakuntahallinto omine kujeineen. Keskusta on jo vuosikymmenten ajan ajanut valtionhallinnon keskitettyjen vastuiden hajauttamista maakunnallisiksi. Tämä uudistus (maakunta) olisi vienyt vastuita ja tehtäviä ennen kaikkea kunnilta perustettaville, uusille maakunnille.

Suuri huoli meillä kaikilla puoluekantaan katsomatta tulisi olla siitä, millä voimin tämä harjoitus nyt saadaan maaliin? Mielestäni nykyinen hallitus olisi voinut käyttää parlamentaarista valmistelua vahvemmin mukana ja siten vastuuttaa oppositiota ja mikseipä johtavia virkamiehiä ja asiantuntijoitakin vahvemmin yhteisesti valittuun linjaan. Jospa seuraava hallitus toteuttaa tätä tällä tavoin. Toki keskustan pj. Sipilä edellisellä vaalikaudella tuki silloisen hallituksen suunnitelmia, mutta perustuslailliset esteet tulivat mutkistamaan matkaa jo silloin.

Savonlinnassa tämä selkeyttänee tilannetta. Sosterin hallituksen päättämä ja nyttemmin myös kuntayhtymävaltuuston ”siunaama” linjaus erikoissairaanhoidon ulkoistamisesta istuu hyvin muuttuneeseen tilanteeseen. Maassamme tällaista keskusteluja tullaan käymään muuallakin ja eritoten maakuntamme kaltaisilla kaksinapaisilla alueilla. Etelä-Savon maakunnassa ei olla päästy strategiseen ratkaisuun keskussairaaloiden työnjaosta. En osaa syyllisiä tässä osoittaa, koska en ole ollut näiden asioiden parissa päätöksiä suunnittelemassa tai tekemässä, mutta helppoa ratkaisua tässä ei varmaan olekaan, olisi se jo vuosikymmenten aikana tehty.

Musiikkiluokat Talvisalon ja Mertalan kouluihin

Musiikkiluokat Talvisaloon ja Mertalaan

Hyvä päätös, mutta toki ihmetyttää, miksi lautakunta jakaantui näin selvässä asiassa. Tässähän vaan korjataan muutaman vuoden takaista virhettä, joka tehtiin sivistystoimessa päätettäessä perusopetuksen profilaatioista.

Nyt myös topakkaa toimintaa sivistystoimeen asian saamiseksi maaliin eli ryhmät toimintaan syksystä 2019.

Tämähän liittyi hieman laajempaan kokonaisuuteen, jonka mukaan tulee selvittää perusopetuksen painotusten istuvuus kaupunkistrategiaan, Savonlinnassa oleviin jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja niiden aiheuttamaan valtionosuuskertymään. Jos tätä olisi avattu lautakunnassa, uskon, että lautakunta olisi ollut kokonaisuudessaan tämän musaluokkien perustamisen takana.

Ohessa hieman taustaa näille laajemmille kokonaisuuksille.

Erityistehtävälukiot Suomessa ja erityistehtävälukiouudistus!

Vastine Itä-Savon mielipidekirjoitukseen / Virpi Loikkanen

Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti ansiokkaan kirjoituksen Savonlinnan kaupungin lukiotoimeen liittyen  Siinä oli yksi lukiotoimen rahoitukseen liittyvä erhe ja siksi oheen naputtelin vastineen. Virpin kirjoitus julkistettiin Itä-Savossa 19.12.2018.

—-

Lukioasioista

Lehtori Virpi Loikkanen kirjoitti sanomalehti Itä-Savossa ansiokkaan kirjoituksen lukiotoimeen liittyen. Haluan kuitenkin oikaista erheen lukiotoimen rahoitukseen liittyen.

Savonlinnan kaupunki joutuu valitettavasti hakemaan erilaisia säätökohteita vuonna 2019 ja edelleen taloussuunnitelmavuosina 2020-2022. Lukion määrärahaleikkaus on yksi näistä. Määrä on Virpin kertoma eli 150 000€ vuonna 2019.

Lukion opiskelijakohtainen yksikköhinta vuonna 2019 tulee olemaan 5549,66€. Moni harhaantuu uskomaan yksikköhinnaksi sitä hintaa, josta ns. tasauskerroin ei ole ropsauttanut osuutta pois. Tämä tasauskerroin alentaa yksikköhintaa ja tämä kertymä sitten jaetaan kaikkein pienimmille lukioyksiköille, koska arvatenkin siellä opetuksen järjestäminen on kalliimpaa. Tämä on ihan oikein. Savonlinna esim. menettää yksikköhinnastaan 356,46€ jokaista opiskelijaa kohden.

Virpi toi esille, että Lyseon lukio toimii huomattavasti alle yksikköhinnan ja tässä tämä erhe nyt sitten on. Jos Lyseon lukio toimisi pelkästään yksikköhinnan mukaisella rahoituksella sen käyttötalous pitäisi olla n. 2 330 00€. Nyt se on toki suurempi eli 2 527 000€ (vuoden 2018 luku).

Nämä yksikköhinnat ovat olleet muuten tanakassa laskusuunnassa vuodesta 2013 valtiontalouteen tehdyn sopeuttamisohjelman mukaisesti. Silloin elettiin Jyrki Kataisen hallituksen aikaa, mutta kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorollaan hallitusvastuussa ollessaan vahvistaneet tämän ohjelman toteuttamisen.

Valtionosuustuottoon liittyen tulee toki muistaa, että Savonlinnan Taidelukio saa opiskelijoilleen (264) samaisen yksikköhinnan kuin Lyseon lukiokin. Tämän lisäksi erityiset lukiokoulutustehtävät ja saatu valtakunnallinen kehittämistehtävä tuovat siihen joulukuun alussa 2018 julkistetun rahoitusraportin mukaan 446 926€ lisää. Kun tämä lasketaan opiskelijaa kohden (näin ei oikeasti voisi tehdä) se tulouttaa 1692,90 € ja täten taidelukiolaisen yksikköhinta on 7242,56€. Savonlinna saa muuten 8. eniten kaikista lukiokoulutuksen järjestäjistä tällaista lisärahoitusta. Savonlinnan taakse jäävät tässä vertailussa isoista koulutuskaupungeista mm. Kuopio, Jyväskylä, Joensuu ja Vantaa. Ei huono!

Esitin itse muutosta talousarviokirjan perusopetus ja iltapäivätoiminta tulosalueeseen liittyen. Sen mukaan perusopetuksen painotukset tulee selvittää avoimesti ja niiden vaikutukset mm. valtionosuuskertymään, kaupunkistrategiaan ja koulutuksellisiin jatkumoihin tulee perata auki. Lisäksi musiikkiluokkatoiminta perusopetukseen tulee erikseen selvittää ja aloittaa se 1.8.2019, jos ja kun riittävästi kysyntää löytyy. Tämä esitys tulikin valtuuston kannaksi. Pysyttääksemme nämä lisärahoitukset, koulutuksen järjestäjän tulee tehdä erityisiä toimia niillä aloilla, joilla meillä lukiokoulutuksen erityistehtäviä on. Meillähän on niitä vain kuvataiteen ja musiikin suhteen. Lisäksi tässä avoimuudessa on ollut isoja puutteita kesästä 2016 alkaen. Nyt tilanne on jo toki parempi.

Taidelukion puolesta haluan toivottaa kaikille mukavan rapsakkaa ja rauhallista joulua

Reima Härkönen, rehtori Savonlinnan Taidelukio, kaupunginvaltuutettu (kesk.)

 

 

 

Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokous 17.12.2018

Kokouksessa istuttiin rapiat kahdeksan tuntia ja valmiiksi talousarviokirja saatiinkin puolenyön jälkeen.

Pykälän käsittelyn alussa pidettiin rapskat ryhmäpuheenvuorot ryhmien suuruusjärjestyksessä. Ohessa pitämäni keskustan ryhmäpuheenvuoro.

Kaupunginhallituksen pohjaesitykseen tuli isohko muutos heti alkuun keskustan valtuustoryhmän esittämänä ja usean muun ryhmän kannattamana. Äänin 30-21 hyväksyttiin seuraava vero- ja talouden sopeuttamislinjaus.

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 7

Savonlinnan kaupungin talous / verot

Muutosesitys: Verot –alaotsikon teksti muuttuu muotoon;

Taloussuunnitelma sisältää tuloveron korotuksen, 0,25%-yks., vuodelle 2019. Lisäksi tuloveroa korotetaan vuodelle 2021, 0,5%-yks (veroprosentti 22,75% ja vuonna 2022 22,75%).

Veronkorotuskehys täsmentyy, kun saadaan Sosterin tasapainotusohjelma ja sen vaikutusarvio sekä toteuma vuoden 2018 sote-palvelujen ostoista.

Leikkausmenoarvio ajalle 2020-2022 on 4,0 miljoonaa euroa.

Se on todettava, että esityksemme muuttui edellisen illan versiosta, jota esiteltiin valtuustoryhmien neuvottelijoille. Puheenvuorossani huhuilinkin muiden ryhmien tukea tälle ja sitä tosiaan saatiinkin, koska esitys meni lävitse selvin numeroin. Vastustusta tuli sdp:n, vasemmistoliitton ja kokoomuksen ryhmästä, kannatusta kokoomuksesta, vihreistä, perussuomalaisista, kristillisdemokraateilta ja keskustalta.

Tämän johdosta talousarviokirjaa tuli muuttaa parista muustakin kohdasta seuraavasti;

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 10

Talousarvion olennaiset riskit / verotulot

Muutosesitys:

Toisen tekstikappaleen viimeinen lause muutetaan muotoon, ”Talouden sopeuttamistavoite tulevalla taloussuunnitelmakaudella on yhteensä 4,0 milj. euroa.”

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 11

Talousarvion olennaiset riskit / henkilöstösuunnittelu

Muutosesitys:

Toisen tekstikappaleen viimeinen lause poistuu, ”Henkilöstösäästön saavuttamista valmistellaan luonnollisesti yhtä aikaa kaupunginjohtajan esittämän n. 9,5 milj. euron talouden tasapainotusohjelman kanssa”

Nämä menivät lävitse äänin 30-19 ja kaksi tyhjää sekä 30 – 20 ja yksi tyhjä. Poliittiset jakolinjat olivat lähes identtiset edellisen kohdan kanssa.

Näiden välissä jouduttiin myös äänestämään henkilöstösäästöjen poistosta. Kateeksi esitettiin mystistä ”rakenteellisia muutoksia”. Esitys ei onneksi menestynyt, kh:n esitys voitti äänin 29-22.

Kun talouden suuri inja oli päätetty, tein yksityiskohtaisessa käsittelyssä seuraavat muutosesitykset, joita oli jo esitelty ryhmäneuvottelijoille;

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 12

Strategiset kärkihankkeet

Muutosesitys: Lisätään seuraavaa; 

Aihe: Taidelukio. Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä / kuvataide.

Kaupungin omarahoitusosuus: 0 €

EU-rahoitus: 0€

Muu rahoitus: 0,74 M€

Perustelut:

Taidelukio sai okm:stä päätöksen valtakunnallisesta lukiokoulutuksen kehittämistehtävästä. Se alkaa 1.1.2019 ja ulottuu 31.7.2025 saakka. Talousarviovuodelle 2019 ja ts-vuosille 2020-2022 sen tulouttava vaikutus on 740 000€ eli 185 000€ / vuosi.

Valtuusto hyväksyi tämän yksimielisesti.

 

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen

Sivu: 75

Toimiala: Sivistystoimiala

Toimielin: Sivistyslautakunta

Tulosalue: 320 Perusopetus ja iltapäivätoiminta

Muutosesitys:

                      Lisätään tekstimuutos seuraavasti;

Kriittinen menestystekijä 7.1.

Mittarit: Toteutuneiden ryhmien määrä.

Tavoite 2019: Musiikkiluokkatoiminnan aloittaminen selvitetään perusopetuksessa ja toiminta aloitetaan 1.8.2018, mikäli riittävästi kysyntää painotusta kohtaan ilmenee. Lisäksi tehdään selvitys avoimesti perusopetuksen painotuksista siten, että niiden mahdolliset vaikutukset kaupunkistrategiaan, kaupungin valtionosuustulokertymään ja koulutuksellisiin jatkumoihin selvitetään.

Tämä meni äänestykseen ja esitykseni voitti äänin 38-13. Vastustusta taisi tulla vain sdp:stä, pitää tarkistaa aikanaan.

Su 16.12. valtuustoryhmien välillä oli neuvoteltu monesta periaatteellisesta asiasta. Ehkäpä eniten odotetuin oli Savonlinnan teatterin lisäavustus, +60 000€. Tein menomäärärahaesityksen ja SDP hienosti lisäsi sovitun tekstin.

Muutosesitys vuoden 2019 talousarvioon, TS 2019-2022

KH:n esitys 17.12.2018

Esittäjän nimi: Reima Härkönen (summan osalta)

Sivu: 81 – 83

Toimiala: Sivistystoimiala

Toimielin: Sivistyslautakunta

Tulosalue: 350 Kulttuuripalvelut

Muutosesitys:

Lisätään 60 000€ teatterin toiminta-avustukseen vuodelle 2019.

Valtuusto pystyi hyväksymään tämän yksimielisesti.

Lisäksi sovittiin yksimielisesti myös mm. ympäristöinsinöörin vakanssi vuosille 2019-2022, sivistystoimen avustusten leikkauksen pienentäminen (talousvaikutus +87 000€), muutaman investoinnin kohdentaminen eri vuosille, ns. kylätalojen avustaminen aluedemokratiamallin kumppanuuspöytien kautta (kustannusvaikutus 15 000€) metsätaloustrategian laatiminen, puunmyyntituloarvion alentaminen. 300 000€:lla. Nämä kaikki oli siis sovittu ryhmien välisissä neuvotteluissa. Siihen nähden oli aika kohtuutonta, että sdp:n ryhmäpuheenvuorossa kritikoitiin ryhmien välisten neuvottelujen toimimattomuutta. Puheenvuoron pitäjä ei toki ollut läsnä sunnuntain neuvotteluissa, annettakoon siis anteeksi!

Muut ”opposition” esitykset eivät menestyneet paitsi tekstimuutos Nätkin koulun kohdalla. Se tuli hyväksytyksi ja tilanne selkiintyi. Nätki saa koulunsa ja sen kokoa (siis vuosiluokkakoostumusta) ainoastaan tarkastellaan sivistyslautakunnassa. Tämä vastaa myös keskustan alkuperäistä linjaa huhtikuulta 2018 sekä syyskuussa 2018. Oletimme, että tämä asia menisi sivistyslautakunnan kautta, mutta näinkin tämä on hyvä!

Sanomalehti Itä-Savon uutisointiin valtuuston päätöksistä pääset oheisesta linkistä! Kunnallistoimittaja Jaana on tehnyt tarkkaa työtä!

Ohessa vielä valtuuston äänestysraporit; luettelo I ja luettelo II ja kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen pöytäkirja talousarvion hyväksymisen osalta.

Savonlinnan Taidelukion esiintymis-, tutustumis- ja neuvottelumatka Unkarin Budapesin Budaváriin 23.11.-27.11.2018

Matiaksen kirkko, jossa Savonlinnan Taidelukio tulee esiintymään viimeistään vuonna 2020. Kuva Reima Härkönen.

Savonlinnan Taidelukion delegaatio kävi Unkarin Budapestin Budavárissa 23.11. – 27.11.2018. Ohessa matkaraportti.

Kaupunginvaltuuston kokous 12.11.2018

Kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin kunnan tuloveron ja kiinteistöverojen suuruudesta vuodelle 2019.

”Piikin” verran veroastetta korotettiin ja kiinteistöverot pysytettiin vuoden 2018 tasolla, esim. pysyvä asunto 0,56%, yleinen kiinteistövero 1,4% ja muussa kuin vakituisessa käytössä olevan asunnon vero 1,4%. Asumisen kalleutta kammoksuen tämä tehtiin. Verojen tuotto suurin piirtein sama kuin kaupunginjohtajan esityksessä, verolajien välillä tämä muutos tehtiin. Sanomalehti Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.

Kouluverkkoa sivuttiin Kallislahden oppilasmäärän tiputtua tilapäisesti alle turvarajan, joka on esioppilaat huomioiden 25. Selkein numeroin Kallislahti sai luvan jatkaa toimintaansa. Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.

Kaupunginhallituksen kokouksessa ja aikanaan ehkäpä joulukuun kaupunginvaltuustonkin vastaavassa tikun nokkaan on nostettava taas ylisuuret ja ehkäpä tarkoitushakuisen korkeat saneeraussinvestoinnit muutaman kouluyksikön osalta. Asia ei ehkä ole enää pelkkä fiskaalinen asia vaan jotakin muuta. Hallinnon oikeusperiaatteiden mukaan hallintotoimintaan, olipa se hallintopäätöken tekoa tai niiden valmistelua, ei saa liittyä vääriä tarkoitusperiä.

Vanhusten hoivapalveluiden osalta valtuusto oli kipeän ratkaisun äärellä. Lakkauttaako Savonrannan ainoa hoivapalveluita tuottava julkinen toimija vai saako se jatkoajan? Välimuoto eli vanhainkotitoiminnan (vanhahtava termi ja vanhahtava tapa hoitaa seniorikansalaisia) muuttaminen palveluasumispalveluksi oli liian kallis muutostöiltään. Valtuusto päätyi mielestäni oikeaan ratkaisuun. Säästöjä sosiaali- ja terveysmenoista on löydyttävä muista kohteista kuin tästä. Pisteet toki valtuustossa kuululle Jorma Hongistolle, joka hienosti kertoi valmistelun keskeisimmät seikat ja osoitti monin tavoin empatiaa sekä päättäjiä että hoivan kohteena olevia kohtaan. Päätös syntyi selkein numeroin ja hyvin laajalla poliittisella tuella. Valtuustossa kuultiin myös hienoja puheenvuoroja muiltakin kuin keskustalaisilta, mainitsenpa esim. kokoomuksen Turusen ja Laitisen, perussuomalaisten Kososen ja Puustisen sekä kd:n Koskelan. Hienoa oli myös se, että sdp:n  ja vasemmistoliiton puolelta saatiin myös tukea tälle. Sanomalehti Itä-Savon uutinen aiheesta oheisessa linkissä.

Varsinkin Päivärinne-asiassa Saonlinnan valtuusto oli eka kertaa todellisella vedenjakajalla. Savonlinnan seudulla toteutettujen kuntaliitosten seurauksena synnytetty Savonlinnan kaupunki oli ensimmäistä kertaa lakkauttamassa todellisen kunnallisen lähipalvelun. Liittyneiden kuntien taajamista tulee löytyä oman käsitykseni mukaan varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluita, väestön määrää vastaava kattaus sosiaali- ja terveyspalveluita ja eritoten sosiaalipalveluihin kuuluvia vanhusten hoivapalveluita. Nyt tämä viimeinen oli lipsahtaa Savonrannan kulmilta pois. Jos tämä ei ollut arvo-kysymys, sitten ei mikään.

Tulevassa talousarviokäsittelyssä käyttötalous ja investoinnit aiheuttavat arvatenkin paljon päänavivaa. Toivottavasti löydämme valtuustoryhmien välillä konsensusta asioista.

Kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018

Savonlinnan kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 24.9. ns. pätkäope-asiaa. Asia on edennyt hyvän valtuustoaloitteen johdosta ja asia on pompiskellut sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä.

Pääsin kokoukseen ja tein esityksen, että asia vietäisiin kaupunginvaltuustoon. Tiedossa oli, että sitä ei sinne viedä / kannata viedä ilman katteisuuden osoittamista. Tein kate-esityksen, jossa esim. lukioiden osuus tästä 220 000€:n summasta tulisi katettua kohdan 7. avulla. Lisäksi noin puolet perusopetuksen possakasta tulisi katettua tällä listalla. Loppuosan valtuusto olisi tämän mukaan delegoinut sivistyslautakunnan päätettäväksi talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Harmi, että KH ei tarttunut tähän. En vetänyt esitystäni pois, koska nämä ovat arvatenkin keskusteluun nousevia asioita kaikki. Onnea ja menestystä ja kaupunginhallitusta viisaampaa asennetta sinne sivistyslautakunnan jäsenille. Tämä irvokas kohtelu määräaikaisten opettajien osalta tulee saada loppumaan ja täysillä työsuhde-eduilla varustetuilta opettajilta vaaditaan nyt hieman solidaarisuutta.

Savonlinnan kaupunginhallituksen kokous 24.9.2018

319§Valtuustoaloite määräaikaisten opettajien palkkaamisesta ajalle 1.8. – 31.7

Muutosesitys KH 319

KH päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuuston päätös (15.6.2015 § 49) palkata opettajat koulun työajalle kumotaan ja opettajat palkataan jatkossa ajalle 1.8.-31.7. Tämä käytäntö alkaa 1.1.2019.

Asian selostusosassa olevien laskelmien perusteella lisäkate tälle olisi n. 220 000 / vuosi.

Tämä kate katetaan osittain seuraavilla opetuksen painotuksiin ja koulujen käytänteisiin liittyvillä toimilla;

  1. Opettajien maksullista täydennyskoulutusta vähennetään. Luovutaan mm. ns. seudullisesta opettajatyöpäivästä (veso). Opettajatyöpäivät (OVTES osio B, yhteiset määräykset § 131) järjestetään koulun sisäisin järjestelyin, ilman ylimääräisiä palkkakustannuksia.
  2. Opettajien sijaisuudet pyritään järjestämään koulun sisäisin järjestelyin. Rehtorit raportoivat sivistysvirastoa tammikuussa ja kesäkuussa palkkakustannuksia aiheuttaneista sijaisuusjärjestelyistä edeltävän lukukauden osalta.
  3. Luovutaan uusista perusopetuksen ja lukiokoulutuksen OKM:n tai OPH:n hankkeista, joissa pitää olla kaupungin omavastuuosuutta vähintään 20% perusopetuksen kerhotoimintaa ja talousarviokirjaan kirjattuja kriittisiä menetystekijöitä ja niistä johdettuja tavoitteita tukevia hankkeita lukuun ottamatta.
  4. Perusopetuksen 8. luokalta alkavaa vapaaehtoista B2-kieltä (+4h) ei enää tarjota. Lisäperusteluna tälle se, että kielijatkumoa savonlinnalaisissa lukioissa ei ole voitu tarjota moneen vuoteen
  5. Perusopetuksen kulttuuripolusta ja LuMa-polusta toteutetaan vain toiminta, josta ei aiheudu ylimääräisiä kustannuksia.
  6. Sivistyslautakunnan päätöksellä 17§ / 23.2.2017 perustettu urheiluyläkoulutoiminta muutetaan sellaiseksi, josta ei saa aiheutua ylimääräisiä palkka- tai ostopalvelukustannuksia, aivan kuten kohdan 5. painotuksissa. Toiminta tulee järjestää tätä varten saadun hanke- yms. rahoituksen turvin, lisäperusteluja tälle alla
  7. Lukioiden tuntikehystä pienennetään siten, että opiskelijakohtainen tuntikehyskerroin muuttuu 1.8.2019 alkaen 1,50 tunnista lähemmäksi vertailukuntien keskiarvolukua eli 1,48 tuntiin, nykyisellä opiskelijamäärällä se aiheuttaa 13,8 lukiokurssin pienennyksen palkanmaksuperusteisiin eli 0,70 henkilötyövuoden verran. Opetukseen tämä ei vaikuta, mikäli lukiot käyttävät OVTES:n mahdollisuutta ns. lukioresurssituntien käyttämistä opetustyöhön (OVTES, osio B, liite 2 lukio 7§)

Mahdollinen puuttuva kate osoitetaan sivistystoimen normaalissa budjettikäsittelyssä.

Lisäperustelut listan 6. kohdalle;

Kunnallisessa päätöksenteossa yhtenä ohjaava periaatteena pitäisi olla yhdenvertaisuusperiaate. Sen mukaan keskenään samankaltaisia asioita tulisi kohdella samalla tavalla ja keskenään erilaisia asioita eri tavoin.

Vuodesta 2015 alkaen sivistystoimessa on tehty päätöksiä perusopetuksen painotuksiin liittyen. Iät ja ajat Savonlinnassa olleet musiikkiluokat ajettiin alas, viimeisin niistä toimi Mertalan yhtenäiskoulussa. Luokasta oli vahva jatkumo lukioon. Heti kohta tämän jälkeen päätettiin perustaa urheiluyläkoululuokka. Perustamisaikoihin vallalla oli käsitys siitä, että Savonlinnan tulisi saamaan lukion erityistehtävän myös liikunnasta ja tänne sijoittuisi urheilulukio Lyseon lukion yhteyteen. Itä-Suomessa olikin ”urheilulukion mentävä” aukko. Vastaavia hakemuksia tuli myös Mikkelistä ja Joensuusta. Loppujen lopuksi Joensuu sai tämän urheilulukiostatuksen. Tästä johtuen urheiluyläkoulun toimintaympäristöstä puuttuu erikoislukio, jonne yläkoulu antaisi suoran jatkumon. Luvanvarainen urheilulukio on tärkeä mm. opiskelijoiden lisääntyvän valinnanvapauden ja ylimääräisen valtionosuusrahoituksen vuoksi.

Nämä päätökset ovat saaneet savonlinnalaisessa sivistystoimessa suorastaan hassunkurisen tilanteen.

Tilanne Mertalan musiikkiluokkien ollessa toiminnassa eli vuoteen 2015

Musiikkipainotus yläkoulussa              –>             musiikkilukio

Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa   –>             kuvataidelukio

Ei liikuntapainotusta yläkoulussa        –>              Ei uheilulukiota

 

Tilanne nyt

Ei musiikkipainotus yläkoulussa           –>             musiikkilukio

Ei kuvataidepainotusta ykäkoulussa     –>             kuvataidelukio

Liikuntapainotus yläkoulussa                –>              Ei uheilulukiota

Koska savonlinnalaiseen kuvataide- ja musiikkilukion ei ole koulutuksellista jatkumoa perusopetuksesta lukioon, liikuntapainotus vääristää perusopetuksen kokonaisuutta taide- ja taitoaineiden osalta.

Kaupunginvaltuuston kokous 3.9. / valtuustoaloite Nälkälinnanmäen kirjastorakennukseen liittyen

Savonlinnan keskustan valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen Nälkälinnanmäen vanhan kirjastorakennuksen suhteen. Tavoitteena saada kaupunki aloittamaan toimet rakennuksen muuttamisesta taidemuseoksi.

Savonlinna tarvitsee toipuakseen OKL:n kirvelevästä alasajosta uusia avauksia ja suurimpana valtuustoryhmänä velvollisuutemme on tehdä tällaisia, elivoimaa aikanaan lisääviä aloitteita.

VALTUUSTOALOITE

Savonlinnan kaupunki tunnetaan vahvana kulttuurikaupunkina ennen kaikkea oopperan ansiosta. Kaupungin strategia linjaa Savonlinnan sivistys- ja kulttuurikaupungiksi. Savonlinnalla on loistavat mahdollisuudet ja edellytykset kohota myös kuvataiteen osalta paljon nykyistä merkittävämmäksi keskittymäksi.

Kuten tunnettua, Savonlinnan Taidelukio on valittu Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) auditoinneissa lokakuussa 2017 maan parhaaksi kuvataidelukioksi. Lisäksi Savonlinnan Taidelukiolle on myönnetty opetusministerin päätöksellä valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä kuvataiteessa, ainoana maassa. Tällaisia kehittäjälukioita on maassa vain 11 ja tämä toiminta on alkanut kuluvan vuoden elokuusta.

Oppilaitos on jo aloittanut elinkeinotoimen kanssa suunnitelmat kuvataiteen työskentelytilojen saamiseksi kaupunkiin. Toivottavasti nämä jalostuvat konkreettisiksi toimiksi vuosien 2018 ja 2019 aikana.

Suuri joukko Taidelukion käyneistä toimii monin eri tavoin taiteen ja kulttuurin parissa. Heillä on hyvät muistot lukioajoilta Savonlinnasta ja vahvaa kiintymystä myös kaupunkiin. Tästä osoituksena on ollut entisten taikkarilaisten aktivoituminen ja huolestuminen Savonlinnan kulttuurielämän kehityksestä.

Edellä mainitun kehittämistehtävän puitteissa Savonlinnan Taidelukio aloittaa vahvan alumni-toiminnan. Oppilaitos kehittää sähköisen alumnialustan, joka on käytössä esim. monissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa. Tämän työn yhteydessä oppilaitos kartoittaa tavoitettavien henkilöiden halukkuuden olla osa uutta savonlinnalaista kuvataideyhteisöä. Tätä on jo kokeiltukin ja palaute on ollut kannustava.

Kaikesta tästä kerrotusta johtuen kaupunkimme tarvitsee kuvataiteen esille saamiseen ajanmukaiset tilat. Keskustan valtuustoryhmän mielestä Nälkälinnanmäen kirjastotalo on mitä parhain kiinteistö tällaiseksi tilaksi. Tällä toimella myös tasoitettaisiin tietä ns. luovien alojen yritystoiminnalle, Creative industry, jonka piiriin voidaan joidenkin tutkimusten mukana laskea 7% maailman talousvolyymista.

Rakennuksen kunto on kohtuullinen, mutta toki tarvitsee kunnostamista. Ympäri vuoden toimiva Taidemuseo vahvistaisi Savonlinnan kulttuurikaupunkimainetta ja toisi merkittävän lisän tarjontaamme. Ratkaisulla turvaisimme myös arvokkaan kirjastorakennuksen säilymisen nyt uudessa toimintaformaatissa. Lisäksi kyseiselle alueella suunnitellut matkailuinvestoinnit eivät näytä toteutuvan ja kaupungilla on osoittaa tällaisille toiminoille kaavallista valmiutta toisaalta, ydinkeskustan alueelta.

Keskustan valtuustoryhmä esittääkin, että Savonlinnan kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Taidemuseon saamiseksi Nälkälinnanmäelle vanhan kirjastorakennuksen tiloihin.

Savonlinnassa 3. päivänä syyskuuta 2018

Keskustan valtuustoryhmän jäsenet

 

 

Kaupunginvaltuuston kokous 3.9.2018 / koulu- ja varhaiskasvatusverkko vuoteen 2021

Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti 3.9. sivistystoimen suunnitelmasta koulu- ja varhaiskasvatuspalveluverkosta valtuustokaudelle 2017-2021. Valtuustossa äänestettiin ensin käsittelyn jatkamisen ja asian lähettämisen uudelleenvalmisteluun välillä. Äänin 31-20 valtuusto päätti jatkaa asian käsittelyä. Näin pitikin tehdä, koska kaikki päätöksenteon tueksi saatavilla ollut selvitys oli olemassa. Lisäksi asian pohdintaan oli käytetty vähintään riittävästi aikaa, lokakuusta 2017 syyskuun alkuun 2018.

Lopullisessa äänestyksessä käsittelyn pohjalla ollut kaupunginhallituksen kanta voitti hylkäävän vastaehdotuksen äänin 31-20. Koko keskustan valtuustoryhmä kannatti pohjaesityksen hyväksymistä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että kouluyksiköillä on rauha jatkaa toimintaansa. Tikun nokassa olleiden kyläkoulujen ns. turvaraja säilyi 25 oppilaassa esioppilaat mukaan lukien.

Ohessa linkki Itä-Savon uutiseen.

Päätös oli oikea. Tulevan maakunta- ja soteuudistuksen myötä kunnat muuttuvat entistä selvemmin sivistyskunniksi. Kuntien houkuttelevuuutta tullaan mittaamaan juuri sivistyspalveluiden laadulla. Kuten tunnettua, laadun suhteen palveluverkko on aivan olennainen asia. Kyseessä oli myös arvovalinta. Haluamme antaa jokaiselle nykyiselle koulukylälle, olipa se haja-asutusalueella tai taajamassa, pontimen edelleen kehittää omaa lähiympäristöään. Emme halua olla keskittämässä palveluverkkoamme, kuten maan hallitukset ovat hallituspohjasta riippumatta tehneet viimeisten vuosikymmenten aikana.

Mahdolliset lakkautukset olisivat tuoneet laajat inhimilliset vaikutukset. Jo nyt savonlinnalaisten peruskoululaisten koulukuljetuskustannukset ovat jo 1,85-kertaiset maan keskiarvon verrattuna. Emme halunneet olla lisäämässä tätä epäsuhtaa.

Totta on se, että oppilasmääräennusteet ovat laskevia. Kyläkoulujen ns. turvaraja antaa puitteet kouluverkolle jatkossakin. Muiden koulujen osalta tulevaisuus saa näyttää, mihin kolkkaan väestömuutokset osuvat kaikkein negatiivisimmin. Nyt ei ollut aika tuomita Nätkin koulua. Toivottavasti saamme väestökehityksen suunnan muuttumaan, työtä se teettää, sen tietävät kaikki.

Kokousta edeltävänä sunnuntaina pidimme valtuustoryhmien kokouksen. Kokouksen parasta antia oli se, että osasimme ehkä aiempaa paremmin eläytyä toisen osapuolen argumentaatiopohjaan. Emme päässeet yhteisymmärrykseen tehtävästä päätöksestä, mutta uskoakseni otimme roiman askeleen toisen mielipiteen kunnioittamisen suuntaan. Tätä taustaa vasten oli ikävää, että valtuustossa vähemmistöön jääneet jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Ehkä kuitenkin tästäkin selvitään.

Kaupunginvaltuuston kokous 4.6.2018 / kouluverkkoesitys, ylimääräisen valtuuston kokouksen koollekutsuminen ja valtuustoaloite

Valtuuston kokousta aloittelemassa. Kuvassa Aune, Carita, Reima ja Matti-Pekka. Kuva Itä-Savo/Tuija Pauhu.

Savonlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessa jouduttiin käymään epätavallinen päätöksentekoprosessi 36 §:n osalta.

Ns. kouluverkkoesitys jäi pöydälle vastoin valtuuston enemmistön kantaa. Poliittiset ryhmät ja valtuutetut eivät päässeet edes argumentoimaan kantojaan, koska ensin jatkovalmisteluesitys tyrehdytti asiakeskustelun ja tämä hirvitys eli pöydällejättöesitys sitten lopetti sen kokonaan.

Kävin puhujapöntössä varoittamassa pöydällejättäjiä siitä, että Keskusta kutsuttaa valtuuston ylimääräiseen kokoukseen, jos sdp ja kok tätä epädemokraattista kikkailua käyttävät. En varmaan osannut argumentoida tarpeeksi hyvin, koska he saivat vaadittavan määrävähemmistön taakseen.

Tämän jälkeen esitin Keskustan kantana, että valtuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään pöydälle jäänyttä asiaa.

Esitys löytyy tästä linkistä!

Itä-Savon uutiset tästä aiheesta löytyvät oheisesta linkistä!

Itä-Savo spekuloi myös mahdollisen kokouksen ajankohdalla, asiahan on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan käsissä ja Anna-Kristiina osaa kyllä olla puheenjohtajan roolissaan neutraali tässä ja ryhtyy viipymättä toimiin, jolla kokous saadaan aikaiseksi.

Savonlinnan keskusta ei pelkää demokratiaa ja siksi jätin ryhmän puolesta valtuustoaloitteen, jossa Savonlinnan kaupungin hallintosääntöä muutettaisiin siten, että pöydällejättö onnistuisi vain valtuuston enemmistön päätöksellä.

Aloite löytyy tästä linkistä!

Toivon valtuustosta löytyvän merkittävää tukea tälle aloitteelle. Pöydällejättöhän tarkoittaa sitä, että kyseiseen asiaan ei kohdistu minkäänlaisia valmistelutoimenpiteitä, se vaan odottaa seuraavaa käsittelyä. Vaikka miltä kantilta asiaa katsoisi, en jaksa ymmärtää, mikä tässä on se lisaarvo.

 

 

Savonlinnan Taidelukion vuosikertomus 2017-2018

Taidelukion promenadikonsertti tammikuussa 2018. Kuva Mervi Karvinen.

Lukuvuotta 2017 – 2018 aloiteltiin osin jännittyeissä oloissa. Taidelukio oli jättänyt toukokuussa 2017 opetus- ja kulttuuriministeriöllle järjestämislupahakemukset kuvataide- ja musiikkipainotteiselle opetukselle. Näitä hakemuksia sitten tulikin ministeriöön n. 140 kappaletta. Hakemusten perusteella tehdyt auditoinnit osoittivat objektiivisesti, että Savonlinnan taidelukio on laadukkaalla työllään ansainnut näiden painotusten jatkumisen. Saimme suorastana mairittelevat auditoinnit niin kuvataiteen kuin musiikin erityistehtäviin liittyen. Kuvataidelukiomme jopa julistettiin mana parhaaksi kuvataidelukoksi ja musiikkilukiomme nousi parhaimpaan kategoriaan omassa sarjassaan. Lisäksi me myönnettiin valtakunnallinen kehittämistehtävä kuvataiteessa. Vastaavia kehittäjälukioita koko Suomeen saatiin vain 11 kpl:tta. Savonlinnan Taidelukion institutionaalinen asema on parempi kuin koskaan aiemmin historiansa saatossa.

Tämän ohella Taidelukio oli edelleen mukana opetushallituksen LUKE-verkostossa. Tähän verkostoon valittiin runsaat 80 suomalaista lukiota 164 lukion joukosta, tarkoituksella kehittää lukioihin uusia toimintatapoja. LUKE-verkosto julkaisi eka julkaisunsa, johon otettiin kaksi artikkelia Savonlinna Taidelukiosta, linkki julkaisuun ohessa!

Taidelukiolla jatkettiin tuttavuden tekemistä sähköisten ylioppilaskokeiden tekemisessä. Suurin osa esim. kevään 2018 tutkintokerran kokeista tehtiin jo sähköisesti ja koulun kannalta ilman ongelmia. Omassa koulussmme havaittiin, että aivan kaikki kokelaat eivät ole sinuja tämän järjestelmän kanssa. Harmittavasti ylioppilastutkintolautaunnalta ei näytä löytyvän ymmärrystä dignosoidun sairauden johdosta aiheutuville altistumisille, kuten Iida Hämäläisen tapaus kiistatti osoitti. Ehkäpä aika parantaa tämänkin yhteiskunnallisen virheen. Lukuvuoden aikana annettu opetus ja kurssien kurssikokeet olivat jo suuriimmalta osin sähköisiä. Kaikki tämä olisi ollut huomattavan hankalaa toteuttaa ellei henkilökunta olisi ottanut reipasta kehittämisotetta omissa oppiaineissaan.

Lukuvuoden aikana jatkettiin ja syvennettiin Taidelukiolle tarjottua mahdollisuutta yhteistyöhön kiinalaisten partnereiden kanssa. Elokuussa Taidelukiolla toteutettiin mittava leirikouluhanke. Majoitimme 19 opiskelijaa  Taidelukion pekingiläisestä ystävyyskoulusta The Middle School Attached to Northern Jiao Tong University  Tämän vierailun yteydessä toteutettiin myös laaja suomalais-kiinalainen kulttuurifestivaali Olavinlinnassa, Olavinlinnassa esiintyi parisensataa kiinalaista. Taidelukio vastasi suutelta osin illan suomalaisesta musiikkitarjonnasta.

Kiinalaista taidetta Olavinlinnassa. Kuva Saara Rouhe.

Lukuvuoden aikana toteutettiin taidekasvatushankkeita laajalla kirjolla. Musiikkilinjan perinteiset konsertit vetivät jälleen Melartin-salin ja Savonlinnasalin täyteen kuulijoita. Taikkarin teatteri on vakiinnuttanut asemansa osana koulun toimintaa. Keväällä toteutettiin abiproduktiona Mikael Niemen teokseen pohjautuva Populaarimusiikkia Vittulajänkältä – teos. Tässä kertomuksessa on erillinen artikkeli, joka kertoo tarkemmin teoksesta. Kuvataidelinjan perinteinen päättötyönäyttely oli saanut aiheekseen Raja. Teeman parissa kuvataidelinjan abit pääsivät toteuttamaan itseään ja osoittamaan Taidelukiossa hankittua osaamista. Kuvataidelinjan ja musiikkilinjan toiminnasta on erilliset artikkelit tässä kertomuksessa, kannattaa tutustua.

Kansainvälisessä toiminnassa toteutettiin kolme opintomatkaa. Tanskan Kööpenhaminaan suuntautuneesta kuvataidelinjan kakkosten matkasta ja musiikkilinjan Norjan Bergeniin suuntautuneesta työpajamatkasta on niinikään lisäinfoa toisaalla tässä kertomuksessa. Lisäksi ranskan kielen opiskelijoita vieraili Pariisissa toukokuussa. Koulussamme opiskeli kaksi vaihto-opiskelijaa. He tulivat suomalaisen lukio-opetuksen pariin Saksasta ja Indonesiasta. Omia opiskelijoitamme oli lukuvuoden aiakana vaihdossa Ranskassa ja Japanissa.

Kuten huomaatte, lukuvuoden tapahtumakalenteri on pullollaan mitä erilaisimpia tapahtumia. Näyttelyt, konsertit, esitykset, opintomatkat, kouluun saapuneet vieraat ja koulun yhteistyöhankkeet ulkopuolisten toimijoiden kanssa antoivat tärkeitä vaikutteita opiskelijoiden omaan työskentelyyn. Opiskelijoiden omaehtoinen toiminta opettajiemme ohjauksessa taasen antoi opiskelijoille tuiki tärkeitä mahdollisuuksia saada onnistumisen elämyksiä ja sitä kautta kasvattivat heitä ihmisinä ja kulttuuritoimijoina. Lämmin kiitos myös tutor-opiskelijoille ja opiskelijakunnan aktiiveille siitä mutkattomuudesta, jolla yhteisiä asioita hoidettiin. Tutorit tekevät kullanarvoista työtä uusien taikkarilaisten hyvinvoinnin eteen. Opiskelijakunta järjestää koulun kasvatus- ja opetustyötä tukevia tapahtumia, joissa halukkaat voivat ottaa vastuuta yhteisistä asioista.

Lukuvuoden aikana Taidelukiossa lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon suoritti 61 ylioppilasta.

Haluan kiittää Savonlinnan kaupunkia koulutuksen järjestämisestä, Taidelukion opiskelijoita, henkilökuntaan kuuluvia, yhteistyökumppaneita ja ylipäänsä kaikkia toimintaan osallistuneita touhua täynnä olleesta ja onnistuneesta lukuvuodesta.

Hyvää kesää!

Reima Härkönen

https://savonlinnantaidelukio.onedu.fi/verkkojulkaisut/zine/44/cover

 

Hallinto-oikeuden kandidaatintutkielma

Harrastuksia pitää olla.

Kevään mittaan tein hallinto-oikeuden kandidaatintutkielman Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselle. Nämä ovat aikaslailla kirjoitusharjoitelmia, mutta oppii niissä kuitenkin lainopillisen metodin ja oikeustieteellisten tulkintasääntöjen käyttöön. Lisäksi lain ja niiden esitöiden sekä eri viranomaislähteiden käyttötaidosta on arvaamaton hyöty mitä erillaisimmissa yhteyksissä, ei vähiten kunnallispoliittisissa kiemuroissa ja varisnkin nyt sote-myllerryksen keskellä.

Onneksi löysin Lakimiehestä sopivan artikkelin, jolla pystyin hieman hyödyntämään ammattiani tässä tutkimuksessa.

Kiitos Elisalle hyvästä opponoinnista ja ohjaajille pitkämielisyydestä.

Kandidaatintutkielma – Reima Härkönen

 

 

Puheenvuoro Keskustan vihreä vappu -tapahtumassa

Itä-Savon Keskustan piirin järjestämässä Keskustan Vihreä Vappu -tapahtumassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, kansanedustaja Hanna Kosonen sekä maakuntavaaliehdokas Iida Hämäläinen pitivät ansiokkaat puheenvuorot valtakuntamme tilasta omista näkökulmistaan.

Puheenvuoroja seuratessa ei voinut välttyä ajatuksesta, että Suomen Keskusta on vahva ja aikaansa seuraava kansaliike. Suomalainen yhteiskunta on juuri nyt tietynlaisessa risteyskohdassa, ei vähiten maakunta- ja soteuudistuksen tiimoilta. Varmaankin riidatonta on, että sote-palveluiden järjestämiseen on tulossa muutos. Nykyinen hallitus on oman työnsä uudeksi järjestämismalliksi tehnyt ja asia on nyt eduskunnan käsissä.

Tämä edellä kirjattu tulee huomioida myös muiden yhteiskunnallisten prosessien kehitystyössä. Monimutkaistuneessa ja keskinäisriippuvuuksia yhä enemmän sisältävässä yhteiskunnassa mikään julkinen sektori ei voi toimia enää yksin tai olla huomioimatta muuta toimintaympäristöä.

Tästä johtuen Keskustan valtuustoryhmä on päätynyt seuraavassa puheenvuorossa esitettyihin kantoihin ns. kouluverkkotyöryhmän viranhaltijaesitykseen liittyen. Perusteellisemmat ja taustoittavammat kannaotot tuodaan toki myöhemmin julki, viimeistään 4.6. pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Näiden katojen yhteensovittaminen ei varmaan ole helppoa ja joudumme todelliseen jumppaan eri valtuustoryhmien kanssa. Haluamme tuoda omat esityksemme avoimesti esille ja silloin, kun aika kansalaispalautteen osalta on jo ohi. Tätä palautettahan pystyi antamaan 29.4. saakka.

Joel Lehtosen patsaalla 1.5.2018 pidetty puhe

Nätki ja kylät ovat koulunsa ansainneet

Hiljattain julkistettiin viranhaltijaesitys Savonlinnan tulevasta palveluverkosta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta. Prosessi tulee huipentumaan kesäkuun alussa kaupunginvaltuustossa, jossa tehdään periaatepäätös siitä, missä yksiköissä näitä palveluita jatkossa annetaan.

Keskustan valtuustoryhmää kiinnostaa eniten tämä asia Savonlinnan kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta. Tulevan sote- ja maakuntamyllerryksen tiimoilta kuntien tehtäväkenttä näet supistuu olennaisesti. Jos aiemmin kaupunki päätti 10 eurosta, jatkossa päätöksenteon piiri supistuu kolmeen tai neljään. Kunnan määräysvaltaan jäävät suurimpina asioina juuri elinvoimaisuuteen ja sivistykseen liittyvät asiakokonaisuudet. Jatkossa juuri sivistyspalveluiden taso on kuntapalveluista se, jolla kuntien erinomaisuutta vertaillaan. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata ehdoin tahdoin tehtävää alaskirjausta sivistyspalveluiden tason suhteen. Minulle tihkuneiden tietojen mukaan tätä kannatusta löytyy onneksi muistakin valtuustoryhmistä.

Muutama peruste. Emme halua viedä pohjaa pois asuinalueiden kehittämiseltä. Savonlinnan kaupunki on ihan aiheesta kritisoinut valtiovallan edesottamuksia eri toimintojen keskittämiseksi. Nämä argumentit menettävät kovasti tehoaan, jos sorrumme keskittämiseen omassa palvelutuotannossamme. Lisäksi pelkäämme, että tämä supistus tulee aiheuttamaan laajaa palveluvuotoa naapurikuntiin ja pahentaa siten entisestään väestökatoa.

Usein unohdetaan haja-asutuspainotteisempien alueiden merkitys itse seutukaupungeille. Pelkästään savonlinnalaisten maatilojen tuottama arvonlisäveroton rahavirta oli vuonna 2017 n. 40 miljoonaa euroa. Emme halua päätöksillämme vaarantaa tämän yrityskentän toimintaedellytyksiä viemällä asuinalueilta viimeisetkin kunnalliset palvelut.

Savonlinnan kaupunki on jo aikaa sitten tehnyt arvovalinnan siitä, että savonlinnalaisen keskimääriset tarvevakioidut sosiaali- ja terveysmenot saavat olla huomattavan paljon korkeampia kuin maassa keskimäärin. Ero mikkeliläisen ja savonlinnalaisen välillä oli jo pari vuotta sitten 650 €. Nyt meillä saattaa olla edessä tilanne, jossa oma päätöksenteko ei enää riitä, vaan näihin kustannuksiin tulee mitä ilmeisemmin ulkopuolista, kustannuseroja tasoittavaa pyrkimystä. Jos näin käy, huomaamme supistavamme sivistyspalveluita ja edellä mainittuja sosiaali- ja terveyspalveluita samaan aikaan. Kuntalaisen kokema palveluvaste tippuu liiaksi. Tätä emme voi sallia.

Koulujen lakkauttamisesta saatava säästö tulee aina palvelujen käyttäjien maksettaviksi. Lapsiperheet maksavat tätä laskua pidempien koulukuljetusten ja siitä aiheutuvan aikahävikin muodossa. Jo nyt savonlinnalaisen peruskoulun oppilaan kuljetuskustannukset ovat lähes kolminkertaiset maan keskiarvolukuun verrattuna. Emme halua olla tätä epäsuhtaa lisäämässä.

Annetaan siis asuinalueille mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa. Yhä useampi meistä haluaa perheelleen asumisväljyyttä, lisääntyvää yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta, mitä edustavat parhaimmillaan savonlinnalaiset asuinalueet omilla tutuilla paikoillaan nököttävine kouluineen. Nämä asuinalueet niin kylillä kuin Nätkilläkin ovat koulunsa ansainneet. Emme halua mustia aukkoja Savonlinnaan!

Keskustan valtuustoryhmän puolesta pj. Reima Härkönen, Savonlinna

Itä-Savon uutisointi aiheesta;

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/20357959-47fe-48ce-8739-dc035c4b433f

Itä-Savon videohaastattelu aiheeseen liittyen;

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/dded3ec8-b232-49e6-931e-439170a34afb

 

 

 

Valtakunnallinen lukiokoulutuksen kehittämistehtävä Savonlinnan Taidelukiolle

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus pitivät suunnittelutilaisuuden lukiokoulutuksen valtakunnallisen kehittämistehtävän saaneille lukioille 10.4.2018. Tämä kehittämistehtävä annettiin Koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) ja opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamissa auditoinneissa lokakuussa 2017 yhdelletoista suomalaiselle lukiolle. Nämä kaikki lukiot ovat erityistehtävälukioita ja edustettuina erityistehtävinä ovat musiikki, urheilu, kuvataide, vieraat kielet, matematiikka ja luonnontieteet sekä yrittäjyys. Näistä lukioista kahdeksan toimii pääkaupunkiseudulla ja kolme muualla Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toi julki tilaisuudessa, että kaikki valitut lukiot saavat erillisrahoitusta siten, että se on vuosittain vähintään 150 000€ ja enimmillään 180 000€. Nämä tehtävät ja rahoitukset ovat suhteellisen pitkäaikaisia eli ne ovat voimassa 31.7.2025 saakka.

Savonlinnan Taidelukio valittiin tähän joukkoon ja sen tehtäväksi tuli kuvataiteen lukiokoulutuksen kehittäminen koko valtakunnassa. Savonlinnan Taidelukion rinnalle kuvataiteen kehittäjälukioksi valittiin Tölö Gymnasium Helsingistä.

Syyskuussa 2018 Savonlinnan Taidelukio perustaa kuvataidelukioista (maassa niitä on kuusi kpl:tta) pysyvän yhteistyörakenteen, jonka tarkoituksena on pilotoida kehittäjälukioiden ajatuksia. Savonlinnan Taidelukion esittämät kehittämiskohteet liittyvät lukioiden toimintakulttuurin kehittämiseen (alakohtina lukioiden yhteisöllisyyden lisääminen, osallistavan taiteen menetelmien ja pedagogisten painotusten sekä ilmiöpohjaisuuden ja moniaistillisuuden kehittäminen), lukion kuvataideopettajille suunnatut täydennyskoulutusaihiot (mm. 3D-mallinnus, animaatio, digitaalisuuden edistäminen laajemminkin, osallistavan taiteen työpajat) sekä alumniyhteistyö.

Tämän suunnittelu- ja pilotointivaiheen jälkeen tehtävämme on suodattaa näitä toimintakulttuuriin, toimintaympäristöön ja pedagogiikkaan liittyviä ajatuksia koko lukiokentälle. Lisäksi haluamme kokeilla kuvataideopettajia hyödyntävän virtuaalisen mentoroinnin menetelmiä.

Tämä kaikki toiminta tukee aikanaan Savonlinnan seudun elinvoimaisuutta, koska koulutukset yms. tapahtuvat Savonlinnan Taidelukiossa. Lisäksi kunnalliseen päätöksentekoon tästä siilautunee aikanaan esim. luovien alojen yritys- ja työskentelytilaesityksiä.

Tässä suunnitteluvaiheessa olemme hyödyntäneet vahvasti tänne paluumuuttaneita Taidelukion käyneitä, nykyisiä kuvataiteen ammattilaisia.

Henkilön Reima Härkönen kuva.
Allekirjoittanut puhumassa kuvataiteen lukiokoulutuksen kehittämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä suunnittelutilaisuudessa 10.4.2018

Keskittämisasetuksen vaarat Etelä-Savon erikoissairaanhoidolle – nyt tarivtaan vilpitöntä yhteistyötä

Maltti on tosiaan nyt paikallaan. Pahimmillaan tämä keskittämisasetus tarkoittaisi, että yli 1000 leikkausta siirtyisi maakunnasta pois Kuopiossa toteutettavaksi. Työnjaolla Etelä-Savon keskussairaaloiden välillä suurinosa tästä olisi pidettävissä maakunnan sisällä. Ohessa Itä-Savon uutinen aiheesta!

https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/48132c06-8743-4228-95ef-3231dd081d46

 

Sote- ja maakuntauudistuksen nykytila

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005599107.html?share=0211467a2ae0a6d0b5275d8c4010048a

Painava puheenvuoro sote- ja maakuntauudistuksesta.

Lienee totta, että kansantaloutemme rakenteelliset ja väestökehitykseen liittyvät ongelmat eivät yksinkertaisesti kestä tämän uudistuksen alasajoa ja uuden yrityksen, olisiko jo neljäs, lanseeraamista joskun ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen.

Esim. Itä-Savossa Sosterin kulurakennetta on todella hankala saada  kustannustehokkaammaaksi kahdesta syystä. Ensinnäkin ikääntyvän väestön ja lisääntynyneen palvelutarpeen kanssa on vaan elettävä. Toiseksi kuntayhtymän järjestämien sosiaali- ja ennen kaikkea terveyspalveluiden kulurakenteessa kiinteiden kulujen osuus on liian suuri. Jäsenkuntia on irtautunut ja pysyneiden kuntien väestö on pienentynyt. Jakajia on vähemmän ja siksi palvelusuoritteiden hinta nousee juuri kiinteiden kustannusten vyörytysten johdosta.

Sote- ja miksei myös maakuntauudistus toisi tähän jälkimmäiseen ongelmaan ratkaisuksi sen, että Etelä-Savon maakunnan alueen sairaanhoitopiirit tiivistävät yhteistyötään ja jopa erikoistuisivat. Tästähän on jo näyttöä ennen kaikkea viranhaltijoiden (meiltä Panu Peitsaro muiden viranhaltijoiden tukemana) ja myös sosiaali- ja terveyspäättäjien osalta. Nyt usvaa putkeen ja yhä syvempiä avauksia yhteistyön suhteen. Mikkeli tarvitsee Savonlinnaa ja Savonlinna Mikkeliä.

Väestöön liittyvään ongelmavyyhtiin ratkaisuna tässä uudistustyössä on kunta-valtio -rahoitusvastuiden muutos. Olisi aivan kohtuutonta tuomita maantieteellisesti suurin osa Suomesta taloudeltaan rappioalueeksi, koska kuntia ja kuntayhtymiä rasittaa nämä tolkuttoman korkeat sote-menot. Ikäääntyvästä ja yhä enemmän palveluita tarvitsevasta väestöstä kärsivien kuntien ja maakuntien taloustilanne ei kurjistu nykyisestä, kun valtio ottaa rahoitusvastuun sote-palveluista.

Valinnanvapus on artikkelin mukaan ollut vahva tuki julkisten palveluiden rinnalla jo pitkään. Nyt tätä ollaan lisäämässä, hyvä niin. Postasin tällä sivulla aiemmin sen, että valinnanvapauden ulottuessa erikoissairaanhoitoon ja sen leikkaustoimintaan, olisi uhannut rappauttaa julkisten toimijoiden päivystoiminnan. Lausuntokierros teki tehtävänsä ja nyt tästä ollaan luopumassa. Hyvä hyvä.

Hesarin artikkeli osoittaa siis vahvalla asiantuntemuksella, että kuullun sote-kritiikin perusteet ovat jo förbi! Aikoinaan oppositiopuolue Keskusta lähti Kataisen hallituksen suunnitteleman mallin tukijaksi, silloin puolue oli isänmaan asialla. Vastaavaa vastuunkantoa toivoisi nyt nykyisiltä oppositiopuolueilta. SDP on aika usein tullut merkittävänä kansanlikkeenä isänmaan korjaustalkoisiin. Nyt olisi sopiva aika tällaiselle.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005599107.html?sharge=0211467a2ae0a6d0b5275d8c4010048a

Luento Joroisten kirjastossa aiheesta ”Köyhyyden noidankehä alkaa murtua”

Joroisten historia II -teoksen esitelytilaisuus Joroisten kirjastossa 14.12.2017. Luennolla esiteltiin kirjan kahta teemaa, suuret nälkävuodet 1867-1868 ja Joroisten sosiaalihuolto 1865 – 1939.

Luentoon pääset tästä linkistä

 

Kaupunginvaltuuston kokous 11.12.2017

Valtuuston kokouksessa tehtiin kaupungin elinvoimaisuuden ja tulevaisuususkon kannalta merkittäviä päätöksiä Metsäwoodin tehdasinvestoinnin laajentamiseksi Punkaharjulla. Päätöksenteko sujui kitkattomasti ja valmistelua tukevasti.

Erityiskiitos tämän hankkeen onistumisesta kuuluu kaupunginjohtaja Janne Laineelle ja muulle valmisteluun osallistuneelle viranhaltijakunnalle. Janne Laine antoi hienon näytön osaamisestaan. Tämä ei olisi onnistunut ellei hän olisi pitänyt tiivistä yhteyttä yritykseen ja saanut aikaan luottamusta siellä suunnalla. Meidän päättäjien tuli sitten tukea kaikin keinoin hankkeen onnistumista.

Lisäksi elinkeinojaoksen rakenteeseen saatiin vihdoin ratkaisu, joka tukee entistä paremmin elinkeinojen ja alueen elinvoimaisuuden tukemista. Nyt jaokseen voidaan nimetä enintään 7 jäsentä. Keskusta aikoo nimetä sinne kansanedustaja Hanna Kososen lisäksi Olli Österlundin, jota myös esitetään jaoksen puheenjohtajaksi.  Olli on pitkän linjan yrittäjä, joka on toiminut omilla pääomillaan ja siten tietää, mistä yrittämisestä on kyse. Tämä valinta tapahtuu 18.12.2017 kaupunginhallituksessa. Olli oli ehdokkaamme tähän tehtävään jo kuntavaalien jälkeen. Asia mutkistui kesäkuun 2017 nimemispäätöksen myötä. Sen tuli olla väliaikainen, mutta sitä tulkittiinkin eri tavoin.Onneksi asia nyt korjaantuu.

Hyväksytty lähidemokratiamalli on hyvä. Se lähtee paikallistasolta ja ennen kaikkea yhdistyspohjalta. Oman asuinalueeni eli Laitaatsillan ”rakenne” on kunnossa tätä varten. Sunnuntaina 17.12. pääsemme jo keskustelemaan tästä yhdistyksen syyskokouksessa (kaupunginosayhdistys). Nimeämme kaiketi edustajan tähän kumppanuuspöytään, joka kutsutaan kasaan keskikaupungin osalta maaliskuun loppuun mennessä.

Hyvä kokous ja erittäin kannatettavia päätöksiä kakiki!

Kaupunginvaltuusston pöytäkirja löytyy tästä linkistä

 

 

Joroisten historia II -teoksen julkistamistilaisuudessa pitämäni puhe 6.12.2017

Arvoisat sotiemme veteraanit. Hyvä juhlayleisö.

Vuonna 2003 julkaistiin Raimo Viikin kirjoittama Joroisten historia I –teos, Joroisten kunta ja seurakunta aloittivat saman tien toimet pitäjänhistorian jatko-osan tekemiseksi. Maisteri Raimo Viikin kanssa tehtiin sopimus teoksen teosta ja toimintaa tukemaan perustettiin historiatoimikunta. Nyt olemme tulleet tien päähän. Teos Joroisten historia II – Joroisten kunnan ja seurakunnan vaiheet kunnallisasetuksen säätämisestä talvisodan kynnykselle julkistetaan. Teoksen julkistaminen ajoitettiin Suomen sadanteen itsenäisyyspäivään.

Tämän teoksen tarkasteluajanjakso ulottuu vuodesta 1865 vuoteen 1939. Tarkasteluajanjakson aikana Joroisten pitäjä kävi lävitse dramaattisen yhteiskunnallisen murroksen. Seurakunnan pitäjänkokouksen johtamasta pitäjästä kasvoi demokraattinen itsehallintoyhdyskunta yhä kasvavine tehtävineen ja toimijoineen. Seurakunta jäi hoitamaan omia tärkeitä ja arvostettuja tehtäviään.

Teoksen kantavana teemana on vahva talous- ja sosiaalihistoriallinen katsantokanta. Joroislaiset elinkeinot on kuvattu korostuneen tarkkaan. Taajamien ja kylien kehityksen eriytyminen ja jyrkähköt erot eri sosiaaliryhmien välillä on nostettu esille. Muun Suomen tavoin tarkasteluajanjakson aikana köyhyyden noidankehä alkoi murtua ja elintason kohoamisen myötä kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin kasvoi ja tämä toi uusia jännitteitä yhteiskuntaan. Joroisista oli 1900-luvun alussa löydettävissä ihka oikeita porvareita ja pesun kestäviä sosialisteja. Kansallisen katastrofin jälkeen 1918 alkoi vahva yhteiskunnallinen uudistustyö mm. maareformeineen ja oppivelvollisuuksineen. Uudet aatteet ja riennot houkuttelivat joroislaisia ja virallisten itsehallintoyhdyskuntien eli kunnan ja seurakunnan rinnalle kasvoi vahva kansalaisyhteiskunta. Dramatiikkaa teokseen tuovat suurten nälkävuosien ja sisällissodan aikaisten tapahtumien tarkastelu.

Teoksen valmistumisen eteen tuli ylimääräisiä kumpareita teoksen kirjoittaja Raimo Viikin kuoltua kevättalvella 2016. Suomen tilaushistoriakeskus ry:n mukaan, koskaan aiemmin pitäjänhistorian kirjoittamiseen ei ole tullut tällaista haastetta. Historiatoimikunta ja teoksen tilaajat päätyivät siihen, että minä saattaisin loppuun käsikirjoituksen sekä toteuttaisin kertyneen tekstin toimittamistyön. Lisäksi teoksen kuvasuunnitelma ja kuvien toimittaminen jäivät myös minun vastuulleni. Olin toiminut historiatoimikunnassa puheenjohtajana alusta alkaen ja tunsin teoksen kuin omat taskuni. Lisäksi Raimo oli pari kertaa vannottanut minua, että teos on saatava valmiiksi. Viimeisin tällainen keskustelu käytiin kesällä 2015 Pihlasjärven rannalla Kaukurniemessä. Nyt tämä lupaus lunastetaan!

Hyvä juhlaväki. Tämä teos on Raimo Viikin teos. Hän suoritti mittavan arkistotyön primaaristen lähteiden parissa. Hän laati n. 700 sivuisen käsikirjoituksen ja sitä tukevan taustamateriaalin. Kuten tunnettua, toisen asiantuntijatyön jatkaminen on vähintäänkin haastavaa. Otimme toimikunnassa lähtökohdan, että tekstitoimitustyö ja tästä johtuva käsikirjoituksen tiivistämistyö on tehtävä tekstiä kunnioittavalla tavalla. Lisäksi halusimme säilyttää Raimon kielellisen ilmaisun mahdollisimman tarkoin. Myös Raimon tärkeänä pitämä henkilöiden runsaus on edelleen teoksen sivuilta löydettävissä. Teos on joroislaisten sukujen, tilojen, yritysten ja henkilöiden historiaa. Teoksen henkilöluettelon kautta näihin mikrohistorioihin pääsee kiinni. Allekirjoittaneen tuottamat tekstiosiot ovat jokaisen teeman alussa löytyvät yleisvaltakunnalliseen ja etelä-savolaiseen kehitykseen orientoivat osiot sekä teoksen liitteet ja kuvatekstit.

Teokseen sisällytettiin runsaasti kuvia. Niitä saatiin mm. Museovirastolta, yksityisarkistoista, Warkauden museosta sekä Joroisten kunnan ja seurakunnan arkistoista. Tärkeimpänä kuvalähteenä toimi pitäjänneuvos Olavi Hyvösen kokoama Joroisten vanhat valokuvat – arkisto. Valitsin hänen kuva-arkistostaan tekstiin sopivimmat kuvat, tekstitin ne ja muutin ne valokuvista painokonevalmiiseen sähköiseen muotoon. Olavi Hyvösen keräämät kuvien selitykset olivat korvaamaton apu tässä työssä. Historiatoimikunnan puolesta haluankin lausua Olaville mitä suurimmat kiitokset tästä kulttuuriteosta, jonka hän on meidän joroislaisten ja Joroisten asioista kiinnostuneiden eteen tehnyt.

Toimikunnan jäsenten vankka paikallistietämys ja – tuntemus sekä yleinen valveutuneisuus ovat olleet korvaamaton apu tässä kaikessa niin Raimo Viikin kuin allekirjoittaneen tekemässä työssä. Nykyisessä toimikunnassa alkuperäisinä jäseninä itseni lisäksi ovat toimineet Ansa Haapalainen ja Armas Komi. Nykyisen toimikunnan täydentävät Pekka Holopainen, Pirkko Hämäläinen (kirkonkylältä), Jarkko Piippo, Sinikka Sikanen ja Hilkka Ullah. Toimikunnassa ovat vuosein varrella myös toimineet Tuula Anttonen, Heino Häyrinen, Tapio Nummi, Tiina Pehkonen, Ari Pelkonen, Aira Soosalu, Teuvo Tyrväinen, Heli Viinikainen ja Matti Meskanen. Joroisten kunnan hallintojohtaja Marjatta Savolainen on toiminut sihteerinä koko prosessin ajan. Kiitos kaikille.

Toimikunnan hyväksyttyä tekstin kuvineen kaikkineen Eeva Valtonen on lukenut käsikirjoituksen ihailtavan tarkasti lävitse sekä toimittanut löytämänsä kirjoitus- ja ajatusvirheet allekirjoittaneelle. Haluankin lausua lämpimän kiitoksen Eevalle tästä suuresta työstä.

Hyvä juhlaväki. Teoksen valmistuminen on kunnianosoitus todelliselle Joroisten ystävällä Raimo Viikille. 

Ajatuksia laista asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa – HE47/2017

Tämä ns. valinnanvapauslaki lienee tämän sote-uudistuksen pulmallisin osio. Sehän karahti jo perustuslakivaliokuntaan ja nyt se on tullut lausunnoille mm. Sosteriin ja Savonlinnan kaupunkiin.

Sosterin toiminnan piirissä olevasta erikoissairaanhoidon toiminnasta laskennallisesti noin 50% menisi asiakassetelin käyttöalueen piiriin, jos asiakassetelin käyttö toteutuisi esitetyssä muodossa. En jaksa ymmärtää, kuinka voidaan vamristaa riittävä julkinen tuki ja turva siinä tapauksessa, että yksityissektori ottaisikin merkittävän osan tästä ”potista” hoitaakseen. Kuinka käy päivystyksen tässä tapauksessa?

Täytyy pohtia ja pureskella lisää!

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_47+2017.pdf